Sata vuotta suomalaisia kirjankansia

Kirjan henki tiivistyy kanteen. Tuntematon sotilas ei tuntuisi samalta hengettömällä elokuvakannella, ja Tove Janssonin Kuinkas sitten kävikään? olisi lukukelvoton ilman kannen reikää. Uutuuskirja nostaa esiin yhden teoksen kultakin Suomen valtiollisen itsenäisyyden vuodelta.

Ajan henki näkyy kansissa – valitut kannet kuvaavat aikaa ja sen virtauksia, aikansa kansityylejä ja -taiteilijoita. Teoksen kirjoittaja on tietokirjailija, toimittaja ja Suomen kirjataiteen komitean puheenjohtaja.

Kansi_kirjankansia

Ville Hänninen: Kirjan kasvot: Sata vuotta suomalaisia kirjankansia.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2017. ISBN-13: 9789522227768, ISBN-10: 9522227765. 335 s.

Tervetuloa MDU:n yhdistyskokoukseen

Tervetuloa Mediaunioni MDU:n sääntömääräiseen yhdistyksen kokoukseen

Aika: 14.4.2018 klo 12.00
Paikka: Holiday Club Caribia, Kongressikuja 1, 20540 Turku

Tarjoamme klo 11.00 buffetlounaan, johon pyydämme ilmoittautumaan 27.3.2018 mennessä Tietoa tapahtumista > Yhdistyksen kokoukset -osiossa tai faktorille puh. 050 467 9577 (jos jäsensivuille kirjautuminen ei ole mahdollista).

Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11 §:n määräämät asiat sekä hallitukselle määräaikaan mennessä esitetyt asiat. Julkaisemme kokousmateriaalin ja virallisen kokouskutsun jäsensivuilla 31.3.2018 mennessä. Niille, joiden ei ole mahdollista kirjautua jäsensivuille, faktori Vesa Salmi (puh. 050 467 9577) lähettää pyynnöstä kokousmateriaalin postitse.

Majoitusvaraukset pe−la suoraan hotelliin 31.3.2018 mennessä puh. 0300 870 900 (0,34 €/min + pvm/ mpm) tai asiakaspalvelu@holidayclub.fi. Hinnat: 2-hh 55 €/hlö, 1-hh 90 €/hlö. Kiintiötunnus Media.

Mediaunioni MDU ry:n hallitus

Historiallinen totuus

Historia on opettavaista ja ajatuksia herättävää. Maailmanhistorian suurten käänteiden, tapahtumien ja henkilöhahmojen ohella meitä kiinnostaa kenties vielä enemmän oman maamme historia, oman asuinkunnan ja omien yhteisöjen lähihistoria. Historian tuntemuksen ohella askarruttaa usein myös se, ohjaavatko menneet tapahtumat tulevia tapahtumia, ja toisaalta, voiko historiaa tuntemalla jopa ennustaa tulevaisuutta ja samalla oppia jotakin. Vai onko historia sittenkin vain sarja ajassa taaksepäin katsottuja tapahtumia?

Mediaunionin satavuotishistoriikki julkaistiin vuonna 2009, kun silloin vielä ammattiliittona toiminut yhdistyksemme juhli satavuotista taivaltaan. Saatesanoissa historiikin kirjoittaja Jorma Honkala mainitsee mielessä olleen ”lukemattomat hyvät muistot seminaareista ja kokouksista sekä niissä tapaamistani ihmisistä”, kun hän tutkimustyötään lähti tekemään. Jorma jatkoi vielä: ”oli selvää, että tämä historia tulee kertomaan myös ihmisistä – henkilöistä, jotka ovat vuosien saatossa nostaneet liittomme omalle arvostetulle paikalleen.”

Juuri näin, henkilöhistoria elävöittää historiaa. Olisi aika tylsää, jos lukiessamme menneistä tapahtumista emme lainkaan tietäisi, kuinka sen ajan ihmiset ovat asiat kokeneet, nähneet ja tapahtumiin vaikuttaneet. Ihmiset ja heihin liittyvät tarinat värittävät historian. Ja tietenkin historiassa yleensäkin esitetään monien asioiden syntyneen yhden henkilön usein jopa hetkellisen päähänpiston, tapahtuman tai keksinnön kautta.

