Värioppia luonnosta

Maailmankirjallisuuden klassikoihin lukeutuvan Johann Wolfgang von Goethen elämäntyöhön kuuluivat myös luonnonfilosofiset tutkimukset, joista suuri osa kohdistui optiikkaan ja värioppiin.

Niiden tuloksena ilmestyi vuonna 1810 Zur Farbenlehre, jonka keskeisin osa on nyt ensi kertaa julkaistu suomeksi. Goethen lähtökohdat olivat toiset kuin esimerkiksi Newtonin. Hänen suurtyönsä onkin osoittanut vaikuttavuutensa kuvataiteessa ja inhimillistä havaintoa tutkivissa perinteissä.

Kirja palkittiin Kauneimmat kirjat 2019 -kokoelmassa Onnistuneimmat kannet
-kunniakirjalla. Graafinen suunnittelija on / Dog Design.

 

J. W. von Goethe: Värioppi. Teos 2019.
320 sivua.
ISBN: 978-951-851-6715.

Kynttiläkemut vaalivat kirjapainoperinnettä

Kello käy ja kirjake pitäisi saada oikein päin hakaan. Markku Pitkänen kisan tiimellyksessä, taustalla kilpailun järjestäjät Matti Savolainen (vas.) ja Aulis Laukkanen ja oikealla kilpailussa toiseksi tullut Sakari Männistö.

Päivälehden museossa Helsingin Ludviginkadulla 4.3.2020 pidettyjen Kynttiläkemujen yhteydessä pidettiin myös käsinladonnan SM-kilpailu. Osallistujia oli tänä vuonna vain viisi – ehkä sateinen sää vaikutti.

Tehtäviä oli kuusi: 20 sekunnin käsinladontatehtävä gemena- eli pienaakkoset kastista hakaan, kuusi eri kirjapainomittaa suuruusjärjestykseen, kirjapainosanastoa aakkosjärjestykseen, kuuden versaali- eli suurfraktuurakirjaimen tunnistaminen, tekstiblokin oikoluku ja virheiden merkitseminen sekä lopuksi uksaus sm-tittelin voitti Tapio Värjölä, hopealle tuli Sakari Männistö ja pronssille Pekka Teinilä.

Kansainvälisyyttä vaalittiin uksauksen mm-kilpailussa, vaikka osallistujat olivatkin tällä kertaa kaikki suomalaisia (tilaisuuden kaikki noin puolensataa osanottajaa). Uksaus ei ole taito- vaan tuurilaji. Siinä heitetään nopan tavoin pieniä metallisia ladontapaloja siten, että tunnukkeen (loven) pitäisi jäädä ylöspäin. Perinne juontaa metalliladonnan aikaan, kun ratkaistiin, kuka konelatojista joutui jäämään päivystäjäksi muiden päästessä kotiin tai kuka taittajista joutui taittamaan urheilusivut, jotka yleensä valmistuivat viimeisenä. Maailmanmestaruuden voitti Päivälehden museon tuottaja Päivi Lehtovirta ja toiseksi tuli uusinnan hävinnyt Jorma Suomi Turusta. Yleisökilpailuna olleen kirjapainoaiheisen sanaristikon ratkaisutehtävän voitti Jorma Suomi. Kilpailuvastaava Markku Kuusela lupasi, että kilpailut järjestetään myös ensi vuonna.

Käsinladontamestari Tapio Värjölän työnäyte hakaan ladonnasta

Kilpailujen jälkeen, ennen varsinaisia Kynttiläkemuja kolme nuorta taiteilijaa kertoivat, miten museo ja sen kohopainotekniikka auttavat heitä projekteissaan. Kuvataiteilija Lotta Nevanperä kuvittaa seuraavan Pelle & Romantiksin runoteoksen, ja kuvataiteilija Aleksi Martikainen ja runoilija Juha Rautio valmistavat tiiminä uniikkikirjan. Kynttiläkemut ovat osa vanhaa kirjapainoperinnettä. Arvellaan, että jo 1600-luvulla kirjapainoissamme alettiin viettää erityisiä koko kirjapainoväen juhlia, joiden ajankohta määräytyi päivänvalon mukaan.

