Faktori 2/2017 ilmestynyt

Hyvää kesää!

Jätä kommentti

Kategoria(t): etusivu

Keilailun triangeliottelu HKI-TKU-HKI

Helsinkiläisten, tamperelaisten ja turkulaisten mediaunionilaisten perinteinen keilailun triangeli pelattiin nelimiehisjoukkuein Salon Keilahallilla maaliskuun lopulla.

Juhani Niemi keilakisoissa.

Sarjoja heitettiin amerikkalaisittain kuusi, mutta poikkeuksena tuloksiin ei laskettukaan sarjatasoituksia, vaan ainoastaan ikätasoitukset – toivottavasti kokeilu jäi ainutkertaiseksi. Vähän ihmetyttää jäsentemme keilailuharrastuksen hiipuminen kyseisissä kaupungeissa. Silmäänpistävää on, että kilpailijoiden keski-ikä on korkea. Ikärakenne heijastuu koko jäsenistöömme. Kilpailusta kehkeytyi helsinkiläisten ja turkulaisten välinen taistelu, joka siis päättyi Helsingin 51 pisteen voittoon.

Lopputulokset tasoituksin: 1. Helsinki 4387, 2. Turku 4336 ja 3. Tampere 3912.
Henkilökohtaiset kolme parasta:
1. Juhani Niemi Hki, 1175,
2. Tapani Leppäniemi tku 1149
3. Tero Nordblom tku 1148

Joukkueiden parhaina palkittiin: Hki Juhani Niemi, Tku Tapani Leppäniemi ja Tre Timo Mankonen 1089.

Seuraava triangeli pelataan Tampereella keväällä 2018, ja sitä ennen Tampereella järjestetään MDU:n mestaruuskilpailut syys-lokakuun vaihteessa. Kiitos hyvin järjestetystä kilpailuista Tapani Leppäniemelle.

Teksti ja kuva Pekka Teinilä

Jätä kommentti

Kategoria(t): uutiset

Kerro meille tarinasi

Jaa työurasi muistot, sattumukset ja hauskat tapahtumat sekä mukavia kuvia valokuva-albumistasi lehtemme lukijoiden kanssa.
Lähetä kirjoituksesi ja kuvasi 15.8.2017 mennessä osoitteeseen info@mediaunioni.fi tai postitse palautusosoitteineen osoitteeseen
Mediaunioni MDU ry, Selkämerenkuja 1 A, 00180 Helsinki, merkki ”Tarina Faktori-lehteen”.

Julkaisemme ja palkitsemme parhaat jutut, joten liitä mukaan myös tilinumerosi.

Jätä kommentti

Kategoria(t): etusivu, uutiset

Kynttiläkemut

Päivälehden museossa järjestettiin taas tänä keväänä perinteiset Kynttiläkemut.

Myös Faktorilaulajat ovat esiintyneet
Kynttiläkemuissa ja kajauttaneet siellä mm.
Topeliuksen Mustan kaartin marssin. Kuva:
Päivälehden museo

Kynttiläkemut ovat osa vanhaa kirjapainoperinnettä – tosin niin vanhaa, että niistä vain harvat ovat kuulleet. Mistä Kynttiläkemuissa siis on kysymys? Ehkä jo 1600-luvulla suomalaisissa kirjapainoissa ryhdyttiin muiden Pohjoismaiden tapaan viettämään kevään korvalla erityisiä koko kirjapainon väkeä koskeneita juhlia. Juhlien ajankohta määräytyi päivänvalon mukaan. Kun keväällä auringonvaloa tulvi kirjapainon avoimista ovista ja luukuista sen verran, että kynttilät voitiin edes hetkeksi sammuttaa, järjestettiin kemut. Näin saatiin syy poiketa puuduttavasta arjesta ja juhlia kunnolla. Tiedossa ei ole, kuka lystin kustansi, mutta arvattavasti hauskaa oli.

Tämä ammattikuntaperinne lienee kadonnut viimeistään siinä vaiheessa, kun kirjapainoista alkoi kasvaa oikeita tuotantolaitoksia aiempien pikkupajojen sijaan. Tuolloin kynttilät oli korvattu öljy- ja kaasulyhdyillä eikä tuotannon keskeyttäminen aikataulusyistäkään tullut enää kysymykseen. Tämä tapahtui suurimmissa kaupungeissa viimeistään 1800-luvun puolivälistä lähtien.

Ei siis ihme, että muisto Kynttiläkemuista on painunut unholaan. Päivälehden museo herätti Kynttiläkemu-perinteen henkiin kymmenen vuotta sitten. Nyt kemujen ajankohtaa ei määritellä päivänvalon tai kynttilätarpeen mukaan (sammutusjärjestelmien vuoksi museon tiloissa ei saa edes polttaa kynttilöitä), vaan kalenterista valitaan sopiva arki-ilta ja laitetaan sitten kutsut maailmalle. Kemuihin kutsutaan graafisen alan opettajia, vaikuttajia, museoväkeä ja tutkijoita sekä Painokellarin ystäviä ja museon kokoelman kartuttajia. Yhteisessä vapaamuotoisessa illanvietossa voidaan vaihtaa kuulumisia ja luoda uusia tuttavuuksia.

