Työstressillä on yhteys sydänsairauksiin

Euroopan unionin käyttämän määritelmän mukaan ihminen kokee työstressiä silloin, kun työympäristön vaatimukset ylittävät työntekijän mahdollisuudet vastata näihin vaatimuksiin tai hallita niitä. Asioita, joiden arvellaan yleisesti aiheuttavan työstressiä, kutsutaan työn psykososiaalisiksi kuormitustekijöiksi.

Psykososiaaliset tekijät työssä ja terveys eri alaryhmissä -tutkimuksen mukaan työstressillä on luultua vähäisempi vaikutus sydäntautien synnyssä eurooppalaisilla työpaikoilla. Työstressi heijastuu haitallisesti elintapoihin, joilla on huomattava vaikutus sydäntautiriskiin. Työstressi ei ole yhteydessä syöpäriskiin, vaikka aiemmin on näin arveltu.

Tutkimusprofessori Mika Kivimäki Työterveyslaitokselta kertoo tutkimuksesta, jonka tavoitteena oli koota yhteen merkittäviä eurooppalaisia työstressitutkijoita ja luoda korkealuokkainen aineisto työstressistä ja keskeisistä kansantaudeista yhdistämällä yksilötasolla 19 kohorttitutkimusta kahdeksasta EU-maasta: Suomi, Ruotsi, Saksa, Hollanti, Belgia, Englanti, Ranska ja Tanska. Suuren aineiston avulla tutkijoiden oli mahdollista tunnistaa sairastumisvaarassa olevat työntekijäryhmät sekä tekijöitä, jotka voivat vähentää työstressin haittavaikutuksia.

Työsuojelurahasto julkistaa aiheesta 25.1.2013 TSR-kanavalla Sanomatalo Auringon tuottamat multimedia- ja radio-ohjelmat, jotka ovat vapaasti kuunneltavissa ja hyödynnettävissä.

Laaja työturvallisuushanke käynnistyy kunta-alalla

Kunta-alalla toteutetaan laaja Turvallisuus hallintaan kuntatyössä -hanke vuosina 2013–2015. Hankeen avulla halutaan nostaa työturvallisuustoiminnan ja turvallisuutta tuottavan johtamisen arvostusta kaikilla kunta-alan työpaikoilla.

– Tavoitteeksi on asetettu, että työtapaturmien määrään ja taajuuteen saadaan vähintään 25 prosentin vähennys vuoteen 2015 mennessä, kertoo Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmän puheenjohtaja Markku Roiha KT Kuntatyönantajista.

Lähtökohtana hankkeessa on Nolla tapaturmaa -ajattelu. Kaikki tapaturmat ovat torjuttavissa.  Laajapohjainen hanke haluaa Roihan mukaan vaikuttaa asenteisiin, mutta myös saada aikaan näkyvää ja tuloksellista työturvallisuustoimintaa kunta-alan työpaikoilla. Samalla lisätään yhteistyötä ja rakennetaan luottamusta työpaikoilla.

– Turvallisuutta ja työympäristöä parantamalla luodaan samalla myös työhyvinvointia, vähennetään sairauspoissaoloja ja pidennetään työuria, Roiha korostaa.

Viime vuonna kunta-alalla sattui kaiken kaikkiaan 25 684 korvaukseen johtanutta työtapaturmaa. Niistä 19 284 sattui työpaikalla ja 6 400 työmatkalla. Aikaisemmasta tapaturmien ehkäisytyöstä huolimatta korvattujen työpaikkatapaturmien määrä on kunta-alalla noussut tasaisesti vuodesta 2005, yhteensä noin 13 prosenttia.

Turvallisuus hallintaan kuntatyössä -hankeen päätoteuttajana toimii Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmä yhteistyökumppaniensa kanssa. Hankkeessa on työpaikkalähtöinen ote. Esimiehet ja henkilöstö ovat työpaikoilla sen tärkeimpiä kohderyhmiä.

