5 kysymystä. Vastaajana myynti- ja markkinointijohtaja Marita Björkbom-Ristimäki, Multiprint Oy

Miten olet päätynyt nykyiseen työpaikkaasi?

Nykyiseen työpaikkaani tulin viisi vuotta sitten. Yritys oli silloin Länsi-Suomessa toimiva Karhukopio, joka on nyt monilla yritysostoilla kasvanut yli kolminkertaiseksi, vaihtanut brändinsä Multiprintiksi ja laajentunut 14 paikkakunnalle. Olen aina toiminut myynnin ja markkinoinnin parissa, mutta eri toimialoilla. Työpaikkojani ovat olleet Stockmann, Mercuri Urval ja Suomalainen Kirjakauppa. Ennen Multiprintiä olin telealalla.

Mitä kaikkea työpäivääsi kuuluu?

Työhöni kuuluvat konsernin yhteiset myynti- ja markkinointiasiat, ja hoidan myös myyntiä isoille asiakkaille. Nyt työstämme vuosittaista, isoa myyntikokoustamme. Olemme viime vuosina laajentuneet paljon, ja teemme siksi töitä yhteisten toimintatapojen kehittämiseksi. Myynti ja johto opiskelevat asiakasjohdettua toimintatapaa. Se on inspiroivaa, ja uskomme voivamme jalostaa parhaita käytäntöjä ja oppia toisiltamme.

Mitä haasteita ja mahdollisuuksia näet nykypäivän työelämässä?

Sähköisten palveluidemme kehittäminen on ajankohtaista juuri nyt. Kesän aikana olemme uudistaneet verkkosivujamme, avanneet mobiilisivut ja kehittäneet sähköisiä asiakasviestinnän palveluja.

Mitä haluaisit alalla muuttaa, mitä kehittää?

Nykypäivän työelämässä on paljon haasteita, mutta vielä enemmän mahdollisuuksia. Nöyrällä ja asiakasorientoituneella asenteella pystymme auttamaan asiakkaidemme tuloksentekokykyä. Meillä on hyvä porukka, ja yrityksemme satsaa koulutukseen. Asiakkailla on myös tarpeita erikoisprosesseihin, ja asiakasvaatimusten kautta voimme kehittyä varsinkin tietoturvapuolella.

Toimialallamme on ehkä eniten kehittämistä tuloksen tekemisessä. Tarjouksia hinnoitellaan paljon vain muuttuvilla kustannuksilla, mikä on vuosien varrella johtanut huonoon katetasoon. Kehittyvällä yrityksellä tulee olla investointikykyä ja mahdollisuus tuotteistaa uusia palveluja. Itse olemme hyvässä vauhdissa, ja tähän suuntaan toivon toimialamme kehittyvän.

Kenelle haluaisit heittää seuraavat kysymykset?
Seuraavat kysymykset heittäisin Viestintätoimisto Telegraafin toimitusjohtajalle Marja-Terttu Rantaselle.

Miltä näyttää suomalaisen työn tulevaisuus?

Metropolian syysseminaarissa Suomalaisen työn tulevaisuus uskottiin, että kestävä talouskasvu, investointien edistäminen, työpaikkojen luominen yksityissektorille sekä jatkuva osaamisen kehittäminen ovat tärkeimpiä elinehtoja suomalaisen työn pelastamiseksi. 

Toimeen on ryhdyttävä heti, sillä tulevaisuus tehdään tänään. Asiaan pureutuivat vuorineuvos Jorma Eloranta, toimitusjohtaja Matti Vanhanen, kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, rehtori Riitta Konkola sekä henkilöstöjohtaja Kerttu Tuomas. Seminaarin järjestäjinä olivat Espoon kaupunki, Helsingin seudun kauppakamari, Leppävaaran Rotaryklubi sekä Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Nykyiseen elintasoon ei ole oikeutusta

– Nykyisillä toimilla Suomen kestävyysvaje ei oikene eikä taloudellinen perustamme oikeuta nykyiseen korkeaan elintasoon, sanoi vuorineuvos Jorma Eloranta puheenvuorossaan. Eloranta esitti helmikuussa ohjelmansa, miten Suomeen saataisiin investointeja. Tämän jälkeen talouden näkymät ovat hänen mukaansa edelleen heikentyneet ja voimakkaat toimenpiteet yhä tärkeämpiä.

