Harrastuksena Puijon portaat

Synnyin maaliskuun 9. päivänä 1934 Viipurissa Naistenklinikalla, ja muutimme Laatokan Karjalaan 1938. Voit arvata, mitä kaikkea karjalaiset ovat joutuneet kokemaan kahden sodan temmellyksessä. Olen elämäni aikana joutunut muuttamaan asuinpaikkaa noin 30 kertaa.

Aloitin työelämäni isäni kuoltua vuonna 1949 Mikkelin Sanomissa. Heti ensimmäisenä päivänä olin sterrassa (= stereotypia-osasto) valamassa konelatojille kankia (= valettu kirjapainometallitanko). Siinä sivussa valettiin kuvat ja logot matriisia käyttäen. Pääsin oppiin, ensin käsinlatojan- ja sitten konelatojan. Työtä riitti armeijaan lähtöön saakka. Palvelin Ilmavoimien viestikomppaniassa tutkanjohtajakoulutuksessa ja kävi niin, että Mikkelin Sanomat meni konkurssiin sillä aikaa.

Alpo Ojapelto portailla
Alpo aloittelemassa treeniä Puijon laelle: ylös 376 rappua, viisi kertaa kävellen ja kahdesti hölkäten eli yhteensä 2632 rappua.

Tärkeintä elämässäni ovat vaimo ja lapset sekä lastenlapset. Myös harrastuksia koetan ylläpitää: niitä ovat liikunta, mökkeily, matkailu, seuratoiminta ja tällä hetkellä tärkeimpänä rappukävely. Kuopion kuuluisan Puijon hyppyrimäen vieressä ovat maan parhaat treeniraput, askelmia alhaalta ylös kaikkiaan 376. Raput muodostuvat eri tasoista, joita on 18.

Treenini on ollut sama jo kuuden vuoden ajan. Se alkaa kävellen viisi kertaa ensimmäisestä rappuvälistä lähtien ja näin siirryn aina seuraavaan rappuryhmään. Kun saavun ylös viimeiselle tasanteelle, alkaa hölkkäosuus tai juosten takaisin alas ja taas kahteen kertaan kaikki 18 väliä. Yhteismääräksi tulee 2632 rappunousua ja saman verran alastuloa. Viime vuoden saldo on 381640 rappua eli 1045 rappua päivässä.

Varmaan joku ihmettelee tätä, mutta ei se niin hirveää ole. Alkuun hankalaa oli alastulo, etenkin jyrkemmillä rappuosuuksilla. Tulkaa toki ohi kulkiessanne tutustumaan Puijon rappuihin. Googlaamalla Puijon raput ja Ojapelto löytyy osumia. Sauli Niinistön pyrkiessä presidentiksi hän kävi Kuopiossa, vaihdoin silloin muutaman sanan hänen kanssaan sotilaspoika-ajoista ja samalla tuli esille tämä harrastus. Hän sanoikin huomanneensa Iltasanomissa olleen jutun ja toivotti tsemppiä.

Täytyy tunnustaa, että olen harrastanut muutakin urheilua. Helpompi olisi sanoa mitä en ole harrastanut, olen kaikkiruokainen. Yhden neuvon voin antaa: kokeilkaa rappukävelyä. Minulle se on tuonut pelkkää hyvää. Iäkkäänä on tasapainon hallinta eri tilanteissa tärkeää, ja siihen rappukävely auttaa hyvin.
Teksti ja kuva Alpo Ojapelto.

 

Faktori Medelplan ja hänen aapisensa

Suuren Pohjansodan (1700–1721) aikana venäläiset miehittävät Suomen. Sota ja nälkä olivat näännyttäneet kansaa ja miehityksen aikana sitä uhkasi henkinen taantuminen. Vanhat aapiset oli puhki luettu eikä uusia saatu, sillä suomalaiset kirjapainot olivat tuhoutuneet tai paenneet Ruotsiin.

