STTK:n ihannekuntaseminaarit syksyllä 2012

STTK kysyi alkuvuonna suomalaisilta millaisessa kunnassa he haluaisivat asua. Vastauksia saatiin runsaat 12 000. Syksyn alueellisissa tilaisuuksissa jatketaan vastauksissa nousseiden teemojen käsittelyä 12 tilaisuudessa eri puolilla Suomea. Kaikissa tilaisuuksissa on mukana keskustelemassa STTK:n puheenjohtaja tai pääsihteeri, sekä alueellisia toimijoita. Tilaisuudet alkavat klo 17.45 ja päättyvät klo 20. Tilaisuudet ovat maksuttomia ja osana ohjelmaa tarjoillaan buffetruokailu.

Aikataulu ja paikkakunnat
21.8. Tampere
Sokos Hotel Ilves, Ball Room, Hatanpään valtatie 1
27.8. Lahti Ravintola Fellmanni, Kirkkokatu 27
29.8. Oulu Holiday Inn Oulu, Kirkkokatu 3
4.9. Turku Radisson Blue Marina Palace Hotel, Linnankatu 32
10.9. Jyväskylä Sokos Hotel Alexandra, Hannikaisenkatu 35
13.9. Vaasa Ravintola Central, Hovioikeudenpuistikko 18
24.9. Lappeenranta Lappeenrannan Kasino, Ainonkatu 10
1.10. Kajaani Kaukametsä, Musiikkiopiston aula, Koskikatu 2-4
2.10. Vihti tarkempi paikka ilmoitetaan myöhemmin
8.10. Rovaniemi Hotelli Vaakuna, Ravintola Fransmannin Donnan kammari, Koskikatu 4
16.10. Joensuu Carelicumin auditorion lämpiö, sisäänkäynti: Torikatu 21 C
23.10. Kuopio Sokos Hotel Puijonsarvi, Minna Canthin katu 16

Ilmoittaudu mukaan! Ilmoittautuminen ja lisätietoa: http://www.sttk.fi/fi-FI/ajankohtaista/ihannekuntaseminaarit-2012/

Mistä löytyy työn imua?

STTK:n työhyvinvointiseminaari:
Mistä löytyy työn imua?

STTK:n kolmannen hyvinvointiseminaarin aiheena oli ”Mistä imua työhön?”. Helsingin Messukeskuksessa huhtikuussa pidettyyn seminaariin oli kokoontunut STTK:laisten liittojen henkilöstöedustajia yli 700, joista mediaunionilaisia 24.

– Ei riitä, että panostamme työssä jaksamiseen, meidän pitää panostaa ihmisten voimavarojen hyödyntämiseen ja työssä viihtymiseen. Tulee siis panostaa työn imuun, kuvasi Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Jari Hakanen STTK:n työhyvinvointiseminaarin tämän vuoden teemaa.

Työhyvinvointi eri tekijöineen on tärkeä osa tämän päivän työelämää. Seminaarin suosio ja korkean tason puhujat antavat loistavat edellytykset kulloisenkin teeman käsittelyyn. Tilaisuuden juontajana toimi STTK:n työympäristöasiantuntija Erkki Auvinen.

Tuunaa oma työsi

Jari Hakanen kehotti puheenvuorossaan oman työnsä tuunaamiseeen ja ottamaan siinä mallia bussikuskeista.
– Joku bussinkuljettaja laulaa työssään, toinen kertoo tarinoita ja toivottaa matkustajille kuuluvasti hyvää päivää. Hyvän palvelun lisäksi he tekevät näin omasta työstään hauskempaa myös itselleen. Tuunaamisen avulla voimme siis muokata työmme rajoja ja tehdä siitä innostavampaa ja hauskempaa, Hakanen korosti.

Hän myös kannusti työntekijöitä kysymään neuvoja työnsä tuunaamiselle omilta esimiehiltään. Työntekijän on hyvä päästä itsenäisesti käyttämään vahvuuksiaan työssään. Hyvä esimies kyllä ymmärtää tämän ja antaa työntekijöille tilaa työnsä kehittämiseen.

– Innostunut työntekijä saa enemmän aikaan työssään ja levittää innostusta myös työyhteisössään. Työnantajien kannattaakin auttaa työntekijää kokemaan työn imua, se on parasta työhyvinvointia, Hakanen muistutti.