Vuosina 2012–2015 toteutettavassa hankkeessa ovat mukana Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmä ja sen osapuolet (KT Kuntatyönantajat, JHL, JUKO, Jyty, KTN, TNJ, Tehy, Keva ja KiT), Nolla tapaturmaa -foorumi, sosiaali- ja terveysministeriö, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja vakuutusyhtiöt, Työhyvinvointifoorumi sekä Työterveyslaitos.

Lisätietoja
asiantuntija Timo Suurnäkki, Työturvallisuuskeskus, 0400 706 193, timo.suurnakki(at)ttk.fi
työmarkkina-asiamies Markku Roiha, KT Kuntatyönantajat, 050 320 9749, markku.roiha(at)kt.fi
viestinnän asiantuntija Eija Åback, Työturvallisuuskeskus, 040 537 1822, eija.aback(at)ttk.fi

Julkaisu: Kunnat turvallisiksi 1/2012. Työturvallisuus kannattaa
Työturvallisuuskeskus TTK, Turvallisuus kannattaa kuntatyössä -hanke/TTK:n kuntaryhmä, 8 sivua, 2012
http://www.ttk.fi/ > Hae: Kunnat turvallisiksi 1/2012

Turvallisuuden ja työhyvinvoinnin suurtapahtuma 5.-7.9.2012 Tampereella

Turvallisuus 2012, Security 2012, Työhyvinvointi 2012 -messut järjestetään 5.-7.9.2012 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa.

Pohjoismaiden merkittävimpään turvallisuusalan messutapahtumaan odotetaan yli 12 000 alan ammattilaista ja noin 250 näytteilleasettajaa. Kansainväliset Turvallisuus-, Security- ja Työhyvinvointi -messut avaa sisäasianministeri Päivi Räsänen ja juhlapuhujana avajaisissa toimii TTK:n toimitusjohtaja Jorma Löhman.

Turvallisuus 2012 -messut esittelee pelastustoimen, työturvallisuuden, ympäristöturvallisuuden ja ensiavun.

Työhyvinvointi 2012 -messut keskittyy työterveyteen, työsuojeluun, työkykyyn sekä alan neuvontaan, koulutukseen ja konsultointiin. Mukana on myös toiminnallista ohjelmaa, kuten jumppahetkiä, kehonkoostumus- ja verenpainemittauksia sekä pyöräergometri- ja puristusvoimatestejä.

Security 2012 -messujen teemat ovat asuminen ja henkilöturvallisuus, yritysturvallisuus ja riskien hallinta sekä tekniset ratkaisut ja koulutus.

Osastoilla esiteltävien tuotteiden, palvelujen ja uutuuksien lisäksi messuvieraat voivat tutustua ajankohtaisiin aiheisiin seminaareissa sekä tietoiskuissa, joita järjestetään messuilla kaikkiaan lähes 80.

Turvallisuus 2012: http://www.turvallisuusmessut.fi

Security 2012: http://www.securitymessut.fi

Työhyvinvointi 2012: http://www.tyohyvinvointimessut.fi

 

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä lauantaina 28.4.

Kansainvälisen työjärjestön ILOn koordinoimaa Kansainvälistä työturvallisuuspäivää vietetään 17. kerran lauantaina 28.4.2012 maailmanlaajuisesti. TTK huomioi päivän vieton järjestämällä Perusasiat kuntoon – yhteistyöllä riskit hallintaan -aamupäiväseminaarin jo perjantaina 27.4.2012 Hämeenlinnassa, Porissa, Kuopiossa, Kokkolassa ja Kajaanissa yhteistyössä aluehallintovirastojen kanssa.

Seminaareissa nostetaan esiin työturvallisuutta ja työhyvinvointia rakentavat perusasiat: ennakoiva toiminta sekä eri toimijoiden roolit vaarojen tunnistamisessa ja riskien arvioinnissa.
Kansainvälisen työturvallisuuspäivän teema on tänä vuonna Promoting safety and health in a green economy. Päivän tavoitteena on muistaa työssään menehtyneitä tai terveytensä menettäneitä työntekijöitä. Seminaarit ovat maksuttomia. Lisätietoja: Kansainvälisen työturvallisuuspäivän alueseminaarit: www.tyoturvallisuuspaiva.fi

Räätälöity työ kuntouttaa

Työhönpaluun tuen keinoja on useita osasairauspäivärahasta työkokeiluihin ja kevennettyyn työhön. Oleellista on, että työpaikalla periaatteista sovitaan yhdessä.