– Suomessa väestön ikärakenteesta johtuva eläkevastuun kasvuvauhti on hälyttävän korkea, yli 20 miljardia euroa vuodessa. Julkisen talouden arvioidaan olevan sekä tänä että ensi vuonna 7-8 miljardia alijäämäinen. Kasvava kuorma ei katoa downshiftaamalla, ei edes suhdanteiden parantuessa. Tarvitaan rakenteellisia toimia, talouskasvua, julkisen talouden menojen supistamista ja tulojen lisäämistä sekä eläkevastuun pienentämistä. Nykymenolla olemme jättämässä velkaantumistahdillamme kohtuuttoman rasitteen monille tuleville sukupolville.

– Työpaikkoja pitää saada yksityisrahoitteiselle sektorille, koska sen luoma varallisuus ja siellä tehtävä työ mahdollistaa viime kädessä hyvinvointia tuottavan julkisrahoitteisen sektorin ylläpidon ja muun väestön toimeentulon. Nykyisen hallituksen aikana moni asia on edennyt, mutta paljon on vielä tehtävä, jotta kielteinen kehitys saadaan käännetyksi ja Suomeen syntyisi 200 000 työpaikkaa yksityisrahoitteiselle sektorille vuoden 2020 loppuun mennessä, kuten tavoitteeksi monella foorumilla on asetettu, Eloranta sanoi.

Irtisanomiset mahdollisuudeksi

Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen muistutti, että vuosi 2013 on jo viides superalijäämän vuosi valtiolle. Julkisessa taloudessa hän toivoi kilpailutusten voimistamista, sillä se toisi jatkuvan tarpeen huolehtia tuottavuudesta.

– ICT-alalta nyt irtisanottavien ammattitaito ja kansainvälinen kokemus tulee nähdä myös mahdollisuutena.  Tämä osaaminen toimii perustana kansainvälisten investointien Suomeen houkuttelulle ja uusien työpaikkojen syntymiselle. Tilanne haastaa myös kunnat entistä tiiviimpään yhteistyöhön Suomen kilpailukyvyn turvaamiseksi, Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä sanoi.

Kone Oyj:n henkilöstöjohtaja Kerttu Tuomas toivoi osaamisen kehittämiseen jatkuvaa ja pitkäjänteistä ajattelumallia, jossa valtaosa, 70 prosenttia, henkilöstön oppimisesta tapahtuu käytännön työssä, 20 prosenttia muilta oppien ja 10 prosenttia koulutusohjelmista.

– Koulutusyhteisöt luovat nuorille innostavalla ja motivoivalla opetuksella luottamusta tulevaisuuteen, kouluttavat osaavia ammattilaisia yhteiskunnan eri tahoille sekä rakentavat aitoa ja kehittävää vuorovaikutusta työelämään, sanoi Suomen suurimman ammattikorkeakoulun Metropolian rehtori Riitta Konkola.  

– Oppimisen innostavuus kumpuaa Metropoliassa monialaisesta tarjonnasta, mahdollisuudesta tehdä yhteistyötä eri alojen opiskelijoiden kanssa ennakkoluulottomasti, uuden löytämisestä ja kokeiluihin kannustamisesta.

Vastaajana Annette Lindahl, 56, Helsinki, viestintäkonsultti, Täsmäviestintä Oy

Miten olet päätynyt nykyiseen työpaikkaasi?

Työskentelin kymmenisen vuotta vastuullisissa viestintätehtävissä isoissa organisaatioissa kuten Hackmanilla, VR Cargossa ja viimeksi Stockmannin viestintäjohtajana ennen Täsmäviestintää. Vuonna 1996, pienen pojan äitinä, konsultin työ oli parempi ja mielekkäämpi vaihtoehto, kuin
pörssiyrityksen viestintäjohtajan tehtävät.

Mitä kaikkea työpäivääsi kuuluu?

