Jäsenet harrastavat: Tanssin hurmaa

_{Suomen Kansallisoopperan teetansseissa ei hymy hyydy. Kuva: Juha Karvosen arkisto.}

Tanssi on vartalon liikettä musiikin tahtiin. Onko järkeä juosta kuntosalin juoksumatolla pääsemättä mihinkään? Hölkän voi korvata jivellä, tango auttaa rentoutumaan, valssi keventää vyötäröä, ja foxtrot polttaa läskin lanteilta ja reisistä.

Tanssi ei ole vain vanhojen ihmisten juttu, vaan nykyaikaa ja palkitsevaa.

Olen 60-vuotias, ja asun Helsingin Oulunkylässä. Koulutukseltani olen kirjapainoteknikko ja koneenrakennusinsinööri. Aloitin kirjapainourani 1970-luvun loppupuolella kirjapaino-oppilaana ja lopetin sen syksyllä 2020 Sanoma Media Finlandin ostopäällikkönä. Olen työskennellyt useissa kirjapainoissa, mutta pitkäaikaisimmat työsuhteeni olivat TS-Yhtymän Hansaprintissä tuotannonsuunnittelijana ja myyntitehtävissä sekä Sanoma Media Finlandissa ostopäällikkönä.

Yksi tärkeimmistä harrastuksistani on paritanssi. Tanssin ensikokemukset sain kesäpaikkamme Keski-Suomen kesälavoilla varhaisteininä 1970-luvulla, kun pääsin isojen poikien mukaan tansseihin. Vanhemmat naiset opettivat tanssin saloja. Myöhemmin elämään tuli paljon muuta, ja tanssi jäi satunnaisiin lavatansseihin vuosikymmeniksi.

Päädyin kilpatanssin peruskurssille nelisen vuotta sitten. Harjoittelin ns. kymppitanssia, johon kuuluvat vakiotanssit: hidas valssi, wieninvalssi, slow foxtrot, tango ja quickstep sekä latinalaistanssit samba, cha cha, rumba, pasodoble ja jive. Kilpatanssiharjoittelu on vaativaa ja vie aikaa. Harjoitella pitää useita iltoja viikossa ja sitten vielä pariharjoittelu siihen päälle. Lisäksi oikean parin löytäminen tuottaa haasteita. Tämä onkin monella yksi syy harrastuksen lopettamiseen. Mutta harrastus ei ole kallis, ainoastaan yksityisopetusmaksut ja salivuokrat vievät rahaa. Varusteiksi riittävät alkuun hyvät tanssikengät.

Jouduin lopettamaan kilpatanssiurani covid 19 -pandemian vuoksi. Täyssulut tekivät harjoittelun liki mahdottomaksi, eikä kilpailujakaan ei voitu järjestää. Lopettamispäätökseni jälkeen aloitin lavatanssiharrastuksen. Sekin vaatii jatkuvaa opettelua: vienti, seuraaminen, tekniikka jne. Opetuskertoja on kaksi viikossa ja siihen päälle pariharjoittelu kotona. Nykyään tanssilavoilla esitetään sellaista musiikkia, että eri tanssilajeja on liki pakko opetella. Esimerkkinä bugg-tanssi (tahtilaji 4/4 ). Turun suurten poikien Matin ja Tepon ohjelmisto pitää sisällään paljon musiikkia, jota on tanssittava buggin askelin.

Kun tanssikokemus karttuu, voi tanssista nauttia yhä enemmän. Käyn tanssimassa kesäaikana neljä kertaa viikossa, talvi on enemmänkin harjoitteluaikaa. Nykyään järjestetään paljon lavatanssikursseja, joita suosittelen kiinnostuneille. Myös monet tanssilavat järjestävät ilmaiskursseja ennen varsinaisten tanssien alkua.

Mikä onkaan hienompaa kuin suomalainen järvenrantalava kauniina kesäiltana, kun tango soi kutsuvasti? Tanssi on liikkumisen muoto, joka harjoittaa monipuolisesti koko kehoa ja parantaa koordinaatiokykyä. Sillä on terveysvaikutuksia mm. kolesterolin, nivelsairauksien ja muistisairauksien ennaltaehkäisyssä. Paritanssissa kahden ihmisen välinen liike tarjoaa tanssijalle ainutlaatuisia kokemuksia. Nyt tanssikengät esiin ja kohti lavoja kokemaan tanssin riemua, vaikka Tapanintansseissa!
Teksti Juha Karvonen

Kerro meille harrastuksestasi!
Haemme lehteen tarinoita siitä, mitä jäsenet tekevät työn, arjen ja perhe-elämän vastapainoksi. Kirjoita meille harrastuksestasi ja sen taustoista. Jos kirjoitat jonkun toisen puolesta, niin pyydäthän siihen luvan. Ota yhteyttä päätoimittaja Jukka Rautavaaraan, jukka@studioelina.fi tai p. 050 313 8998, ja ehdota juttua.