Keväällä auringonvaloa tulvi kirjapainon avoimista ovista ja luukuista sen verran, että valaistuksena käytetyt kynttilät voitiin edes hetkeksi sammuttaa. Näin saatiin syy järjestää kemut ja juhlia kunnolla. Lystin maksajasta ei ole tietoa, mutta hauskaa lienee ollut.  Teksti Pekka Teinilä, kuvat Päivälehden museo

Työllistämme Suomea -merkit Graafisen Teollisuuden jäsenyrityksille

Graafinen Teollisuus ry on julkaissut suomalaista painotuotetta tukevat Työllistämme Suomea -merkit, jotka ovat kaikkien liiton jäsenten vapaassa käytössä omassa markkinoinnissa ja kaikissa Suomessa painetuissa painotuotteissa. Merkin nähdessään painotuotteen loppukäyttäjä voi vakuuttua siitä, että painotuote on Suomessa painettu, painoyritys työllistää suomalaisia ja yritys maksaa veronsa Suomeen.

Työllistämme Suomea -merkit ovat paitsi mahdollisuus tuoda painotuotteen kotimaisuutta näkyväksi, myös kiittää kotimaisia painotuotteita tilaavia asiakkaita osallistumisesta koko yhteiskunnan elinvoimaisuuden tukemiseen, mikä on korona-ajan jälkeen erityisen tärkeää. Uskomme, että myös painojen asiakkaat ovat kiinnostuneita tekemään vastuullisen valintansa näkyväksi haluamalla Työllistämme Suomea -merkin painotuotteensa liepeeseen.

Merkkejä on kaksi erilaista ja ne molemmat julkaistaan sekä suomen- että ruotsinkielisinä.

Lisätietoa >>>

Modernia ja väkevää teatteria

Pääkaupunkiseudun seniorijäseniä seuralaisineen kävi 29.2.2020 Helsingin Kaupunginteatterissa katsomassa englantilaisen Emily Brontën (1818–48) klassikkoromaanista sovitetun näytelmän Humiseva harju. Romaani jäi kirjailijan ainoaksi. Näytelmäksi sen on sovittanut skotlantilainen näytelmäkirjailija Jo Clifford, ja esityksen on ohjannut Lauri Maijala. Teatteri kiinnosti, ja varatut 36 lippua menivät heti kaupaksi.

Teos kertoo Catherinen ja Heathcliffin vaikean rakkaustarinan. Romaani ilmestyi vuonna 1847, sata vuotta ennen syntymääni. Valmistauduin esitykseen lukemalla teoksen ja katsomalla myös vuonna 2011 ilmestyneen elokuvan. Esitys sai hyvät arvostelut monissa medioissa. Helsingin Sanomien kriitikko Sanna Kangasniemi kommentoi näytelmää: ”Pääpari Oona Airola Cathyna ja Markus Järvenpää Heathcliffina tekevät roolinsa taiten. He säilyttävät läpi näytelmän sekä rajun fyysisyyden että herkän ilmaisun.”

Mediaunioni osallistui osapanostuksella jäsenien pääsylippu- ja väliaikatarjoilukustannuksiin, mistä kiitos päättäjille.

Teksti ja kuva Keijo Lehto

Kylpyläloma Pärnussa 7.–11.9.2020

Paikka: Tervise Paradiis, Pärnu, Viro

Osallistumismaksu: Jäsen 199 €, seuralainen 398 €, sis. majoituksen 2 hh:ssa, kuljetukset Helsinki–Pärnu–Helsinki, täysihoitoateriat, kylpylähoidot, sisäänpääsyn kylpylän vesipuistoon ja kuntosalille sekä retken Allikukivin viinikartanoon. Lisähinta 1 hh 98 €.