Paneeli keskusteli ikärasismista

Vaikka ikääntyneiden työssäolo Suomessa on lisääntynyt, on epävarmuus työn jatkuvuudesta ja tunne oman työpanoksensa vähättelystä samalla yleistynyt yli 50-vuotiaiden työntekijöiden keskuudessa. Tämä työelämän ristiriita nousi esille paneelikeskustelussa, johon osallistuivat STTK:n pääsihteeri Leila Kostiainen, EK:n ylilääkäri Jan Schugk, valtiosihteeri Janne Metsämäki ja tutkija Katri Halen.

– Asenteissa työpaikoilla olisi parannettavaa, kuvasi Schugk nykytilannetta.
Helsingin yliopistolle ikääntyneiden työntekijöiden työssä jaksamisesta väitöskirjaa tekevä Halen kertoi ikääntyneiden usein kokevan nuoret esimiehensä liian itsekkäiksi.

– Nuoret esimiehet koetaan usein lyhytnäköisiksi ja narsistisiksi. Heidän puutteikseen katsotaan usein myös huonot ihmissuhdetaidot ja liika vallanhalu, Halen kuvasi sukupolvien konflikteja.

Panelistit uskoivat kuitenkin muutoksen olevan edessä. Asenteiden on yksinkertaisesti pakko muuttua, hyvällä tai pahalla. Suomen väestö ikääntyy ja ikääntyvien työntekijöiden osuus työvoimasta kasvaa. Muutenkin työelämässä eri-ikäiset ja erilaisen taustan omaavat työntekijät on pakko ottaa tulevaisuudessa paremmin huomioon. Hyvä työpaikka pystyy tähän, ja koko työyhteisö hyötyy, STTK:n Kostiainen kuvaili tulevaisuuden työelämää.

Suomeen Euroopan paras työelämä

Maan hallituksen kunnianhimoista hanketta saada Suomeen Euroopan paras työelämä kävi esittelemässä STM:n työsuojeluosaston osastopäällikkö Leo Suomaa. Hän käsitteli puheessaan työsuojelun roolia tavoitteen saavuttamisessa.

– Suomessa työsuojeluvalvonta perustuu samalle ajatukselle, kuin työsuojelun säädösvalmistelu ja työehtoneuvottelut. Se, mitä yhdessä valmistellaan ja mistä ollaan yhtä mieltä, pannaan yhdessä myös täytäntöön. Avainasemassa on eri osapuolten luottamus. Mahdolliset rangaistukset eivät ole valvonnan ensisijainen keino, Suomaa muistutti realiteeteista.

Suomaa myös korosti yhteistyön voimaa työsuojelutavoitteiden saavuttamisessa. Suomessa on erilaisiin työsuojelutehtäviin nimettyjä henkilöitä työpaikoilla noin 60 000. Työsuojeluhallinnossa on puolestaan vain alle 500 henkilötyövuoden voimavarat.

– Vuonna 2015 tavoitteena on noin 3000 työsuojelutarkastusta. Keskimäärin tarkastukset kestävät hieman yli kaksi tuntia. Työsuojelutarkastajien yhteenlaskettu työsuojelupanostus vastaa vain reilun tunnin panostusta vuosittain jokaiselta noin 60 000 työsuojelutehtäviin nimitetyiltä henkilöiltä suomalaisilla työpaikoilla, Suomaa muistutti STTK:laisia henkilöstön edustajia.

Työpaikkakiusaaminen on Suomaan mukaan asia, johon työpaikkojen tulisi puuttua itsenäisemmin ja aikaisemmin, eikä vain odottaa työsuojeluviranomaisten toimia.
– Miksi työyhteisömme niin usein sallii työpaikkakiusaamisen puuttumatta siihen, Suomaa kritisoi.

Osaamisen kehittämiseen ja luottamuksen rakentamiseen panostettava

STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää nosti osaamisen kehittämisen sekä työntekijöiden ja työnantajien välisen luottamuksen rakentamisen painopistealueiksi suomalaisen työelämän kehittämisessä.
– Työpaikoilla tulee aktiivisesti hakea luottamusta työntekijöiden ja työnantajien välillä. Ilman luottamusta emme löydä ratkaisuja työelämän haasteisiin yhdessä, Mäenpää painotti.

