Aina on oikea ikä oppia

Olen syntynyt joulukuussa vuonna 1942. Syntymäpäiväni pääuutiset Turun Sanomissa kertoivat toisen maailmansodan taisteluista. Turun musiikkiopistossa opiskellessani ajattelin elättäväni perheeni musiikilla, mutta en kuitenkaan uskaltanut jättäytyä pelkästään musiikkitaiteen alalle. Isäni neuvoi, että on hyvä olla myös jokin toinen ammatti.

Ystäväni Ensio Härmälä graafisen alan moniosaajana ja 1960-luvun soittokaverina innosti minua siirtymään kirjapainoon. Koulutusta offsetpainamiseen sain mm. Heidelbergissä ja myöhemmin laatukoulutusta Laatukeskuksessa.

Pitkällä työuralla oppia ja kokemusta kertyi hyvin monipuolisesti ja kokonaisvaltaisesti johtamisesta, painotöistä ja painoprosesseista. Siirryin vuonna 1986 TS-Yhtymän Serioffset-yksikköön asiakaspalvelu- ja tuotannonsuunnittelutehtäviin ja sen jälkeen laatupäälliköksi ja tuotepäälliköksi Hansaprint Oy:öön. Jäin eläkkeelle vuonna 2006.

Kouluvaariksi minua pyysi mukaan hyvä tuttuni. Vastustelin ajatusta vetoamalla moniin kiireisiini, olihan minulla omat moffan tehtävät, musiikki, erilliset laatuprojektit jne. Suostuin kuitenkin tutustumaan Turun Puolalan kouluun, ja siitä se alkoikin.

Kouluvaarit muodostavat koulujen kasvatustoimintaa tukevan aatteellisen yhdistyksen Kouluvaarit ry, Farfar i skolan rf:n. Se kokoaa yhteen vapaaehtoisia yli 55-vuotiaita miehiä, jotka haluavat olla alakoulun oppilaiden ja opettajien apuna kehittämässä turvallista kouluympäristöä. Vaarin kanssa oppilaat voivat tehdä tehtäviä, keskustella ja kuulla tarinoita. Kouluvaarit osallistuvat opettajan kanssa sovituille tunneille ja myös ruokailevat oppilaiden kanssa. Monelta tämän päivän lapselta puuttuvat isovanhemmat, nämä asuvat kaukana tai lapsen arjesta puuttuu turvallisen aikuisen läsnäolo. Kuitenkin lapset tarvitsevat elämäänsä luotettavia aikuisia ja turvallisen kasvuympäristön.

Etukäteen sovitut koulupäivät ovat olleet pääasiassa yhtenä päivänä viikossa. Poikkeuksia on, kun mennään luokan kanssa koululaisten konserttiin, kirjastoon, luistelemaan, hiihtämään ja luontoretkille. Muutaman vuoden kävin viikoittain kahdessa eri koulussa ja lisäksi kolmantena päivänä pienten bändin harjoituksissa. Lisäksi aikaa kuluu viestintään ja uusien vaarien hakuprosessiin: uuden vaarin perehdytys, valokuvaus, painotuotteet, kuvalliset kulkuluvat, käyntikortit ja sopimiset koulun rehtorin kanssa, sekä yhdistyksen hallituksen kokoukset jne. Jos haluat lukea lisää kouluvaareista, googlaapa kouluvaarit.

Olen saanut kokea näinä 14 vuotena avointa ja positiivista yli ikärajojen menevää kaveruutta. Mottoni onkin Aina on oikea ikä oppia. Olennaista on, että osaa olla läsnä ja kuunnella, mitä lapsilla on kerrottavaa tai kysyttävää. Varsinkin välitunnit voivat olla upeita keskustelutilaisuuksia.

Haastavinta lienee se, kuinka voi vaikuttaa toiminnan jatkuvuuteen. Hakeutuuko mukaan uusia jäseniä ja valikoituuko sellaisia, joilta löytyy aikaa ja sitoutumista menestykselliseen hallitustyöhön?

