Räätälöity työ kuntouttaa

Työhönpaluun tuen keinoja on useita osasairauspäivärahasta työkokeiluihin ja kevennettyyn työhön. Oleellista on, että työpaikalla periaatteista sovitaan yhdessä.

Kevan kuntoutuspäällikkö Ulla Palmroos kertoo, että ammatillisessa kuntoutuksessa työkokeilujen osuus on entisestään lisääntynyt ainakin julkisella puolella.

Työkokeilua voidaan käyttää siinä vaiheessa, kun henkilö palaa pitkän sairausloman jälkeen työhönsä tai kun hän siirtyy uusiin tehtäviin. Työkokeilussa työhön tullaan ensin osa-aikaisesti ja työaikaa lisätään vähitellen normaaliin. Työtä voidaan helpottaa esimerkiksi vastuuta, asiakaskontakteja tai fyysisesti rasittavia osuuksia vähentämällä. Yleensä työkokeilu kestää kolmesta kuuteen kuukauteen.

Kuntoutujilla hyvät kokemukset

Palmroos sanoo, että varttuneemmilla työjärjestelyt ovat käytetyin kuntoutuksen vaihtoehto.
– Kokemukset työtehtävien räätälöinnistä ovat olleet hyviä. Asiakkaat ovat olleet erittäin tyytyväisiä saamaansa mahdollisuuteen.

Yli 80 prosenttia Kevan kautta ammatillisen kuntoutuksen viime vuonna päättäneistä palasi takaisin työelämään. Useimmiten kuntoutukseen tulon syynä olivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet tai mielenterveyden häiriöt.

Hän korostaa yhteistyön merkitystä työpaikoilla.
– Kun käytössä on varhaisen tuen malli ja kun työjärjestelyistä keskustellaan yhteisesti, edesautetaan työelämässä jaksamista. Siten myös työntekijän vanhuuseläke karttuu.

Myönteisistä kokemuksista huolimatta ammatillisen kuntoutuksen ja työkokeilujen mahdollisuuksia ei vielä kaikkialla tunneta. Palmroos toteaa, että luottamusmiehillä onkin tietoisuuden lisäämisessä olennainen rooli.
– On ilahduttavaa, että heiltäkin tulee nykyään aiempaa enemmän yhteydenottoja. Keva on hoitanut vuoden alusta koko julkisen sektorin henkilöstön eläkeasioita ja tukee työssä jatkamista esimerkiksi ammatillisen kuntoutuksen avulla. Aiemmin Keva toimi pelkästään kuntasektorilla.

Osa-aikainen sairausloma

Yksi joustavan työhönpaluun keinoista on osasairauspäiväraha, jota voidaan myöntää 12–72 päiväksi ja jota voidaan käyttää silloin, kun henkilö palaa omaa työhönsä. Myös osasairauspäivärahan suosio on lisääntynyt vuoden 2010 alusta tulleen uudistuksen jälkeen.

Osasairauspäivärahakautta tai työkokeilua edeltävässä työhönpaluukeskustelussa ovat mukana työterveyshuolto, esimies ja työhön palaaja. Usein siihen osallistuu myös luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu.

– Henkilöstön edustaja tuntee käytännön asiat työpaikalla ja hänellä on tietoa myös siitä, miten samassa talossa muilla osastoilla tai muilla paikkakunnilla on toimittu. Näin on mukana myös koko henkilöstön sitoutuminen ja reilun pelin ajatus, sanoo STTK:n sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi.

Perustaksi, yhteinen tahto

Työterveyslääkäreiden kouluttaja Leena Ala-Mursula Oulun yliopistosta puhuu mielellään työnteon tukemisen eri vaihtoehdoista, koska ne auttavat kuntoutumisessa. Pitkittyessään sairauslomat voivat tutkitusti heikentää toipumista ja johtaa syrjäytymiseen.

Hän muistuttaa, että yleensäkin työkyvyn varhaisen tuen malleista on työpaikalla keskusteltava yhdessä ja päätettävä, mitä niistä ajatellaan ja miten toimitaan.
– Helpottaa käytännössä, kun taustalla on eri henkilöstöryhmien yhteinen tahto.