Ilmoittautuminen: Sitovat ilmoittautumiset 20.7.2020 mennessä: tapahtumavastaava Heikki Immonen, heikki.immonen42@gmail.com tai p. 040 516 7360.

Huom! Paikkoja on rajoitetusti, ja täytämme ne ilmoittautumisjärjestyksessä. Tutustu matkaohjelmaan ja -ehtoihin jäsensivujen Tietoa tapahtumista -osiossa.

Jäsentapaaminen messuilla kiinnosti

Sign, Print & Pack Finland 2020 -messut Helsingin Messukeskuksessa 11.–12.3.2020 oli maassamme viimeisiä suurempia väkijoukkoja kerännyt tapahtuma ennen koronavirusepidemian aiheuttamia turvatoimia. Kättelyt ja halaukset oli jo ennakkoon sovittu jätettäväksi myöhempiin aikoihin.

Mediaunionin väkeä ensimmäisen messupäivän lounastapaamiseen oli saapunut 27 henkeä. Ei oltu pelkällä äijäköörillä liikkeellä, sillä yksi kauniimman sukupuolen edustaja oli rohjennut mukaan. Maittava lounas Platta-ravintolassa pohjusti onnistuneen tapaamisen. Tuttuja oli jälleen mukava nähdä. Itse messuilla ei suurempia erikoisuuksia osunut vanhan liiton kirjapainomiehen silmään. Parhaimpana antina oli edelleen käytävillä ja ständeillä kohdatut alan kasvot vuosienkin takaa. Teksti Reijo Kirjonen, kuva Piia Harjula.

Hopeasiivet Liedon Vanhalinnassa

Lounaisen Suomen Hopeasiivet-jäsenryhmä vaalii kirjapainoalan perinteitä. Liedon Vanhalinnan museossa oli esillä kiinnostava kirjapainoalan näyttely, johon 19 jäsentä tutustui 25.2.2020.

Liedon Vanhalinnan museoon tutustujat yhteispotretissa (vas.) Jorma Nässi, Pentti Salo, Ari Johansson, Markku Wermanen, Yrjö Nenonen, Heikki Nyman, Eero Alén, Jukka Naavalinna (edessä), Jorma Suomi, Rainer Hammar, Kimmo Kankare, Reijo Kirjonen, Atte Jalava, Unto Meriläinen, Pekka Nylund, Jukka Rautavaara, Kurt Wahlroos, Pekka Teinilä ja Jari Aaltonen.

Tämä yksi Suomen merkittävimmistä esi- ja varhaishistoriallisista muinaislinnoista sijaitsee vain reilun kymmenen minuutin ajomatkan päässä Turun keskustasta, ja siellä vierailee vuosittain lähes 30 000 kävijää.

Vanhalinna on ollut käytössä jo kivikaudelta lähtien, jolloin se oli laajojen vesialueiden ympäröimä kallioinen saari. Linnoituskäytössä se oli rautakaudelta lähtien. Vanhalinnan myöhäisin käyttövaihe on ajoitettu 1360-luvulle, mutta sen merkitys väheni, kun uusi linna eli Turun linna valmistui 1280-luvun alussa.

Museoamanuenssi Maileena Vaajoensuu tutustutti ryhmämme ensin Vanhalinnan tilan entisten omistajien Mauno ja Ester Wanhalinnan museoksi sisustamaan kartanokotiin. Museon Makasiinin Kiveen piirretty -näyttelyssä oli esillä Jouko Tammen (1942–2011) laaja kokoelma Turun Kivipainon tuotteita 1900-luvun alusta 1960-luvulle: mainospainatuksia, etikettejä, koristepainatuksia, pelikortteja ja 1930-luvulla myyntimenestykseksi nousseita posliinisiirtokuvia. Siirtokuvia vietiin Ruotsiin, Gustavsbergiin ja Rörstrandiin sekä ennen sotia myös Tanskan, Belgian, Hollannin, Ranskan, Tšekkoslovakian ja USA:n tehtaisiin ja Suomessa Arabian posliinitehtaalle. Lisäksi Turun yliopisto oli lainannut näyttelyyn painotalon 1800-luvun tuotteita: maisemagrafiikkaa ja näytteitä Suomen vanhimmasta lastenlehdestä.