Kevan kuntoutuspäällikkö Ulla Palmroos kertoo, että ammatillisessa kuntoutuksessa työkokeilujen osuus on entisestään lisääntynyt ainakin julkisella puolella.

Työkokeilua voidaan käyttää siinä vaiheessa, kun henkilö palaa pitkän sairausloman jälkeen työhönsä tai kun hän siirtyy uusiin tehtäviin. Työkokeilussa työhön tullaan ensin osa-aikaisesti ja työaikaa lisätään vähitellen normaaliin. Työtä voidaan helpottaa esimerkiksi vastuuta, asiakaskontakteja tai fyysisesti rasittavia osuuksia vähentämällä. Yleensä työkokeilu kestää kolmesta kuuteen kuukauteen.

Kuntoutujilla hyvät kokemukset

Palmroos sanoo, että varttuneemmilla työjärjestelyt ovat käytetyin kuntoutuksen vaihtoehto.
– Kokemukset työtehtävien räätälöinnistä ovat olleet hyviä. Asiakkaat ovat olleet erittäin tyytyväisiä saamaansa mahdollisuuteen.

Yli 80 prosenttia Kevan kautta ammatillisen kuntoutuksen viime vuonna päättäneistä palasi takaisin työelämään. Useimmiten kuntoutukseen tulon syynä olivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet tai mielenterveyden häiriöt.

Hän korostaa yhteistyön merkitystä työpaikoilla.
– Kun käytössä on varhaisen tuen malli ja kun työjärjestelyistä keskustellaan yhteisesti, edesautetaan työelämässä jaksamista. Siten myös työntekijän vanhuuseläke karttuu.

Myönteisistä kokemuksista huolimatta ammatillisen kuntoutuksen ja työkokeilujen mahdollisuuksia ei vielä kaikkialla tunneta. Palmroos toteaa, että luottamusmiehillä onkin tietoisuuden lisäämisessä olennainen rooli.
– On ilahduttavaa, että heiltäkin tulee nykyään aiempaa enemmän yhteydenottoja. Keva on hoitanut vuoden alusta koko julkisen sektorin henkilöstön eläkeasioita ja tukee työssä jatkamista esimerkiksi ammatillisen kuntoutuksen avulla. Aiemmin Keva toimi pelkästään kuntasektorilla.

Osa-aikainen sairausloma

Yksi joustavan työhönpaluun keinoista on osasairauspäiväraha, jota voidaan myöntää 12–72 päiväksi ja jota voidaan käyttää silloin, kun henkilö palaa omaa työhönsä. Myös osasairauspäivärahan suosio on lisääntynyt vuoden 2010 alusta tulleen uudistuksen jälkeen.

Osasairauspäivärahakautta tai työkokeilua edeltävässä työhönpaluukeskustelussa ovat mukana työterveyshuolto, esimies ja työhön palaaja. Usein siihen osallistuu myös luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu.

– Henkilöstön edustaja tuntee käytännön asiat työpaikalla ja hänellä on tietoa myös siitä, miten samassa talossa muilla osastoilla tai muilla paikkakunnilla on toimittu. Näin on mukana myös koko henkilöstön sitoutuminen ja reilun pelin ajatus, sanoo STTK:n sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi.

Perustaksi, yhteinen tahto

Työterveyslääkäreiden kouluttaja Leena Ala-Mursula Oulun yliopistosta puhuu mielellään työnteon tukemisen eri vaihtoehdoista, koska ne auttavat kuntoutumisessa. Pitkittyessään sairauslomat voivat tutkitusti heikentää toipumista ja johtaa syrjäytymiseen.

Hän muistuttaa, että yleensäkin työkyvyn varhaisen tuen malleista on työpaikalla keskusteltava yhdessä ja päätettävä, mitä niistä ajatellaan ja miten toimitaan.
– Helpottaa käytännössä, kun taustalla on eri henkilöstöryhmien yhteinen tahto.

