Kolmiulotteista tulostusta kirjapainoihin?

GT seminaari:
Kolmiulotteista tulostusta kirjapainoihin?

VTT:n tämänvuotisessa GT-seminaarissa esiteltiin painoalan erästä uutuutta, 3D-valmistusta. VTT Mediatekniikalla on tällaiseen kolmiulotteiseen tulostukseen soveltuva laite, sen hinta on muutama kymmenen tuhatta euroa. Nimi zPrint 250 viittaa painamiseen, mutta painokoneesta ei ole kysymys.

– Kolmiulotteinen tulostaminen soveltuu hyvin painoalan oheispalveluksi. Kun perinteisten tuotteiden markkinat hiipuvat, on kehitettävä jotain uutta, uskoo asiaa esitellyt VTT:n Ismo Heikkilä.

Asiakkaana vaikka kalustevalmistaja tai arkkitehtitoimisto

3D-tulostimilla voidaan valmistaa monenlaisia esineitä. Lähtökohtana on originaalin, esimerkiksi huonekalun tai pientalon mallipiirustus tai muu selkeä kohteen kuvaus. Tästä aineistosta voidaan painotalossa painaa esite, tuottaa aineistoa nettiin ja lisäksi valmistaa pienoismalli 3D-tulostimella. Näin painotalo voi palvella asiakastaan, esimerkiksi kalustevalmistajaa tai arkkitehtitoimistoa, aiempaa monipuolisemmin.

Tulostustekniikkoja ja materiaaleja on monia. Työnkulkua varten tarvitaan ohjeistusta mm. mallinnukseen, aineistoon ja formaattiin sekä tiedonsiirtoon. Tuote voidaan valmistaa valottamalla valoherkkää polymeeriliuosta, sulattamalla muovilankaa, pursottamalla nestemäistä ainetta, sulattamalla vahaa tai sintraamalla metallijauhoa. Nämä vain esimerkkeinä. Saa nähdä, mikä paino ehtii ensimmäisenä markkinoille. Kovin monia ei maahamme mahdu.

Suuret kansainväliset toimijat kotimaisen median uhkana

– Printtimedian taivaalla on, kuten on jo kauan nähty, synkkiä pilviä. Siirtymä painetuista sähköisiin jatkuu, samoin sanoma- ja aikakauslehtien alamäki. Nyt myös kirja-ala on kääntynyt laskuun, muistutti VTT:n Hannele Antikainen

Antikainen uskoo, että suuret kansainväliset toimijat ovat vakava uhka maamme mediateollisuudelle. Kielimuurikaan ei anna enää yhtä hyvää suojaa, kuin takavuosina. Kirjapainoja kurjistavat puolestaan kansainvälinen kilpailu, ylikapasiteetti, vähäiset investoinnit ja laskevat hinnat.

Tabletit syrjäyttävät kannettavat ja pöytäkoneet

Sähköinen painaa päälle kuin herhiläinen. Verkkomedia kasvoi neljätoista prosenttia. Sähköisten, varsinkin mobiilien lukualustojen markkinat kasvavat ripeästi. Tämän vuoden tammikuussa maassamme oli 170 000 tablettia. Facebookillakin on Suomessa yli kaksi miljoonaa käyttäjää.

Antikainen uskoo, että tabletit vähentävät painetun median kysyntää enemmän kuin pc:t.

– Tabletit syrjäyttävät kannettavat ja pöytäkoneet kodeissa, joissa niitä käytetään aamuisin ja iltaisin. Tämä siirtymä on myrkkyä printtimedialle. Toisaalta, Yhdysvalloissa 70 prosenttia collegeopiskelijoista suosi painettuja kirjoja oppimateriaalina. Trendeillä on usein erilaisia vastatrendejä, hän totesi.

Helsingin Sanomien monikanavatarjonta

Kustantajat kehittävät printille täydentäviä, myöhemmin jopa korvaavia vaihtoehtoja. Kaikki tietävät, että tekniikka ei ole suurin ongelma. Kannattavan liiketoiminnan kehittäminen uusille kanaville on se suuri kysymys. Osittain tässä ollaan jo onnistumassa.