Tauno Huhtala ja oppilaat musisoimassa

Minulla on tiedottajana ja pr-henkilönä aina ollut tavoitteena kehittää laadukasta brändiä. Jäsenten työ koulussa ja sen ulkopuolella on vaitiolovelvollisuuksineen ensiarvoisen tärkeää. Parasta laadun näkökulmasta on, että heti alussa lähdin urakoimaan yhdistykselle nettisivuja. Tavoitteeni on ollut saada viestittyä avoimesti yhdistyksen ja sen jäsenten työstä. Palautesivut ovat toimineet laatumittarina, joka on toiminnan kehittämisessä ja pr-työssäni hyvin tärkeää.

Teksti Tauno Huhtala, kuva Tauno Huhtalan arkisto.

Kerro harrastuksestasi!
Haemme lehteen tarinoita siitä, mitä jäsenet tekevät työn, arjen ja perhe-elämän vastapainoksi. Kirjoita meille harrastuksestasi ja sen taustoista. Jos kirjoitat jonkun toisen puolesta, niin pyydäthän siihen luvan. Ota yhteyttä päätoimittaja Pekka Teinilään, pp.teinila@gmail.com tai p. 050 553 2508, ja ehdota juttua.

Pikkujoulukauden avaus

Mediaunionilaisten pikkujoulukausi avattiin Seinäjoen kaupunginteatterissa 21.11.2020. Koronaviruspandemiasta huolimatta paikalle saapui 16 jäsentä ja 10 seuralaista, pohjoisimmat Oulusta ja eteläisimmät pääkaupunkiseudulta ja Turun seudulta.

Näimme Evita-musikaalin, joka kertoo Maria Eva Duarte de Perónista, Argentiinan presidenttinä vuosina 1946–1955 ja 1973–1974 toimineen Juan Perónin rakastetusta ja vihatustakin puolisosta. Evita vaikutti maan politiikkaan ilman virallista poliittista asemaa ja kuoli syöpään vain 33-vuotiaana vuonna 1952.

Läpilaulettu musikaali oli tunteita herättä ja mieleenpainuva. Päärooleissa loistivat Helena Rängman ja entinen tangokuningas Marko Maunuksela. Koreografina toimi MTV3:n Tanssii tähtien kanssa -ohjelman tuomari Jukka Haapalainen.

Teatteriravintolassa nautimme maukkaan illallisbuffetin vaihtaen kuulumisia ja mielipiteitä musikaalista.

Teksti Jukka Rautavaara, kuva Jukka Kontkanen, Seinäjoen kaupunginteatteri.

Lehdet tippuu

Jo vuosikymmenten ajan ovat painettujen lehtien levikit maailmanlaajuisesti tippuneet yhä kiihtyvämmällä tahdilla. Poikkeuksena ovat muutamat suuret Aasian maat, erityisesti Intia, jossa lehtiä ja paperille painettuja uutisia merkittävissä määrin vielä luetaan.

Myös Suomessa, lukijoiden luvatussa maassa, kuutena tai seitsemänä päivänä viikossa ilmestyvien painettujen sanomalehtien yhteenlaskettu levikin pudotus oli viime vuonna -12,6 % (LT tilasto 2019). Vain kolmella sanomalehdellä oli kasvua digilehtien levikissä. Kaikilla muilla myös digilehtien levikit olivat tippuneet. Ilmeisesti kuitenkin juuri digilehtisivustojen kautta mediatalot ovat saaneet pidettyä lukijoistaan sen verran kiinni, että levikki vielä antaa uskottavuutta mainosmyynnille. Ilmoitusmyynnistä (mm. asunnot, autot, työpaikat) lehdet ovat tippuneet jo ajat sitten.

Tilattavien 1–2 päivää viikossa ilmestyvien sanomalehtien, ammatti- ja erikoislehtien sekä asiakas- ja henkilöstölehtien levikit tippuivat hieman vähemmän (3–6 %). Näissä lehtiryhmissä levikit lasketaan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta muutamissa tuhansissa kappaleissa.