Suunnittelen ja toteutan viestintää hyvin erilaisille yrityksille ja yhteisöille. Ajankohtaista on muutaman asiakasyrityksen juhlavuoden toimenpiteiden suunnitteleminen niin, että juhlavuosi toisi positiivista myötätuulta, tarmoa ja intoa tähän päivään. Modernilla otteella siis! Teemme myös asiakaslehtiä, vaikka ne ovatkin viime vuosina keskittyneet muutamalle suurelle yritykselle, joilla on omat painot. Pienen toimiston valtti on kuitenkin joustavuus ja osaaminen; kyky ja halu paneutua asiakkaan maailmaan.

Mitä haasteita ja mahdollisuuksia näet nykypäivän työelämässä?

Työelämän suurimpia haasteita on hyödyntää kokeneiden työntekijöiden osaamista. Kun kokemuksen yhdistää tuoreisiin näkemyksiin, syntyy lisäarvoa, joka voi siivittää yrityksen uuteen menestykseen.

Mitä haluaisit alalla muuttaa, mitä kehittää?

Pienessäkin yrityksessä viestinnän pitäisi olla suunnitelmallista työtä eikä sen ei tarvitse maksaa maltaita. Ammattilainen saa tehoa ja näkyvyyttä pienelläkin budjetilla. Perinteinen mainonta ja viestintä kannattaa suunnitella kerralla. Hienoa jälkeä saadaan aikaiseksi tiiviissä yhteistyössä mainostoimiston kanssa.

Kenelle haluaisit heittää seuraavat kuusi kysymystä?

Heitän haasteen Multiprint Oy:n markkinointijohtaja Marita Björkbom-Ristimäelle.

 

Mistä löytyy työn imua?

STTK:n työhyvinvointiseminaari:
Mistä löytyy työn imua?

STTK:n kolmannen hyvinvointiseminaarin aiheena oli ”Mistä imua työhön?”. Helsingin Messukeskuksessa huhtikuussa pidettyyn seminaariin oli kokoontunut STTK:laisten liittojen henkilöstöedustajia yli 700, joista mediaunionilaisia 24.

– Ei riitä, että panostamme työssä jaksamiseen, meidän pitää panostaa ihmisten voimavarojen hyödyntämiseen ja työssä viihtymiseen. Tulee siis panostaa työn imuun, kuvasi Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Jari Hakanen STTK:n työhyvinvointiseminaarin tämän vuoden teemaa.

Työhyvinvointi eri tekijöineen on tärkeä osa tämän päivän työelämää. Seminaarin suosio ja korkean tason puhujat antavat loistavat edellytykset kulloisenkin teeman käsittelyyn. Tilaisuuden juontajana toimi STTK:n työympäristöasiantuntija Erkki Auvinen.

Tuunaa oma työsi

Jari Hakanen kehotti puheenvuorossaan oman työnsä tuunaamiseeen ja ottamaan siinä mallia bussikuskeista.
– Joku bussinkuljettaja laulaa työssään, toinen kertoo tarinoita ja toivottaa matkustajille kuuluvasti hyvää päivää. Hyvän palvelun lisäksi he tekevät näin omasta työstään hauskempaa myös itselleen. Tuunaamisen avulla voimme siis muokata työmme rajoja ja tehdä siitä innostavampaa ja hauskempaa, Hakanen korosti.

Hän myös kannusti työntekijöitä kysymään neuvoja työnsä tuunaamiselle omilta esimiehiltään. Työntekijän on hyvä päästä itsenäisesti käyttämään vahvuuksiaan työssään. Hyvä esimies kyllä ymmärtää tämän ja antaa työntekijöille tilaa työnsä kehittämiseen.

– Innostunut työntekijä saa enemmän aikaan työssään ja levittää innostusta myös työyhteisössään. Työnantajien kannattaakin auttaa työntekijää kokemaan työn imua, se on parasta työhyvinvointia, Hakanen muistutti.

Paneeli keskusteli ikärasismista

Vaikka ikääntyneiden työssäolo Suomessa on lisääntynyt, on epävarmuus työn jatkuvuudesta ja tunne oman työpanoksensa vähättelystä samalla yleistynyt yli 50-vuotiaiden työntekijöiden keskuudessa. Tämä työelämän ristiriita nousi esille paneelikeskustelussa, johon osallistuivat STTK:n pääsihteeri Leila Kostiainen, EK:n ylilääkäri Jan Schugk, valtiosihteeri Janne Metsämäki ja tutkija Katri Halen.

