Kansainvälistä työturvallisuuspäivää vietetään 28.4.

Kansainvälisen työjärjestön ILOn koordinoimaa Kansainvälistä työturvallisuuspäivää vietetään 22. kerran perjantaina 28.4.2017 maailmanlaajuisesti.

Työturvallisuuskeskus TTK huomioi päivän vieton järjestämällä viisi maksutonta Tiedosta turvaa -alueseminaaria 28.4.2016 klo 8.30–12 Helsingissä, Joensuussa, Oulussa, Naantalissa ja Seinäjoella yhteistyössä aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueiden kanssa.

Onko työpaikallasi tehty vaarojen arviointi? Tehdäänkö turvallisuushavaintoja? Selvitetäänkö henkilöstön työkykyä ja työhyvinvointia? Toimitteko yhteistyössä työterveyshuoltonne ja vakuutusyhtiöidenne kanssa? Kansainvälisen työturvallisuuspäivän alueseminaareissa käsitellään asiantuntijoiden ja työpaikkaesimerkkien avulla, miten työpaikoilla kerättävää tietoa voi ja kannattaa hyödyntää. Mikä on sinun roolisi?

ILOn kansainvälisen työturvallisuuspäivän teemana on tänä vuonna “Optimize the collection and use of OSH data. Kansainvälisen työturvallisuuspäivän tavoitteena on muistaa työssään menehtyneitä tai terveytensä menettäneitä työntekijöitä.

 

Lisätietoja, ilmoittautumiset:
Kansainvälisen työturvallisuuspäivän alueseminaarit: www.ttk.fi/tyoturvallisuuspaiva
ILO Kansainvälinen työturvallisuuspäivä: www.ilo.org/safework/events/safeday/lang–en/index.htm

Työhyvinvointi menestystekijänä

Henkilöstöjohtamisen yhdeksi keskeisimmistä osa-alueiksi on noussut henkilöstön työhyvinvointi. Sitä on lähestytty joukkoviestimissä pääsääntöisesti yksilön tai yhteiskunnan näkökulmasta, mutta harvoin työyhteisön ja johtamisen näkökulmasta. Uutuuskirjan näkökulma on työyhteisön eli organisaation ja siinä tarkastellaan ensisijaisesti työhyvinvoinnin nykytilan analysointia ja kehittämistä tavoitteena parantaa henkilöstön ja organisaation menestystä.

tyohyvinvointi-organisaation-menestystekijana_kansi

Juhani Kauhanen: Työhyvinvointi organisaation menestystekijänä. Kauppakamari 2016. ISBN: 9789522463968. 135 s.

 

Osallistavaan ihmisten johtamiseen

Esimiehen on hyvä ymmärtää, mitä johtamisella pitää saada aikaiseksi ja miksi. Se ei kuitenkaan riitä, vaan ihmisten osallistavan johtamisen toteuttamiseen tarvitaan myös taitoja ja työkaluja. Mitä johdat, kun johdat ihmisiä? Mitä tapahtuisi, jos esimiehet johtaisivat tekemällä kysymyksiä? Miten edistää ymmärrystä tai aikaansaada sitoutumista?

Ihmisiä voi johtaa kahdella tavalla, joko asia- tai ihmiskeskeisesti. Asiakeskeinen esimies kysyy itseltään, miten tämä ratkaistaan, miettii itse vastauksen ja sen jälkeen käyttää johdettaviaan resursseina miettimänsä ratkaisun toteuttamiseksi. Tällöin hän käyttää vastauspohjaisia menettelyjä, kuten selittämistä, perustelemista ja ohjeistamista.

Ihmiskeskeisesti johtaessaan esimies esittää kysymyksen johdettavilleen ja ohjaa asiankäsittelyprosessia, jossa johdettavat tuottavat yhteisen vastauksen kysymykseen. Kysymyksillä ihmiset saadaan itse ajattelemaan ratkaisuja ja ehdotuksia esillä oleviin asioihin. Kun ihmiset itse tuottavat ratkaisun, he ymmärtävät, miksi ratkaisu on juuri sellainen kuin se on. Itse tuotetun ratkaisun ihmiset useimmiten myös hyväksyvät. Hyväksyminen on edellytyksenä sitoutumiselle. Sitoutuminen tapahtuu yksilön omien korvien välissä, ja jokainen hyväksyy varmimmin omat ideansa. Esimies voi siis tarjota alaiselleen mahdollisuuden sitoutumiseen.

Osallistavalla johtamisella työntekijöille tarjotaan mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä. Mahdollisuus aitoon vaikuttamiseen motivoi ja sitoutuminen näkyy oma-aloitteisena vastuun ottamisena ja asioiden eteenpäin menemisenä. Yhdessä kehittämisen myötä prosessit toimivat paremmin. Hyvä työn jälki heijastuu yrityksen toimintaan ja yritys houkuttelee enemmän asiakkaita. Kun asiakkaat ovat tyytyväisiä, saadaan viivan alle tulosta.

