Sosiaalinen media henkilöstön edustajan apuvälineenä

Suvi Pihkala

Uutiset mediassa viestivät sosiaalisen median mahdollisuuksista, mutta samalla uhkakuvat sosiaalisen median varjopuolista saavat työnantajat varpailleen ja suitsemaan työntekijöiden surffailua sosiaalisen median kentällä. Suunnitelmallinen ja tarvelähtöinen sosiaalisen median käyttö tarjoaa kuitenkin aitoja mahdollisuuksia työntekijöille ja työnantajille.

Tuore esimerkki sosiaalisen median käytöstä asiantuntijaverkostossa on keväällä 2011 käynnistynyt TJS Opintokeskuksen luotsaama Reilu Peli verkosto, jossa epäasiallisen kohtelun haasteisiin työelämässä pureudutaan sähköisen yhteistyön voimin.

Ihana kamala sosiaalinen media 

Surffailua työajalla ja potkuihin johtavia tunnustuksia statuspäivityksissä. Lipsautuksista huolimatta sosiaalinen media on sulautunut osaksi ihmisten arkea. Verkossa pidetään yhteyttä, tunnustetaan päivän kuulumiset ja vinkataan kiinnostavista, ja useimmin myös turhemmista asioista itselle tärkeille ihmisille ja verkostoille. Jokapäiväistymisestä huolimatta organisaatioiden ja asiantuntijoiden ammatilliseen käyttöön sosiaalisella medialla on kuitenkin ollut takkuisempi tie.

Sosiaalisen median käyttöä työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden asiantuntijayhteisöissä tutkineessa Openrisk-hankkeessa sosiaalisen median käytön osana työtä ja asiantuntijayhteistyötä todettiin kompastuvan helposti sosiaaliseen mediaan liittyviin ennakkoluuloihin. Sosiaalista mediaa ei mielletä työpaikalle kuuluvaksi työvälineeksi, vaan henkilökohtaisten kaverisuhteiden ylläpitofoorumiksi, jonka sisältö jää usein pinnalliseksi tai kauhukuvissa esimiehiä tai asiakkaita ruotivaksi verkkovuodatukseksi.  Sosiaalisen median kentän monipuolisuus jää helposti näkymättömäksi, kun uutiskynnyksen ylittävät useimmin ongelmat ja epäkohdat.

Muutakin kuin Facebook

Vaikka sosiaalinen media voidaan useinkin sallia kivuttomasti osaksi organisaation viestintä- tai markkinointistrategiaa, työntekijöiden omaehtoista sosiaalisen median käyttöä on suitsittu tomerammalla kädellä. Työn kannalta korvaamattomiin verkostoihin osallistuminen saattaa vielä hyvinkin kaatua organisaation asettamiin käyttörajoituksiin.

Epäilyksistä huolimatta organisaatioilla on monta syytä vakavasti tutkailla sosiaalisen median välineitä ja mahdollisuuksia markkinointia ja viestintää laveammin. Sosiaalisessa mediassa vaikutetaan ja keskustellaan koko ajan – nytkin ja myös tästä. Mukana oleminen on mahdollisuus osallistua aktiivisesti ammatillisesti kiinnostaviin keskusteluihin.

Sosiaalisessa mediassa myös ylläpidetään ja rakennetaan verkostoja organisaatioiden sisällä, välillä ja yli. Sosiaalisen median käytön potentiaali on sen kyvyssä vahvistaa vuorovaikutusta osaamiselle ja hyvinvoinnille tärkeiden asioiden ympärillä.

Tietointensiivisessä työssä verkostot ja ajankohtaisten keskustelujen seuraaminen on välttämätöntä osaamisen ylläpitämiseksi. Sosiaalisen median kuluttajat todennäköisesti imevät tätä pääomaa verkosta jo nyt, mutta organisaatioiden positiivisen asenteen avulla se voidaan saattaa myös suunnitelmallisesti yhteiseen käyttöön.

Reilulla pelillä avoimeen oppimiseen

Kun keväällä 2010 ensimmäisen kerran joukko epäasiallisen kohtelun asiantuntijoita kokoontui yhteen tunnustelemaan uudenlaisia yhteistyömahdollisuuksia oppimisen ja asiantuntijuuden tueksi, nousi vertaistuen vähyys selkeästi esiin – toimintamallien rinnalle kaivattiin tukiverkostoa ja elävän tiedon tuottamisen foorumia.

