Työryhmä ratkoo tulevaisuuden haasteita

Tulevaisuustyöryhmä on Mediaunionin jäsenistä satunnaisotannalla muodostettu tulevaisuuden haasteita ratkova ajatushautomo. Nykyisen puheenjohtajan aikoinaan ideoima omakustanteinen ryhmä koostuu alan asiantuntijoista, joilla on monipuolinen näkemys johtamisesta, alan tekniikasta ja järjestötoiminnasta sekä yhdistykseemme kohdistuvista media-alan haasteista ja jäsenkunnan kehityksestä.

Museoalueen kulmalle on koottu epäsuosiossa olevan neuvostoajan sankareita. Tämäkin merisotilas on kokenut kovia

Työryhmä kokoontuu kahdesti vuodessa. Toinen vuoden kokouksista pidetään Tallinnassa seminaarina, jossa kootaan vuoden aikana kehitetyt ideat historiallisessa ja gastronomisessa ympäristössä.

Tänä vuonna tutustuttiin Tallinnan Maarjamäen museokeskuksessa olevaan Viron elokuvamuseoon sekä Viron populaarimusiikin kehityksestä 1900-luvun alusta tähän päivään kertovaan näyttelyyn.

 

Teksti ja kuva Risto Pirhonen

Viestintäalan rahastosta Media-alan rahasto

Viestintäalan rahaston hoitokunta kokoontui huhtikuussa. Rahaston arvo on hieman yli 71 000 €, josta pääoma on 40 000 € ja loput jaettavaa avustusta. Rahastoa hoitava Kansan Sivistysrahasto takaa 2,5 %:n vuosittaisen
tuoton eli noin 1500 €/vuosi.

Päätimme, että jokainen rahaston neljästä osakkaasta (Medialiitto, Suomen Journalistiliitto, Teollisuusliitto ja Mediaunioni MDU) saa jaettavakseen vuorovuosina 2000 €. Vuoden 2019 avustusrahan sai jaettavakseen MDU, joka oli esittänyt avustusta 50 vuotta täyttävälle Tekniikan museolle. Nyt siis onnistuimme avustamaan museota 2000 €:lla. Vuonna 2020 on Teollisuusliiton vuoro, 2021 Journalistiliiton ja 2022 Medialiiton vuoro. Tällä päätöksellä ei markkinointia tarvita neljään vuoteen.

Viestintäalan rahaston nimi muuttuu Media-alan rahastoksi hoitokunnan yksimielisellä päätöksellä heti, kun Kansan Sivistysrahaston hallitus on kokouksessaan vahvistanut nimenmuutoksen. Rahaston puheenjohtajaksi valittiin Petri Savolainen Journalistiliitosta, varapuheenjohtajana jatkaa Pekka Teinilä MDU:sta.
Teksti Pekka Teinilä

Helsingin Seniorifaktorit Kansalliskirjastossa

Perjantai-iltapäivällä 15.2.2019 tutustui 24 hengen joukkomme Carl Ludvig Engelin suunnittelemaan Kansalliskirjastoon. Talo rakennettiin vuosina 1840–1845. Oppaanamme toimi asiantunteva ja sanavalmis Kersti Tainio. Kokoonnuimme ensin luentosaliin, jossa kuulimme mielenkiintoisen luennon talon arkkitehtuurista ja kirjaston historiasta.

Sen jälkeen tutustuttiin taloon sisätiloissa kiertelemällä. Kansalliskirjasto aloitti toimintansa vuonna 1640 Turun Akatemian kirjastona. Silloin kirjastossa oli vain muutama kirja. Turun suurpalossa vuonna 1827 suurin osa kirjoista tuhoutui. Palon jälkeen kirjasto siirrettiin Helsinkiin. Kirjasto toimi vuosina 1828–1919 Keisarillisen Aleksanterin yliopiston kirjastona. Vuodet 1919–2006 se toimi Helsingin yliopiston kirjastona ja vuodesta 2006 alkaen edelleen yliopiston alaisena Kansalliskirjastona.

Kirjastossa on yli kolme miljoonaa kirjaa sekä kolme miljoonaa muuta julkaisua. Lisäksi on äänitteitä, pienpainatteita, karttoja, nuotteja, julisteita ja käsikirjoituksia. Yhteensä erilaisia julkaisuja on yli 115 hyllykilometriä. Kansalliskirjasto digitoi kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kokoelmia helpottaakseen aineistojen käyttöä. Useat digitaaliset arkistot ovat kansalaisten vapaassa käytössä. Tutkijoille talossa on oma iso lukusali.

