Avainsana-arkisto: hiilijalanjälki

Painotuotteiden osuus kotitalouksien ilmastovaikutuksista vain noin prosentti

Yhden sanomalehden koko elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt vastaavat noin kilometrin ajomatkaa henkilöautolla. Yhden kaupasta ostettavan kirjan hiilijalanjälkeä vastaava määrä kasvihuonekaasupäästöjä syntyy, kun ajetaan henkilöautolla noin seitsemän kilometriä.

VTT on selvittänyt sanomalehden, aikakauslehden, kuvakirjan, kirjan sekä mainostuotteen hiilijalanjälkiä sekä muita ympäristövaikutuksia elinkaariarvioinnin avulla. Tapaustutkimuksissa huomioitiin painotuotteen koko elinkaari: puun hankinta, paperin valmistus, painatus, kuljetukset, käyttö sekä kierrätys ja jätehuolto.

Tutkimustuloksena muodostui kokonaiskuva painotuotteiden ympäristövaikutuksista. Kaikista sanomalehden elinkaaren aikana arvioiduista ympäristövaikutuksista suhteessa merkittävimpiä ovat ilmastonmuutos, happamoituminen, alailmakehän otsonin muodostuminen, fossiilisten ja mineraalisten luonnonvarojen ehtyminen ja hiukkasvaikutukset. Vaikutukset aiheutuvat suurelta osin energian (sähkön, lämmön ja polttoaineiden) tuotannosta ja kulutuksesta tuotteen valmistuksen aikana.

Sanomalehden hiilijalanjälki muodostuu pääosin tuotteen valmistukseen käytetyn sähkön- ja lämmöntuotannon päästöistä sekä liikenteessä syntyvistä kasvihuonekaasupäästöistä. Lisäksi kaatopaikalle joutuvista sanomalehdistä syntyy hajoamistuotteena metaania.

Paperin valmistuksessa ja painatuksessa käytetyn ostetun sähkön päästöt muodostavat noin puolet sanomalehden hiilijalanjäljestä. Mikäli kaikki sanomalehden valmistukseen käytetty sähkö olisi tuotettu niin sanotulla vihreällä sähköllä, kuten tuuli- ja vesivoimalla, hiilijalanjälki laskisi noin 40 prosenttia.

356 kertaa vuodessa ilmestyvän sanomalehden vuosikerran hiilijalanjälki on noin 75 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia ja yhden sanomalehden hiilijalanjälki noin 210 grammaa. Sanomalehden vuosikerran hiilijalanjälkeä vastaava määrä kasvihuonekaasupäästöjä syntyy, kun ajetaan henkilöautolla 456 kilometriä. Viikoittain ilmestyvän aikakauslehden vuosikerran hiilijalanjälkeä vastaava määrä kasvihuonekaasupäästöjä syntyy, kun ajetaan henkilöautolla 45 kilometriä. Yhden aikakauslehden koko elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt vastaavat siis noin kilometrin ajomatkaa henkilöautolla.

Yhden kirjan hiilijalanjälkeä vastaava määrä kasvihuonekaasupäästöjä syntyy, kun ajetaan henkilöautolla noin 7 kilometriä. Jos painotuotetta, kuten tehdyn laskelman perusteella kirjaa, säilytetään 5 vuotta, niin tuotteeseen sitoutunut hiili pienentää valmistuksen aikaista hiilijalanjälkeä noin 5 prosenttia ja 100 vuoden säilytyksen jälkeen noin 75 prosenttia. Kirjan elinkaari on otettu huomioon osittain eli raaka-aineiden hankinnasta tuotteen kuljetukseen jälleenmyyjälle, mutta elinkaaren loppuvaihetta (kierrätys ja jätehuolto) ei ole huomioitu.

Vuonna 2005 suomalaisten kotitalouksien kulutuksen aiheuttamista ilmastovaikutuksista sanomalehtien, kirjojen ja paperituotteiden osuus oli pieni (noin 1 %). Suurimmat ilmastovaikutukset aiheutuivat asumisesta (28 %), elintarvikkeista (16 %) ja autoilusta (13 %).