Pärnussa kylvettiin

Sunnuntaiaamuna 18.9.2022 kokoonnuimme Katajanokalle, ja lähdimme Viking XPRS -lautalla Tallinnaan ja sieltä bussilla Pärnuun. Majoituimme viikoksi Estonia Medical Spa -kylpylähotelliin, joka sijaitsee viehättävän puiston keskellä. Jokaisella oli lääkärin haastattelu ennen kuin saimme henkilökohtaisen hoito-ohjelman. Se sisälsi kaksi–kolme erilaista hoitoa päivittäin. Itselleni mieluisinta oli vesijumppa.

Kylpyläosastolla oli erilaisia saunoja, porealtaita ja hierontasuihkuja. Aurinkoinen sää suosi matkaamme, ja ulkoilu vanhassa kaupungissa ja puistoissa oli suosittua. Pärnussa järjestetään vuosittain syyskuun lopulla valojuhlat ÖÖvalgel. Kolmena iltana olikin upeita valoshowtapahtumia eri paikoissa.

Matkan varjopuolena kaikkiaan 11 henkilöä sairastui koronaan. Osa joutui hoitamaan kotimatkansa eri reittiä kuin muu ryhmä. Toivottavasti ylimääräiset kustannukset on jokainen saanut takaisin matkavakuutuksestaan.
Teksti ja kuva Keijo Lehto

Keilailumestaruus Tapani Leppäniemelle

Vuoden 2022 keilailumestaruudesta taisteltiin 15.10.2022 Euran keilahallissa. Mestaruuden voitti salolainen Tapani Leppäniemi, jolle mestaruus oli ensimmäinen, mutta palkintosijoituksia aiemmilta vuosilta on useita.

Kilpailussa heitettiin 6 sarjaa amerikkalaisittain ja mestaruus ratkaistiin tasoituksin. Ilman tasoituksiakin olisi järjestys ollut melkein sama. Tapani heitti tasaisen varmasti ja myös parhaan sarjan 236. Yli 200 pisteen sarjoja heitettiin kaikkiaan 7.

Ensi vuoden kilpailupaikaksi nousi Tampere ykkösvaihtoehdoksi, mutta muitakin halukkaita järjestäjäksi toivotaan. Loistavista järjestelyistä ja tarjoilusta suurkiitokset Hannu Nurmiselle. Teksti Pekka Teinilä, kuva Aila Nurminen

TULOKSET : 1) Tapani Leppäniemi Salo (1322) 2) Hannu Nurminen Eura (1262) 3) Timo Mankonen Tampere (1232) 4) Hannu Valkeaniemi Tampere (1231) 5) Jussi Koukku Hollola (1227) 6) Markku Ruohonen Turku (1181) 7) Lasse Suominen Rauma (1174) 8) Jukka Rautavaara Humppila (1162) 9) Pekka Teinilä Naantali (1057).

Kotivara-koulutusta Helsingissä

Helsingin seniorifaktorit järjesti 2.11.2022 jäsenkokouksen yhteydessä kaikille jäsenille avoimen koulutustilaisuuden. Osallistujia oli 18. Helsingin Pelastusliiton turvallisuuskouluttaja Lasse Wallius piti mielenkiintoisen luennon kodin turvallisuudesta ja kotivarasta. Saimme käytännön esimerkkejä tosielämästä senioreiden näkökulmasta.

Mistä saa apua, kun sitä tarvitaan? Mitä apuvälineitä tarvitaan, kun jalka ei nouse niin kuin nuorena? Entä miten poikkeusoloissa toimitaan, esimerkiksi jos sähköä tai vettä ei tule?

Kotivaran avulla voimme poikkeusoloissa tulla toimeen kolmen vuorokauden ajan. Pitkä sähkökatko on kaikkein ongelmallisin; silloin juokseva vesikin voi mennä poikki. Siksi kotona pitäisi olla ainakin juomavettä. Vesikatkon aikana vessan voi vetää vain kerran eikä lämmintä ruokaa voi valmistaa ilman tulisijaa. Osoitteessa 72tuntia.fi voi hakea lisätietoa. Turvallista joulunaikaa! Teksti Keijo Lehto, kuva Lasse Wallius

Onko painetulla sanalla tulevaisuutta?

