PulPaper siirtyy ensi vuoteen

Messukeskuksen PulPaper-tapahtuma siirtyy vuodella eteenpäin kevääseen 2022. Päätös johtuu pandemiatilanteen aiheuttamasta epävarmuudesta ja matkustusrajoituksista.  Tänä keväänä järjestetään uusi verkkotapahtuma Virtual pre-PulPaper, jonka ajankohta on torstai 29.4.2021.

PulPaper 2018. Kuva Messukeskus.

Verkkotapahtuma mahdollistaa yrityksille tapaamiset potentiaalisten asiakkaiden kanssa, ja kävijöillä on mahdollisuus seurata kiinnostavaa ohjelmaa. Tarjolla on valikoituja makupaloja ensi vuoden tapahtumateemoista.

PulPaper on metsäteollisuuden johtava tapahtuma, johon viimeksi vuonna 2018 osallistui näytteilleasettajia 28 eri maasta ja kävijöitä 50 maasta. Kansainvälisen tapahtuman onnistuminen edellyttää osallistujien mahdollisuutta vapaaseen matkustamiseen. Vaikka uutiset koronarokotuksista ovat lupaavia, vaikuttaa pandemia edelleen suuresti yritysten ja kävijöiden mahdollisuuksiin valmistautua tulevaan tapahtumaan.

PulPaper järjestetään Messukeskuksessa Helsingissä seuraavan kerran 29.-31.3.2022. Samaan ajankohtaan siirtyvät myös kemian ja bioalan ammattitapahtuma ChemBio Finland ja kemikaaliturvallisuuden asiantuntijafoorumi Helsinki Chemicals Forum.

Virtual pre-PulPaper – towards 2022 järjestetään verkossa torstaina 29.4.2021. Tapahtuma on kävijöille maksuton, ja aikataulutuksessa huomioidaan globaalisti eri aikavyöhykkeillä ohjelmaa seuraavat osallistujat. Kävijät voivat rekisteröityä tapahtumaan osoitteessa http://www.pulpaper.fi

Lisätietoja >>>

Digitaalisen kirjallisuuden hanke käynnistyy

Digitaalisen kirjallisuuden hanke di.ki on käynnistynyt. Hankkeessa järjestetään muun muassa yleisötapahtumia ja digitaalisen kirjallisuuden tekemisestä kiinnostuneille suunnattu Digital Literature Hackathon. Hankkeen tavoitteena on tehdä digitaalista kirjallisuutta tutuksi yleisölle sekä tuottaa uusia teoksia.

Suuren yhteistyöhankkeen taustalla ovat Nuoren Voiman Liitto, Aalto-yliopiston Aalto Studios, Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelma, Elävän kuvan keskus Elke ry ja Nokturno.fi-runoussivusto. Digitaalisen kirjallisuuden hanke on SKR:n Uudenmaan rahaston kärkihanke.

Kaikille avoimessa Avauksia digitaalisesta kirjallisuudesta -webinaarissa 26.3. tutustutaan digitaaliseen kirjallisuuteen teosesimerkkien ja asiantuntijapuheenvuorojen avulla. Virtuaalisessa tapahtumassa esiintyvät digitaalisen runouden sivusto Nokturnon päätoimittaja, runoilija Virpi Vairinen, Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelman vierailijaprofessori, runoilija Mikael Brygger, uraauurtavan Antikythera-runosovelluksen (2015) käsikirjoittaja, runoilija Saila Susiluoto sekä kokeellisen Mannerlaatta-elokuvan (2016) ohjaaja Mika Taanila. Tapahtumassa tutustutaan myös tutkija, runoilija Matti Kangaskosken kuratoimaan monipuoliseen teosvalikoimaan ja kuullaan Osuuskunta Poesian tuottaja Kimmo Kallion juontama paneelikeskustelu.