Totuus lienee kuitenkin paljon monimutkaisempi, ja suuriin keksintöihin ovat vaikuttaneet pitkän ajan prosessit ja suuri joukko taustavaikuttajia. Näistä ei aina ”virallinen” historia kerro. Aika monesta ihmisestä on siis tarinaa myös MDU 100 vuotta – Edunvalvontaa muutosten virrassa -kirjassa. Pelkkä henkilöhakemisto kirjan lopussa käsittää satoja nimiä.

Kirjassa on tarina liiton alkuvuosilta, jotenkin tutusta tilanteesta. Se liittyy silloisten liiton jäsenten aktiivisuuteen.

Muistelmia ja tosiasioita vuosien varrelta kertoo näin: ”Perustamisvuodestaan 1909 alkaen olivat Suomen Faktoriliiton organisoinnista ja asioiden toteuttamisesta vastaavat henkilöt olleet varsin määrätietoisesti viemässä omaa ideologiaansa ja graafisen alan kehittämistyötä eteenpäin. Toisaalta eivät kaikki faktorit valtakunnallisella tasolla olleet vielä valveutuneita oman ammattinsa kehittämisajatuksiin. Tästä osoituksena oli liittohallituksen vuonna 1912 osastoille lähettämä kiertokirje, jossa pyydettiin ennakkotietoja ja keskustelukysymyksiä seuraavan vuoden kesäksi suunnitellulle liittokokoukselle. Seuraavan vuoden toukokuun alkuun mennessä ei liitto ollut saanut ainuttakaan esitystä
keskustelun aiheeksi.”

Esitysten puute johti tuolloin lopulta liittokokouksen peruuttamiseen. Säästyneet varat ohjattiin seuraavana kesänä jäsenille matka-avustuksina Leipzigissä järjestettyyn graafisen alan näyttelyyn.

Tämänsuuntaiset tilanteet tuntuvat tutuilta myös sata vuotta myöhemmin. Faktoriliiton ja Mediaunionin matka-avustuksilla on vuosikymmenten aikana edistetty valtavasti suomalaisen graafisen alan kansainvälistymistä, uuden teknologian omaksumista ja parhaiden käytäntöjen tuomista kotimaahan. Epäilemättä myös suuri määrä
innovatiivista toimintaa ja inspiraatiota on lähtöisin näiltä faktorien, teknikoiden ja insinöörien opintomatkoilta.

Hyvää kevättä!
Vesku
Yhdistysfaktori Vesa Salmi, puh. 050 467 9577
info@mediaunioni.fi
”Tärkeintä on, ettemme ikinä lopeta kyseenalaistamista.”
– Albert Einstein –

Nelsonin pakinoita

Nimimerkki Nelson aloitti napakan pakinoinnin Faktori-lehdessä vuonna 1968.

FAKTORI 1/1968
SUULLINEN ESITYSTAITO. Nelsonilla välähti pakina-aihe lukiessaan Valituista Paloista amerikkalaisen, toisen maailmansodan aikaisen kenraalin Mark Clarkin kirjoituksen Mitä hyvältä johtajalta vaaditaan?

Clark esitti, että johtajan pitää luottaa itseensä, olla tarmokas, kyetä toimimaan oikeaan aikaan, kyetä ilmaisemaan ajatuksensa selkeästi, olla hellittämätön, omata vetovoimaa, huolehtia alaisistaan, omata kunniantuntoa ja tuntea luottamusta alaisiinsa.

Nelsonin mielestä faktori- ym. koulut ovat sivuuttaneet opetusohjelmissaan melko kevyesti kohdan: kyettävä ilmaisemaan ajatuksensa selkeästi, varsinkin suurelle joukolle ja luennoimismielessä. Eikä ole niinkään harvinaista, että hyvinkin vaativilta korokkeilta opettaja sopottaa sanottavansa vasempaan takinhihaan sen sijaan, että hän ilmoittaisi sen kuulijoille.

Kenraali sanoi vielä: ”Johtajan on kyettävä harkitsemaan johdonmukaisesti, punnitsemaan vaihtoehtoja ja ilmaisemaan sen jälkeen ajatuksensa selkeästi.” Aavarannan kokous- ja kurssikeskuksessa eräs puhetaidon opettaja oli kertonut esiintymisarkuuden johtuvan pelosta ja pelon taas mm. tietämättömyydestä, itsensä aliarvioimisesta tai liiallisesta itsekritiikistä. Pelon voittamiskeinoiksi opettaja suositteli, että ensinnäkin otetaan selvää asiasta, josta aiotaan puhua ja vaikkapa peilin edessä valmistetaan esitystä. Lisäksi hän kehotti kertomaan jollekin toiselle ihmiselle, että pelottaa. Ja jos on sammumaton halu esiintymiseen, on änkytettävä änkyttämästä päästyään ts. oltava jatkuvasti tulessa. Alkoholi ja pillerit puolestaan tekevät esiintyjästä liian viisaan.