FAKTORI 1/1972

ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN MERKITSEE monen kohdalla eräänlaista ”elämästä luopumista”, kirjallisuudessa tavataan termi ”eläkekuolema”, jolla tarkoitetaan sitä, että eläkkeelle siirtyminen aiheuttaa monelle niin voimakkaan turhautuman ja hyljätyksi tulemisen tunteen, että heidän henkinen ja ruumiillinen vastustuskykynsä murtuu, he sairastuvat ja suorastaan kuihtuvat pois.

FAKTORI 3/1972

KIRJATYÖ-LEHDESTÄ POIMITTUA. Faktori-lehden ensimmäinen tämän vuoden numero yllätti myönteisesti muodon eli ulkoasun vaihdoksellaan. Aikaisemmin on jo taittotekniikassa tapahtunut mullistus. Kun vielä otetaan huomioon lehden sisällön viime vuoden lopulla muuttuneen iskevämmäksi on kokonaistulos yhden lehden osalle näin lyhyenä aikana ollut tavattoman suuri. Edulliseen suuntaan toki. Kirjatyö 5/72

Kirjapainoalalla esimiehet ovat valtaosaltaan entisiä ammattimiehiä. Osa on saanut faktoriasemansa nuolemalla esimiehiään ja lässyttämällä roskaa työkaveristaan, takanapäin. Ehkä tästä tason mataluudesta johtuen, näiden lässyjen johtamisen pääasiana on rähjääminen, töykeä esiintyminen ja miehen vaihtaminen -tyyli.

Ihmetellä täytyy, että on kirjapainon johtajia vielä jotka hyväksyvät tällaisen toiminnan, useista huomautuksista huolimatta. Sitten kun asiat menevät liian pitkälle ja tulee riitoja, on työntekijät työehtosopimuksen rikkojia työnantajan mielestä. Se että työläiset joutuvat työskentelemään tällaisen vahtikoiran alaisena on kyllä työhuonekunnan häpeä. Ei kai me olla koiria?
nim. Ihminen Kirjatyö 6/72

FAKTORI 7/1972

Professori Osmo A. Wiio on toimittanut 100-vuotiaan Weilin+Göösin juuri julkaistun historiikin. Alla referaatti hänen lehdistölle pitämästään esitelmästä, joka noudattelee historiikin yhtä tärkeää teemaa.

PAINETUN SANAN TULEVAISUUS

Tulevaisuus on nähty nimenomaisesti sähköviestinnän aikana, tätä käsitystä on edustanut Marshall McLuhan, joka väittää gutenbergilaisen, painettuun sanaan perustuvan kauden päättyneen ja elektronisen ajan alkaneen. Tätä käsitystä on omiaan tukemaan mm. se, että esim. suomalaiset kuluttavat keskimäärin 4 tuntia päivässä radion ja television seuraamiseen ja vajaan tunnin lukemiseen. Näin saatu kuva on kuitenkin ilmeisen harhaanjohtava: painettu sana – painoviestintä – ei ole suinkaan kuolemassa.

Käytettävissä oleva tieto osoittaa painotuotteiden määrän jatkuvaa kasvua: on esimerkiksi laskettu kaiken tähän mennessä painetun tietomäärän kaksinkertaistuvan seuraavan kahdentoista vuoden aikana. Elektroniikan yhdistäminen painoviestintään tulee lisäämään myös painotuotteiden kilpailukykyä. Uudet ladonta- ja painomenetelmät tulevat nopeuttamaan esim. kirjojen painamista, ja kirjan luonne saattaa muuttua aikakauslehden tapaiseksi kertakäyttötavaraksi. Opetustoiminnassa painettu sana yhdentyy muiden opetusmenetelmien kanssa saumattomaksi kokonaisuudeksi: tavanomainen oppikirja muuttuu osaksi opetuspakettia, osaksi, joka on nopeasti uusittavissa tiedon vanhentuessa.

