Avainsana-arkisto: mediateknologia

VTT:n Mediateknologialla uutta liiketoimintaa -asiakasseminaari

Tämän päivän mediahorisontti

VTT:n professori Caj Södergård näkee Suomen perinteisen median horisontissa neljä synkkää pilveä. Miten sitten reagoida tilanteeseen? Lisäämällä tuloja ja toimimalla tehokkaammin.

Yksi uhkista Södergårdin mukaan on talouden hidastuva kasvu Suomessa, Euroopassa ja koko maailmassa. Toiseksi, suomalaisiin tilattuihin lehtiin on tulossa yhdeksän prosentin arvonlisävero. Kansainvälisten pelurien kuten Apple, Google, Facebook, kasvava kilpailu on kolmas synkkä pilvi. Lopuksi eri mediatyyppien väliset muutokset: digitaalisen mainonnan kasvu ja nuorten lukutottumukset, muuttavat mediamaisemaa. Kustantajalle tämä on myös mahdollisuus, mutta painajalle vakava uhka.

– Tuloja voidaan lisätä ottamalla merkittävämpi rooli median arvoketjussa, hyödyntämällä paikallisuutta ja käyttäjien interaktiivisuutta, sekä laajentamalla liiketoimintaa uusin avauksin, listasi Södergård.

Käyttäjät mukaan sisällön tuotantoon

Median arvoketjussa käyttäjät otetaan mukaan sisällön tuotantoon. Lukijat esimerkiksi lähettävät kuvia lehtiin. Mukaan voidaan ottaa informaation tuottajina myös paikallisia yrityksiä, ravintoloita, museoita, urheiluseuroja, kirjastoja ja muita julkisen palvelun toimijoita. Nämä toimijat hyötyvät yhteistyöstä, ja media vahvistaa asemaansa paikallisena toimijana. Esimerkiksi Huittisten Sanomalehti Oy toimii tällä konseptilla (”Palveleva Huittinen palveluportaali”). NextMedia – projektissa sitä kutsutaan nimellä ”HyperLocal service concept”.

Medialiiketoimintaa voidaan laajentaa kolmiulotteisilla (3D) digitaalisilla lisäpalveluilla, joita VTT on kehittämässä. Näin yhdistetään printin ja sähköisen median toisiaan tukevia palveluja. Kokemuksia on jo mm. Katso- ja TVSeiska -lehdissä. Painetun käyntikortin ja kamerakännykän yhdistelmä voi tuottaa videoklipin. Tämäkin palvelu oli nähtävissä VTT:n demoesityksenä.

– Media kasvaa edelleen, mutta aikaisempaa hitaammin. Kun arvoketju uudistuu, tulisi mediayritysten ottaa oma osuutensa ketjun keskeisenä toimijana. Paikallisuus on suuri mahdollisuus, vakuutti Södergård.

Mediakokemusta voidaan mitata

– Mediakokemuksella tarkoitetaan sitä, mitä kuluttaja tuntee käyttäessään mediatuotetta, -järjestelmää tai -palvelua, määritteli VTT:n Janne Laine.

Tämä tuntemus on aina subjektiivista ja moniulotteista kokemista, eikä sitä voida yleensä mitata välittömästi. Kysymys on mediaan liittyvistä mielikuvista, kuten luettavuus, hauskuus, rentouttavuus, mielenkiintoisuus ja informatiivisuus.

Painotuotteesta voidaan arvioida esimerkiksi paperin karheutta, kestävyyttä tai ympäristöystävällisyyttä, tai painetun kuvan kirkkautta, värikylläisyyttä ja terävyyttä. VTT on rakentanut mediakokemusten perusteella mielikuvakarttoja, joihin eri tuotteet tai palvelut voidaan sijoittaa. Jokin painotuote voi olla esimerkiksi korostetun korkealaatuinen, sopia huonosti työmatkalle, olla kohtalaisen lämmin ja piristävä, ja niin edelleen.

Kiristyvän, suorastaan kärjistyvän, mediakilpailun aikana uskoisi tuollaisella VTT:n palvelulla olevan kysyntää. Vaikka tulokset eivät ole yksiselitteisiä ja eksakteja totuuksia, auttaa mediakokemuksen arviointi mediatuotteen, -järjestelmän tai -palvelun suunnittelussa ja kohdistamisessa tavoitetulle kohderyhmälle.

Semanttiset käyttäjäprofiilit ja personointi

Semanttisen webin tekniikoiden avulla Internetin www-palveluista voidaan tehdä älykkäämpiä ja auttaa ihmistä tiedon tai muun halutun sisällön etsimisessä. Sari Vainikainen kertoi VTT:n kehittämistä semanttisista käyttäjäprofiileista, joissa käyttäjä itse hallitsee aiempaa paremmin profiilitietojaan. Semantiikan avulla tiedetään enemmän käyttäjän kiinnostuskohteista ja pystytään kohdistamaan käyttäjälle häntä kiinnostavaa personoitua sisältöä. Visiona on, että käyttäjä pystyy hyödyntämään samaa profiiliaan useassa eri verkkopalvelussa.