Digitaalisen kirjallisuuden tekijöille ja tekijätiimeille, kuten kirjailijoille, koodareille ja graafisille suunnittelijoille järjestetään webinaarimuotoinen Digital Literature Hackathon 16.-18.4. Tapahtumassa mm. ideoidaan teoskonsepteja uusille yhteistyöpohjaisille digitaalisen kirjallisuuden teoksille. Viisi teosaihiota valitaan työpajavaiheeseen, jossa teosten valmistelua jatketaan mentoreiden kanssa, hankkeen taloudellisella ja tuotannollisella tuella. Valmiit teokset esitellään Helsingissä elokuussa osana Runokuu-festivaalia.

Hankkeessa julkaistaan Matti Kangaskosken toimittama podcast-sarja, jonka aiheina ovat digitaalinen ympäristö, kirjallisuus ja lukeminen. Vuoden aikana hankkeen verkkosivuilla julkaistaan myös digitaalisen kirjallisuuden ammattilaisten kirjoituksia aiheesta ja sitä ympäröivistä ilmiöistä: sosiaalisen median algoritmeista, kokeellisuudesta ja muista taiteista. Verkkosivuista syntyy hankkeen myötä digitaalisen kirjallisuuden tietopankki.

Digitaalisen kirjallisuuden hanke di.ki Nuoren Voiman Liiton, Elävän kuvan keskus Elke ry:n, Aalto-yliopiston Aalto StudiosinTaideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelman ja Runoyhdistys Nihil Interit ry:n Nokturno.fi-verkkolehden yhteinen digitaaliseen kirjallisuuteen keskittyvä kehittämishanke. Hanke on SKR:n Uudenmaan rahaston kärkihanke. Hanketta tukee AVEK.

Lisätietoja: 
Elina Sallinen, hankekoordinaattori 
Digitaalisen kirjallisuuden hanke 
Nuoren Voiman Liitto 
elina.sallinen@nvl.fi 
puh. +358 44 307 4652 

Viestilehdet Oy on nyt Viestimedia Oy

Mediayhtiö Viestilehdet Oy on muuttanut nimensä Viestimedia Oy:ksi vuoden alusta lähtien.

”Nimenmuutos kuvaa yhtiötämme entistä paremmin vahvan digitaalisen kasvumme sekä uusien digitaalisten palvelujemme myötä.”, Viestimedian toimitusjohtaja Anu Nissinen perustelee nimenmuutosta.

Viestimedia on Suomen johtava maaseutuun, metsään ja pientaloasumiseen liittyvien sisältöjen tuottaja, jonka päätuotteita ovat sanomalehti Maaseudun Tulevaisuus sekä aikakauslehdet Koneviesti, Aarre ja Suomela. Yhtiö työllistää 110 viestintäalan ammattilaista.

Lisätietoja >>>

Kansalliskirjasto avasi 1930-luvun digitoidut lehdet asiakaskäyttöön

Kansalliskirjaston digitoitujen lehtien tarjonta on laajentunut 10 vuodella, kun käyttöön tulivat kaikki Suomessa 31.12.1939 mennessä julkaistut lehdet. Lehdet ovat yleisökäytössä digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa. Tarjonnan laajennus perustuu Kansalliskirjaston ja Kopioston väliseen sopimukseen lehtien käyttöoikeuksista.

Autoilija 1.1.1930, digi.kansalliskirjasto.fi

Suomen ensimmäinen sanomalehti, Tidningar Utgifne af et Sällskap i Åbo, julkaistiin 250 vuotta sitten 15.1.1771. Tämäkin lehti on löydettävissä digi.kansalliskirjasto.fi-palvelusta.

Digitoidut lehtiaineistot ovat historian aarreaitta tutkijoille sekä kaikille historiasta kiinnostuneille. ”Asiakkaamme käyttävät digitaalisia lehtiaineistoja todella paljon. Digitaalisten lehtien haku- ja käyttömahdollisuudet ovat moninkertaiset verrattuna paperisiin tai mikrofilmeihin. Kun koko suomalainen sanomalehdistö on verkkokäytössä, voi kuka tahansa tutkia esimerkiksi oman paikkakuntansa historiaa ja tapahtumia, kertoo palvelujohtaja Johanna Lilja Kansalliskirjastosta.

