Sana vuoden päätteeksi

FAKTORI 2/1968

OTTEITA FAKTORIKOULUN 7. kurssilla opiskelleen Kalervo Lindgrenin tutkimuksesta Graafisen teollisuuden työtapaturmat:

Tapaturmien torjuntaan on graafisessakin teollisuudessa kiinnitetty huomiota jo useiden vuosikymmenien ajan. Merkittävä edistysaskel saavutettiin 28.3.1930, jolloin annettiin yksityiskohtainen työturvallisuuslaki. Laki astui voimaan seuraavan vuoden alusta. Työturvallisuutta säätelevä laki uudistettiin perusteellisesti 28.6.1958. Työturvallisuutta valvotaan jatkuvasti laeilla, asetuksilla ja ohjeilla. Vanhin voimassaoleva asetus lienee peräisin vuodelta 1917: ”Asetus työssä teollisuus- ynnä eräissä muissa ammateissa (64/1917).”

Graafisen alan koneiden suoja- ja varolaitteisiin on viime vuosina kiinnitetty huomiota yhä lisääntyvässä määrin. Alan koneistuksen pitkäikäisyydestä johtuen on kuitenkin edelleen runsaasti käytössä koneita, joiden suojalaitteissa on paljon toivomisen varaa.

Sosiaaliministeriön julkaisema virallinen tilasto kertoo kuitenkin, että vuonna 1960 menetettiin 18 859 työpäivää 775 työtapaturman seurauksena graafisella alalla.

Työhön soveltumattomat jalkineet ovat aiheuttaneet suurimman osan tähän ryhmään (= sitomo) kuuluvista kaatumisista ja putoamisista. Sitomon työvoima on naisvaltaista, ja kuten tiedämme nainen on turhamainen, jolloin kauneus usein korvaa käytännöllisyyden. Korkeakorkoinen kenkä ei kuitenkaan anna jalalle riittävää tukea kaikissa työvaiheissa, esim. erilaisten taakkojen nostossa. Toisena tähän ryhmään kuuluvana tapaturmien aiheuttajana ovat kaatumiset työpaikan portaissa.

Tapaturmien määrässä johtaa maanantai, kuten voi odottaakin. Edellisen illan ja yön huvitukset ja mahdollinen alkoholin käyttö aiheuttavat väsymystä ja alttiutta tapaturmille. Yllättävää sitä vastoin on torstain suuri tapaturmamäärä. Eräänä selityksenä tähän on monien kirjapainolaitosten käyttämä tapa maksaa palkka joka toisena keskiviikkona, jolloin torstaista helposti muodostuu ns. ”toinen maanantai”.

FAKTORI 9/1968

SANA VUODEN PÄÄTTEEKSI otsikoi Suomen Faktoriliiton puheenjohtaja Ahti Åvall pääkirjoituksensa vuoden 1968 viimeiseen lehteen:

Avatessamme lehden, kuunnellessamme radiota tai katsellessamme televisiota toteamme, kuinka yhteiskunta askel askeleelta luopuu perinteellisistä suhtautumisperiaatteistaan ajan probleemeihin ja hakeutuu uusiin tarpeellisiin uudestijärjestelyprosesseihin. Ei ainoastaan yhteiskunta vaan myös teollinen elämä on joutunut sen pyörteisiin. Uudistukset ja kehitys asettavat meidät yhä uudelleen arvioimaan asenteemme, kun seuraamme, miten automatisointi, rationalisointi, teknilliset uutuudet ja fuusiointi ovat vallanneet jalansijaa teollisuudessa.  Graafinen ala maassamme ei ole jäänyt kehityksessä muista jälkeen, sen toteamme jo tulleista ja tulossa olevista mullistavista uutuuksista.

Yllämainitusta voimme todeta, että uudestijärjestely ja teknillinen kehitys ovat kuuluneet tämän vuoden tavoitteisiin ja uusia tavoitteita on jo asetettu seuraavillekin vuosille. Meidän on suhtauduttava myönteisesti kehityksen kulkuun ja sen eri vaiheisiin, ellei se ole inhimillisyyttä loukkaavaa. Kouluttamalla ja kehittämällä itseämme, innoittamalla ja tukemalla toisiamme pystymme luomaan tyydytyksen toiminnassamme kukin omalla sarallamme.

Elämme hyvin mielenkiintoista aikakautta. Se on mielenkiintoista vain niille, jotka ovat asettaneet tavoitteensa tulevaisuutta silmällä pitäen. Hyvää vuoden loppua. A. Å.
Tekstin toimitti Jorma Suomi

50 v sitten Skannaus_20181015 Faktorien rouvat

 

Ratkaisu lehden 3/2018 kuva-arvoitukseen: jäniksenkäpälä

Kuivattua jäniksenkäpälää on perinteisesti käytetty mm. jauhojen poispyyhkimiseen. Kirjapainoissa se oli erityisesti kuvanvalmistuksen ammattilaisten eli kemigrafien työkalu. Kemigrafit valmistivat kuvalaatat monivaiheisen syövytysprosessin avulla. Sinkkilevylle levitettiin erilaisia happoja sekä mm. magnesiumpulveria tai riisijauhoa.

jäniksen käpälä

Jäniksenkäpälällä voitiin kätevästi puhdistaa ylimääräinen pulveri. Myös muuhun kuvalaatan puhdistustyöhön jäniksenkäpälä oli käypä väline. Jäniksenkäpälän lisäksi kemigrafien työkalupakkien välineitä olivat erilaiset kaivertimet, skraparit ja stikkelit.