Ammattijärjestöjen toimijoille sosiaalisen median toimintatavat tarjoavat lukuisia mahdollisuuksia. Reilu Peli verkosto käynnistettiin TJS Opintokeskuksen koordinoimana keväällä 2011 yhtenä Openrisk-hankkeen piloteista.  Luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja asiamiesten toiminta kytkettiin sosiaaliseen mediaan, ja epäasiallisen kohtelun ympärille rakennettiin vuorovaikutteinen, matalan kynnyksen yhteistyöverkosto.

Välitön ja keskusteleva sosiaalisen median kulttuuri osana työtä vertautuu parhaimmillaan ajasta, paikasta ja organisaatiosta riippumattomaksi kahvihuoneeksi. Keskustelua ja ajatustenvaihtoa käydään välittömässä ilmapiirissä. Vaikka keskustelussa olisikin rento vire – tai ehkä juuri sen takia – ovat epämuodolliset keskustelut omiaan tuottamaan autenttisia ja merkityksellisiä kokemuksia ja liikuttamaan hiljaista tietoa. Kahvihuoneisiin kuuluu toki myös kritiikki, mutta oikein käytettynä sosiaalisen median läpinäkyvyys auttaa karsimaan pahimmat piikit ja riitasoinnut voivat kääntyä rakentavaksi vuoropuheluksi, jossa sallitaan myös keskeneräisyys.

Voinko osallistua?  

Keskusteleva kulttuuri voi läpinäkyvyydessään saada niin organisaatiot kuin yksittäiset käyttäjätkin varovaisiksi, kuuluuhan jaettu kommentti verkossa aiempaa laajemmalle yleisölle. Kieltämisen tai kieltäytymisen sijaan parempaan lopputulokseen päästään silloin kun sosiaalisen median käytöstä keskustellaan rakentavasti.

Mistä sitten kannattaa keskustella? Lähtökohdaksi voi ottaa kysymyksen ”Miten voin osallistua?”. On hyvä pohtia muun muassa sitä, miten yksityisen ja työroolin tasapainottelu verkossa parhaiten onnistuu: millaista verkkojulkisuutta työnantaja voi odottaa työntekijältä tai missä roolissa on sopivaa puhua työhön liittyvistä asioista. Aina eronteko roolien välillä ei ole helppoa. Uhkakuvia ei ole syytä ottaa keskustelun lähtökohdaksi, mutta terve kriittisyys on tärkeää. Muun muassa eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan Silmät auki sosiaaliseen mediaan (2011) antaa visioiden lisäksi näkökulmia sosiaalisen median käytön eettiseen pohdintaan.

Usein organisaatioista jo valmiiksi löytyvät sosiaalisen median suurkuluttajat ovat hyvää resurssia suunnitella omaa sosiaalisen median käyttöä, mutta kokemusten mukaan liikkeelle lähtiessä on yhtä tärkeää kuunnella myös uusia käyttäjiä. Uudenlaisten käyttötapojen ja näkökulmien pohtiminen tuo positiivista kirjoa keskusteluun sosiaalisesta mediasta. Tarpeista ja sisällöistä ponnistava suunnittelu varmistaa myös sen, ettei toiminta kuihdu heti alkuhuuman haihduttua.

Suunnitelmallinen kehittäminen ja pelisääntöjen yhdessä sopiminen varmistavat, että sosiaalisen median käytöstä tulee tarkoituksenmukainen ja turvallinen osa työn tekemistä ja asiantuntijuuden kehittämistä. Samalla yhteiseen keskusteluun tulevat luontevasti työn prosessit laajemminkin.

Reilu Peli verkosto 

Reilu Peli verkoston toiminnan kehittämiseen on osallistunut TJS Opintokeskuksen lisäksi joukko akavalaisten ja STTK:laisten liittojen asiamiehiä ja asiantuntijoita. Reilu Peli verkostoa on tutkittu yhtenä VTT:n koordinoiman sosiaalisen median käyttöä tarkastelevan Openrisk -hankkeen piloteista. Hankkeen tutkimusyhteistyökumppanina Reilu Peli verkostossa on Oulun yliopiston Tietojenkäsittelytieteiden laitos. Verkoston toiminta on tarkoitettu liittojen asiamiehille, luottamushenkilöille ja työsuojeluvaltuutetuille. Osallistuminen vaatii rekisteröitymisen Reilu Peli verkoston sivuille Ning-yhteisöpalvelussa, mutta on osallistujilleen maksutonta.

Lisätietoja verkoston toiminnasta:

www.reilupeli.net

Reilu Peli verkoston tunnus

TJS Opintokeskus, www.tjs-opintokeskus.fi

Sähköpostilla: repe@tjs-opintokeskus.fi

http://openrisk.wordpress.com/