Lehtiä digitoidaan jatkuvasti sekä kirjaston perusrahoituksella että yksityisten rahoittajien avustuksella. Kaikki digitoidut lehdet ovat käytettävissä Suomen kuudessa vapaakappalekirjastossa paikan päällä. Verkkokäytössä ovat ne lehdet, joiden käyttöoikeudesta on erikseen Kopioston kanssa sovittu sekä tekijänoikeudesta vapautunut vanha aineisto.

Lisätietoja Digi.kansalliskirjasto.fi -palvelusta >>>

Stora Enso Packaging ja Paptic palkittiin

Suomalaisyritysten pakkaukset ovat menestyneet maailman parhaiden pakkausten WorldStar -kilpailussa, jonka järjestää World Packaging Organisation WPO. Palkinnot saivat omilla pakkausratkaisuillaan Paptic Oy ja Stora Enso Packaging.

Paptic Oy:n kuitupohjainen verkkokauppapakkaus

Kilpailun tuomaristo palkitsi Paptic Oy:n kehittämän kuitupohjaisen verkkokauppapakkauksen, jonka käyttäjä on Stockmann Oyj. Verkkokauppapakkauksen muovia korvaava materiaali kestää kosteutta ja on kestävää. Myös Stora Enso Packagingin suunnittelema lämmityspellettilaatikko voitti WorldStarin. Pellettilaatikon pakkaukseen integroidun kantokahvan ansiosta innovaatio on tehokas sovellus sekä tuotteen kuljetukseen, säilytykseen että käyttämiseen.

WorldStar on vuosittain järjestettävä maailman pakkausjärjestöjen kilpailu, johon osallistui tällä kertaa 345 pakkausratkaisua yhteensä 35 maasta. World Packaging Organisationin jäsenistä koostuva tuomaristo kokoontui virtuaalisesti äänestämään palkinnoista syksyllä. Suomea tuomaristossa edusti Pakkausyhdistyksen toimitusjohtaja Antro Säilä.

Suomalaiset pakkausalan toimijat pääsevät mukaan kilpailuun ottamalla ensin osaa Pohjoismaiseen ScanStar-kilpailuun. Molempia kilpailuja edustaa Suomen Pakkausyhdistys ry.

Lisätietoja:
Antro Säilä, toimitusjohtaja, Suomen Pakkausyhdistys ry, antro.saila@pakkaus.com, p. 040 5891 891

Lisätietoa ja kaikki palkitut: WorldStar Winners

Marikirja

Kuinka Marimekon rakastetuimmat kuosit ovat syntyneet? Millaiset vaatteet suunniteltiin Marimekon ensimmäiseen näytökseen? Miksi Jacqueline Kennedy pukeutui Marimekkoon? Mikä on Unikon suosion salaisuus? Näyttävästi kuvitettu teos kertoo muun muassa Vuokko Nurmesniemen, Maija Isolan ja Annika Rimalan suunnittelutyöstä. Samalla käydään läpi yhden maamme luovimman ja rakastetuimman yrityksen tarina.

Henna Koste: Marikirja.
Marimekon luova historia piccolosta palstaan.
Otava 2020. ISBN: 9789511363323. 96 s.

Kylpyläloma Pärnussa

Yhteensä 17 jäsentä ja seuralaista osallistui Mediaunionin syyskuun alussa järjestämälle kylpylälomalle Pärnussa. Matka Helsingistä Pärnuun ja takaisin järjestettiin perinteiseen tapaan laiva- ja tilausbussikuljetuksilla.

Arja Kotkaniemi (vas.), Kalevi Mäkinen, Pentti Mäkinen ja Jorma Suomi nauttimassa aamiaista merellisissä maisemissa.

Pärnu uimarantoineen, puistoineen ja ulkoilureitteineen on viehättävä kaupunki ja mainio lomanviettopaikka. Koronan aiheuttama poikkeustila − ja myös syksyinen ajankohta − näkyi hotellin ja kylpylän ihmismäärissä sekä myös katukuvassa. Ruuhkaa ei ollut missään. Osa kahviloista ja pienistä putiikeista oli jo sulkenut ovensa. Leivoskahvit ja terassioluet tulivat kuitenkin nautituiksi kauniilla keskustan kävelykaduilla, ja ostoksia sai tehdä ostoskeskuksissa.