Eräs puhuja tunnusti kerran, että ennen esiintymistään hänen kurkkuaan kuivaa, kainalonsa hikoavat ja WC:hen on asiaa usein, mutta hän ei toivonut, että maa nielisi hänet.

Lopuksi Nelson, jotta lukija masentuisi lopullisesti, lainasi antiikinaikaisen valtiomiehen Perikleen sanoja: ”Ihminen, joka osaa ajatella eikä tiedä, miten ilmaisisi ajatuksensa, on samalla asteella kuin se, joka ei osaa ajatella.”

FAKTORI 2/1968
SUUTARI PYSYKÖÖN LESTISSÄÄN. Nelson siteerasi Pietari Suurta pakinassaan. Pietarin kerrotaan olleen innokas käsityöläisammatin ihailija. Eräs suutari opetti hänelle ammattinsa hienouksia, ja havaittuaan Pietarin hyväksi oppilaaksi suutari päätti opettaa hänelle myös valtiomiestaitoa. Pietari otti tästä kuitenkin nokkiinsa ja tokaisi tunnetuksi tulleen lauseensa: ”Suutari pysyköön lestissään.”

Kehitys graafisella alalla kulkee parhaillaan peninkulmansaappailla. Olemmeko me faktorit mukana tässä kehityskulussa? Tiedämmekö me mitään automaatiosta, organisaatiosta, rationalisoinnista tai automaattisista tietojenkäsittelykoneista? Olemmeko me hoitaneet leiviskämme niin hyvin, että meille aikanaan voidaan sanoa. ”Sinä hyvä, uskollinen palvelija, mene Herrasi lepoon.” Mitä meidän pitäisi tehdä? Pidimme aikoinamme lievää törkeämpänä ylvästelynä erään faktorin menettelyä. Oppipoika kertoi hänelle langenneensa ajattelun syntiin, jolloin faktorimme valisti: ”Älkää te ajatelko, minä hoidan sen puolen.” Kunnon faktorimme taisikin olla aikamme Nostradamus, alammehan me kohta elää aikaa, jolloin tietokoneet hoitavat rasittavan ajattelupuolen. Kyllä meidän on jo aika luopua oppi-isiemme kauniista uskomuksista ja opeista. Että muka latoja kastinsa, painaja paino- ja sitoja kansituskoneensa ääressä on kuin taiteilija väripaletteineen, tuntuu varsin naiivilta tänä tekniikan aikakautena.

Ilmeisesti me emme ole hoitaneet leiviskäämme kunnolla ja olemme vanhoillisia iänikuisine neljän vuoden oppiaikoinemme, koska alamme jäädä jalkoihin ja käsissämme alkaa kohta olla toinen viulu, mikäli yleensä pysymme koko orkesterissa. Meidän on hylättävä vanhat uskomuksemme kokemuksesta ynnä muut höpötykset. Heittäkäämme romukoppaan päästämme lapselliset ajatukset kauniista muotoilusta, kirjapainollisesta ajattelutavasta ym. Sen sijaan me voimme hankkia laskutikun ja logaritmeja.

On oltava rohkea ja katsottava eteenpäin, kuten ovat tehneet avuksemme rientäneet insinöörit ja teknikot. Onhan jo nyt ei-kirjapainollisen sivistyksen saaneita henkilöitä kirjapainojen suunnittelijoina, latomon, painon ja sitomon työnjohtajina. Se on todellista ennakkoluulottomuutta ja rohkeutta.

Mitäs tuumaatte? Kun näin menettelemme, pääsemmekö jälleen runsaslukuisina muiden kirjaltajien joukkoon Verokalenteriin, ja saammeko uudestaan käteemme ensiviulun? Vai sanommeko me apuun rientäneille ystävillemme kuten Pietari suutarille?

Tekstit toimitti Jorma Suomi

Tervetuloa Mediaunionin golfmestaruuskilpailuun!

MDU:n golfmestaruuskisat pelataan taas!
Paikka: Tawast Golfin kenttä, Hämeenlinna
Aika: 9.6.2018 klo 10.00.
Pelimuoto: 18 R, tasoituksellinen pistebogey.
Kilpailutasoitus max. hcp 36 = slope M 42 ja N 43.