8_Komeetta.jpg

Lukutaidon opetuksesta vastanneet papit olivat huolissaan: miten estää lukutaidon rapistuminen, mistä voisi saada aapiskirjoja? Syvällä Hämeessä pulmaan keksittiin ratkaisu – faktori Daniel Medelplan.

Turussa 1650-luvun lopulla syntynyt Daniel Medelplan aloitti työt kirjapainossa jo varhain. Hän työskenteli sekä latojana että painajana ja oli myös taitava painokuvalaattojen tekijä. Kun Viipuriin perustettiin uusi kirjapaino 1689, kutsuttiin Medelplan sen faktoriksi.

Kirjapaino toimi hänen johdollaan menestyksekkäästi, mutta sitten ”ammatin ulkopuoliset syyt” katkaisivat Medelplanin uran.10_Kallosammal

Vuonna 1694 paljastui, että hänellä oli suhde perheen apulaisena olleen vaimon siskon tyttären kanssa. Tästä aikalaiskäsityksen mukaan jyrkästi kielletystä suhteesta ehti syntyä pari lastakin. Laki oli ankara. Medelplan ja hänelle lapset synnyttänyt tyttö tuomittiin kuolemaan.

Tuomioita ei kuitenkaan pantu toimeen, vaan hovioikeus muutti ne korkeiksi sakkorangaistuksiksi. Kun Medelplan ei kyennyt sakkoja maksamaan, hän joutui virumaan muutaman vuoden vankilassa. Vuonna 1697 hänet vapautettiin ja karkotettiin Viipurista. Sitä ennen hän joutui kärsimään kujanjuoksu rangaistuksen.

Viipurin vuosien jälkeen Medelplanin vaiheista tiedetään hyvin vähän. Vuonna 1713 hän asettui perheineen Pälkäneelle Taurialan kylään. Värjärinä toimineen kirjanpainajan maine tunnettiin ja niin papisto osasi kääntyä hänen puoleensa aapiskirja-asiassa.

Miten painaa kirja ilman kirjapainoa?

Medelplan olikin ehkä ainoa, jolla oli edellytyksiä selvitä tehtävästä. Hän oli monipuolinen ammattilainen jolla oli myös keksijän ominaisuuksia. Yhdistelemällä alalla aiemmin oppimaansa tietoutta ja soveltamalla sitä saatavilla oleviin tarvekaluihin, hän alkoi valmistella aapisen painamista.

Medelplanin aapisessa oli 28 sivua ja sen esikuvana oli jokin aiemmin käytössä ollut aapinen. Koska kirjapainovälineitä ei ollut saatavilla, työ piti aloittaa etsimällä kuvalaatan valmistamiseen parhaiten sopiva puulaji, ja valmistaa siitä puulaatat. Sitten sivut oli nakerrettava kirjain kerrallaan. Se oli aikaa vaativaa työtä. Toivottavasti työkalut olivat hyvässä terässä!

Kun laatat olivat valmiit, tarvittiin painokone. Senkin Medelplan rakensi itse. Millainen kone se oli, sitä ei varmuudella tiedetä. Eikä kirjaa voi painaa ilman painoväriä. Niinpä Medelplan joutui kehittämään värin, jolla painaminen onnistui. Onneksi hän oli perehtynyt myös värien valmistukseen, sillä kirjapainot keittivät tuohon aikaan tarvitsemansa värit itse.

Haikara

On arveltu, että Medelplan valmisti myös kirjaa varten tarvitsemansa paperin. Todennäköisesti paperia oli kuitenkin saatavissa muuta kautta. Suomessa oli ollut paperimyllyjä jo 1600-luvun puolelta lähtien. Jos ne eivät sodan vuoksi olleet toiminnassa, niin kirjan tilanneella papistolla oli ehkä kontakteja tai suhteita, joilla tarvittavan paperimäärän sai toimitetuksi.