Sää Pärnussa oli vaihteleva, vuoroin aurinkoa ja vuoroin sadetta. Onneksemme ulkoiluun löytyi riittävästi aurinkoisia poutajaksoja. Sympaattisessa puutalokaupungissa oli mukavaa ihastella värikkäitä taloja. Pärnun hienolla hiekkarannalla näkyi lähinnä leijalautailijoita, joiden huimaa menoa seurasimme tuulisina päivinä.

Hiljaista tunnelmaa Pärnun Rüütli-kävely- ja ostoskadulla.

Pärnussa asustimme neljän tähden Tervise Paradiis -kylpylähotellissa. Hotellihuoneet olivat viihtyisät ja tarjosivat loistavat merinäköalat Pärnunlahdelle ja hiekkarannalle. Matkapakettiin kuului täysihoito eli aamiainen, lounas ja päivällinen oli mahdollista nauttia hotellilla. Kylpylän kokki oli kova paistamaan lettuja, niitä saimmekin nauttia lähes joka aterialla. Lihaseljanka jäi myös mieleen hyvänmakuisena keittona. Nälkäisenä ei siis tarvinnut olla.

Kävimme pubissa nauttimassa ”köyhän miehen juhla-aterian”, joka oli paistettuja perunankuoria. Voimme lämpimästi suositella naposteltavaksi, jos satutte ruokalistoilta löytämään.

Kylpylän allas- ja saunaosastot olivat perinteiset. Allasosastolla oli vesiliukumäki ja -putki, jos sellaisiin uskaltautuu. Erillisessä saunaosastossa oli löylysaunan lisäksi mm. suola-, aromi- ja höyrysaunat. Kylpylähotellin hoidot ovat tällaisten matkojen kohokohtia. Tällä kertaa jokaiselle oli etukäteen varattu kuusi erilaista hoitoa. Valikoimasta löytyi mm. klassista hierontaa, päähierontaa, vartalohoitoa, maapihka-käärehoitoa ja erilaisia kylpyjä. Parhaina matkalaiset tuntuivat pitävän vartalohoitoa, klassista hierontaa sekä kasvohoitoa. Innokkaimmat varasivat omaan piikkiinsä myös lisähoitoja. Ei tarvinnut muusta huolehtia kuin siitä, että oli aikataulun mukaan hoidoissa ja syömässä.

Tervise Paradiis -kylpylä.

Me osallistuimme nyt toisen kerran Mediaunionin kylpylämatkalle. Kokemuksemme näistä – ja muistakin Mediaunionin matkoista − ovat positiiviset sekä järjestelyjen että matkatunnelman osalta. Kiitokset tämänkin matkan järjestelyistä Helsingin Seniorifaktorien Heikki Immoselle ja matkanjohtajana toimineelle Jorma Suomelle. Kiitos myös kaikille mukana olleille mukavasta matkaseurasta! Tulevia matkoja odotellessa.
Teksti ja kuvat Sirpa ja Erkki Hänninen.

Huoneiden parvekkeilta avautuvat upeat maisemat Pärnunlahdelle.

Pikkujoulukauden avaus

Mediaunionilaisten pikkujoulukausi avattiin Seinäjoen kaupunginteatterissa 21.11.2020. Koronaviruspandemiasta huolimatta paikalle saapui 16 jäsentä ja 10 seuralaista, pohjoisimmat Oulusta ja eteläisimmät pääkaupunkiseudulta ja Turun seudulta.

Näimme Evita-musikaalin, joka kertoo Maria Eva Duarte de Perónista, Argentiinan presidenttinä vuosina 1946–1955 ja 1973–1974 toimineen Juan Perónin rakastetusta ja vihatustakin puolisosta. Evita vaikutti maan politiikkaan ilman virallista poliittista asemaa ja kuoli syöpään vain 33-vuotiaana vuonna 1952.