– Asenteissa työpaikoilla olisi parannettavaa, kuvasi Schugk nykytilannetta.
Helsingin yliopistolle ikääntyneiden työntekijöiden työssä jaksamisesta väitöskirjaa tekevä Halen kertoi ikääntyneiden usein kokevan nuoret esimiehensä liian itsekkäiksi.

– Nuoret esimiehet koetaan usein lyhytnäköisiksi ja narsistisiksi. Heidän puutteikseen katsotaan usein myös huonot ihmissuhdetaidot ja liika vallanhalu, Halen kuvasi sukupolvien konflikteja.

Panelistit uskoivat kuitenkin muutoksen olevan edessä. Asenteiden on yksinkertaisesti pakko muuttua, hyvällä tai pahalla. Suomen väestö ikääntyy ja ikääntyvien työntekijöiden osuus työvoimasta kasvaa. Muutenkin työelämässä eri-ikäiset ja erilaisen taustan omaavat työntekijät on pakko ottaa tulevaisuudessa paremmin huomioon. Hyvä työpaikka pystyy tähän, ja koko työyhteisö hyötyy, STTK:n Kostiainen kuvaili tulevaisuuden työelämää.

Suomeen Euroopan paras työelämä

Maan hallituksen kunnianhimoista hanketta saada Suomeen Euroopan paras työelämä kävi esittelemässä STM:n työsuojeluosaston osastopäällikkö Leo Suomaa. Hän käsitteli puheessaan työsuojelun roolia tavoitteen saavuttamisessa.

– Suomessa työsuojeluvalvonta perustuu samalle ajatukselle, kuin työsuojelun säädösvalmistelu ja työehtoneuvottelut. Se, mitä yhdessä valmistellaan ja mistä ollaan yhtä mieltä, pannaan yhdessä myös täytäntöön. Avainasemassa on eri osapuolten luottamus. Mahdolliset rangaistukset eivät ole valvonnan ensisijainen keino, Suomaa muistutti realiteeteista.

Suomaa myös korosti yhteistyön voimaa työsuojelutavoitteiden saavuttamisessa. Suomessa on erilaisiin työsuojelutehtäviin nimettyjä henkilöitä työpaikoilla noin 60 000. Työsuojeluhallinnossa on puolestaan vain alle 500 henkilötyövuoden voimavarat.

– Vuonna 2015 tavoitteena on noin 3000 työsuojelutarkastusta. Keskimäärin tarkastukset kestävät hieman yli kaksi tuntia. Työsuojelutarkastajien yhteenlaskettu työsuojelupanostus vastaa vain reilun tunnin panostusta vuosittain jokaiselta noin 60 000 työsuojelutehtäviin nimitetyiltä henkilöiltä suomalaisilla työpaikoilla, Suomaa muistutti STTK:laisia henkilöstön edustajia.

Työpaikkakiusaaminen on Suomaan mukaan asia, johon työpaikkojen tulisi puuttua itsenäisemmin ja aikaisemmin, eikä vain odottaa työsuojeluviranomaisten toimia.
– Miksi työyhteisömme niin usein sallii työpaikkakiusaamisen puuttumatta siihen, Suomaa kritisoi.

Osaamisen kehittämiseen ja luottamuksen rakentamiseen panostettava

STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää nosti osaamisen kehittämisen sekä työntekijöiden ja työnantajien välisen luottamuksen rakentamisen painopistealueiksi suomalaisen työelämän kehittämisessä.
– Työpaikoilla tulee aktiivisesti hakea luottamusta työntekijöiden ja työnantajien välillä. Ilman luottamusta emme löydä ratkaisuja työelämän haasteisiin yhdessä, Mäenpää painotti.

Hän myös muistutti, että vaikka suomalaisen palkansaajaliikkeen asema on vahva, tulee sen muuttuvassa maailmassa olla valmis muutokseen ja asioiden aktiiviseen kehittämiseen.