Yhdysvalloissa lehdet tippuvat vielä hurjempaa tahtia. Tutkimusorganisaatio Pew Research Centerin mukaan USA:n sanomalehtien levikit laskivat jo vuonna 2018 alimmalle tasolle sitten vuoden 1940. Kuusi suurinta pörssissä noteerattua mediakonsernia, joilla on omistuksessaan yhteensä yli 300 päivälehteä, ovat menettäneet tämän vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana jo 42 prosenttia mainosmyyntitulojaan. Levikkituloista on kadonnut kahdeksan prosenttia.

Konkursseja, lehtien lopettamista, lomautuksia ja irtisanomisia on riittänyt ja riittää jatkossakin. Lehtiä tippuu lisää, ikävä kyllä myös meillä Suomessa. Metsäyhtiöiden ilmoitukset painopapereiden valmistuksen lopettamisesta ovat tätä totuutta vasten ihan ymmärrettäviä. Suomen viimeinen sanomalehtipaperia valmistava Jämsän Kaipolan tehdas suljetaan UPM:n ilmoituksen mukaan tämän vuoden loppuun mennessä. R.I.P.

Ei Suomessa sanomalehtipaperia ole tähänkään asti (pelkästään) kotimaan tarpeita silmälläpitäen valmistettu. Mutta nyt kysyntää ei riitä enää Atlantin toisella puolella eikä juuri muuallakaan maailmassa.

Mitä sitten tapahtuu tiedonvälitykselle, kun sanomalehdet katoavat? Suurin pelko on, että laatu heikkenee radikaalisti. Valeuutiset ja populismi saavat yhä enemmän (digitaalista) tilaa. Journalismin taso laskee, koska ammattimaisten journalistien joukko supistuu. Samaan aikaan, kun valemediat imevät ihmisiä puoleensa, valtamediana tunnettu laatujournalismi katoaa kaatuvien sanomalehtien toimitusten mukana.

Vaikka lukeminen supistuu, niin sanotun tiedon määrä maailmassa edelleen kasvaa hurjasti. Myös tiedonvälityksen nopeus kiihtyy. Tässä ei kuitenkaan määrä mitenkään korvaa laatua, päinvastoin. Vastuu todellakin siirtyy entistä enemmän median kuluttajille. Jos meillä olisi koronatutkan sijaan kännykässämme median totuustutka, luultavasti se alkaisi jo piankin hälytellä vaarasta. Se saattaa olla ihmiskunnan kehitykselle jopa suurempi vaara, kuin pandemia. Toivottavaa olisi, että laatujournalismi säilyy ja valtamediat pystyvät sitä kannattavasti jakamaan meille myös jatkossa. Muuten vitsaus nimeltä typeryys saattaa saada ihmiskunnassa liikaa jalansijaa. Tästä vitsauksesta olemme kyllä jo nähneet paljon merkkejä viime vuosina.

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta vuotta 2021!

Vesku
Yhdistysfaktori Vesa Salmi, puh. 050 467 9577
info@mediaunioni.fi

Ystävät muistivat

Viime vuosi oli merkkivuosi. Valmistumisestani kirjapainoteknikoksi Helsingin teknillisestä oppilaitoksesta tuli 40 vuotta. Lisäksi omaan mittariini ilmestyi luku 70. Laaja ystäväpiirini muisti minua eri tavoin. Asiakaskunta ympäri maan antoi työvuosina samaa hyvän olon tunnetta, kuin tämä eläkeläisenäkin touhuaminen.

Mökkinaapurini, autokoulunopettaja, ojensi kylämme joulujuhlassa minulle liikennemerkin 70 km/h. Hän totesi onnittelupuheessaan, että tämän täytyy näkyä mökkitiellä kymmenen vuotta. Lisäkilpeen oli kaksi vaihtoehtoa: haitarivaara tai haitarialue. Valitsin jälkimmäisen. Hotelli Kivitipun keikalla Lappajärvellä Suomen Rytmimusiikin Ystävät ry palkitsi minut vuoden viihdyttäjänä. Lahjana oli moottorisahalla veistetty karhu. Näistä syntyi mökkitielle kollaasi vaimoni Liisan avustuksella. Siinä on moni pysähtynyt ihmettelemään.