Tiit: miehet keltainen, naiset punainen.
Ilmoittautuminen: 27.4.2018 mennessä jäsensivujen Tietoa tapahtumista -osion
lomakkeella.

Osallistumismaksu: 29 € ja seuralainen 59 €, jotka maksetaan etukäteen pelipaikalla.
Maksu sisältää aamukahvin ja suolapalan, pelimaksun ja lounaan.

Huom! Seuralainen ei voi osallistua varsinaiseen mestaruuskilpailuun. Kilpailuviikolla harjoituskierros maksaa 40 euroa.

Lisätiedot tapahtumavastaava Jorma Hietaselta, puh. 0500 517 891 tai  hietsu49@gmail.com ja jäsensivujen Tietoa tapahtumista -osiossa.

Tervetuloa Hämeenlinnaan!

Faktori 1/2018 ilmestynyt

Faktori_1_2018_KANSI
Lehti 1/2018 on tullut jäsenille. Jos et ole saanut omaasi, ota yhteyttä: info@mediaunioni.fi

Jäsenlehtemme painopaikka on vaihtunut. Teimme vuoden alussa sopimuksen Sälekarin Kirjapainon kanssa, joten nyt ilmestynyt lehti on ensimmäinen uuden toimijan painama lehti.

Sälekari
Toimitusjohtaja Pekka Kaakinen ja sihteerimme Jorma Suomi laaduntarkkailussa Speedmasterin edessä.

Somerolla sijaitseva Sälekarin Kirjapaino on perheyritys jo kolmannessa polvessa. Nykyisten omistajien Anu-Liisa Yli-Hingistön ja Pekka Kaakisen isoisä perusti painon vuonna 1949. Paino on toiminut nykyisessä kiinteistössä vuodesta 1954 alkaen. Tiloja on
toki laajennettu vuosien varrella tarpeen mukaan. Henkilöstöä on parhaimmillaan
ollut vajaat kaksikymmentä. Tällä hetkellä painossa työskentelee seitsemän henkilöä.
Lehtemme painetaan 4-väri Heidelberg Speedmasterilla.

Faktori-lehden toimituspäällikkönä jatkaa Tuula Sipilä, ja taitosta vastaa edelleen Annukka Ahopalo. Teksti Pekka Teinilä

Mediaunionin hallituksen päätöksiä

Marraskuu 2017
• hyväksyttiin kaksi uutta jäsentä.
• hyväksyttiin Viestintäalan rahaston hoitokunnan esitys rahaston ohjesääntöjen muuttamiseksi.
• päätettiin tilata Suomen Matka-Agentit Oy:ltä 25 hengen Berliinin-matka Fespa 2018 -messuille 15.−18.5.2018.
• hyväksyttiin Painokaksikko Oy:n Faktorilehden taittotarjous ja Sälekarin Kirjapaino Oy:n paino- ja postitustarjous.

Tammikuu 2018
• puheenjohtaja lähetti surunvalitteluadressin 3.10.2017 menehtyneen yhdistyksen
entisen puheenjohtajan Per-Olav Hacklinin omaisille.
• yhdistyksen kokous pidetään 14.4.2018 Turussa Holiday Club Caribiassa.
• hyväksyttiin kolme uutta jäsentä.
• 10.10.2017 jälkeen on maksettu neljä hautausavustusta.
• Faktori-lehden painatussopimus vuodelle 2018 on solmittu Sälekarin Kirjapaino Oy:n kanssa.
• Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turvan ja If Vahinkovakuutusyhtiön kanssa on solmittu
Faktori-lehden ilmoitussopimukset vuodelle 2018.
• päätettiin solmia Posti Group Oyj:n kanssa Tiedotuspalvelu taso 1 -sopimus ja Posti
Lehti -palvelusopimus.
• päätettiin, että vuonna 2018 yhdistys tukee 15 eurolla jäsenen Print&Media-lehden
kestotilausta.
• päätettiin, että päivitetään yhdistyksen rekisteriseloste vastaamaan EU:n tietosuojaasetuksen määräyksiä.
• yhdistyksen tapahtumiin osallistujat:
– heittouistelukilpailu 14.10.2017 Tammisaaressa 19 jäsentä
– IPEX-messumatka 2.−5.11.2017 Lontooseen ja Birminghamiin 18 jäsentä ja kaksi
seuralaista
– teatteri-ilta 11.11.2017 Turussa 20 jäsentä ja 20 seuralaista
– pikkujoulukauden avaus 18.11.2017 Helsingissä 39 jäsentä ja 18 seuralaista
– koulutustilaisuus 11.12.2017 Turku−Maarianhamina−Turku-risteilyllä 18 jäsentä.
• päätettiin järjestää golfmestaruuskilpailu 9.6.2018 Hämeenlinnassa, koskikalastustapahtuma 16.−18.6.2018 Lieksassa ja ammatillis-aatteellinen Tarton-matka 16.−19.8.2018.
• päätettiin pitää Seligson & Co Oyj:n hoidossa olevan yhdistyksen sijoitussalkun
sijoituskohteet entisellään.
• yhdistykselle on hankittu sijoitustoimintaa varten EU-säännösten mukainen LEI-tunnus.
• päätettiin, että hallitus suorittaa 23.−24.3.2018 KOY Ellivuoren Satuniemen huoneiston katselmuksen ja päättää mahdollisen remontin aloittamisesta tai kohteen myynnistä.
• myönnettiin yksi tapahtuma-avustus ja yksi koulutustuki.