Sankariteon jälkimaine

Medelplanin painamaa aapista kutsutaan Pälkäneen puuaapiseksi. Painosmäärää ei tiedetä ja viimeinen tunnettu kappale kirjasta tuhoutui Turun palossa 1827. Kirjan nähneet ovat kuitenkin kirjoittaneet siitä huomioita, ja siksi kirjan olemassaolo tunnetaan.

Puuhun leikattu - käsin painettu -näyttely Päivälehden museossa 19. 10. 2010.
Jyväskyläläisen faktori Allan Frilanderin puulaatalle leikkaamia aapisen sivuja. Frilander käyttää valmistamissaan rekonstruktioissa samaa tekniikkaa, jota Medelplan aikoinaan käytti. Frilanderin rakentama puinen painolaite on toimiva rekonstruktio laitteesta, jollaisella Medelplan todennäköisesti aikoinaan puuaapisen painoi. Kuva: Päivälehden museo.

On vaikea arvioida, miten suuri vaikutus Medelplanin aapisella oli suomalaisten lukutaidon säilymiseen. Puuaapiset valmistuivat juuri silloin, kun tarve oli suurin, mutta olot maassa rauhoittuivat vähitellen ja kirjapainotoiminta käynnistyi uudelleen. Alun perin hanke oli paikallinen, mutta jos olot olisivat jatkuneet melskeisinä, niin Medelplanin leikkaamilta puulatoilta olisi voitu painaa lisää kirjoja. Niin varmasti aapisen painokuntoon saattanut Medelplan kuin sen tilaajatkin ajattelivat. Kansan lukutaitoa haluttiin vaalia ja siksi aapisia tarvittiin.

Tämä tiedostetaan myös Puuaapisen kotikunnassa Pälkäneellä. Siellä vietetään tänä vuonna Medelplanin ja Pälkäneen puuaapisen 300-vuotisen ilmestymisen kunniaksi Lukutaidon juhlavuotta. Kunnassa järjestään paljon juhlavuoden ohjelmaa.

Kesäviikonloppuisin avoinna oleva Pälkäneellä toimivan Daniel Medelplanin museon vuoden teemana ovat aakkoset. Museossa voi tutustua jyväskyläläisen kuvanveistäjä-faktorin Allan Frilanderin rakentamaan rekonstruktioon Medelplanin painolaitteesta. Frilander on tutkinut, millaisia edellytyksiä Medelplanilla oli aapisen valmistamiseen ja painolaitteen ohella myös leikannut puulaatoille samanlaisia sivuja, joita Pälkäneen puuaapisessa oli. Museon kesäkauden avajaisia vietetään sunnuntaina 2.6.2019, ja sen aukiolo- ja muihin tietoihin voi tutustua museon kotisivuilla.

Puuhun leikattu - käsin painettu -näyttely Päivälehden museossa 19. 10. 2010.
Jyväskyläläisen faktori Allan Frilanderin rakentama puinen painolaite. Se on toimiva rekonstruktio laitteesta, jollaisella Medelplan todennäköisesti aikoinaan Puuaapisen painoi. Kuva: Päivälehden museo.

Teksti Markku Kuusela, kuvat Markku Kuusela ja Päivälehden museo.

___

Daniel Medelplan oli aikansa huomattavin puupiirtäjä Suomessa. Hän ei signeerannut töitään, mutta tutkija Anna Perälä on onnistunut jäljittämään Medelplanin työt sitkeän aikalaisdokumentteihin ja tyyliseikkoihin pohjautuvan tutkimuksen sekä vankan asiantuntemuksensa avulla.

Perälän mukaan Medelplan ei ollut piirtäjänä varsinainen tyylitaituri, mutta puulaatan teknisen valmistuksen hän hallitsi hyvin. Jutun kuvat on Medelplanin valmistamia kirjojen kuvituskuvia.

 

Koskikalastusta taas kesäkuussa!