Useampi ryhmästämme tunsi Jouko Tammen henkilökohtaisesti. Jouko aloitti uransa Turun Kivipainon juoksupoikana 1950-luvulla, eteni nopeasti painajaoppilaaksi, painajaksi ja ennen pitkää faktoriksi. Tehtaan sulkeuduttua vuonna 1978 Jouko perusti oman offsetpainon samaan kiinteistöön. Kun tehdasrakennusta tyhjennettiin, Jouko pelasti esineistöä joutumasta kaatopaikalle ja keräsi talteen mm. mallikirjoja, mainospainatuksia sekä tilausarkistomateriaalia.

Painotalon päätuotteita 1900-luvulle tultaessa olivat mm. kirjat, rasiat, pelikortit sekä mainospainatukset. Turun Kivipaino painoi paljon etikettejä, suurimpia asiakkaita Turun seudulla olivat Rettig, Jalostaja, Hellas, Marli, Juselius, Turun Saippua sekä Auran panimo. Useimmat tehtaista ovat jo sulkeneet ovensa, mutta kokoelmasta sai aavistuksen Turun menneisyydestä tehdaskaupunkina. Tunnetuin Turun Kivipainon tuote lienee kuitenkin Turun Linna -korttipakka. Sitä painetaan edelleen, ei tosin enää Suomessa vaan Itävallassa. Pelikortit olivat kuuluneet painon päätuotteisiin vuodesta 1878 lähtien.

Teksti Jorma Suomi ja Vanhalinnan museon nettisivut, kuva Maileena Vaajoensuu.

Etätyö ulkomailla

Asiantuntija- ja tietotyön hoitaminen onnistuu nykyään mistä vain, mutta miten ehdottaa etätyötä ulkomailla työnantajalle? Mitä on hyvä sopia? Mitä tekniikkaan liittyen pitää huomioida?

Kirja tarjoaa näihin kysymyksiin käytännöllisiä vastauksia. Kirjassa on myös tietoa asumiseen liittyvistä järjestelyistä, lasten koulunkäynnin organisoimisesta, sosiaaliturvasta, verokysymyksistä sekä vakuuttamisesta. Kirjoittaja on tietokirjailija ja kysytty kouluttaja sekä etäjohtamisen asiantuntija.

 

Ulla Vilkman: Etätyö ulkomailla – Unelmasta todeksi.
Basam Books 2020. 169 sivua.
ISBN: 978-952-733-7479.

Näyttelyt avautuvat taas kesäkuussa

Museot ja galleriat saavat taas avata ovensa kävijöille kesäkuussa. Designmuseon Galleriassa on esillä näyttely SCHICK TOIKKA 23.8.2020 asti.

Näkymä näyttelystä Schick Toikka:
Other Words Designmuseon Galleriassa. ©Juho Huttunen

Schick Toikka on Florian Schickin (s.1982) ja Lauri Toikan (s. 1984) vuonna 2010 perustama kirjainmuotoilustudio. Berliinissä ja Helsingissä toimiva studio on tullut tunnetuksi ajattomasta ja kekseliäästä otteestaan fonttisuunnitteluun.

Visuaalisen viestinnän suunnittelijoiden järjestö Grafia myönsi tänä vuonna Schick Toikalle Vuoden Graafikko 2020 -palkinnon. Palkintonäyttely Other Words avautuu yleisölle koronavirusrajoitteiden päätyttyä.

Lue näyttelyn lehdistötiedote kokonaisuudessaan täältä.