Elinkaariarvioinnin avulla voidaan arvioida tuotteen mahdollisia ympäristövaikutuksia kokonaisvaltaisesti. Tehokas tapa pienentää ympäristövaikutuksia on pyrkiä vähentämään energian- ja polttoaineiden kulutusta elinkaaressa. Myös raaka-aineiden käytön vähentäminen ja materiaalitehokkuus ovat tärkeitä. Lukija voi vähentää ilmastovaikutuksia parantamalla lajittelua ja vähentämällä kotitalousjätteen mukana kaatopaikalle joutuvien painotuotteiden määrää. Vastaavaa tuotekohtaista elinkaariarviointia painotuotteille ei ole Suomessa tähän mennessä tehty.

VTT:n koordinoima kolmivuotinen Tekes-hanke on toteutettu yhdessä Suomen ympäristökeskus SYKEn, Viestinnän keskusliiton, Metropolia Ammattikorkeakoulun sekä useiden painotalojen ja arvoketjussa toimijoiden kanssa. Tekesin lisäksi hanketta ovat rahoittaneet GTTS Graafisen Teollisuuden tutkimussäätiö, Metsäliitto, Myllykoski, StoraEnso ja UPM. Lähde: VTT

Jätä kommentti

Kategoria(t): toimiala

Ilmastonmuutoksesta on tullut globaali ympäristöongelma

Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan kasvihuoneilmiön voimistumisen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä. Nykyisen kasvihuoneilmiön aikaansaamien ongelmien uskotaan johtuvan pääasiassa ihmisten omasta toiminnasta. Päästöjen muodossa se on lisännyt merkittävästi hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä.

Ilmastossamme tapahtuvat muutokset ovat niin suuria, että ne vaikuttavat siihen, millaisessa yhteiskunnassa tulevaisuudessa elämme. Luonnonvarojemme kulutus on ylittänyt sen uusiutumiskyvyn jo 1980-luvun lopulta lähtien. Tämä käy ilmi Maailman luonnonsäätiö WWF:n vuonna 2006 julkaisemasta Living Planet -raportista. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Vaikka päästöjä saataisiin vähennettyä, on ilmastonmuutokseen myös väistämättä sopeuduttava.

Linjaukset ympäristövastuuseen

Vuoden 2010 elokuussa Viestinnän Keskusliitto julkaisi tekemänsä ympäristölinjaukset seuraaville viidelle vuodelle. Linjausten mukaan viestintäala sitoutuu vähentämään luonnonvarojen käyttöä ja energiankulutusta koko arvoketjussa. Ympäristölinjausten tavoitteena on auttaa viestintäalalla toimivia yrityksiä ymmärtämään ympäristövastuunsa ja kannustaa yrityksiä tunnistamaan ympäristöasioiden mukanaan tuomat haasteet ja mahdollisuudet. Energiatehokkuus, materiaalitehokkuus, kestävät hankinnat ja aktiivinen viestintä ovat keskeisinä toimenpiteinä yritysten ympäristönsuojelussa.

Graafinen teollisuus yhtenä Viestinnän keskusliiton jäsenenä aloitti vuoden 2011 alussa projektin, jonka tarkoituksena oli selvittää Tanskan Graafisen teollisuuden liiton eli The Graphic Association of Denmark:n (GA) kehittämän painoteollisuudelle tarkoitetun hiilijalanjälkilaskurin toimivuutta Suomessa. Tämä projekti toteutettiin osana mediatekniikan insinöörityötä. Työn suorittajana toimi Metropolia ammattikorkeakoulun opiskelija Heli Varvio, ja projektia ohjasi Viestinnän Keskusliiton kehityspäällikkö Jaana Villikka-Storm. Projektin aikana toteutettiin myös ensimmäinen onnistunut hiilijalanjälkilaskelma pilottiyrityksenä toimineessa painotalo Libris Oy:ssä.

Termit selviksi

Hiilijalanjälki terminä merkitsee kasvihuonekaasupäästöjen yhteenlaskettua vaikutusta ilmakehässä, ja jalanjälki kuvataan painoyksikkönä. Hiilijalanjälkeen, hiilidioksidi- ja kasvihuonekaasupäästöihin käsitteinä liittyy kuitenkin vielä paljon ristiriitaisuuksia, ja hiilijalanjäljen laskennan standardisointi on vasta alkuvaiheessa, joten hiilijalanjälkien vertailuun ja laskelmiin tulee suhtautua kriittisesti. Hiilijalanjäljen laskennan rajaaminen käsittämään ainoastaan tuotannon tiettyä osaa tai tuotteen koko elinkaarta vaikeuttaa eri laskureiden antamien laskelmien vertailua niiden tarkkuuserojen vuoksi.