– Yhteistyössä ja sopimisessa on voimaa. Emme saa ajautua pysyvään oppositioon, kuten useissa Euroopan maissa on käynyt. Meidän tulee yhdessä työnantajien ja valtiovallan kanssa katsoa kuinka Suomi menestyy, Mäenpää linjasi ay-liikkeen haasteita

Teidän osuutenne työpaikkojen arjessa ja työhyvinvoinnin kehittämisessä on ratkaiseva. Te ansaitsette parhaat kiitokset jo tehdystä työstä, sekä välineitä ja intoa tuleviin koitoksiin nykypäivän hektisessä ja haasteellisessa työympäristössä. Tässä työssä omat liittonne sekä STTK haluavat teitä kaikin tavoin tukea.

Päivän päätteeksi sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko kiitti puheenvuorossaan työmarkkinajärjestöjä kevään työurasopimuksesta. Risikko muistutti samalla työurien alkupään vaikutuksesta työurien pituuteen.

– Työurien loppupään asiat ovat korostuneet julkisessa keskustelussa viime aikoina. Kuitenkin etenkin ylä-asteen loppuvaiheen koululaisiin tulisi panostaa nykyistä enemmän syrjäytymisen estämiseksi ja työurien pidentämiseksi, Risikko muistutti nuorten syrjäytymisen vaaroista. Teksti Pekka Teinilä/STTK

 

Panelistit Katri Halen, Janne Metsämäki, Leila Kostiainen ja Jan Schugk.
Valtiovallan tervehdyksen toi ministeri Paula Risikko.
Mediaunionilaiset taukokeskustelussa. Vasemmalta Kirsi Ahvenainen Gemaltosta, Miika Niinikoski ja Jukka Pänkäläinen Bookwellista, Arto Schnaider ja Irma Piironen Edita Oy:stä ja Matti Puttonen Adultasta.

Kirjauutuus: Työpaikan lait tutuiksi

Työpaikan lait ja työsuhdeopas on työelämän tarpeisiin hyväksi osoittautunut käsikirja. Se on toisaalta työsuhdeopas, jossa on selkeästi ja havainnollisesti käsitelty työntekijän ja työnantajan oikeuksia ja velvollisuuksia. Toisaalta se on ajantasainen säädöskokoelma ja sisältää keskeisimmät lait ja asetukset, jotka ovat työsuhteissa merkityksellisiä. Teos on laadittu siten, että työntekijä, luottamushenkilö, työsuojeluhenkilöstöön kuuluva, esimies ja työnantaja voivat yksittäisessä ongelmatilanteessa saada vastauksen kysymykseensä ja siten puuttua heti mahdollisiin epäkohtiin työpaikalla. Koska teos päivitetään vuosittain, se sisältää aina ajantasaisen lainsäädännön.

Nieminen, Kimmo:Työpaikan lait ja työsuhdeopas
Nieminen, Kimmo:Työpaikan lait ja työsuhdeopas

 

Nieminen, Kimmo:Työpaikan lait ja työsuhdeopas 2012 SanomaPro Oy 2011. ISBN: 978–951-0-38328-5

5 kysymystä työelämästä. Vastaajana graafinen suunnittelija Pirkko Linkola

5 kysymystä työelämästä
Vastaajana graafinen suunnittelija Pirkko Linkola 47, Helsinki, Tmi ADD Pirkko Linkola

Miten olet päätynyt nykyisiin työtehtäviin?
Matkassa on ollut mukana paitsi hakeutumista, myös sattumaa ja hyvää onnea. Mainostoimistoputken jälkeen aloitin yrittäjänä vuonna 1996. Työtehtävät ovat matkan varrella laajentuneet ja tavat tehdä muuttuneet paljonkin.

Mitä kaikkea työpäivääsi kuuluu?
Kaikki työpäivät ovat erilaisia ja työt vaihtelevat asiakkaiden mukaan. Töitä riittää niin graafisen suunnittelun kuin painopinnanvalmistuksen parissa.. Asiantuntijakouluttajana AELssä pyrin tuomaan esille asiakaslähtöisen näkökulman graafisessa suunnittelussa. Opiskelijat tuovat mukanaan oman työyhteisönsä näkökulman ja samalla opin itsekin uudenlaisia ongelmanratkaisuja. Vaihtelevat tehtävät pitävät mielenkiinnon yllä ja estävät rutinoitumasta.