Aikuisena on kiva elää! Eero Määttä, Kajaani.

Innovaatio eli uudennos

Innovaatio-ohjelma on hallitusohjelmassa mainittu yhtenä toimivan tulevaisuuden edellytyksenä. Innovaatio tarkoittaa uuden keksinnön, prosessin tai palvelun kaupallistamista. Usein yrityksissä on tehty teknologiastrategia, se määrittelee käytettävät teknologiat, joita seurataan ja hyödynnetään.

Erilaisia innovaatiokilpailuja järjestetään lähes vuosittain. Eräänä vuonna Think Ink -kilpailun voittajaksi nousi painettava pelto, innovaatio rohkeimmasta päästä. Karkeasti voidaan todeta, että tutkimusprosessi muuttaa rahaa tiedoksi, ja innovaatioprosessi tietoa rahaksi. Innovaatiosta puhutaan – suorastaan jankutetaan – koko ajan joka paikassa. Kyse onkin erittäin tärkeästä toiminnasta.

Olen aiemmin kirjoittanut mm. lohkoketjuista, alustataloudesta, esineiden internetistä, tekoälystä, robotiikasta, 3D tulostuksesta ja nanotekniikasta sekä laajennetusta todellisuudesta. Uutta ovat myös radio-ohjattavat lennokit (dronet) ja 5G-verkko. Teknologioiden kirjo on laaja, ja mahdollisuudet myös moninaiset.

Jakelun kanssa on kipuiltu jo jonkin aikaa. Nyt droneista on löydetty kokeiltava ratkaisu: voisivatko ne jakaa sanomalehtiä tai postia yleisemminkin? Olisivatko lennokit kiinteä osa logistiikkaketjua? Entä jos robotti päräyttäisi postilaatikolle itseohjautuvalla autolla?

Nanotekniikalla saadaan uusia painettavia pintoja, joihin voidaan tehdä optisia efektejä. Mihin kaikkeen innovointi voikin hyödyntää nanotekniikkaa! Painettu elektroniikka näytti tulevan käyttöön erityisesti pakkausalalla, mutta varsinaista läpimurtoa ei ole tapahtunut. Autoteollisuus lienee nykyään sen suurin käyttäjä mittaristoissa. Kirjojen suhteen laajennettu todellisuus tuo oivan lisän lukukokemukseen, mutta senkin käyttö on hiipunut. Ainoat hyödyntäjät ovat satukirjat.

Uudet, monipuoliset teknologiat eivät ole toistaiseksi vieneet graafista alaa nousuun. Ala kutistuu nopeammin, kuin uusia tuotteita ja palveluja saadaan markkinoille. Puuttuvatko resurssit vai eikö ole näkemystä panostaa uuteen? Alalla tarvittaisiin tutkimuslaitoksen, koulutuksen ja yritysten syvää yhteistyötä. Tarvittaisiin Innovaattori. Mihin organisaatioon tuo kummajainen sijoitettaisiin, sitä en tiedä.

Aiemmin muun muassa Tekesin kanssa on toteutettu innovaatio-ohjelmia, jolloin on saatu käyttöön yhteiskunnan rahaa. Silloin ehtona on ollut, että mukana on myös alan yrityksiä, jotka ovat sitoutuneet yhteistyöhön omalla panostuksellaan. Tämän hetken ongelmana taitaa olla, ettei tällaisiin panostuksiin tai henkilöresursseihin ole varaa. Yrityksissä lähinnä leikataan kaikesta ja pyritään pysymään hengissä. Onko nykytila seurausta siitä, että aiemmilla innovaatio-ohjelmilla ei ole löytynyt uutta rahasampoa? Mistä löytyisi tämän päivän Johannes Gutenberg?