Tutustumista Kansalliskirjastoon voi suositella kaikille. Graafisen alan ihmisille se on varsinainen aarreaitta. Itselleni käynti oli ensimmäinen, muttei varmaan viimeinen. Osoite on Unioninkatu 36, ja sinne on vapaa pääsy. Teksti ja kuva Keijo Lehto

WSOY:n historiallinen lehtileikeaineisto Kansallisarkistolle

WSOY on 140-vuotisen historiansa aikana koonnut arkistoonsa kaikki kirjailijoitaan ja näiden teoksia käsittelevät kirjoitukset. Lehtileikearkisto pitää sisällään myös kirjallisuuspalkintoja, kirja-alaa ja kustantamoa käsitteleviä artikkeleita. Aineisto on laajuudeltaan yli 80 hyllymetriä

Kevään 2019 aikana jo Wernerin helmet -projektissa mukana olleet Jenni Halmetoja ja Jade Saljas ovat valmistelleet lehtileikeaineiston luovutuskuntoon. Aineisto luovutettiin perjantaina 31.5. osaksi WSOY:n arkistokokonaisuutta. WSOY:n aiemmin luovutetut aineistot pitävät sisällään muun muassa alkuperäiskuvituksia, kirjailijakirjeenvaihtoa ja hallinnollisia pöytäkirjoja.

Lehtileikearkisto tulee olemaan vapaasti käytettävissä sen jälkeen, kun se on luetteloitu ja kuvailtu Kansallisarkiston tietokantaan. Leikearkisto muodostaa merkittävän lisäyksen WSOY:n aiempiin arkistokokonaisuuksiin ja tarjoaa käyttäjille kätevän väylän päästä tietoihin käsiksi.

Lehtileikeaineiston lisäksi WSOY on lahjoittanut Kansalliskirjastolle 4.6. pääjohtaja Yrjö A. Jäntin kirjakokoelman (noin 40 hyllymetriä), joka käsittää vanhaa kirjallisuutta sekä kirjapaino- ja kustannusalaan liittyvää kirjallisuutta eri maista.

Lisätiedot

Werner Söderström Osakeyhtiö, kustantaja Anna-Riikka Carlson,
anna-riikka.carlson@wsoy.fi, puh. 040 778 1194

Kansallisarkisto, ylitarkastajaKenth Sjöblom, kenth.sjoblom@arkisto.fi, puh. 050 433 7348

Vuoden 2018 Kauneimmat kirjat -näyttely julkistettiin

Kauneimmat kirjat 2018 -julkistamistilaisuus pidettiin keskiviikkona 13.3.2019 historiallisen kauniissa Kansalliskirjaston Kupolisalissa. Tilaisuudessa julkistettiin kauneimpien kirjojen kokoelma ja kaunein kirja sekä onnistuneimmat kirjan kannet. Samalla Kansalliskirjastossa avattiin kauneimpien kirjojen näyttely.

Kauneimman kirjan arvonimen sai tänä vuonna konstailematon ja koskettava Kimmo Oksasen ja Heidi Piiroisen Ohikuljetut – Erään kerjäläisperheen tarina (WSOY). Kirjan ulkoasun on suunnitellut Johannes Nieminen. Kirjassa raatia viehättivät kokonaisvaikutelma, suunnittelun tarkoituksenmukaisuus ja kirjaesineen muotoilun sopivuus aiheeseen. Kauneimmat kirjat 2018 -kokoelmaan valittiin yhteensä 25 kirjaa.

 

Valikoimassa pyrittiin monipuolisuuteen sekä lajityyppien että suunnitteluratkaisujen osalta: klassisen kirjasuunnittelun ohella kokoelmassa on rajoja rikkovia, konventioista poikkeavia näkemyksiä ja toteutustapoja. Lisäksi Kirjataiteen onnistuneimmat kannet -kunniakirjalla palkittiin 11 onnistuneinta kantta.

Suomen kirjataiteen komitealle lähetettiin arvioitavaksi 182 kirjaa. Kilpailun taso oli ilahduttavan korkea. Monet kirjat olivat pieteetillä suunniteltuja esineitä, joiden materiaaleihin ja taktiilisiin ominaisuuksiin oli kiinnitetty erityistä huomiota.

Kauneimmat kirjat 2018 osallistuvat Best Book Design from all over the World -kilpailuun ja kiertävät näyttelyissä Suomessa ja kolmessa Euroopan maassa. Teokset ovat myös esillä Leipzigin kirjamessuilla vuosittain.
Teksti ja kuva Vesa Salmi

Uudet setelit ovat täynnä teknologiaa

5euro_fr_ES1_Specimen_RGB_72dpi

Uudistuneet 100 ja 200 euron setelit on toukokuun lopulla otettu käyttöön kaikissa euroalueen maissa. Samalla vuosia jatkunut setelistön modernisointi on valmis. Uusissa seteleissä on käytetty aiempaa kehittyneempiä turvatekijöitä, minkä takia niitä on entistä vaikeampi väärentää.