Hän myös muistutti, että vaikka suomalaisen palkansaajaliikkeen asema on vahva, tulee sen muuttuvassa maailmassa olla valmis muutokseen ja asioiden aktiiviseen kehittämiseen.

– Yhteistyössä ja sopimisessa on voimaa. Emme saa ajautua pysyvään oppositioon, kuten useissa Euroopan maissa on käynyt. Meidän tulee yhdessä työnantajien ja valtiovallan kanssa katsoa kuinka Suomi menestyy, Mäenpää linjasi ay-liikkeen haasteita

Teidän osuutenne työpaikkojen arjessa ja työhyvinvoinnin kehittämisessä on ratkaiseva. Te ansaitsette parhaat kiitokset jo tehdystä työstä, sekä välineitä ja intoa tuleviin koitoksiin nykypäivän hektisessä ja haasteellisessa työympäristössä. Tässä työssä omat liittonne sekä STTK haluavat teitä kaikin tavoin tukea.

Päivän päätteeksi sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko kiitti puheenvuorossaan työmarkkinajärjestöjä kevään työurasopimuksesta. Risikko muistutti samalla työurien alkupään vaikutuksesta työurien pituuteen.

– Työurien loppupään asiat ovat korostuneet julkisessa keskustelussa viime aikoina. Kuitenkin etenkin ylä-asteen loppuvaiheen koululaisiin tulisi panostaa nykyistä enemmän syrjäytymisen estämiseksi ja työurien pidentämiseksi, Risikko muistutti nuorten syrjäytymisen vaaroista. Teksti Pekka Teinilä/STTK

 

Panelistit Katri Halen, Janne Metsämäki, Leila Kostiainen ja Jan Schugk.
Valtiovallan tervehdyksen toi ministeri Paula Risikko.
Mediaunionilaiset taukokeskustelussa. Vasemmalta Kirsi Ahvenainen Gemaltosta, Miika Niinikoski ja Jukka Pänkäläinen Bookwellista, Arto Schnaider ja Irma Piironen Edita Oy:stä ja Matti Puttonen Adultasta.

STTK ja ARENE: Koulutuksen rooli työurakeskustelussa jäänyt liian pienelle huomiolle

Toimihenkilöjärjestö STTK ja ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE korostavat osaamisen merkitystä työurien pidentämisessä. Työuria on mahdollista pidentää alusta, keskeltä ja lopusta, ja kaikissa kohdissa osaamisen kehittäminen on avainasemassa.

Nuorten sujuva siirtyminen opintoihin ilman turhia välivuosia ja valmistuminen tavoiteajassa hyödyttää sekä nuorta että yhteiskuntaa. Työelämässä olevat ammattilaiset tarvitsevat jatkuvaa osaamisen kehittämistä, jonka avulla työn tuottavuus kehittyy ja työhyvinvointi paranee. Työurien pidentäminen loppupäästä vaatii myös voimakasta panostusta koulutukseen. On kaikkien etu, että kokeneiden, eläkeikää lähestyvien työntekijöiden osaamista hyödynnetään entistä paremmin ja osaamisen ei anneta valua hukkaan.
– Koulutuksen rooli työura-keskustelussa on jäänyt liian pienelle huomiolle. Tähän pitää saada muutos, vaatii STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää.

Ammattikorkeakoulut tuottavat ammattilaisia työmarkkinoille tutkintoon johtavan koulutuksen kautta. Sen lisäksi ammattikorkeakoulujen tarjoama aikuiskoulutus on tärkeä ja luonnollinen koulutusmuoto toimihenkilöille.
– Työelämän ja ammattikorkeakoulujen tiivis yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää laadukkaan ja oikeanlaisen koulutuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Uusia yhteistyömuotoja pitää kehittää koko ajan, ARENEn puheenjohtaja Markku Lahtinen esittää.

STTK:n ja ARENEn toimijoiden yhteisessä seminaarissa käsiteltiin ammattikorkeakoulujen ja työelämän vuorovaikutusta. Esillä olivat myös vahvasti talouden tilanne ja sen aiheuttamat muutospaineet yhteiskuntaan.

Lisätietoja:
STTK:n koulutuspoliittinen asiantuntija Mikko Heinikoski, puhelin 040 564 7001
ARENEn toiminnanjohtaja Timo Luopajärvi, puhelin 050 522 6709