Kestävä kehitys ja kemikaalit graafisessa teollisuudessa

Kestävä kehitys edellyttää, että päätöksissä ja toiminnassa huomioidaan niin ympäristö, ihminen kuin talouskin. Graafisella alalla käytetään paljon palavia, ympäristölle tai terveydelle vaarallisia kemikaaleja. Ympäristöasioiden ja työsuojelun hyvällä hallinnalla voidaan edistää yrityksen kilpailukykyä ja parantaa yrityskuvaa.

Graafisella alalla terveys- ja ympäristöriskien hallinta on tärkeää. Ympäristösuojelu ja työsuojelu kulkevat käsi kädessä. Molemmissa tavoitteet ovat pitkälti samat, ja molempia tulisi johtaa samaan tapaan, kuin yritystä muutenkin johdetaan.

Ekologinen kestävyys: ekotehokas tuotanto

Ekologiselle kestävyydelle on tärkeää, että luonnon monimuotoisuus tai ekosysteemien toimivuus ei vaarannu. Keskeistä on ympäristöä vähemmän kuormittaviin tuotanto- ja kulutustottumuksiin siirtyminen.

Ekotehokas tuotanto perustuu uusiutuvien ja uusiutumattomien luonnonvarojen säästöön ja päästöjen vähentymiseen. Keskeisiin toimenpiteisiin kuuluvat ympäristöhaittojen riskikartoitus, ehkäisy ja torjuminen (Mitä on kestävä kehitys 2009).

Ekologinen kestävyys graafisessa teollisuudessa tarkoittaa muun muassa materiaalitehokasta toimintaa alan kaikissa työvaiheissa. Ratkaisukeinoja ovat:

  • mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavien materiaalien ja työtapojen käyttö
  • siirtyminen kasviöljypohjaisiin painoväreihin ja pesunesteisiin
  • painovärien, pesunesteiden ja muiden liuottimien säästeliäs käyttö
  • tietokonepohjainen sivunvalmistus
  • kemikaalien sekä valoherkkien filmien ja papereiden käytön vähentäminen
  • koneiden ja laitteiden säätäminen niin, että sähkön ja materiaalin kulutus on vähäinen.

Kestävässä kehityksessä on otettava huomioon myös hiilijalanjälki, joka kuvaa tuotteen elinkaaren aikana syntyviä, fossiilisista polttoainelähteistä peräisin olevia kasvihuonekaasupäästöjä. Hiilijalanjälki ilmaistaan hiilidioksidiekvivalentteina (CO2 ekv.). Hiilidioksidin (CO2) lisäksi ilmastomuutosta aiheuttavat metaani ja typpioksiduuli.

Kaikkiaan kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) listoilla on reilut 60 ilmastokaasua. Hiilijalanjälki huomioi vain ilmastomuutosta vauhdittavat päästöt. Painotuotteesta voidaan laskea hiilijalanjälki ja verrata sen vaikutusta ilmastomuutoksiin ja päästöihin.

Sosiaalinen kestävyys: tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, myötätunto

Sosiaalinen kestävyys graafisessa teollisuudessa tarkoittaa muun muassa sitä, että työyhteisössä otetaan huomioon tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja myötätunto. Jokaisella on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun ja vaikuttamismahdollisuus häntä koskevissa päätöksenteoissa.

Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä sukupuolen, iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Taloudellinen kestävyys: tehokas käyttö

Taloudellinen kestävyys perustuu elinkeinoelämän sopusointuun luonnon kanssa. Luonnosta otettujen raaka-aineiden tehokas hyväksikäyttö, tuotantoprosessien energiatehokkuus, tuotantoprosessien jatkuva kehittäminen ja parantaminen sekä tuotteen kierrätettävyys liittyvät graafisen teollisuuden taloudelliseen kestävyyteen.

Jätepäästöjen minimoimisella ja ympäristöasioiden parantamisella voidaan vaikuttaa kehitykseen ja säästää kustannuksia. Kestävällä taloudella luodaan edellytykset keskeisille toiminnoille. Se auttaa myös kohtaamaan väestön ikääntymisestä aiheutuvat tulevaisuuden haasteet, kuten kasvavat sosiaaliturva- ja terveysmenot (Mitä on kestävä kehitys 2009).