”Setelit ovat täynnä huipputeknologiaa. Uudet turvatekijät takaavat sen, että olemme jatkossakin rahanväärentäjiä hyvän matkaa edellä”, toteaa Suomen Pankin maksujärjestelmät-osaston osastopäällikkö Päivi Heikkinen.

Aivan uutena turvatekijänä 100 ja 200 euron seteleissä on satelliittihologrammi, jossa pienet euron tunnukset kiertävät numeroa. Lisäksi muista uuden sarjan seteleistä tuttua hohtavanvihreää numeroa on uudistettu, ja sen sisällä näkyy euron tunnuksia. Setelit ovat aiempaa kapeampia, joten ne mahtuvat paremmin lompakkoon eivätkä tällöin rikkoudu reunoista.

”Ihmisten tulee voida vastaanottaa seteleitä luottavaisin mielin. Jokaisen on hyvä tuntea ainakin muutamia seteleiden turvatekijöitä”, sanoo Heikkinen.

Uudet eurosetelit ovat lujatekoisempia kuin alkuperäisen eurosarjan setelit. Niitä ei siis tarvitse korvata uusilla yhtä tiheään kuin aiemmin, mikä säästää sekä luontoa että kustannuksia.

Kaikki vanhat eurosetelit säilyvät jatkossakin laillisina maksuvälineinä koko euroalueella, eikä niitä tarvitse erikseen vaihtaa uusiin seteleihin.

Lisätietoa ja materiaalia uusista seteleistä löytyy Suomen Pankin  ja Euroopan keskuspankin verkkosivuilta.

Lisätietoja:
Toimistopäällikkö Jussi Kangas, puh. 09 183 3432.
Vanhempi viestintäasiantuntija Richard Brander, puh. 09 183 2206.

Amiedu ja AEL yhdistyvät

Ami-säätiön ja Ammattienedistämislaitossäätiö AEL sr:n hallitukset ovat hyväksyneet suunnitelman yhteisen koulutusosakeyhtiön perustamisesta. Molemmat säätiöt siirtävät uuteen osakeyhtiöön ammatillisen koulutuksen koulutustoimintansa.

Koulutustoimintojen yhdistämisen myötä syntyy Suomen suurin valtakunnallinen aikuiskoulutusorganisaatio, jossa kahden organisaation koulutustarjonnat täydentävät toisiaan opiskelijoiden ja yritysten hyväksi.

Uuden koulutusosakeyhtiön koulutustarjonta ulottuu työikäiselle väestölle tarjottavasta ammatillisesta perus- ja lisäkoulutuksesta aina laajoihin asiakkaiden kilpailukykyä kehittäviin palvelukokonaisuuksiin.

Uuden organisaation on tarkoitus aloittaa toimintansa 1.1.2020.

Lue lisää >>

Sinisyyttä heijastaen voitti Suomen lippu -postimerkin suunnittelukilpailun

1.ville-tietavainen_600

Posti Oy järjesti Suomen lippu -postimerkin suunnittelukilpailun yhdessä Grafian ja Kuvittajat ry:n kanssa 15.3.- 30.4.2019. Kilpailun tavoitteena oli löytää kuvitus tai graafinen suunnittelu vuonna 2020 julkaistavaan Suomen lippu -postimerkkiin.

Kilpailu herätti kiinnostusta ja keräsi yhteensä jopa 98 osallistujaa. Suomen lippu -suunnittelukilpailun voitti Ville Tietäväinen Sinisyyttä heijastaen -työllään, josta tehdään postimerkki. Työnsä lähtökohdaksi Tietäväinen otti suomalaisen kansallismaiseman.

–  Halusin ilmentää työssäni niitä asioita, joita Suomen lipun ajatellaan perinteisesti kuvastavan: järviä ja lunta, taivaan sineä ja pilviä. Esitin lipun tyyneen järven pintaan heijastuvana. Lipun puolikas kuvio heijastuu järven pintaan ja muodostaa samalla siniristin, kuvailee Tietäväinen.

Toiseksi sijoittui Miila Westin Aallokko-työllään. Kolmanneksi kilpailussa sijoittui Ulla Sainio juhlavalla näkemyksellään Suomen lipusta. Kilpailussa jaettiin lisäksi kaksi kunniamainintaa, jotka saivat Ilona Partanen ja Anu Saari.

Kilpailun tuomareina toimivat kirjailija ja graafinen suunnittelija Matti Remes, graafinen suunnittelija Nina Grönlund Grafian edustajana, kuvittaja ja graafinen suunnittelija Jussi Kaakinen Kuvittajat ry:n edustajana, Postin Product Manager Petri Pohjolainen sekä Postin Design Manager Tommi Kantola.