Projektissa käytetty GA:n hiilijalanjälkilaskuri soveltuu sekä koko painolaitoksen hiilijalanjäljen laskentaan että myös yksittäisen painotuotteen ilmastonvaikutuksen selvittämiseen. Hiilijalanjälkilaskelmassa huomioidaan tuotannossa käytetyt materiaalit, kulutettu energia, tuotetut jätteet, yrityksen autojen päästöt, kaukolämmön tuottamisen aiheuttamat päästöt sekä kuljetusten ja jopa henkilökunnan työmatkoista koituvat päästöt. Laskuri perustuu vuonna 2010 eurooppalaisen painoalan keskusjärjestön Intergrafin antamiin suosituksiin hiilijalanjäljen ja -päästöjen laskemisesta painoteollisuudessa.

GA:n laskuri soveltaa laskennoissaan suureena hiilidioksidiekvivalenttia, joka pitää sisällään kaikki kasvihuonekaasut mukaan lukien hiilidioksidin, joka on merkittävin kasvihuoneilmiöön vaikuttava yksittäinen kasvihuonekaasu. Tiedostamalla nämä hiilijalanjälkikäsitteeseen liittyvät vajavaisuudet, on hiilijalanjäljen selvittäminen varmasti toimiva työkalu yhtenä osana ympäristönsuojelua. Käsitteiden yhtenäistämistä ja laskelmien standardoimista auttaisi, jos tarkkuudeltaan yhtenäisiä laskureita käytettäisiin laajemmin. GA:n laskurista on jo käynnissä muissakin maissa käyttöönottoprojekteja. Sekä yrityksen tehdyn hiilijalanjälkilaskelman luotettavuus varmistetaan tarkastamalla laskentaan käytetyt tiedot ja oikein suoritetusta laskennasta painotalolle myönnetään sertifikaatti.

Hiilijalanjälkilaskelman tekeminen yrityksessä selkeyttää sen nykytilannetta ilmastopäästöissä. Laskelman avulla voidaan konkreettisesti huomata painolaitoksen keskeisimmät päästölähteet ja tuotannontehostamiskohteet. Saadaan käsitys nykytilasta, ja sen pohjalta voidaan asettaa tavoitteita parantaa yrityksen ympäristöasioita. Projektin laskelmien tuloksena huomattiin, että painolaitoksien merkittävimmät hiilijalanjäljen luojat ovat materiaalin ja energian tuottamisen päästöt. Painolaitokset voivat itse vaikuttaa hiilijalanjälkiensä pienentämiseen näiden osalta tehostamalla toimintaansa. On kuitenkin selvää, että koko arvoketjun tulee olla mukana ympäristönsuojelussa. Energia- ja materiaalitehostamisen myötä saavutetuilla päästövähennyksillä yrityksissä saadaan myös kustannussäästöjä.

Lasketun hiilijalanjäljen jakaantuminen eri päästölähteittäin painolaitoksessa.

Laskelman tehnyt yritys voi laskurin avulla vertailla esimerkiksi erilaisten paperivalintojen vaikutusta painotuotteen hiilijalanjälkeen ja tarjota asiakkailleen ympäristön kannalta parempia vaihtoehtoja. Tai voidaan vertailla painettujen tuotteiden hiilijalanjälkiä muihin tuotteisiin, muistaen kuitenkin laskureiden eroavaisuudet. Esimerkkinä bensiinikäyttöisen henkilöauton hiilijalanjälki on yhden kilometrin matkalla noin 181 g CO2 ja painetun 56-sivuisen lehden hiilijalanjälki on noin 150 g CO2. Tuotettu hiilijalanjälki on siis näissä suuruusluokaltaan samaa.
Teksti Heli Varvio

Insinöörityöhön voi tutustua ammattikorkeakoulujen verkkokirjaston sivuilla http://www.theseus.fi

Jätä kommentti

Kategoria(t): etusivu, toimiala