Työn keventäminen saattaa olla käyttökelpoista esimerkiksi silloin, kun työntekijä jonottaa leikkaukseen polvi- tai olkapäävaivan takia. Joskus työkyvyn tukemista kaivataan, vaikka pitkiä sairauslomia ei ole vielä tarvittu. Silloin tilannetta voisi auttaa esimerkiksi siirtyminen kolmivuorotyöstä joksikin aikaa päivätyöhön.

– Yksinkertaiset tilapäiskevennykset voivat hyvin onnistua esimiehen hyväksymisellä työpaikan sisäisin järjestelyin. Käytännön haaste on, miten esimies toimii silloin, kun yhden tukeminen vaikuttaa muiden työhön. Tasapuolisuuden ja tietosuojan tarpeet ovat edelleen olemassa.

– Tavallisiin tilanteisiin sopivia vaihtoehtoja voidaan etukäteen hahmotella esimerkiksi yhteistoimintamenettelyssä. Ja kun esimerkiksi korvaavaa työtä yksittäistapauksissa käytetään, on tärkeää, että työterveyslääkäri on arvioinnissa mukana, Ala-Mursula sanoo.

Ennakkoluulot voi karistaa

Riitta Työläjärvi katsoo, että sairausloman jälkeisten joustojen käyttöä helpottaa, jos joustot ovat muutoinkin käytössä työpaikalla. Työelämänsä aikana jokainen voi tarvita joskus joustoja esimerkiksi sairauden tai opiskelun vuoksi ja lasten tai iäkkäiden vanhempien hoidon takia.

– Mahdollista korvaavaa työtä käytettäessä myös palkkakysymys voi herättää kysymyksiä. Jos työpaikalla on käytössä tulos- tai bonuspalkkaus, kannattaa jo ennalta pohtia sitä, miten tiimin alentunutta tuottavuutta voi kompensoida sinä aikana, kun yksi tekee korvaavaa työtä.

Työläjärvi sanoo, että työn keventäminen on hyvä keino silloin, kun sillä tuetaan työntekijää hyödyntämään työkykyään niin, että siitä ei aiheudu haittaa omalle tai työtovereiden terveydelle.
– Tässä työterveyshuolto on tärkeä epäluulojen hälventäjä, kun se arvioi työkyvyn.

Ohjeistus työehtosopimuksessa

Niin sanottu korvaava työ on määritelty ja ohjeistettu muutamissa työehtosopimuksissa. Niissä korostetaan, että päätös korvaavan työn osoittamisesta pitää perustua lääketieteellisesti perusteltuun kannanottoon.

Esimerkiksi Teknologiateollisuuden ja Metalliliiton työehtosopimuksessa todetaan, että korvaavan työn teettämisen on pohjauduttava työpaikalla yhdessä käsiteltyihin menettelytapasääntöihin ja konsultaatioon työterveyslääkärin kanssa. Työntekijälle on varattava mahdollisuus keskustella työterveyslääkärin kanssa ennen työn aloittamista.

Yleiset periaatteet ja menettelytavat voidaan ohjeistuksen mukaan kirjata esimerkiksi työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Tärkeää on, että korvaavassa työssä sairauden hoito ei vaarannu eikä sairaus pahene tai leviä.

Metalliliiton sopimukseen on kirjattu, että korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan vastata työntekijän normaaleja työtehtäviä. Aika voidaan hyödyntää myös koulutukseen. Teksti: Päivi Haavisto

Masto-hanke
Verkkosivuille on kerätty tietoa niistä konkreettisista keinoista, joiden avulla työpaikoilla voidaan tukea työssä jatkamista ja työhön paluuta sairausloman jälkeen. Sivustolta löytyy tietoa
työntekijöille, esimiehille ja työnantajille. Sivusto on tuotettu osana sosiaali- ja terveysministeriön, työmarkkinajärjestöjen sekä terveys- ja sosiaalialan toimijoiden yhteiskampanjaa. http://www.mastdo.fi