Helsingin Sanomien Petteri Putkiranta kertoi Hesarin yhdistelmätilauksesta, joka sisältää paperisen ja digitaalisen tilausmuodon. Digitaaliseen palveluun sisältyvät näköislehdet, mobiililehdet, arkisto, lehtihylly ja koosteet. Tällaisia yhdistelmäpaketteja on tilattu jo yli 135 000. Huikea määrä. Digitaalisen palvelun lisähinta on 3-7,5 euroa kuukaudessa, palvelun laajuudesta riippuen. Tämäkö on se konsepti, joka johtaa uuteen kasvuun muuttuvassa mediamaisemassa? Voi hyvinkin olla.

Ei ole helppoa VTT:lläkään

VTT:n tämänvuotinen GT-seminaari oli kahdeskymmeneskuudes.

Kuluneen neljännesvuosisadan aikana seminaarien sisältö on muuttunut melkoisesti, kuten VTT:n koko mediatutkimus. Hyvä näin. Graafisena laboratoriona toimintansa alkanut tutkimus- ja kehitystyö ei kohdistu enää painonippiin tai offsetin vesi-väri tasapainoon, vaan nyt ollaan mukana luomassa uutta liiketoimintaa paino- ja kustannusalan yrityksille.

Vaikka painopiste on uuden luomisessa, ei kaikkea vanhaa osaamista kannata hukata. Radikaalien innovaatioiden edellyttämän toimintakulttuurin rinnalla tarvitaan myös paino- ja kustannusalan perinteistä osaamista. Miten tasapainottaa oikeassa suhteessa vanhan hyvän säilyttäminen ja uuden omaksuminen? Se on tehtävä, jossa toivoisi VTT:n mediatutkimuksen onnistuvan.

Timo Siivonen on eläkkeellä oleva VTT:n erikoistutkija. Työelämässään hän tutki mediatekniikan kehitystä, mediataloutta ja median tulevaisuutta. Nykyisin hän fillaroi, junailee Euroopassa ja lentää ulkomaille katsomaan Suomen futismatseja. Lisäksi hän lueskelee, harrastaa ruoanlaittoa, kaupunkikävelyä ja joutenoloa.

VTT:n Mediateknologialla uutta liiketoimintaa -asiakasseminaari

Tämän päivän mediahorisontti

VTT:n professori Caj Södergård näkee Suomen perinteisen median horisontissa neljä synkkää pilveä. Miten sitten reagoida tilanteeseen? Lisäämällä tuloja ja toimimalla tehokkaammin.

Yksi uhkista Södergårdin mukaan on talouden hidastuva kasvu Suomessa, Euroopassa ja koko maailmassa. Toiseksi, suomalaisiin tilattuihin lehtiin on tulossa yhdeksän prosentin arvonlisävero. Kansainvälisten pelurien kuten Apple, Google, Facebook, kasvava kilpailu on kolmas synkkä pilvi. Lopuksi eri mediatyyppien väliset muutokset: digitaalisen mainonnan kasvu ja nuorten lukutottumukset, muuttavat mediamaisemaa. Kustantajalle tämä on myös mahdollisuus, mutta painajalle vakava uhka.

– Tuloja voidaan lisätä ottamalla merkittävämpi rooli median arvoketjussa, hyödyntämällä paikallisuutta ja käyttäjien interaktiivisuutta, sekä laajentamalla liiketoimintaa uusin avauksin, listasi Södergård.

Käyttäjät mukaan sisällön tuotantoon

Median arvoketjussa käyttäjät otetaan mukaan sisällön tuotantoon. Lukijat esimerkiksi lähettävät kuvia lehtiin. Mukaan voidaan ottaa informaation tuottajina myös paikallisia yrityksiä, ravintoloita, museoita, urheiluseuroja, kirjastoja ja muita julkisen palvelun toimijoita. Nämä toimijat hyötyvät yhteistyöstä, ja media vahvistaa asemaansa paikallisena toimijana. Esimerkiksi Huittisten Sanomalehti Oy toimii tällä konseptilla (”Palveleva Huittinen palveluportaali”). NextMedia – projektissa sitä kutsutaan nimellä ”HyperLocal service concept”.