Aika: 15.–17.6.2019
Paikka: Ruunaan Matkailu, Siikakoskentie 47, 81750 Pankakoski.

Lauantai 15.6.2019
12.00 kokoontuminen, lounas ja majoittuminen
14.00 kalastus alkaa
18.00 illallinen

Sunnuntai 16.6.2019
8.00 aamiainen
16.00 päivällinen
20.00 iltapala

Maanantai 17.6.2019
8.00 aamiainen
12.00 mökkien luovutus ja päätös

Osallistumismaksu: 180 € (sis. majoituksen, kalastusluvan ja ruokailut).
Sitova ilmoittautuminen: 10.5. mennessä jäsensivujen Tietoa tapahtumista
-osion lomakkeella.

Tiedustelut: tapahtumavastaava Kari Koivisto, p. 050 555 5451 tai kari99.koivisto@dnainternet.net

Mediaunioni 110 vuotta: Uusi alku vanhalle pohjalle

Mediaunionista on kirjoitettu jo pari kattavaa historiikkia. Kyösti Suonojan Suomen Faktoriliiton 75-vuotishistoria on vuodelta 1984. Tuorein on Jorma Honkalan kirjoittama Mediaunionin 100-vuotishistoria vuonna 2009.

110v_Alma Manu
Koulutustapahtumat kiinnostavat jäseniä. Alma Manu -tehtaalla tutustutaan levynvalmistuslinjaan Tampereen koulutustapahtumassa 14.10.2018. Kuva Pekka Teinilä.

Näiden historiikkien rinnalla on syytä mainita Markku Kuuselan järkälemäinen Helsingin Faktoriklubin historia, joka kuvaa kirjapainotaidon kehitystä Helsingissä vuosisatojen ajalta. Helsingistä alkoi myös faktorien järjestäytyminen, joka laajeni
myöhemmin valtakunnalliseksi liitoksi ja on nykyisen yhdistyksen alku.

Toiminta Suomen Faktoriliittona kesti 90 vuotta, mutta tarve uudelle nimelle kehittyi vähitellen alalla aistitun muutospaineen vuoksi. Graafisen teollisuuden kasvun huippu oli ohitettu ja lisääntynyt epävarmuus media-alan tulevaisuuden suunnasta sekä laman aiheuttama jäsenmäärän väheneminen vauhdittivat asiaa. Uusi nimi, Mediaunioni MDU ry rekisteröitiin vuonna 1999.

Nimenmuutos ei edistänyt jäsenmäärän kasvua
Nimenmuutoksen tavoite oli hankkia uusia jäseniä laajemminkin media-alalta. Jäsenmäärä ei kuitenkaan kasvanut odotetusti. Kova ammattiidentiteetti kesti muutospainetta vielä kymmenisen vuotta, mutta sadan vuoden rajapyykin ohittamisen jälkeen Mediaunionin tarina ammattiliittona alkoi olla loppusuoralla. Printtimedian väistämätön kohtalo oli taipua digitalisoituvan median vallatessa markkinat.

Oli tullut aika vetää johtopäätökset liiton ammatillisen edunvalvonnan toimintamahdollisuuksista, ja näin alkoivat yhdentymisneuvottelut eri ammattiliittojen kanssa. Se oli hallinnolle ja toiminnanjohtajalle kiireistä aikaa. Laadittiin erilaisia vertailuja, ja niitä käytiin selvittämässä jäsenyhdistyksille. Lopulta päätettiin, että edunvalvonta siirretään Ammattiliitto Prolle, ja Mediaunioni jatkaa henkilöjäsenten ammatillisaatteellisena yhdistyksenä. Vuoden 2013 loppuun mennessä kaikki Mediaunionin 13 yhdistystä oli hyväksynyt liittymisen Prohon ja alkoi opetella
toimimaan sen edellyttämien sääntöjen mukaisesti.  Mediaunionin uudet, vain henkilöjäsenyyden sisältävät säännöt astuivat voimaan 1.1.2014.