Erityisesti oppimistapahtumassa painettua sanaa on vaikea korvata, sillä eräs oppimisen edellytyksiä on kertaaminen, mikä ei vielä ole helppoa sähköviestimillä. Radiolla ja televisiolla ei ole vielä pitkään aikaan muistia, joskin se on kyllä tulossa. Radion ja television sanomissa vastaanottaja on sidottu lähettäjän nopeuteen. Kirjaa voi lukea nopeasti tai hitaasti oman tahtinsa mukaisesti: parhaimmillaan lukemisnopeus on kaksin-kolminkertainen puhuttuun sanaan verrattuna.

Elektroniikka ja painoväri voivat yhdessä muodostaa entistä tehokkaampia viestintämenetelmiä. Rajoittava tekijä ei kohta ole enää viestinnän kanavat, vaan ihmisen vastaanottokyky. Me saamme jo päivittäin vastaanottokykyymme verrattuna monikymmenkertaisen määrän tietoa. Suuresti lisääntyvä sanomien määrä merkitsee käytännössä sitä, että samalla lisääntyy myös viestimien kilpailu ja hukkaan menevä tieto. Samalla tulee entistä vaikeammaksi saada sanomaansa perille, mikä tuntuu merkilliseltä ristiriidalta viestinnän yhteiskunnassa.

Tekstin toimitti | Jorma Suomi

Ruotsi-ottelu Olympiastadionilla

Helsingin uusitulla Olympiastadionilla oteltiin kahdeksan vuoden tauon jälkeen 3.–4.9.2022 yleisurheilun Suomi–Ruotsi maaottelu. Stadion rakennettiin vuoden 1940 olympialaisia varten. Toinen maailmansota esti kisat, mutta ne onnistuttiin pitämään Helsingissä viimein vuonna 1952.

Mediaunionilaiset yleisurheilun ystävät kokoontuivat Paavo Nurmen patsaalle pääsylippujen jakoon ja siirtyivät siitä kannustamaan Suomea reilun 24 000 muun katsojan joukossa. Tapahtumaan osallistui 21 jäsentä ja 9 seuralaista ympäri Suomen. Mukana oli jäseniä pääkaupunkiseudun lisäksi mm. Keuruulta, Lahdesta, Pieksämäeltä, Tampereelta ja Turusta.

Ottelu käytiin koleahkossa syyssäässä, mikä vaikutti tuloksiin. Monessa lajissa nähtiin kyllä henkilökohtaisia ennätyksiäkin. Illan kohokohtia oli, kun kesän Münchenin EM-kisojen suomalaiset mitalistit Lassi Etelätalo, Wilma Murto, Kristiina Mäkelä ja Topi Raitanen tulivat valoshown aikana esittäytymään katsojille. Toinen kohokohta oli, kun seiväshypyn tähti, ME-mies Armand Duplantis aloitti toimitsijana naisten seiväshypyssä. Suomalaisista mm. keihäänheittäjä Toni Kuusela, seiväshyppääjä Wilma Murto ja kestävyysjuoksija Topi Raitanen joutuivat jättämään kisan väliin. Myöskään Ruotsin suurin tähti Armand Duplantis ei osallistunut seiväskisaan. Hän osoitti silti hienoa maaotteluhenkeä, kun oli paikalla kuvattavana ja nimikirjoituksia jakamassa

Kannustuksemme ei riittänyt viemään Suomea johtoon ensimmäisen päivän jälkeen, eikä toinenkaan päivä tuonut sen kummempaa menestystä. Ruotsalaiset veivätkin voiton kaikilla rintamilla, Suomi voitti vain erillisen kävelymaaottelun.
Teksti ja kuva Jorma Suomi

Otava tukee lasten ja nuorten lukemista ja lahjoittaa 30 000 euroa lukemisen edistämiseen

─ Lasten ja nuorten innostaminen kirjojen maailmaan on meille Otavassa tärkeää ja haluamme tänä vuonna tukea lasten ja nuorten lukemisen edistämistä tällä lahjoituksella, kertoo Kustannusosakeyhtiö Otavan 1.1.2023 uutena toimitusjohtajana aloittava Eva Reenpää.

─ Lasten ja nuorten arki on usein täynnä kiirettä ja digitaalista viriketulvaa. Kirjan lukeminen antaa mahdollisuuden rauhoittua hetkeksi ja heittäytyä mielikuvituksen vietäväksi. Samalla lapsen ja nuoren keskittymiskyky paranee ja stressi vähenee. Lukeminen luo vahvan perustan lapsen elämälle. Tarinoista nauttiminen siis kannattaa, Eva Reenpää jatkaa.