Kynttiläkemuissa on aina ollut jotain alaan liittyvää ohjelmaakin. Tänä vuonna kemujen yhteydessä avattiin uusi näyttely: Käsityön
ja kuvataiteen välissä. Näyttely kertoi suomalaisen puupiirtäjän, xylografi Anton Nordgrenin elämästä ja tuotannosta.

 

Stadissa tehty 2017

Yksi Kynttiläkemuissa syntyneistä ideoista on Stadin ammattiopiston painoviestinnän opiskelijoiden opinnäytetöiden näyttelyn järjestäminen Päivälehden museossa. Tämä näyttely on ehditty järjestää jo kahdesti ja kolmannen kerran se avataan yleisölle Helsinki-päivänä maanantaina 12. kesäkuuta. Stadissa tehty -näyttely antaa Helsingin kirjapainokoulun toimintaa jatkavan ammattiopiston opiskelijoille mahdollisuuden saada työnsä esille museon näyttelyssä.

Koulun opettajat toimivat esiraatina ja valitsevat tarjolla olevista töistä kymmenen parasta. Päivälehden museon koolle kutsuma ammattilaisraati arvioi sitten työt ja valitsee niistä voittajan. Voittaja palkitaan Taiteiden yönä torstaina 24. elokuuta Päivälehden
museossa järjestettävässä tilaisuudessa. Teksti Markku Kuusela

Jätä kommentti

Kategoria(t): etusivu, toimiala, uutiset

Elias Erämaja Gt:n liittojohtajaksi 2018

Graafinen Teollisuus ry:n nykyinen liittojohtaja Lasse Krogell jää eläkkeelle 30.4.2018. Seuraajaksi on valittu Medialiiton ekonomistina toimiva Elias Erämaja (VTM) 1.5.2018 alkaen.
Erämaja työskentelee Gt:n liittojohtajana osa-aikaisena, ja hän jatkaa myös ekonomistin tehtävässä Medialiitossa. Työsuhde Gt:ssä alkaa 1.1.2018 neljän kuukauden perehdytysjaksolla liiton toimintaan. Erämaja on nuoresta iästään (29) huolimatta kokenut järjestövaikuttaja. Medialiiton ekonomistina hän aloitti syksyllä 2016 toimittuaan sitä ennen vastaavassa tehtävässä Palvelualojen työnantajat Paltassa. Lisäksi hän on uunituore Espoon kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen jäsen.

Jätä kommentti

Kategoria(t): toimiala, uutiset

Uudenmaan Faktorien virkistyssäätiö tiedottaa

Uudenmaan Faktorien virkistyssäätiöllä on lomapaikka Tammisaaren Torsössä. Kutsumme ”uuden” yhdistyksen jäsenet tutustumaan lomapaikkaamme. Kotisivuilta http://www.sneku.fi löytyy tarkempaa tietoa alueesta, mökkien vuokrauksesta, asuntovaunujen vuosipaikoista ja vierailumahdollisuuksista sekä asuntovaunuilla että veneillä. Alueella lomailusta alueella kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Pertti Toivoseen, puh. 050 546 2165.
Uudenmaan Faktorien virkistyssäätiö

Jätä kommentti

Kategoria(t): uutiset

Koulutussuunnitelmia ja koulutusta

Faktori 5/1967 HELSINGIN FAKTORIKLUBIN maaliskuun kuukausikokouksessa dipl.-ins. O. Reenpää selosti Suomen Teknillisen Seuran Graafisen kerhon laatimaa alan koulutussuunnitelmaehdotusta: ”Kansainvälisen liiketoiminnan jatkuvasti laajentuessa myös maamme graafisessa teollisuudessa työskennellään määrätietoisesti tuotannon kehittämiseksi sellaiselle tasolle, että alalla pystyttäisiin tasaveroisina tähän kilpailuun ja myös vastaamaan ulkomaiseen kilpailuun omilla markkinoillamme.  Tuotantovälineistön ja -organisaation kehittämiseksi on jo toteutettu huomattava rakennustyö, mutta mitä pidemmälle tuotantotekninen varustelu on toteutettu, sitä ilmeisemmäksi on käynyt, että edelleen kehittämistä haittaa riittävän perusopetuksen saaneen ammattitaitoisen työvoiman puute. Ammattityöväen perustietojen heikkous tulee myös vaikeuttamaan aikanaan välttämättömäksi muodostuvia uudelleenkouluttautumisia, ja alalla työskentelevien jatkokoulutukseen ei liioin voida tarjota täysiä mahdollisuuksia, koska ei tähän ehdokkailla ole riittäviä perustietoja. Ammattitietojen puuttuminen aiheutuu pääasiassa siitä,
että vaikka tuotannossa ollaan nopeasti siirtymässä uusien menetelmien käyttöön, ja uudenlaisissa tehtävissä tarvitaan uudenlainen ja perusteellinen pätevyys, alan ammattiopetus ei ole muuttunut perinteenomaisesta työpaikkaopetusjärjestelmästä juuri lainkaan.”