VTT:n kehittämää profiilia on tähän mennessä hyödynnetty tapahtumien, aikakauslehtien ja palvelujen suosittelussa. Semanttinen profiili parantaa verkkopalvelun laatua ja on näin hyödyllinen apulainen tiedonhankinnassa.

Toisaalta, systeemi ei ohjaa käyttäjälle kovin helposti uusia ja yllättäviä, häntä kiinnostamattomia sisältöjä. Itse kullekin olisi kuitenkin joskus terveellistä törmätä asioihin ja ilmiöihin, joihin ei tunne minkään valtakunnan kiinnostusta.

VTT:n iskukyky tallella, ainakin mediateknologian alueella

VTT:n perinteisen asiakasseminaarin lisäksi esillä oli nytkin joukko demonstraatiota, tällä kertaa kolmetoista. Seminaariesitykset ja demot, sekä keskustelut VTT:n asiantuntijoiden kanssa osoittivat, että VTT:n iskukyky on tallella, ainakin mediateknologian alueella. Timo Siivonen

Jätä kommentti

Kategoria(t): median ilmiöitä

GT seminaari 2011: Onko sanomalehtirotaation ostaminen tänään virheinvestointi?

Kukaan ei tiedä, kuinka kauan paperille painettuja lehtiä luetaan. Tiedetään, että uusien lukualustojen läpimurto on edessä. Mutta miten nopeasti kuluttajien käyttötottumukset lopulta muuttuvat, on arvoitus.

VTT:n Hannele Antikainen totesi tämänvuotisessa GT-seminaarissa, että Kaleva ja Alma Media ovat investoimassa sanomalehtirotaatioihin lähimmän parin vuoden sisällä. Hän pyysi niitä, joiden mielestä kyseessä on virheinvestointi, nostamaan kätensä ylös. Pari kättä nousi. Kun Antikainen pyysi käsiä ylös niiltä, joiden mielestä sanomalehtirotaatio on nyt hyvä investointi, en havainnut yhtäkään kättä. Tilanne on nyt juuri näin hankala.

10 vuotta OK, 20 vuotta liikaa

Hansaprintin Timo Ketonen arveli, että investointi sanomalehtirotaatioon on perusteltu, kun investoinnille lasketaan kymmenen vuoden käyttöikä, mutta virheinvestointi, jos uskotaan kahdenkymmenen vuoden käyttöikään. Myös Graafisen Teollisuuden Lasse Krogell arveli, että juuri nyt on hyvä aika investoida uuteen rotaatioon. Myöhemmin investointi voi olla liian myöhäistä, aika voi loppua kesken. Keskustelussa arveltiin myös, että painettu sanomalehti elää ja voi hyvin niin kauan kun suuret ikäluokat elävät ja voivat hyvin.

Painamisen markkinat ovat supistumassa. Tarjolla on yhä enemmän digitaalisia vaihtoehtoja, kun laitteiden ja verkkojen kehitys siirtää mediakulutusta laitteille.
– Markkinoilla on edelleen liikakapasitettia, vienti vaikeutuu, tuonti lisääntyy ja asiakkaat hakevat halvinta hintaa, muistutti Antikainen.

Englantilaisen tutkimuslaitoksen PIRA:n mukaan eurooppalaiset painomarkkinat supistuvat viidessä vuodessa 7 prosenttia.

Yhteistyötä ja erikoistumista

Antikaisen lääkkeet painoalalle ovat yhteistyö ja erikoistuminen. Olisi erikoistuttava palveluihin, joita ei voi suoraan korvata digitaalisilla vaihtoehdoilla. Erikoistuminen vaatii myös asiakaskunnan valikoimista.
– Tavoitteena on asiakaskunnan liiketoiminnan parantaminen, huomautti Antikainen.

Mieleen tulee vanha slogan ”auta asiakastasi menestymään, menestyen samalla itsekin”. Iskulauseet ovat tietenkin iskulauseita. Ne näyttävät vain suunnan, harvemmin osaavat kertoa keinoja tuohon suuntaan menemiseksi. Mutta ilman suunnan valintaa ollaan varmasti eksyksissä.

Innovoi tai kuole!

Hansaprintin Ketosen iskulause oli ”innovoi tai kuole!”. Hän kertoi, kuinka Hansaprintiä on kehitetty painotalosta viestintäpalvelujen tarjoajaksi. TS-Yhtymä painoi puhelinluetteloita menestyksellisesti 40 vuotta, ja Nokian puhelimien käyttöoppaita viimeiset 15 vuotta.
– Oli pakko kehittää uusia tuotteita, ja ennen kaikkea uusia palveluja. Tämä edellyttää asiakkaiden kehittyvien ja muuttuvien tarpeiden ymmärtämistä, painotti Ketonen.