Lähetti on jo matkalla…

Faktori-lehdistä poimittua – 50 vuotta sitten
FAKTORI 7/1970

SYVÄÄ LIIKUTUSTA TUNTIEN hyväilee mainosmies 4-sivuista 4-väriesitettä A 4, paperi 160 gramman luxoprint, kirjain bembo, otsikoissa futura versaali. Se on hänen, tietokoneen sekä ennen kaikkea rasittavan ryhmätyön tulos. Jo kolme kuukautta sitten hän jätti sen kirjapainoon ladottavaksi ja painettavaksi. Jo kaksi kuukautta hän on viettänyt unettomia öitä ja levottomia päiviä. Nyt on täyttymyksen hetki.

Mitkä syyt olivat viivästyttäneet painotyötä? – Kirjapainot ovat täynnä mitä ovelimpia selityksenkeksijöitä, sillä suoranaisesta valheesta pääsee harvoin syyttämään vastaavia henkilöitä, faktoreita. Enää ei syy kesälomien vuoksi toimintavajaasta kirjapainosta rajoitu sesonkikauteen, koska keväällä faktori voi syyttää kevätlomia, syksyllä syyslomia, ja talvellakin valtakunnallinen suositus suojelee selittäjiä.

Ja mainosmiehen herkkää, myötäelävää olemusta järkyttää aina yhtä tehokkaasti juuri tämän työn korvaamattoman latojan, oikolukijan tai painajan äkillinen sairastuminen. Hänen on pakko syvään huokaisten hyväksyä latojan liikavarvasleikkaus tai painajan peräpukamat. Ja jos nämä selitykset eivät riitä, voi faktori aina turvautua ikiluotettavaan flunssa-aaltoon, joka on temmannut koko henkilökunnan kuoleman esikartanoihin lähettejä ja häntä itseään lukuunottamatta. Näin faktori saa aina lisää aikaa painotyön suorittamiseen.

Helsingissä ovat vielä muutaman vuoden ajan suosittuja force majeure -esteitä kaukolämmitystyöt, jotka yllättäen katkaisevat sähkön korttelikaupalla ja päiväkausiksi. Jos jokin painotyö osoittautuu hankalaksi, eikä aika riitä, voi aina vedota konerikkoon. Useimmiten on varaosat hankittava ulkomailta, joten faktori voi mainosmiehen ylipuhuttuaan helpotuksesta ähkäisten vetäytyä tuoliinsa kahdeksi ehkä kolmeksikin viikoksi. Mutta painotyön on kuitenkin valmistuttava.

Niinpä ennemmin tai myöhemmin lähestytään ajankohtaa, jolloin eivät näinkään vakavat syyt enää voi suoranaisesti estää työn valmistumista. Pikkulykkäyksiä varten onkin rutinoidulla faktorilla pieni mutta tehokas käsivarasto selityksiä. Suosituimpia ja uskottavampia on posti. Rautahermoiset faktorit vannovat kumealla rintaäänellä, että oikovedos on varmasti pantu eilen postiin.

Tässä vaiheessa ei asialla oikeastaan enää olekaan kiire, sillä mainosmies-asiakas on jo niin lujasti kirjapainon puristuksessa, ettei hän voi muuta kuin odottaa. Hän vyöttäytyy kärsivällisyydellä ja ottaa nuutuneena vastaan faktorin asialliset selitykset siitä, että lähetti lähti puoli tuntia sitten, lähtee varttitunnin kuluttua tai on jo peräti palannutkin. Näin menetellen saattaa pätevä faktori saada aikaan vielä pari päivää lykkäystä, lohdutellen mainosmiestä sekä samalla patistaen painajaa, jotta viimeinenkin väri saataisiin koneesta.

Koska puhelinyhteydet mainosmiehen ja kirjapainon välillä ajoittain muistuttavat kuumaa linjaa, on faktorin vielä viime tingassa turvauduttava liike-elämän miellyttäväksi havaitsemaan keinoon: hän ryhtyy olemaan aamiaisella, eikä vastaa enää itse puhelimeen ja saattaa täten alaisensa sortumaan valheen synkille poluille. Ja niin viettää mainosmies vatsahaavaisesti tuntejaan puhelimen ääressä sillä välin kun faktori hilpeästi aterioi ammattiveljiensä seurassa.