Läpilaulettu musikaali oli tunteita herättä ja mieleenpainuva. Päärooleissa loistivat Helena Rängman ja entinen tangokuningas Marko Maunuksela. Koreografina toimi MTV3:n Tanssii tähtien kanssa -ohjelman tuomari Jukka Haapalainen.

Teatteriravintolassa nautimme maukkaan illallisbuffetin vaihtaen kuulumisia ja mielipiteitä musikaalista.

Teksti Jukka Rautavaara, kuva Jukka Kontkanen, Seinäjoen kaupunginteatteri.

Ystävät muistivat

Viime vuosi oli merkkivuosi. Valmistumisestani kirjapainoteknikoksi Helsingin teknillisestä oppilaitoksesta tuli 40 vuotta. Lisäksi omaan mittariini ilmestyi luku 70. Laaja ystäväpiirini muisti minua eri tavoin. Asiakaskunta ympäri maan antoi työvuosina samaa hyvän olon tunnetta, kuin tämä eläkeläisenäkin touhuaminen.

Mökkinaapurini, autokoulunopettaja, ojensi kylämme joulujuhlassa minulle liikennemerkin 70 km/h. Hän totesi onnittelupuheessaan, että tämän täytyy näkyä mökkitiellä kymmenen vuotta. Lisäkilpeen oli kaksi vaihtoehtoa: haitarivaara tai haitarialue. Valitsin jälkimmäisen. Hotelli Kivitipun keikalla Lappajärvellä Suomen Rytmimusiikin Ystävät ry palkitsi minut vuoden viihdyttäjänä. Lahjana oli moottorisahalla veistetty karhu. Näistä syntyi mökkitielle kollaasi vaimoni Liisan avustuksella. Siinä on moni pysähtynyt ihmettelemään.

Aikuisena on kiva elää! Eero Määttä, Kajaani.

Yhdistyksen kokous Helsingissä: Jäsenmaksuttomuus jatkuu

Tämän vuoden yhdistyksen kokous siirtyi koronaepidemian takia keväästä alkusyksyyn. Kokoonnuimme Helsingissä 19.9.2020 tutussa ympäristössä Hotel Arthurin juhlasalissa. Puitteet olivat hyvät, ja pystyimme pitämään hyvät turvavälit.

Kokouspaikalla hotellin juhlasalissa oli riittävästi tilaa turvaväleille.

Epidemiasta huolimatta kokoukseen ilmoittautui määräaikaan mennessä 47 henkilöä. Määrä oli ihan hyvä, ja paikalle saapui asioista päättämään 43 kokousedustajaa. Ennen varsinaista kokousta kokousedustajilla oli mahdollisuus nauttia yhdistyksen tarjoama kokouslounas.

Avauspuheessaan yhdistyksen puheenjohtaja Pekka Teinilä painotti hallituksen huolenaihetta, yhdistyksen talouden pitkäaikaisia miinusmerkkisiä tilinpäätöksiä. Aihetta huoleen todellakin on, sillä olemme tehneet neljänä toimintavuotena reilut alijäämät ja syöneet siten sijoitussalkkumme arvoa. Toisena huolenaiheena hän painotti sitä, että yhdistys koostuu ainoastaan jäsenistä, ei muista yhdistyksistä.

Teinilä myös kertasi yhdistyksen tapahtumia, jotka on pystytty järjestämään. Kaksi tapahtumaa on vielä edessä tänä vuonna, keilailumestaruuskilpailu Turussa ja pikkujoulukauden avajaiset Seinäjoella, jos epidemia ei uudelleen aiheuta kokoontumisrajoituksia.

Avauspuheen jälkeen avattiin kokous, ja kokouksen puheenjohtajaksi valittiin kokenut puheenjohtaja Irma Piironen Vantaalta. Kokouksen pöytäkirjan laatijaksi hän kutsui yhdistysfaktori Vesa Salmen. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Heikki Immonen Vantaalta ja Keijo Lehto Vantaalta. Ääntenlaskijoina toimivat Jorma Hietanen Mikkelistä ja Jukka Karppinen Vaasasta.