─ Lukeminen lisää ymmärrystä maailmasta, kasvattaa empatiaa ja vahvistaa keskittymiskykyä. Lukutaito antaa keinoja sanoittaa omia tunteita ja luo pohjan myös itseilmaisulle. Otavan merkittävän lahjoituksen turvin voimme tehdä entistäkin laajempaa työtä lasten ja nuorten lukemisen eteen, kertoo Lasten ja nuorten säätiön toiminnanjohtaja Olli Alanen.

Lasten ja nuorten säätiö käyttää Otavan lahjoituksen lasten ja nuorten lukuilon kasvattamiseen. Päiväkodeissa ja oppilaitoksissa ympäri Suomen järjestetään muun muassa tarinoiden tuottamiseen ja yhdessä lukemiseen innostavia työpajoja ja tapahtumia.

Otava on Suomen kolmanneksi suurin monialainen mediakonserni, joka koskettaa jollain tavoin lähes jokaista suomalaista. Liiketoiminta-alueemme ovat yleinen kirjallisuus, oppimisen palvelut, kauppa, aikakauslehtien kustantaminen ja verkkopalvelut.

Lisätietoja:
Kustannusosakeyhtiö Otava
Eva Reenpää
eva.reenpaa@otava.fi
050 364 9702

Lasten ja nuorten säätiö
Olli Alanen
olli.alanen@nuori.fi
050 502 5007

Painokellarin joulukorttitalkoot

Painokellarin joulukorttitalkoot ja työnäytökset järjestetään lauantaina ja sunnuntaina 10.–11.12.2022 kello 12–15.

Päivälehden museon Painokellarissa pääsee viikonlopun työpajassa valmistamaan kustomoituja joulukortteja. Herttaisiin, vanhanaikaisiin joulukorttipohjiin tehdään käsinladonnalla oma allekirjoitus. Työpajan osallistujat pääsevät kokeilemaan metallisilla irtokirjakkeilla ladontaa ammattilaisen kanssa, sillä työpajaa ohjaavat kokeneet kirjapainoalan työntekijät.

Työpaja on maksuton ja osallistuja saa tehdä enintään viisi korttia. Lapset voivat osallistua käsinladontaan aikuisen avustuksella.

Painokellarin työnäytöksessä voi tutustua digitalisaatiota edeltäneeseen kirjapainotaitoon: kohopainantaan, käsin- ja koneladontaan sekä sanomalehden taittomenetelmiin metalli- ja paperitaittotekniikan aikakausina. Työnäytösten idea on esitellä kirjapainotyön perinnettä – tätä ei juuri muualla pääse kokemaan!

Tervetuloa valmistamaan omia kirjapainohistoriallisia joulukortteja ja viettämään aikaa Painokellarin leppoisassa tunnelmassa!

Lue lisää >>>

Mielikuvitusmaailma, tulevaisuus ja eläimet hyppäsivät äitiyspakkaukseen

Suomen kuuluisin laatikko on saanut kolme uutta kuvitusta vuosille 2024–2029. Voittajatöiksi valikoituivat Heli Hyppösen ”Satumetsä”, Eveliina Muotkavaaran ”Kuvitellaan tulevaa” ja Riina Haapakallion ”Lämpö”.

Äitiyspakkaus täyttää tänä vuonna 85 vuotta, ja juhlavuoden kunniaksi vuodelaatikolle etsittiin uutta kuvitusta suunnittelukilpailulla. Kilpailu oli suunnattu nuorille visuaalisen suunnittelun osaajille. Kilpailuun osallistui 55 työtä, joista 9 työtä valittiin äänestykseen. Voittajat valittiin yleisöäänestyksellä.

Vuosien 2024–2025 laatikossa käytetään Heli Hyppösen suunnittelemaa kuosia ”Satumetsä”, jossa tuttuja metsän eläimiä liikkuu omassa kotiympäristössään, Suomen luonnossa. Työ sai 62,3 % Luonto ja perhe -kategoriassa annetuista äänistä.

Vuosien 2026–2027 laatikko katsoo jo pitkälle tulevaan. Laatikossa käytetään Eveliina Muotkavaaran suunnittelemaa kuosia ”Kuvitellaan tulevaa”, jossa lähdetään aikuisen ja lapsen yhteiseen mielikuvitusleikkiin aina avaruuteen asti. Työ sai 49,2 % Tulevaisuus ja perhe -kategoriassa annetuista äänistä.