Kohdennettu ja monikanavainen markkinointi on vahva yhdistelmä. Esimerkiksi Buster-veneitä myytiin talvipakkasella marras-joulukuussa 86 kappaletta, mikä on neljä kertaa enemmän kuin aikaisempana huippuvuonna 2007. Kohderyhmät seulottiin väestörekisterin ja vesikulkuneuvorekisterin avulla. Muodostettiin erilaisia kohderyhmiä, kuten sellaiset mökin omistajat, joilla ei ole venettä rekisteröitynä, ja sellaiset kalastusluvan haltijat, joilla ei ole venettä rekisteröitynä.

Kohderyhmiä lähestyttiin monikanavamarkkinoinnin eri keinoin, joita voivat olla esim. myymälä, web-sivusto, katalogi, suora henkilökohtainen puhuttelu kirjeellä, kortilla, sähköpostilla tai tekstiviestillä. Buster-veneiden myynti Hansaprintin konseptilla tuotti 1,7 miljoonan euron myynnin 70 000 euron panostuksella.

E-kirja ja ”rikastetut sisällöt”

Otavan Peter Baggen E-kirjoja käsittelevästä esityksestä tuli mieleen CD-ROM levyjen läpimuron ajat. Silloinkin kustantajat pohtivat, kuinka hyödyntää uutuutta. Näyttää siltä, että nytkin mennään eteenpäin opin ja erehdyksen kautta.

Eräs keskeinen kysymys on, kuinka laajasti mukaan otetaan ns. rikastettuja sisältöjä. Kun esimerkiksi lukee sähkökirjasta James Bondia, voi halutessaan katsoa videolta kuinka Bond hyppää uima-altaaseen pelastamaan kaunotarta.

Bagge suhtautui kuitenkin lievällä varauksella tähän malliin. Ensinnäkin, kustantajalle videon, äänen ja interaktiivisuuden mukaan liittäminen tuo paljon lisätyötä. Tämä taas mutkistaa ja hidastaa tuotantoa, ja nostaa tuotteen hintaa. Tietysti kirjan lisäksi voidaan kehittää täysin uusi interaktiivinen tuote tai palvelu, mutta se on sitten eri asia.

Toiseksi, mustavalkoinen puhdas tekstisisältö on tärkeä elementti, koska moni lukija haluaa itse luoda kirjan tapahtumat mielikuvituksensa avulla, eikä katsoa niitä sellaisena kuin visualisoija ne näyttää. Maailma on monen mielestä muutenkin täynnä visuaalista informaatiota ja ärsykettä.

– E-kirjamarkkinat lähtevät lentoon silloin, kun lukulaite maksaa noin sata euroa. Kova sana voisi olla Windows-pohjainen Nokian tabletti, arveli Bagge.

Lukulaitteet iskevät myös jakelubisnekseen

VTT:n Olli Kuusiston aiheena oli sanoma- ja aikakauslehtien jakelubisneksen tulevaisuus jos ja kun lehtien lukulaitteet yleistyvät. Hufvudstadsbladet on kokeillut lehden lukulaitetta Ahvenanmaalla 25 taloudessa, joissa niillä oli 65 käyttäjää. Tämä mahdollistaa lehden jakelun aamulla, kun se muuten tulee päiväpostin mukana. Itella puolestaan on kokeillut Borgåbladetin jakelua sähköiselle lukulaitteelle Porvoon Anttilassa. Tässä kokeilussa on mukana 15 taloutta.

– Tiivistäen voi todeta, että ei hyvältä näytä fyysisen jakelun kannalta, jossa tätä nykyä jakelumäärät vähentyvät ja tuotantokustannukset kasvavat. EU-direktiivin mukaisen uuden postilain tuoma kilpailun avautuminen ei alan kannalta tule ainakaan liian aikaisin. Itseään ruokkiva kierre on mahdollinen ilman jakelun rakenteellisia muutoksia. Huomionarvoista on myös, että esimerkiksi Itella on viime vuosina panostanut fyysisen jakelun kehittämisen lisäksi vahvasti sähköiseen tiedonvälitykseen mm. NetPostin ja maksuliikenteen osalta, Kuusisto totesi.

Seminaarin lopuksi VTT:n Anu Seisto pohti, kuinka painettuun mediaan ja pakkauksiin saadaan interaktiivista mainontaa. Teknologia mahdollistaa useita eri tapoja yhdistää painettua ja digitaalista sisältöä. Ongelmana on, että järjestelmiä on useita, ei ole standardeja eikä yhteensopivuutta. On vain erillisiä softia ja yksittäisiä projekteja. Nyt tätä kaaosta yritetään saada hallintaan.

Vain yksi oli joukosta poissa

Seminaarin päätteeksi ohjelmassa oli perinteinen ”lasillinen viiniä ja smalltalkia suomalaisittain”. Valitettavasti tästä osiosta puuttui GT Jazz Messengersin soitanta, koska yhtyeen primus motor ja koko GT-palvelun ideoinut Simo Karttunen menehtyi viime vuoden heinäkuussa. Timo Siivonen

Jätä kommentti

Kategoria(t): median ilmiöitä