Mediaunionin hallitus vuonna 2020. Takarivissä vasemmalta Jukka Rautavaara, Risto Parkkonen,
Miika Niinikoski, Pertti Röntynen, Ari Luoto ja Ari Rantanen, edessä vasemmalta Kari
Koivisto, Pekka Teinilä ja Jorma Suomi. Kuva: Katja Karjalainen, Karjalatalo, Helsinki.

Vesa Salmi esitteli noin 78 000 euron tappiollisen tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen. Tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen vastuullisille myönnettiin vastuuvapaus. Toimintakertomuksen vuodelta 2019 esitteli hallitusedustaja Klaus Kallioinen. Yhdistyksen puheenjohtajan selvitys palkkioista ja avustuksista: puheenjohtajan ja sihteerin palkkio 250 €/kk ja taloudenhoitaja 100 €/kk, hallituksen kokousten kokouspalkkioista luovuttiin ja tilintarkastajalle maksetaan hyväksytyn tarjouksen perusteella, hautausavustusta 300 € ennen 1.5.2017 liittyneiden omaisille ja opintoavustus hallituksen päätöksellä tapauskohtaisesti. Kuluvana vuonna myönnetään vain harkinnanvaraisia avustuksia.

Vuoden 2020 toimintasuunnitelma hyväksyttiin muutoksitta, alustajana oli yhdistysfaktori. Seuraavaksi vahvistettiin liittymismaksuksi 50 €. Hallitus esitti jäsenmaksua vuodelle 2020, mutta äänestyksen jälkeen jäsenmaksusta toistaiseksi luovuttiin.

Talousarvion tuotot perustuvat siihen, että sijoitustuottomme olisivat 7 %. Se on melko optimistinen, ja tällä tuottotavoitteella jäisi talousarvio noin 15000 € miinukselle. Hallituksen esittämä äänestys- ja vaaliohje hyväksyttiin muutoksitta, siinä neljän erovuoroisen hallitusedustajan tilalle valittiin vain kolme edustajaa. Näin siis hallituksen koko pieneni hieman ja on nyt kahdeksan ja puheenjohtaja.

Yhdistyksen puheenjohtajaehdokkaina olivat Kari Koivisto Kuopiosta ja Pekka Teinilä Naantalista. Äänestyksen tuloksena nykyinen puheenjohtaja sai jatkoajan seuraavaan yhdistyksen kokoukseen asti.
Hallituspaikkaa tavoitteli kuusi ehdokasta; Jukka-Pekka Aaltonen Tammelasta, Ari Ahonen Jyväskylästä, Paavo Kyröläinen Oulusta, Ari Luoto Helsingistä, Miika Niinikoski Porvoosta ja Jukka Rautavaara Humppilasta. Äänestyksen tuloksena valituiksi tulivat vuoden 2023 yhdistyksen kokoukseen asti Ari Luoto, Miika Niinikoski ja Jukka Rautavaara. Tilintarkastajana jatkaa tilintarkastusyhteisö AuditPlan Oy.

Seuraavaksi käsiteltiin kolme jäsenten lähettämää esitystä, Risto Pirhosen ponsiesitys seuraavaksi yhdistyksen kokouspaikaksi pääkaupunkiseudulla hyväksyttiin. Juha-Matti Ahon ponsiesitys yhdistys kokouspaikaksi vuosiksi 2021–2024 hylättiin, koska emme voi tehdä päätöksiä tulevien toimijoiden puolesta. Pekka Teinilän sääntömuutosesityksestä hyväksyttiin ainoastaan 3.§:n muutosesitys jäseneksi hyväksymisestä.

Kokouksen puheenjohtaja Irma Piironen ja sihteeri Vesa Salmi.

Kokouksen puheenjohtaja päätti kokouksen tuttuihin saatesanoihin, että jatkaisimme ponnisteluja yhteen hiileen puhaltamisen lisäämiseksi. Se olisi yhdistyksen edun mukaista.

Puheenjohtaja toivotti kaikille hyvää syksyä ja talvea. Teksti ja kuvat: Pekka Teinilä