Mitä haasteita näet nykypäivän työelämässä?
Monikanavaisen viestinnän osaaminen on vielä hiukan ohutta. Muuttuvat menetelmät ja sähköisen viestinnän lisääntyminen luovat haasteita oikeiden kohderyhmien tavoittamiseksi eri medioilla. Sähköisen viestinnän nopeus ja edullisuus saattaa olla kaksiteräinen miekka kokonaisvaltaisen markkinointiviestinnän kannalta. Työtavoissa on vielä kehittämistä siihen suuntaan, että kaikki viestinnän välineet yhdessä muodostaisivat ehjän ja toimivan kokonaisuuden.

Mitä haluaisit alalla muuttaa?
Viestinnän perussuunnitteluun pitäisi löytyä enemmän aikaa. Suunnittelu- ja tuotantoryhmän kokoaminen saman pöydän ääreen tapahtuu tiukkojen tuotantoaikataulujen vuoksi liian harvoin. Kuitenkin jatkuvasti tarvitaan uusien näkökulmien omaksumista ja soveltamista. Parhaiten siihen päästään hakemalla toteutettavat ideat yhdessä. Hyvä suunnittelu varmasti myös vähentäisi tuotantoon kuluvaa aikaa.

Kenelle haluaisit heittää seuraavat 5 kysymystä?
Haaste lähtee Jussi Sinervolle Adultsiin.

5 kysymystä työelämästä: Vastaajana Saija Piipponen, AEL

5 kysymystä työelämästä
Vastaajana koulutusasiantuntija ja tutkintovastaava Saija Piipponen, 40, Porvoo, AEL

Miten olet päätynyt nykyiseen työpaikkaasi?
Entinen työystäväni antoi vinkin, että AEL hakee painoviestinnän koulutusasiantuntijaa. Olen reprossa työskentelyaikoinani suorittanut AEL:ssä ammatti- ja erikoisammattitutkinnon, joiden opiskelusta jäi hyvä fiilis ja kipinä. Lopulta siirtyminen pulpetin toiselle puolelle kävi vastustamattomaksi, ja tässä sitä nyt ollaan jo kohta kolmatta vuotta.

Mitä kaikkea työpäivääsi kuuluu?
Tutkintovastuullani on painoviestinnän perustutkinto ja koulutusvastuullani kahdesta kolmeen perustutkintoon valmistavaa koulutusryhmää. Työpäiväni kuluvat opiskelijoiden asioihin liittyvissä tehtävissä; yhteydenpitoa, ohjausta, kouluttamista, työpaikkakäyntejä, markkinointia sekä tutkintotilaisuuksien järjestämistä ja organisointia. Viime syksynä painoviestinnän perustutkinto sai uudet tutkinnon perusteet. Perusteissa on vahvasti huomioitu alalla tapahtuva muutos liittyen viestintätuotteen julkaisemiseen eri medioissa. Myös tutkinto ja valmistava koulutuksemme uudistettiin vastaamaan tutkinnon perusteita.

Mitä haasteita ja mahdollisuuksia näet nykypäivän työelämässä?
Markkinointimateriaalien suunnittelu ja toteutus on siirtynyt mainostoimistoilta ja reproilta yritysten omien työntekijöiden tehtäväksi. Yrityksen sihteeri tai tiedottaja saa yllättäen käyttöönsä graafisen alan ohjelmat kaikkine mahdollisuuksineen. Uusien työvälineiden myötä monelle viestintätuotteen tekijälle tuottaa kuitenkin ihmetyksen aihetta, kun itse tehty ja omalla ruudulla tarkasteltu tuote ei painamisen jälkeen vastaakaan haluttua. Haasteena onkin, miten tavoittaisimme nämä henkilöt, joille voisimme koulutuksen kautta antaa eväitä painoviestintäalan perusosaamiseen ja tuotteen työnkulun ymmärtämiseen.

Mitä haluaisit alalla muuttaa, mitä kehittää?
Haluaisi että jokainen painoviestintäprosessia työskentelevä voisi arvostaa omaa ammattitaitoaan ja olisi ylpeä omasta työstään ja työn laadusta.

Kenelle haluaisit heittää seuraavat kuusi kysymystä?
Kapula lentää ADD Pirkko Linkolalle.