Ehkä molemmin puolin joustaen olisikin viisainta, että mainosmies ja faktori kohtaisivat toisensa tasavertaisina puolueettomalla alueella – aamiaisella. Mutta pääasia on kuitenkin, että painotyö valmistuu ja ettei sillä aina olekaan niin kiire, kuin on väitetty. – Tuli tässä mieleemme, että Suomen Hidastin Oy:n esite on nyt ollut painossa 6 viikkoa. Selitysuutuus työn viivästymiselle on lyhykäisesti: kaupungin fasaadilautakunnan suorittamat mittaustyöt…
Perttuli

FAKTORI 8/1970 (ILMOITUS)
SÄÄSTÖPANKIN PIKALUOTOLLA SAAT KÄTEISTÄ. Sillä korjaat kodin. Heti.
Ei lainaamista tarvitse ujostella. Kun saat edullisen tilaisuuden, tule hakemaan lainaa säästöpankista. Sitä vartenhan säästöpankki on olemassa. Aina kun laina. Esimerkiksi kodinkorjaussuunnitelmienne toteuttamiseksi säästöpankin pikaluotto. Parhaat tilaisuudet voi käyttää se, joka lyö rahat kerralla käteen.
AINA KUN LAINA. SÄÄSTÖPANKKI YKSILÖNPANKKI

Tekstin toimitti Jorma Suomi

Yhdistyksen kokous Helsingissä: Jäsenmaksuttomuus jatkuu

Tämän vuoden yhdistyksen kokous siirtyi koronaepidemian takia keväästä alkusyksyyn. Kokoonnuimme Helsingissä 19.9.2020 tutussa ympäristössä Hotel Arthurin juhlasalissa. Puitteet olivat hyvät, ja pystyimme pitämään hyvät turvavälit.

Kokouspaikalla hotellin juhlasalissa oli riittävästi tilaa turvaväleille.

Epidemiasta huolimatta kokoukseen ilmoittautui määräaikaan mennessä 47 henkilöä. Määrä oli ihan hyvä, ja paikalle saapui asioista päättämään 43 kokousedustajaa. Ennen varsinaista kokousta kokousedustajilla oli mahdollisuus nauttia yhdistyksen tarjoama kokouslounas.

Avauspuheessaan yhdistyksen puheenjohtaja Pekka Teinilä painotti hallituksen huolenaihetta, yhdistyksen talouden pitkäaikaisia miinusmerkkisiä tilinpäätöksiä. Aihetta huoleen todellakin on, sillä olemme tehneet neljänä toimintavuotena reilut alijäämät ja syöneet siten sijoitussalkkumme arvoa. Toisena huolenaiheena hän painotti sitä, että yhdistys koostuu ainoastaan jäsenistä, ei muista yhdistyksistä.

Teinilä myös kertasi yhdistyksen tapahtumia, jotka on pystytty järjestämään. Kaksi tapahtumaa on vielä edessä tänä vuonna, keilailumestaruuskilpailu Turussa ja pikkujoulukauden avajaiset Seinäjoella, jos epidemia ei uudelleen aiheuta kokoontumisrajoituksia.

Avauspuheen jälkeen avattiin kokous, ja kokouksen puheenjohtajaksi valittiin kokenut puheenjohtaja Irma Piironen Vantaalta. Kokouksen pöytäkirjan laatijaksi hän kutsui yhdistysfaktori Vesa Salmen. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Heikki Immonen Vantaalta ja Keijo Lehto Vantaalta. Ääntenlaskijoina toimivat Jorma Hietanen Mikkelistä ja Jukka Karppinen Vaasasta.