Medialiiketoimintaa voidaan laajentaa kolmiulotteisilla (3D) digitaalisilla lisäpalveluilla, joita VTT on kehittämässä. Näin yhdistetään printin ja sähköisen median toisiaan tukevia palveluja. Kokemuksia on jo mm. Katso- ja TVSeiska -lehdissä. Painetun käyntikortin ja kamerakännykän yhdistelmä voi tuottaa videoklipin. Tämäkin palvelu oli nähtävissä VTT:n demoesityksenä.

– Media kasvaa edelleen, mutta aikaisempaa hitaammin. Kun arvoketju uudistuu, tulisi mediayritysten ottaa oma osuutensa ketjun keskeisenä toimijana. Paikallisuus on suuri mahdollisuus, vakuutti Södergård.

Mediakokemusta voidaan mitata

– Mediakokemuksella tarkoitetaan sitä, mitä kuluttaja tuntee käyttäessään mediatuotetta, -järjestelmää tai -palvelua, määritteli VTT:n Janne Laine.

Tämä tuntemus on aina subjektiivista ja moniulotteista kokemista, eikä sitä voida yleensä mitata välittömästi. Kysymys on mediaan liittyvistä mielikuvista, kuten luettavuus, hauskuus, rentouttavuus, mielenkiintoisuus ja informatiivisuus.

Painotuotteesta voidaan arvioida esimerkiksi paperin karheutta, kestävyyttä tai ympäristöystävällisyyttä, tai painetun kuvan kirkkautta, värikylläisyyttä ja terävyyttä. VTT on rakentanut mediakokemusten perusteella mielikuvakarttoja, joihin eri tuotteet tai palvelut voidaan sijoittaa. Jokin painotuote voi olla esimerkiksi korostetun korkealaatuinen, sopia huonosti työmatkalle, olla kohtalaisen lämmin ja piristävä, ja niin edelleen.

Kiristyvän, suorastaan kärjistyvän, mediakilpailun aikana uskoisi tuollaisella VTT:n palvelulla olevan kysyntää. Vaikka tulokset eivät ole yksiselitteisiä ja eksakteja totuuksia, auttaa mediakokemuksen arviointi mediatuotteen, -järjestelmän tai -palvelun suunnittelussa ja kohdistamisessa tavoitetulle kohderyhmälle.

Semanttiset käyttäjäprofiilit ja personointi

Semanttisen webin tekniikoiden avulla Internetin www-palveluista voidaan tehdä älykkäämpiä ja auttaa ihmistä tiedon tai muun halutun sisällön etsimisessä. Sari Vainikainen kertoi VTT:n kehittämistä semanttisista käyttäjäprofiileista, joissa käyttäjä itse hallitsee aiempaa paremmin profiilitietojaan. Semantiikan avulla tiedetään enemmän käyttäjän kiinnostuskohteista ja pystytään kohdistamaan käyttäjälle häntä kiinnostavaa personoitua sisältöä. Visiona on, että käyttäjä pystyy hyödyntämään samaa profiiliaan useassa eri verkkopalvelussa.

VTT:n kehittämää profiilia on tähän mennessä hyödynnetty tapahtumien, aikakauslehtien ja palvelujen suosittelussa. Semanttinen profiili parantaa verkkopalvelun laatua ja on näin hyödyllinen apulainen tiedonhankinnassa.

Toisaalta, systeemi ei ohjaa käyttäjälle kovin helposti uusia ja yllättäviä, häntä kiinnostamattomia sisältöjä. Itse kullekin olisi kuitenkin joskus terveellistä törmätä asioihin ja ilmiöihin, joihin ei tunne minkään valtakunnan kiinnostusta.

VTT:n iskukyky tallella, ainakin mediateknologian alueella

VTT:n perinteisen asiakasseminaarin lisäksi esillä oli nytkin joukko demonstraatiota, tällä kertaa kolmetoista. Seminaariesitykset ja demot, sekä keskustelut VTT:n asiantuntijoiden kanssa osoittivat, että VTT:n iskukyky on tallella, ainakin mediateknologian alueella. Timo Siivonen