Lisätietoja >>>

Lukeminen on edelleen suosittu ajanviettotapa

Kirjoja lukee mielellään 85 % suomalaisista. Painettuja kirjoja ostaneiden osuus on kuitenkin laskenut, selviää Kirjakauppaliiton ja Kustannusyhdistyksen Taloustutkimuksella teettämästä tuoreesta Suomi lukee -tutkimuksesta.

lilly-rum-303215-unsplash

Suomalaiset ostivat viime vuonna yhteensä noin 18 miljoonaa painettua kirjaa. Luku on noin 3 miljoonaa kappaletta vähemmän kuin vuonna 2013. Kirjoja lukee kuitenkin erittäin mielellään tai melko mielellään 85 % suomalaisista. Keskiarvolla mitattuna kirjojen lukeminen oli suosituin ajanviettotapa vuonna 2018, vuonna 2013 neljänneksi suosituin.

Kirjoja 12 kuukauden aikana ostaneiden osuus vastanneista laski 78 prosenttista 73 prosenttiin. Enemmän kuin kahdeksan kirjaa ostaneiden (suurkuluttaja) osuus laski 21 prosentista 15 prosenttiin ja kirjoja ostamattomien (kirjankarttelija) osuus nousi 21 prosentista 26 prosenttiin.

”Kirjamyynti on laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi, mutta muutamana viimeisenä vuonna kirjakaupoissa on nähty positiivisia myyntilukuja. Vähittäiskauppa kokonaisuudessaan ja ajankäyttö- sekä kulutustottumukset ovat olleet kovassa murroksessa, ja se näkyy myös kirjakaupassa”, toteaa Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlsson.

Kolmen seuraavan vuoden aikana vastaajat uskoivat lisäävänsä kaunokirjallisuuden ostamista, mutta vähentävänsä viihdekirjallisuuden, lastenkirjojen ja nuortenkirjojen ostamista. Tietokirjoja vastaajat arvelivat ostavansa saman verran kuin ennenkin.

Suurkuluttajista suurempi osa kuin kirjankarttelijoista oli vuonna 2018 hankkinut sähkökirjoja ja pilvilukemistoja. Ne korvasivat todennäköisesti osan aiemmista painettujen kirjojen hankinnoista.

Lisätietoja:
Kirjakauppaliitto, toimitusjohtaja Laura Karlsson
puh. 050 571 5511 / laura.karlsson@kirjakauppaliitto.fi

Suomen Kustannusyhdistys, johtaja Sakari Laiho
puh. 040 589 8868 / sakari.laiho@kustantajat.fi

Kansainvälinen lehdistönvapauden päivä 3.5.

Päivälehden museossa avoin yleisötilaisuus median tilasta ja toimittajien työstä 3.5. Tervetuloa!

Suomessa toimittajia uhkaillaan, häiritään ja haastetaan oikeuteen, maailmalla vainotaan ja jopa murhataan.

Suomi putosi lehdistönvapauden kärkimaan pallilta vuonna 2017. Mikä on tulos tänään? Kuinka Nicaraguassa selvitään hallituksen paineen alla? Miten lehdistönvapautta yritetään pitää Somaliassa? Uskaltavatko asiantuntijat vielä puhua toimittajille Suomessa? Onnistuuko vihapuhe hiljentämään kriittiset äänet?

Alustava ohjelma:

Klo 16-17 Vapaata tutustumista Päivälehden museon näyttelyihin + kahvitarjoilu

Klo 17-19 Keskustelu

  • Avaus ja terveisiä maailmalta (Auli Starck, Vikes)
  • Malja sananvapaudelle
  • UNESCO-toimikunnan tervehdys (puheenjohtaja Henna Virkkunen, MEP)
  • Lehdistönvapausindeksi 2019: Vihapuhe, maalittaminen ja pelon mekanismit (Jarmo Mäkelä, Toimittajat ilman rajoja)
  • Vapaus tehdä journalismia Somalian kansallistelevisiossa (Liban Abdi Ali, johtaja, Somalian kansallistelevisio SNTV)
  • Sananvapaus Suomessa uusin silmin (Mojibur Doftori)
  • Toimittajien uhkailu ja hiljentäminen (Juha Rekola, Suomen Journalistiliitto)

Keskustelun moderoi Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson.

Järjestäjät:
Viestintä ja kehitys -säätiö
Toimittajat ilman rajoja
Suomen Unesco-toimikunta
Suomen Journalistiliitto
Helsingin Sanomain Säätiö

Tapahtuma Facebookissa.