Koskikalastusretki Ruunaan Kattilakoskelle 16.-18.6.2018

Ohjelma:
Lauantai 16.6. Kokoonnumme Ruunaan Retkeilykeskuksessa, Neitikoskentie 47, 81750 Pankakoski.
12.00 lounas
14.00 Kattilakoskelle meno, kalastus alkaa
18.00 illallinen

Sunnuntai 17.6.
8.00 aamiainen
13.00 päivällinen
17.00 illallinen

Maanantai 18.6.
8.00 aamiainen
12.00 majoitus ja kalastus päättyy

Hinta: 180 € sisältää majoituksen, kalastusluvat ja ruokailut.
Ilmoittautuminen: Kari Koivisto 11.5. mennessä kari99.koivisto@dnainternet.net tai puh. 050 555 5451. Laskutamme ilmoittautumisajan jälkeen. Mukaan mahtuu 14 jäsentä.

Tervetuloa!

Taidegraafikot kirjanpainajan ammattia harjoittamassa

Lahden Taideinstituutin toiminta lopetettiin osana valtakunnallista kulttuurialan koulutuspaikkojen leikkausohjelmaa vuonna 2016. Hetken näytti varmalta, että Taideinstituutin perinteisen taidegrafiikanpajan kattava laite- ja konekanta joutuisi hävitetyksi ja luova toiminta tiloissa päättyisi.

pekka litmanen ja oma vedos1
Graafikko Pekka Litmanen esittelee Painovoimapajassa säilytettäviä vedoksia.

Lahden taidegraafikot päättivät kuitenkin toisin ja ryhtyivät toimeen tilojen pelastamiseksi. Taidegraafikkojen laatimat suunnitelmat saivat Suomen Kulttuurirahaston Päijät-Hämeen rahaston päättäjät puolelleen. Sen myöntämän puolitoistavuotisen apurahan turvin Taideinstituutin entisiin tiloihin Sammonkadulle rakentui monipuolinen tapahtumakeskus, josta on kehittynyt aktiivinen ja yhteisöllinen poikkitaideinstituutti. Sen suojissa toteutetaan monipuolisesti erilaisia taidelähtöisiä projekteja.

Osana tätä toimintaa ovat Taideinstituutin perintöä jatkavat grafiikan- ja paperivalmistuksen pajat sekä valokuvauspimiö. Pajatoiminta on organisoitu graafikkoyhdistyksen ja toiminnan sateenvarjo-organisaatioksi muodostetun Painovoima ry:n yhteistyöllä.

Taideinstituutin entisissä tiloissa on nyt noin 400 neliön verran painopajatilaa.
Lisäksi taiteilijoille on varattu ateljeetiloja 360 neliötä. Pajoista ja ateljeetiloista perittävillä maksuilla kerätään varoja tilavuokraan.

Toimiva laitekanta

Itse Painovoimapaja on näkemisen arvoinen paikka. Kiinteistön kakkoskerroksessa on käsin tehdyn paperin osasto. Siellä paperin raaka-aineina käytetään mm. pellavaa, jättipalsamia ja Vesijärven kaislaa.

pystyregaali1
Pajan ladontakirjakevarannot rajoittuvat vielä yhteen pystyregaaliin. Regaalin alle on laitettu pyörät, jotta sitä pystyy kätevästi liikuttamaan.