Tahmeasti uuden alkuun
Mediaunionin tarina liittona loppui, mutta feenikslinnun tavoin sillä alkoi uusi elämä alan yhdistyksenä. Ensimmäinen yhdistyksen kokous pidettiin Tampereella 13.4.2014.
Vaikka muutos ammatillis-aatteelliseksi yhdistykseksi oli ollut tiedossa jo jonkin aikaa, jäi kokouksen valmistelu puolitiehen. Puutteellisen valmistelun tuloksena lähdettiin Tampereen-kokoukseen ”takki auki”, ja tulokset olivat sen mukaisia.

Siirtymäkauden aluksi vastuu kuului entiselle, ammattiliittoaikaiselle hallitukselle. Sen vuoksi vanhoista rooleista ei päästy irti nykymuotoisen yhdistyksen toimintaa aloitettaessa. Edustettiin edelleenkin vanhoja yhdistyksiä ja piirejä, vaikka yhdistyksessä oli vain henkilöjäseniä. Niinpä sellaisen perustavaa laatua olevan asiakirjan kuin vaaliohjeen laatiminen oli jäänyt kesken. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin äänestyksessä Veli-Matti Niemi Lappeenrannasta.

Seuraava kynnys oli päästä sopuun hallituksen koosta. Alustavat kaavailut kooltaan pienemmästä hallituksesta unohdettiin, ja lopputuloksena oli sääntöjen sallima enimmäismäärä 12 jäsentä. Valituiksi tulivat Veikko Boman, Tuomo Hekkala, Mikko Honkanen, Santtu Kerkkänen, Kari Koivisto, Paavo Kyröläinen, Miika Niinikoski,
Timo Nurmi, Irma Piironen, Ari Rantanen, Jorma Suomi ja Heli Varvio. Näistä puolet jatkaa edelleen nykyisessä hallituksessa.

110v_keilailu
Keilailumestaruuskilpailuja on järjestetty vuosikymmeniä. Viime vuoden mestaruuksia ratkottiin Kuopiossa 17.11.2018. Kuva Aulis Harju.

Ensimmäiset toimintavuodet
Ensimmäiset toimintavuodet olivat uuden organisaation kehittämistä ja sen muokkaamista vastaamaan ammatillis-aatteellisia tarpeita. Talous oli lähtökohtaisesti kunnossa, ja toiminta keskitettiin perinteisten jäsentapahtumien lisäksi tiedotukseen sekä vastuualueiden jakamiseen hallituksessa. Vuoden 2015 yhdistyksen kokouksessa Hämeenlinnassa Niemi valittiin uudelleen puheenjohtajaksi ja hallituksessa vaihtui kaksi jäsentä. Vajaakäytössä ollut Helsingin Museokadun toimitila myytiin ja näin vankistettiin taloutta.

Toiminnanjohtaja Pekka Teinilä jäi eläkkeelle 1.11.2015. Tämän jälkeen yhdistyksellä ei ollut työsuhteisia toimihenkilöitä, vaan tehtävät jaettiin hallituksen jäsenten ja tilitoimiston kesken.

Puheenjohtaja vaihtuu
Jyväskylässä 9.4.2016 pidetyssä yhdistyksen kokouksessa vaihtui yhdistyksen puheenjohtaja. Pekka Teinilä Naantalista valittiin uudeksi puheenjohtajaksi. Lisäksi hallituksessa vaihtui kuusi jäsentä, joten kokous henki muutoksen tarvetta yhdistyksessä.

Yhdistykselle oli vuokrattu toimitila Helsingin Ruoholahdesta, mutta yhdistyksen toiminnan pyörittäminen talkoilla katsottiin kuitenkin mahdottomaksi. Siksi päätettiin palkata osa-aikainen faktori. Hakumenettelyn jälkeen Vesa Salmi aloitti pestin 1.8.2016.