Kemikaalit graafisessa teollisuudessa: hallinta tärkeää

Graafisessa teollisuudessa kiinnitetään nykyään enemmän huomiota ympäristönäkökohtiin ja ympäristön kuormittumiseen siirtymällä liuotinpohjaisten aineiden käytöstä kasviöljy- ja vesipohjaisten aineiden käyttöön. Uuden tekniikan myötä on myös luovuttu haitallisten aineiden, kuten kehitteiden, käytöstä painolevyjen valmistuksessa.

Tulevaisuudessa kemikaalien käyttö yhä vähenee uusien painotekniikoiden vallatessa alaa. Uutena jo käytössä olevana tekniikkana mainittakoon digipainotekniikka, joka on kuvan tuottamista ilman erillistä painolevyä, jolloin tieto siirtyy digitaalisessa muodossa digipainolaitteille. Toinen nykyajan painotekniikoista on lasertulostukseen perustuva elektrofotografiatekniikka, jonka menetelmä perustuu painopinnan ja -värin erimerkkisiin sähkövarauksiin.

Digipainotekniikka ja elektrofotografiatekniikka painotekniikoina kehittyvät edelleen, ja tulevaisuudessa myös nanoteknologiaa hyödynnetään uusia painotekniikoita kehitettäessä.

Kemikaalivaaroista tietoa

Kemikaalien vaaroista saa nopeasti tietoa käyttöturvallisuustiedotteista ja pakkausmerkinnöistä. Euroopan uudistunut kemikaalilainsäädäntö (REACH ja CLP-asetus) uudisti kemikaalien luokitukset ja merkinnät ja täydensi käyttöturvallisuustiedotteiden tietoja. Pakkausmerkintöjen osalta siirtymäaikaa jatketaan vuoteen 2017, jonka jälkeen vanhat merkinnät poistuvat käytöstä.

Työturvallisuuslaki (738/2002,10§) velvoittaa työnantajaa tunnistamaan kemikaalien vaaratekijät ja arvioimaan niiden aiheuttamat riskit työntekijälle. Kemikaalien riskinarviointi on dokumentoitava kirjallisesti. Veikko Lipiäinen

Lisätietoa:
Graafisen alan ympäristöopas. Kari Rissa. TTK 2011
Graafisen alan työsuojeluopas. Antti Leino. TTK 2012
Kemikaaliturvallisuus työpaikoilla. Marjo Hämäläinen ym. TTK. 2012
Uudet käyttöturvallisuustiedotteet ja pakkausmerkinnät. Niina Kallio. TTK 2012
Toimialakohtaista tietoa graafisesta teollisuudesta ttk.fi/toimialat/graafinen_teollisuus

Asiantuntija Veikko Lipiäinen, Työturvallisuuskeskus, vastuualueina autoala, metalliala, graafinen teollisuus. Kuva Sami Kulju

 

Painotuotteiden osuus kotitalouksien ilmastovaikutuksista vain noin prosentti

Yhden sanomalehden koko elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt vastaavat noin kilometrin ajomatkaa henkilöautolla. Yhden kaupasta ostettavan kirjan hiilijalanjälkeä vastaava määrä kasvihuonekaasupäästöjä syntyy, kun ajetaan henkilöautolla noin seitsemän kilometriä.

VTT on selvittänyt sanomalehden, aikakauslehden, kuvakirjan, kirjan sekä mainostuotteen hiilijalanjälkiä sekä muita ympäristövaikutuksia elinkaariarvioinnin avulla. Tapaustutkimuksissa huomioitiin painotuotteen koko elinkaari: puun hankinta, paperin valmistus, painatus, kuljetukset, käyttö sekä kierrätys ja jätehuolto.

Tutkimustuloksena muodostui kokonaiskuva painotuotteiden ympäristövaikutuksista. Kaikista sanomalehden elinkaaren aikana arvioiduista ympäristövaikutuksista suhteessa merkittävimpiä ovat ilmastonmuutos, happamoituminen, alailmakehän otsonin muodostuminen, fossiilisten ja mineraalisten luonnonvarojen ehtyminen ja hiukkasvaikutukset. Vaikutukset aiheutuvat suurelta osin energian (sähkön, lämmön ja polttoaineiden) tuotannosta ja kulutuksesta tuotteen valmistuksen aikana.