Vuosien 2028–2029 laatikossa taas on Riina Haapakallion suunnittelema ”Lämpö”-kuosi, jossa metsä symboloi monelle suomalaiselle rauhaa, tasapainoa ja harmoniaa. Työ sai 72,8 % kaikista Yhteisöllisyys ja perhe -kategoriassa annetuista äänistä.

Ammattilaisraati mukana

Kelan etuuksista äitiyspakkaus herättää vuodesta toiseen ylivoimaisesti eniten kansainvälistä kiinnostusta. Äitiyspakkaus ja sen kuosi ovat myös yksi suomalaisen osaamisen käyntikortti. Raatiin haluttiin ottaa tästä syystä mukaan visuaalisen alan ammattilaiset.

Marjo Oliva Napa Arts & Licencing Agencysta on alalla pitkään toiminut taiteilijoiden agentti, joka on nähnyt uransa aikana laajan skaalan ammattikuvittajia ja kuvituksia.

– Oli aivan erityinen kunnia päästä osallistumaan tähän raatiin, joka oli hieno näköalapaikka nuorten suomalaisten kuvittajien nykykenttään. Suomalainen kuvitus on kaiken kaikkiaan tasoltaan erityisen korkeaa ja ilmaisultaan omintakeista, ja tämä tunnustetaan myös maailmalla. Upeaa oli päästä toteamaan, että sama tendenssi tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa, nuorten kuvittajiemme käsissä! Kävimme läpi suuren määrän kilpailuehdotuksia, joiden joukosta esiin nousivat ammattimaisimmat ja luovimmat ratkaisut, jotka ottivat huomioon vuodelaatikon kokonaisuutena, käyttäjäryhmäänsä unohtamatta, Oliva sanoo.

Tuomas Jääskeläinen Helsingin Sanomista on puolestaan konkari art director lehtimaailmasta. Uransa aikana satoja kuvituksia tilanneena hän näkee kuvitusten mahdollisuudet niin painetuissa kuin digitaalisissa materiaaleissa.

– Olin vaikuttunut siitä kirjosta erilaisia tyylejä ja tekniikoita mitä nuoret suunnittelijat hallitsevat. Yleisöäänestyksessä voittajiksi valikoitui kuvituksia, jotka varmasti miellyttävät suurinta osaa äitiyspakkauksen saajista, Jääskeläinen toteaa.

Äitiyspakkaus on säilyttänyt vuosikymmenten aikana paikkansa lapsiperheiden ensimmäisenä etuutena. Kela jakaa vuosittain hieman alle 40 000 pakkausta. Ensisynnyttäjistä lähes kaikki valitsevat äitiyspakkauksen, ja kaikista äideistä vain kolmasosa ottaa äitiysavustuksen rahana.

Monessa perheessä laatikko toimii vauvan ensisänkynä, ja myöhemmin siinä säilytetään vauvan vaatteita ja muuta tavaraa. Laatikko ja sen kuvitus voivat näkyä perheiden arjessa hyvinkin vielä vuosia tai jopa vuosikymmeniä.

Lisätietoja medialle, kuosikilpailu:
Viestinnän asiantuntija Milla Vainio
puh. 050 396 5493
etunimi.sukunimi@kela.fi

Sport Digi on ensimmäinen digitaalinen aikakauslehti

HS alkaa julkaista Suomen ensimmäistä täysin digitaalista aikakauslehteä. Sport Digin voi tilata sähköpostiin, ja se ilmestyy kerran viikossa. Se on maksuton kaikille Helsingin Sanomien digitilaajille.

Lehti on hyvinvointiin ja liikuntaan erikoistunut aikakauslehti, ja sen ensimmäinen numero lähetetään tilaajien sähköpostiin perjantaina 18. marraskuuta. Samaan aikaan Sportin printtilehden ilmestyminen lakkaa. Printtilehden lukijamäärä on ollut 50 000 KMT 2022 -tutkimuksen mukaan ja heistä naisia on ollut 78 %.

Sport-lehti kehitetiin Sanoman aikakauslehtiryhmässä. Lehti siirtyi osaksi Helsingin Sanomia vuonna 2019. HS:n uutisen mukaan Sport-lehti on kasvattanut digitaalista lukijamääräänsä jo useamman vuoden ajan. Monet Sportin jutut ovat päätyneet Helsingin Sanomien luetuimpien artikkelien listalle.

HS perustelee kokonaan digiin siirtymistä nuorten mediakäytön muutoksilla.