Jäniksenkäpälän suosiossa oli ehkä myös vähän taikauskoa: sitä pidettiin onnea
tuottavana. Ripaus onnea ei ollut haitaksi ammattilaisellekaan. Kuvan jäniksenkäpälä on peräisin kemigrafi Matti Sirénin työkalupakista, joka on esillä Päivälehden museossa. Pakin valmisti Matin puuseppäisä, ja se oli ahkerassa käytössä siihen saakka, kun
pikasyövytyskoneet ja uusi kuvanvalmistustekniikka syrjäyttivät käsityöhön perustuneen kemigrafian. Onneksi Matti toimitti työkalupakkinsa ajoissa museon
kokoelmiin.

Mediaunionin hallituksen päätöksiä, lokakuu 2018

• seuraava yhdistyksen kokous 13.4.2019 Helsingissä.
• hyväksyttiin yksi uusi jäsen.
• jäsenille ei enää lähetetä painettua jäsenkorttia.
• jatketaan Faktori-lehden painatussopimusta Sälekarin Kirjapaino Oy:n ja taittosopimusta Painokaksikko Oy:n kanssa.
• mediaunioni.fi-verkkotunnus on siirretty Elisa Oyj:stä Avoine Oy:öön, koska Elisa Oyj ilmoittamatta ja omavaltaisesti poisti yhdistyksen verkkotunnuksen.
• Tampereen-koulutustapahtumaan 13.−14.10.2018 osallistui 23 jäsentä ja 9 seuralaista.
• päätettiin seuraavat tapahtumat: pilkkimestaruuskilpailut Ikaalisissa 9.2.2019, Tapahtumat ja miten niitä tehdään -koulutus Hämeenlinnassa 23.3.2019, vuosittain huhtikuussa viiden päivän kuntoremonttiloma, Fespa 2019 -messumatka Müncheniin 16.–19.5.2019.
• puheenjohtaja ja faktori osallistuivat 9.10.2018 Mandatum Lifen varainhoitosopimuksen tilannekatsaukseen.
• hankitaan Levin ja Tahkovuoren vapaa-ajankohteisiin jäsenelle yksi laskettelulippu.
• joulun hyväntekeväisyyskohde on Aisti Sport ry.
• myönnettiin kaksi tapahtuma- ja yksi toiminta-avustus.
Hallitus

Tervetuloa mediaunionin Pilkkimestaruuskilpailuihin

Tervetuloa mediaunionin Pilkkimestaruuskilpailuihin Ikaalisiin!

Aika: 9.2.2019
Paikka: Scandic Ikaalisten Kylpylä, Huvilatie 2, 39500 Ikaalinen
Ohjelma
7.00−10.00 aamiainen
10.00−14.00 pilkkimestaruuskilpailut Kyrösjärvellä
12.00−15.00 savusauna ja kalojen punnitus
15.00–16.00 lounas ja palkintojenjako

Osallistumismaksu: 20 € sisältää em. ohjelman. Laskutus ilmoittautumisajan
päätyttyä. Ilmoittautuminen ja majoitusvaraus: 23.1.2019 mennessä jäsensivujen Tietoa
tapahtumista -osion lomakkeella. Lisähinnat: 8.–9.2.2019 majoitus hotelli Ikaaliassa: 2 hh 53 €/hlö, 1 hh 89 €. Majoitus maksetaan hotellissa. 8.2.2019 buffet-illallinen 50 €.

Peruutusehdot: Scandic Hotels Oy:n kokous-, ravintola- ja ryhmävarausehtojen mukaisesti.

Lisätiedot: Jäsensivujen Tietoa tapahtumista -osio ja tapahtumavastaava
Kari Koivisto, puh. 050 555 5451 tai kari99.koivisto@dnainternet.net.

Kylpylämatka Viimsiin

Helsingin Seniorifaktorien organisoima kaikille mediaunionilaisille avoin syksyn
kylpylämatka suuntautui 10.–14.9. noin 20 000 asukkaan Viimsiin.

Se sijaitsee reilut 12 kilometriä Tallinnasta itään. Pääkaupunkiseutulaisten lisäksi kylpijöitä oli muualtakin Etelä-Suomesta yhteensä 38. Tallinnan satamasta matka jatkui bussilla Tallinn Viimsi Spa -kylpylähotelliin, aivan keskustan palveluiden läheisyyteen. Nautimme täysihoidosta maittavine ruokineen ja hoitoineen. Niitä kuului matkan hintaan kahdeksan.