Sanomalehden hiilijalanjälki muodostuu pääosin tuotteen valmistukseen käytetyn sähkön- ja lämmöntuotannon päästöistä sekä liikenteessä syntyvistä kasvihuonekaasupäästöistä. Lisäksi kaatopaikalle joutuvista sanomalehdistä syntyy hajoamistuotteena metaania.

Paperin valmistuksessa ja painatuksessa käytetyn ostetun sähkön päästöt muodostavat noin puolet sanomalehden hiilijalanjäljestä. Mikäli kaikki sanomalehden valmistukseen käytetty sähkö olisi tuotettu niin sanotulla vihreällä sähköllä, kuten tuuli- ja vesivoimalla, hiilijalanjälki laskisi noin 40 prosenttia.

356 kertaa vuodessa ilmestyvän sanomalehden vuosikerran hiilijalanjälki on noin 75 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia ja yhden sanomalehden hiilijalanjälki noin 210 grammaa. Sanomalehden vuosikerran hiilijalanjälkeä vastaava määrä kasvihuonekaasupäästöjä syntyy, kun ajetaan henkilöautolla 456 kilometriä. Viikoittain ilmestyvän aikakauslehden vuosikerran hiilijalanjälkeä vastaava määrä kasvihuonekaasupäästöjä syntyy, kun ajetaan henkilöautolla 45 kilometriä. Yhden aikakauslehden koko elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt vastaavat siis noin kilometrin ajomatkaa henkilöautolla.

Yhden kirjan hiilijalanjälkeä vastaava määrä kasvihuonekaasupäästöjä syntyy, kun ajetaan henkilöautolla noin 7 kilometriä. Jos painotuotetta, kuten tehdyn laskelman perusteella kirjaa, säilytetään 5 vuotta, niin tuotteeseen sitoutunut hiili pienentää valmistuksen aikaista hiilijalanjälkeä noin 5 prosenttia ja 100 vuoden säilytyksen jälkeen noin 75 prosenttia. Kirjan elinkaari on otettu huomioon osittain eli raaka-aineiden hankinnasta tuotteen kuljetukseen jälleenmyyjälle, mutta elinkaaren loppuvaihetta (kierrätys ja jätehuolto) ei ole huomioitu.

Vuonna 2005 suomalaisten kotitalouksien kulutuksen aiheuttamista ilmastovaikutuksista sanomalehtien, kirjojen ja paperituotteiden osuus oli pieni (noin 1 %). Suurimmat ilmastovaikutukset aiheutuivat asumisesta (28 %), elintarvikkeista (16 %) ja autoilusta (13 %).

Elinkaariarvioinnin avulla voidaan arvioida tuotteen mahdollisia ympäristövaikutuksia kokonaisvaltaisesti. Tehokas tapa pienentää ympäristövaikutuksia on pyrkiä vähentämään energian- ja polttoaineiden kulutusta elinkaaressa. Myös raaka-aineiden käytön vähentäminen ja materiaalitehokkuus ovat tärkeitä. Lukija voi vähentää ilmastovaikutuksia parantamalla lajittelua ja vähentämällä kotitalousjätteen mukana kaatopaikalle joutuvien painotuotteiden määrää. Vastaavaa tuotekohtaista elinkaariarviointia painotuotteille ei ole Suomessa tähän mennessä tehty.

VTT:n koordinoima kolmivuotinen Tekes-hanke on toteutettu yhdessä Suomen ympäristökeskus SYKEn, Viestinnän keskusliiton, Metropolia Ammattikorkeakoulun sekä useiden painotalojen ja arvoketjussa toimijoiden kanssa. Tekesin lisäksi hanketta ovat rahoittaneet GTTS Graafisen Teollisuuden tutkimussäätiö, Metsäliitto, Myllykoski, StoraEnso ja UPM. Lähde: VTT