Opetusjärjestelmien uusimista ja ryhtymistä toimenpiteisiin kiireellisesti esitettiin mm.:

1) Perusopetus muutetaan hoidettavaksi kaksivuotisina kursseina, joissa tietopuolista opetusta voimakkaasti painottaen ja kolmeen peruslinjaan rajoittuen opetetaan rinnakkaisammatteihin otettavat oppilaat tällaisilla peruslinjoilla yhtenäisin ohjelmin: jakaantuminen päälinjan eri ammatteihin ja sen mukainen kunkin ammatin erillisopetus tapahtuu pääasiassa työpaikkaopetuksena koulunkäynnin jälkeen.

2) Tampereen ammattikouluun suunnitellut opintolinjat toteutetaan ensi tilassa ja alan liikeyritysten työpaikkakoulujen perustamissuunnitelmat pyritään saamaan hyväksytyiksi.

3) Helsingin kaupungin kirjapainokoulussa siirrytään kaksivuotiseen yhtämittaiseen perusopetukseen vähitellen ja ammateittain.

4) Keski-Suomen keskusammattikoulun kolmevuotiset opintolinjat muutetaan kaksivuotisiksi.

5) Pätevyysvaatimukset täyttävien opettajien puutteen takia hyväksytään, siihen saakka kunnes vaatimukset täyttäviä opettajia on saatavissa, täysin palkkaeduin mutta ei vakinaisiksi työnopettajan virkoja hoitamaan em. oppilaitosten kurssilla täydennetyn ammattiopin suorittaneita, sen jälkeen alalla vähintään kolme vuotta työskennelleitä työntekijöitä. Erikoisammattiaineita opettamaan hyväksytään ne, jotka keskikoulun suorittaneina ovat hankkineet edellä määritetyn työnopettajan pätevyyden sekä lisäksi täydentäneet ammattitietojaan suorittamalla täyden opinkäynnin jälkeen joko teknisen koulun tai Faktorikoulun kurssin.

6) Lisäksi ehdotetaan, mm. opettajakysymyksen ratkaisemiseksi, painotekniikan linjan perustamista Helsingin Teknilliseen opistoon. Näinhän ne suunnitelmat suurin piirtein toteutuivatkin.

 

Faktori 6/2017

SAKSAN FAKTORILIITTO yhdessä Mainz-Wiesbadenin osaston kanssa järjesti Drupa-messujen yhteydessä Kansainvälisen Faktoriunionin kokouksen. Düsseldorfin-kokoukseen oli saapunut osanottajia Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Sveitsistä, Ranskasta, Saksasta ja Suomesta. Lisäksi oli kutsuttu edustajia Hollannista ja Englannista tutustumaan Unionin toimintaan.

Tapaamisen tarkoituksena oli antaa Unionille uusia suuntaviivoja ja herätteitä toimintaan. Koska heti kokouksen alussa syntyi erimielisyyksiä, oli kokouksen lopputulos melko heikko. Ranskaa edusti kaksi liittoa toisen ollessa rakenteeltaan Suomen liiton kaltainen toisen kuuluessa kirjatyöntekijäliiton yhteyteen. Näiden liittojen liittymiskysymyksistä syntyi eräitä erimielisyyksiä sillä seurauksella, että kokouksen tarkoitus kärsi tästä.

Seuraava kokous päätettiin pitää 7.−8.9.1968 tanskalaisten isännöimänä Kööpenhaminassa, jossa toivottiin myös ratkeavan Ranskan kahden liiton välinen kiista.

 

Faktori 7/1967 GRAAFINEN KESKUSLIITTO ilmoitti Faktorikoulun IX:n kurssin alkavan Helsingissä syyskuussa 1968 kestäen toukokuuhun 1970. Kouluun pyrkivien oli esitettävä todistus seuraavien opintojen suorittamisesta: kirjeoppilaitos Tietomiehen kirjanpitokurssi ja painoasun suunnittelukurssi, jonka voi korvata Taideteollisessa oppilaitoksessa suoritettu opiskelu. Lisäksi vaaditaan Taideteollisessa oppilaitoksessa (Ateneum) suoritettu graafisen alan iltakurssi tai vaihtoehtoisesti osallistuminen Suomen Faktoriliiton ja Graafisen Keskusliiton kesäkurssiin sekä saksan tai englannin alkeet. Keväällä 1968 toimeenpannaan kielikoe, josta vapautetaan ne, jotka muulla tavalla luotettavasti todistavat vastaavan kielitaitonsa. Myös kansakoulun matematiikan oppimäärä on taidettava hyvin, ja siitä järjestetään erillinen tutkinto.

Tekstin toimitti Jorma Suomi

Jätä kommentti

Kategoria(t): 50 vuotta sitten