Viimsi
Osa iloisesta matkaseurueesta nauttimassa virvokkeita Black Rose -pubin terassilla.

Viikon aikana säät olivat pääasiassa suosiolliset, mutta keskiviikkona saimme tuntumaa
syysmyrskystä. Kävelyretkellä meren rannassa tuuli oli kaataa hennon miehen selälleen.
Viimsin nähtävyyksiin kuuluu Viron sotamuseo – kenraali Laidonerin museo, joka sijaitsee kauniin puiston takana vanhassa kartanossa hotellin läheisyydessä.

Museo on perustettu vuonna 1919 ja ehdottomasti käymisen arvoinen paikka. Pysyvät näyttelyt kertovat maailmansodista ja mm. Viron metsäveljistä. Vuosien 1945–1952 aikana metsäveljiin kuului Virossa noin 30 000–40 000 miestä.  Teksti ja kuva Keijo Lehto

Reitzin taidemuseo on kiinnostava kohde

Helsingin Seniorifaktorit tutustui 10.10. Helsingin Apollonkadulla sijaitsevaan Lauri ja Lasse Reitzin säätiön taidemuseoon. Paikalle saapunutta 16-henkistä ryhmää opasti asiantuntevasti museonjohtaja ja säätiön asiamies Jaana Cavén.

Reitz
Museon arvokkain esine on vuonna 1640 kullatusta pronssista valmistettu pöytäkello.

Arvokkaiden maalausten lisäksi museossa on näytteillä hopeaa, posliinia, aseita ja muita taide-esineitä.

Museon arvokkain esine on augsburgilaisen kellosepän Benedict Millerin vuonna 1640 kullatusta pronssista valmistama pöytäkello, jonka vakuutusarvo on yli miljoona euroa.

Museo on mielenkiintoinen ja suositeltava kohde, jonne on myös vapaa pääsy.

 

Teksti ja kuva
Keijo Lehto.

Diabetestietoa

Mediaunionin pääkaupunkiseudun jäsenten Helsingin Seniorifaktorit -kerho
pitää kuukausittain jäsenkokouksia Kirjan talossa. Kokouksiin pyritään saamaan
mielenkiintoisia luennoitsijoita.

Diabetes
Lokakuun kokouksessa 3.10. Suomen Diabetesliiton diabeteshoitaja Anneli Jylhä luennoi siitä, miten kukin voi itse ruokavaliollaan ja elintavoillaan vaikuttaa siihen, ettei tauti osu omalle kohdalle.

Liiton nettisivuilta voit itse kokeilla oman riskisi sairastua 2-tyypin diabetekseen. Tätä vakavaa kansansairautta sairastaa maassamme noin 500 000 henkilöä. Paikalle olikin saapunut 23 aktiivista  kuuntelijaa, joita aihe kovasti kiinnosti. He olivat tyytyväisiä luennon antiin. Teksti ja kuva Keijo Lehto

Hopeasiivet Tekniikan museossa

Mediaunionin Hopeasiivet-jäsenryhmä Turusta vieraili 6.11. Helsingin Viikissä
sijaitsevassa Tekniikan museossa. Opastetussa Tekniikan maa -näyttelyssä 14-henkinen
ryhmä tutustui arjen askareiden, vedenpuhdistuksen, kaivosteollisuuden ja kierrätyksen
teknologian kehitykseen ja innovaatioihin sekä niiden vaikutukseen arkeen,
työhön ja ympäristöön.

Tekniikan Museo
Oppaan esitystä WorkPartner-puutarharobotista kuuntelivat tarkkaavaisina mm. Taisto Rantanen (vas.), Ari Johansson ja Rainer Hammar.

Näimme myös ensimmäisen suomalaisvalmisteisen, Esko-nimisen tietokoneen, joka valmistui vuonna 1960 kuuden vuoden kehitystyön jälkeen. Tuohon aikaan tietokoneista käytettiin nimiä matematiikkakone ja sähköaivot. Näytteillä oli myös yksi Suomen ensimmäisistä sähköautoista, vuonna 1989 valmistunut Finvan II -prototyyppi. Se suunniteltiin erityisesti postin ja kevyiden tavaroiden kuljetuksiin. Huippunopeus oli 58 km/h, ja yhdellä latauksella se kulki 60 kilometriä. Auto painoi 740 kiloa, akkujen osuus painosta oli 185 kiloa. Isommilla 555 kilon akuilla pääsi 197 kilometrin päähän 48 km/h.

Omatoimisesti tutustuimme Etäunelmia-näyttelyyn, joka esitteli mm. viestintätekniikan keksintöjä eri vuosikymmeniltä. Matkan kruunasi maittava lounas Käpylän Karjalatalon ravintola Kareliassa.

Hopeasiivet kiittää Mediaunionia, jonka toiminta-avustus antaa mahdollisuuden järjestää mielenkiintoisia jäsenmatkoja. Teksti Jorma Suomi, kuva Pekka Teinilä.