Mediaunionin hallitus vuonna 2020. Takarivissä vasemmalta Jukka Rautavaara, Risto Parkkonen,
Miika Niinikoski, Pertti Röntynen, Ari Luoto ja Ari Rantanen, edessä vasemmalta Kari
Koivisto, Pekka Teinilä ja Jorma Suomi. Kuva: Katja Karjalainen, Karjalatalo, Helsinki.

Vesa Salmi esitteli noin 78 000 euron tappiollisen tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen. Tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen vastuullisille myönnettiin vastuuvapaus. Toimintakertomuksen vuodelta 2019 esitteli hallitusedustaja Klaus Kallioinen. Yhdistyksen puheenjohtajan selvitys palkkioista ja avustuksista: puheenjohtajan ja sihteerin palkkio 250 €/kk ja taloudenhoitaja 100 €/kk, hallituksen kokousten kokouspalkkioista luovuttiin ja tilintarkastajalle maksetaan hyväksytyn tarjouksen perusteella, hautausavustusta 300 € ennen 1.5.2017 liittyneiden omaisille ja opintoavustus hallituksen päätöksellä tapauskohtaisesti. Kuluvana vuonna myönnetään vain harkinnanvaraisia avustuksia.

Vuoden 2020 toimintasuunnitelma hyväksyttiin muutoksitta, alustajana oli yhdistysfaktori. Seuraavaksi vahvistettiin liittymismaksuksi 50 €. Hallitus esitti jäsenmaksua vuodelle 2020, mutta äänestyksen jälkeen jäsenmaksusta toistaiseksi luovuttiin.

Talousarvion tuotot perustuvat siihen, että sijoitustuottomme olisivat 7 %. Se on melko optimistinen, ja tällä tuottotavoitteella jäisi talousarvio noin 15000 € miinukselle. Hallituksen esittämä äänestys- ja vaaliohje hyväksyttiin muutoksitta, siinä neljän erovuoroisen hallitusedustajan tilalle valittiin vain kolme edustajaa. Näin siis hallituksen koko pieneni hieman ja on nyt kahdeksan ja puheenjohtaja.

Yhdistyksen puheenjohtajaehdokkaina olivat Kari Koivisto Kuopiosta ja Pekka Teinilä Naantalista. Äänestyksen tuloksena nykyinen puheenjohtaja sai jatkoajan seuraavaan yhdistyksen kokoukseen asti.
Hallituspaikkaa tavoitteli kuusi ehdokasta; Jukka-Pekka Aaltonen Tammelasta, Ari Ahonen Jyväskylästä, Paavo Kyröläinen Oulusta, Ari Luoto Helsingistä, Miika Niinikoski Porvoosta ja Jukka Rautavaara Humppilasta. Äänestyksen tuloksena valituiksi tulivat vuoden 2023 yhdistyksen kokoukseen asti Ari Luoto, Miika Niinikoski ja Jukka Rautavaara. Tilintarkastajana jatkaa tilintarkastusyhteisö AuditPlan Oy.

Seuraavaksi käsiteltiin kolme jäsenten lähettämää esitystä, Risto Pirhosen ponsiesitys seuraavaksi yhdistyksen kokouspaikaksi pääkaupunkiseudulla hyväksyttiin. Juha-Matti Ahon ponsiesitys yhdistys kokouspaikaksi vuosiksi 2021–2024 hylättiin, koska emme voi tehdä päätöksiä tulevien toimijoiden puolesta. Pekka Teinilän sääntömuutosesityksestä hyväksyttiin ainoastaan 3.§:n muutosesitys jäseneksi hyväksymisestä.

Kokouksen puheenjohtaja Irma Piironen ja sihteeri Vesa Salmi.

Kokouksen puheenjohtaja päätti kokouksen tuttuihin saatesanoihin, että jatkaisimme ponnisteluja yhteen hiileen puhaltamisen lisäämiseksi. Se olisi yhdistyksen edun mukaista.

Puheenjohtaja toivotti kaikille hyvää syksyä ja talvea. Teksti ja kuvat: Pekka Teinilä


Lyhyt toimikausi

Saimme pidettyä kuluvan vuoden yhdistyksen kokouksen syyskuun aikana eli juuri sen aikataulun puitteissa, jonka valtiovalta oli koronaepidemian vuoksi myöntänyt. Kokouksesta on laajempi juttu lehden keskiaukeamalla.