Toimintaa kehitetään
Vantaalla 22.4.2017 pidetyssä yhdistyksen kokouksessa puheenjohtaja Teinilä valittiin jatkamaan. Hallitukseen tuli yksi uusi jäsen. Taloushallinnossa tehtiin kustannuksia
säästäviä muutoksia samoin kuin sijoitustoiminnan osalta. Jäsentapahtumien määrä kasvoi merkittävästi ja niiden tukimenettelyä jatkettiin. Toiminnassa on erityisesti pyritty huomioimaan ikääntyvän jäsenkunnan terveyttä ylläpitävä toiminta sekä kulttuurimatkailu.

Vapaa-ajan kohteista on huolehdittu siten, että mun muassa Kittilän Levillä on suoritettu perusteellinen remontti.

110v_Tartto
Kulttuurimatkailua Tartossa 17.8.2018. Jukka Naavalinna painamassa Paino- ja paperimuseon Mana-oppaan valvonnassa. Kuva Elina Rautavaara.

Toiminta- ja tapahtuma-avustukset esillä
Mediaunionin viides yhdistyksen kokous pidettiin Turussa 14.4.2018. Puheenjohtaja Pekka Teinilä sai jatkokauden, ja hallitukseen valittiin yksi uusi jäsen. Kokouksessa käytiin jälleen vilkas keskustelu toiminta- ja tapahtuma-avustusten jaosta. Niiden jakoa tarkennettiin ja laadittiin yksityiskohtaisemmat ohjeet, jotka hyväksyttiin.

 

Mediaunionin toimintaan pääsee taas vaikuttamaan tämän vuoden yhdistyksen kokouksessa 13.4.2019 Helsingissä. Teksti Risto Pirhonen

Tervetuloa Mediaunioni MDU ry:n yhdistyksen kokoukseen

Tervetuloa Mediaunioni MDU ry:n sääntömääräiseen yhdistyksen kokoukseen 13.4.2019 klo 12.30 Hotel Arthuriin, Vuorikatu 19, 00100 HELSINKI.

Osallistujille klo 11.30 buffetlounas, johon ilmoittautuminen 27.3.2019 mennessä ensisijaisesti jäsensivujen Tietoa tapahtumista → Yhdistyksen kokoukset -osiossa tai faktorille, p. 050 467 9577, jos jäsensivuille kirjautuminen ei ole mahdollista.

Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11 §:n määräämät ja jäsenten hallitukselle 12.3.2019 mennessä esittämät asiat.

Kokousmateriaali julkaistaan jäsensivuilla 30.3.2019 mennessä. Niille, joiden ei ole mahdollista kirjautua jäsensivuille, faktori Vesa Salmi, p. 050 467 9577, lähettää pyynnöstä kokousmateriaalin postitse.

Mediaunioni MDU ry:n hallitus

Arvostusta – onko sitä?

Arvostusta joko on tai sitten sitä ei kerta kaikkiaan ole. Meidän kaikkien pitäisi osata arvostaa sekä omaa että toisen tekemää työtä. Arvostusta on myös toisen huomioiminen
kaikissa tilanteissa.

Helpoin ja halvin tapa osoittaa arvostusta on antaa kiitosta. Sanonnan mukaan johtokunnan kiitokset ovat yksi maailman turhimmista asioista, mutta itse olisin kuitenkin ylpeä niistä. Arvostusta voidaan myös antaa taloudellisesti. Siinä hankaluutena on rahan tai panostuksen oikea määrä ja tietysti perinteinen suomalainen kateus. Arvostusta on myös kunnioitus, joka voi olla hyvinkin näkymätöntä.