Viidennessä kerroksessa pääsee kokeilemaan kaikkia painotekniikoita. Laitteita on syvä-, laaka-, koho- ja seripainoa varten. Seripainossa painetaan kuvia muun muassa paitoihin ja kasseihin. Kortit, vihkoset ja taiteilijoiden vedostustyöt työllistävät muita koneita. Lahtelaiset taidegraafikot ovat siirtäneet Painopajan tiloihin myös omia laitteitaan.

Laitteet ovatkin ahkerassa käytössä. Taiteilijoiden lisäksi niitä käyttävät myös muun muassa koululaisryhmät.
– Litoprässin ääressä on vuoden aikana käynyt nelisensataa koululaista, kertoo Painovoimapajan pajamestari, graafikko Pekka Litmanen.

Hänen mukaansa koululaispajojen parasta palautetta on se, kun näkee lasten hämmästyneet ja iloiset ilmeet onnistuneen vedostuksen jälkeen.

– Pajassa työskennelleet ovat kokeneet litoprässin fyysisyyden, joka varmasti jättää muistijäljen vedostajan mieleen.

lisäainekattaus1
Graafikot joutuvat työssään käyttämään monenlaisia lisäaineita.

Viime syksynä Sammonkadun tapahtumatalossa taiteilijayhteisöt ja käsityöläiset järjestivät Kulttuurisukellus-tapahtuman. Silloin järjestettiin 120 työpajaa, joissa vieraili
600–800 peruskoululaista. Talon muissa työpajoissa tehtiin muun muassa pettuleipää ja valmistettiin tuohikenkiä. Taidepainopajassa järjestettiin paperinvalmistus-, valokuvaus-
sekä painotyöpajoja.

Taideinstituutin laitekanta on saatu uudelleen käyttöön ja toimiva taideyhteisö antaa uskoa tulevaan. Se kuuluu myös Litmasen puheesta, kun hän visioi Painopajan tulevaisuudennäkymiä. Siinä piirtyy esiin laajeneva kansallinen ja pohjoismainen
yhteistyö sekä taidepainopajan ja graafisen alan museoiden yhteistyöhön perustuva kokonaisvaltainen graafisen alan perinteen vaaliminen.

Äkkiseltään aika utopistisia puheita. Mutta jos Litmasen porukka olisi pari vuotta sitten kertonut suunnitelmistaan pelastaa Taideinstituutin kone- ja laitekanta ja saada ne taiteilijoiden aktiiviseen käyttöön, niin olisitko sellaisenkaan vision toteutumiseen uskonut?

kohoprässi1
Kivipainoprässille on paljon käyttöä.

Taidegraafikot ja kirjapainoperinne

Kirjapainoperinteen säilyttämistä ajatellen taidegrafiikan näkökulma poikkeaa museonäkökulmasta. Museot säilyttävät laitteita ja kertovat, miten ne toimivat, milloin
niitä käytettiin ja kuka niitä käytti. Taidegraafikot taas tarvitsevat laitteita luomistyönsä välineiksi, sillä taidegrafiikka on hyvin laitekeskeinen taidemuoto. Tällöin ei keskitytä
vain painamiseen tai painopinnanvalmistukseen, vaan tuotannon eri vaiheet sidotaan tiiviisti yhteen: prosessi alkaa jo paperinvalmistuksesta, painopinta valmistetaan tekniikoita vapaasti yhdistellen ja painokoneita viritellään tarpeen mukaan.

– Taidegrafiikan luonne on 2000-luvulla kehittynyt ja muuttunut koko ajan monipuolisemmaksi. Taidegrafiikka on muutakin, kuin kaksiulotteinen kuva paspartuurin alla. Eri painotekniikkojen käyttö onkin yksi madollisuus tuoda uutta
ulottuvuutta taidegrafiikkaan.

– Painamisen riemuun me taidegrafiikan puolella olemme rakastuneet, sen yllätyksellisyyteen ja siihen jälkeen mikä sieltä tulee, toteaa Litmanen. Meidän kirjapainoperinteen vaalijoiden tulisi nähdä, millaista hyötyä on mahdollista saada, jos
yhdistetään taidegrafiikan piirissä oleva luomisen palo ja osaaminen sekä museopuolella kartutettava perinnetietous ja museoammatillinen ammattitaito. Tallessa olevaa laitekantaa Suomessa riittää molempiin tarpeisiin. Voimat yhdistämällä perinne
saataisiin upeasti elämään ja kehittymään. Tämäkin on yksi Litmasen visioista. Olisiko siihen syytä tarttua?

Teksti ja kuvat Markku Kuusela.