Työn keventäminen saattaa olla käyttökelpoista esimerkiksi silloin, kun työntekijä jonottaa leikkaukseen polvi- tai olkapäävaivan takia. Joskus työkyvyn tukemista kaivataan, vaikka pitkiä sairauslomia ei ole vielä tarvittu. Silloin tilannetta voisi auttaa esimerkiksi siirtyminen kolmivuorotyöstä joksikin aikaa päivätyöhön.

– Yksinkertaiset tilapäiskevennykset voivat hyvin onnistua esimiehen hyväksymisellä työpaikan sisäisin järjestelyin. Käytännön haaste on, miten esimies toimii silloin, kun yhden tukeminen vaikuttaa muiden työhön. Tasapuolisuuden ja tietosuojan tarpeet ovat edelleen olemassa.

– Tavallisiin tilanteisiin sopivia vaihtoehtoja voidaan etukäteen hahmotella esimerkiksi yhteistoimintamenettelyssä. Ja kun esimerkiksi korvaavaa työtä yksittäistapauksissa käytetään, on tärkeää, että työterveyslääkäri on arvioinnissa mukana, Ala-Mursula sanoo.

Ennakkoluulot voi karistaa

Riitta Työläjärvi katsoo, että sairausloman jälkeisten joustojen käyttöä helpottaa, jos joustot ovat muutoinkin käytössä työpaikalla. Työelämänsä aikana jokainen voi tarvita joskus joustoja esimerkiksi sairauden tai opiskelun vuoksi ja lasten tai iäkkäiden vanhempien hoidon takia.

– Mahdollista korvaavaa työtä käytettäessä myös palkkakysymys voi herättää kysymyksiä. Jos työpaikalla on käytössä tulos- tai bonuspalkkaus, kannattaa jo ennalta pohtia sitä, miten tiimin alentunutta tuottavuutta voi kompensoida sinä aikana, kun yksi tekee korvaavaa työtä.

Työläjärvi sanoo, että työn keventäminen on hyvä keino silloin, kun sillä tuetaan työntekijää hyödyntämään työkykyään niin, että siitä ei aiheudu haittaa omalle tai työtovereiden terveydelle.
– Tässä työterveyshuolto on tärkeä epäluulojen hälventäjä, kun se arvioi työkyvyn.

Ohjeistus työehtosopimuksessa

Niin sanottu korvaava työ on määritelty ja ohjeistettu muutamissa työehtosopimuksissa. Niissä korostetaan, että päätös korvaavan työn osoittamisesta pitää perustua lääketieteellisesti perusteltuun kannanottoon.

Esimerkiksi Teknologiateollisuuden ja Metalliliiton työehtosopimuksessa todetaan, että korvaavan työn teettämisen on pohjauduttava työpaikalla yhdessä käsiteltyihin menettelytapasääntöihin ja konsultaatioon työterveyslääkärin kanssa. Työntekijälle on varattava mahdollisuus keskustella työterveyslääkärin kanssa ennen työn aloittamista.

Yleiset periaatteet ja menettelytavat voidaan ohjeistuksen mukaan kirjata esimerkiksi työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Tärkeää on, että korvaavassa työssä sairauden hoito ei vaarannu eikä sairaus pahene tai leviä.

Metalliliiton sopimukseen on kirjattu, että korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan vastata työntekijän normaaleja työtehtäviä. Aika voidaan hyödyntää myös koulutukseen. Teksti: Päivi Haavisto

Masto-hanke
Verkkosivuille on kerätty tietoa niistä konkreettisista keinoista, joiden avulla työpaikoilla voidaan tukea työssä jatkamista ja työhön paluuta sairausloman jälkeen. Sivustolta löytyy tietoa
työntekijöille, esimiehille ja työnantajille. Sivusto on tuotettu osana sosiaali- ja terveysministeriön, työmarkkinajärjestöjen sekä terveys- ja sosiaalialan toimijoiden yhteiskampanjaa. http://www.mastdo.fi