Myönnän, että olen itse huono antamaan arvostavaa palautetta oikeilla sanoilla tai taloudellisesti oikein mitoitettuna. Yhdistyksemme hallitus ja yhteistyökumppanimme suunnittelevat ja toteuttavat jäsentapahtumia – se on hienoa. Jäsentapahtumien
vastuuhenkilöillä on tärkeä rooli, ja arvostan heitä suuresti. Tapahtumia toteutettaessa tulee kuitenkin arvostaa ja kunnioittaa yhdistyskokouksen ohjeistusta ja noudattaa sitä ihan kirjaimellisesti. Hallituksemme kokouksissa myös toisinaan unohtuu hallitusedustajien arvostus ja kunnioitus muita hallitusedustajia kohtaan. Sitä pidän huolestuttavana, loukkaavanakin.

Johdon arvostuksesta tässä erinomainen esimerkki: avopuolisoni jäi eläkkeelle 46,5 palveluvuoden jälkeen. Hänen viimeisenä työpäivänään pidettiin asiakastilaisuus, jonka järjestämisessä avopuolisoni oli mukana. Avauspuheensa lopussa toimitusjohtaja
kiitti puolisoani pitkästä työurasta, ja kaikki 1200 osallistujaa taputtivat hämmästyneelle
avopuolisolleni. Ikimuistoinen arvostuksen osoitus!

Toivottavasti tavataan viimeistään yhdistyskokouksessa huhtikuussa. Muistammehan
silloin arvostaa ja kunnioittaa kaikkia kokoukseen osallistujia!

Kerro meille harrastuksestasi!

Jäsenet harrastavat on uusi palsta Faktori-lehdessä! Haemme lehteen tarinoita siitä, mitä jäsenet tekevät työn, arjen ja perhe-elämän vastapainoksi.

Kirjoita meille harrastuksestasi ja sen taustoista. Jos kirjoitat jonkun toisen puolesta, niin pyydäthän siihen luvan. Ota yhteyttä päätoimittaja Pekka Teinilään pp.teinila@gmail.com tai p. 050 553 2508, ja ehdota juttua.

 

Mediaunionin hallituksen päätöksiä, tammikuu 2019

• päätettiin tarjota ennen 13.4.2019 yhdistyksen kokousta osallistujille lounas.
• hyväksyttiin kaksi uutta jäsentä.
• Espoossa sijaitsevan uuden toimistotilan vuokrasopimus on solmittu Cityvarasto Oyj:n kanssa.
• 31.12.2018 yhdistyksen jäsenmäärä oli 2020.
• nimettiin Faktori-lehden toimitusneuvostoon Miika Niinikoski, Risto Pirhonen, Vesa Salmi, Tuula Sipilä, Jorma Suomi ja Pekka Teinilä.
• Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turvan ja If Vahinkovakuutusyhtiön kanssa on solmittu Faktori-lehden ilmoitussopimukset vuodelle 2019.
• tapahtumien osallistujamäärät: keilailumestaruuskilpailut 17.11.2018 Kuopiossa 19 jäsentä, pikkujoulukauden avaus 24.11.2018 Jyväskylässä 24 jäsentä ja 8 seuralaista, kulttuuritapahtuma- ja teatteri-ilta 8.12.2018 Kuopiossa 20 jäsentä ja 8 seuralaista.
• päätettiin seuraavista tapahtumista: golfmestaruuskilpailu Pirkanmaa/Päijät-Häme-alueella 8.6.2019, koskikalastus Lieksassa 15.–17.6.2019, UPM Verlan tehdasmuseo -perhetapahtuma Kouvolassa 20.7.2019, formulamatka Budapestiin 2.–5.8.2019, kuntoremonttiloma Laukaassa syyskuun puolessa välissä, 110-vuotisjuhlaristeily Helsinki–Riika–Helsinki 12.–14.8.2019.
• puheenjohtaja ja faktori osallistuivat 21.11.2018 Seligson & Co Rahastoyhtiön
varainhoitosopimuksen salkku- ja markkinakatsaukseen.
Hallitus