Valitun hallituksen ja puheenjohtajan toimikausi jää näillä näkymin reiluksi puoleksi vuodeksi. Päätimme hallituksen kokouksessa ensi vuoden yhdistyksen kokouspäiväksi huhtikuun 17. päivän. Kokouspaikaksi päätimme pääkaupunkiseudun.

Hallituksen järjestäytymiskokouksessa varapuheenjohtaja ja taloudenhoitaja vaihtuivat – yhdistyksen sihteerivalinnassa luotimme entiseen.

Nyt alkaa ensi vuoden tapahtumien kartoitus. Pyrimme järjestämään samankaltaisia tapahtumia kuin aiemminkin, mutta uusiakin toivottavasti keksimme. Siinä koko jäsenkenttä voi olla apuna. Antakaa hyviä vihjeitä! Tapahtumat voivat kuitenkin peruuntua joko valtiovallan rajoitusten tai vähäisen kiinnostuksen vuoksi. Edellytämme jatkossa osallistujamäärän alarajan täyttymistä, jotta tapahtuma voidaan järjestää.

Hallitus joutui syksyllä selvittämään taloushallinnossa ilmenneitä epäselvyyksiä, jotka hallituksen sovitteluesitys ratkaisi. Epäselvyyksillä ei ole vaikutusta yhdistyksen talouteen eikä jäsenistöön. Lomaosakkeiden talvikausi on täydessä käynnissä ja käyttöasteet hyvällä tasolla. Muistutan taas kaikkia kayttäjiä siitä, että olet yksi osakkeen omistajista – huolehdithan lomakohteista kuten omistajan tuleekin. Otamme toiveita ja kehittämisehdotuksia mielellämme vastaan.

Toivotaan, että lumiolosuhteet lomakohteissamme ovat kuluvana kautena hyvät, jotta laskettelu ja hiihtäminen on mahdollista. Hyvää alkavaa talvikautta kaikille jäsenillemme ja heidän läheisilleen!

Mediaunionin hallituksen päätöksiä

SYYSKUU 2020
● tapahtumien osallistujamäärät: kylpylämatka 7.–11.9.2020 Pärnuun 11 jäsentä ja 6 seuralaista.
● päätettiin ottaa käyttöön koulutus- ja tapahtuma-avustusten seurantalomake, joka täytetään kaikista tapahtumista, joissa yhdistys on osallisena kustannuksissa.
● päätettiin, että vapaa-ajankohteiden toimikunta tekee inventaarion ja tarpeelliset huoltotoimenpiteet Asunto Oy Kittilän Rinnelinnan lomamökissä.

LOKAKUU 2020
● valittiin yhdistyksen varapuheenjohtajaksi Jukka Rautavaara, taloudenhoitajaksi Ari Luoto ja sihteeriksi Jorma Suomi.
● vuoden 2021 yhdistyksen kokous pidetään 17.4.2021 Helsingissä.
● laaditaan julkaistavaksi yhdistyksen strategia Miika Niinikosken johdolla.
● tutkitaan Yhdistysavain-palvelun kehittämismahdollisuuksia.
● hyväksyttiin kaksi uutta jäsentä.
● matkaseteliedun käyttömahdollisuus Matkavekan matkoilla on päättynyt konkurssin takia.
● tapahtumien osallistujamäärät: yhdistyksen kokous 19.9.2020 Helsingissä 43 jäsentä.
● yhdenmukaistetaan tapahtumavastaavien korvaukset.
● hyväksyttiin Faktori-lehden tuotantoaikataulu vuodelle 2021.
● joulun hyväntekeväisyyskohde on MIELI Suomen Mielenterveys ry:n lasten ja nuorten
mielenterveystyö.
● päätettiin neuvotella osallistumisesta Painovoima ry:n Pohjoismainen paperi- ja painokeskus –
hankkeeseen.