Yhdessä kehittämisen kulttuuri on menestyksen tae. Tällaisen kulttuurin luominen edellyttää niin esimies- kuin suoritustiimienkin kehittämiseen liittyvien toimintamallien luomista ja jatkuvaa parantamista. Lisäksi pitää organisoida esimiesten osalta yhteinen osallistavien johtamistaitojen ja -menetelmien oppimisprosessi. Johtamistyön kehittämistä pitäisi mieluiten tehdä esimiestiimeissä ja johtoryhmissä. Tukea tähän esimiehet voivat saada sekä ulkopuoliselta taholta että organisaation sisältä.

Jokainen voi oppia osallistavan johtamisen taitoja ja siten onnistua paremmin johtamistyössään. Se vaatii vain harjoittelua. Suunnittele, toteuta, arvioi – ja sama uudestaan ja uudestaan johtaa taitojen kehittymiseen. Oppimisprosessin käynnistymiseksi olisi hyvä saada perusperehdytys erilaisiin johtamistilanteisiin ja tulevan johtamistilanteen suunnittelemiseen sopivista kysymyspohjaisista työkaluista.

Kari Laine. Kuva: Sami Kulju
Kari Laine. Kuva: Sami Kulju

Kirjoittaja
Kari Laine
asiantuntija, vastuualueina työelämän kehittäminen ja Työelämä 2020 -hanke
Työturvallisuuskeskus TTK
kari.laine@ttk.fi
0400 473 730

Info
Mistä lisätietoa?
Työturvallisuuskeskus TTK
http://www.ttk.fi
http://www.facebook.com/tyohyvinvointi
http://www.linkedin.com/company/the-centre-for-occupational-safety
http://www.twitter.com/TTK_viestii

 

Läheltä piti -ilmoituksilla turvallisuutta ja työhyvinvointia

Läheltä piti -tilanteella tarkoitetaan vaaratilannetta, jossa tapaturman sattuminen on ollut lähellä, mutta henkilö- ja materiaalivahingoilta on vältytty. Tällaisia ovat esimerkiksi esineiden putoamiset, liukastumiset, kaatumiset, putoamiset, törmäykset, puristumiset ja muut vastaavat tilanteet, joissa mukana olevat henkilöt ovat selvinneet pelkällä säikähdyksellä ja ilman materiaalivahinkoja.

Tutkimuksen mukaan läheltä piti -ilmoituksen tekeminen, toimenpide-ehdotusten esittäminen ja niiden toteuttaminen vähentävät tapaturmien määrää. Raportointi tuottaa tietoa turvallisuutta uhkaavista ongelmista, jolloin niitä voidaan korjata. Lisäksi raportointi auttaa ylläpitämään tietoisuutta toimintaan liittyvistä riskeistä.

Graafisella alan työhyvinvointikyselyn tuloksena todettiin, että alan yrityksissä tehdään vähäisessä määrin läheltä piti -ilmoituksia. Sattuneista tapaturmista aiheutuu kustannuksia ja inhimillistä kärsimystä, ja jokainen tapaturma on liikaa. Nolla tapaturmaa -ajatusmallin sisäistäminen vaatii työtä, aikaa, asennemuutosta sekä aitoa sitoutumista turvallisuusasioihin

Turvallisuuteen tulee kiinnittää huomiota ja luoda työpaikoille sellainen ilmapiiri, jossa myös läheltä piti ja vaaratilanteista ilmoitetaan ja ne tutkitaan. Vaara- tai haittatekijä on poistettava välittömästi, mikäli mahdollista.

Läheltä piti -ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa yrityksessä ja esittää toimenpide-ehdotuksen vaara- tai haittatilanteen poistamiseksi. Toimenpiteiden toteutusta varten laaditaan aikataulu ja nimetään vastuuhenkilöt.

Tarkoituksena on kiinnittää ihmisten huomiota vaaratilanteisiin ja -olosuhteisiin läpi organisaatiorajojen.

Turvallisuuden kehittäminen parantaa tuottavuutta ja työtyytyväisyyttä. Eri tutkimuksissa on havaittu, että läheltä piti -tilanteista ilmoittamisen lisääntyessä organisaation tapaturmataajuus laskee. Läheltä piti -tilanteiden ilmoittamisen myötä voidaan tunnistaa lisäksi tilanteita, joissa tarvitaan suojaimia.

Yrityksen riskien arviointeja tehtäessä lähtötietoina voidaan käyttää myös aiemmin tehtyjä läheltä piti -ilmoituksia sekä toteutettuja toimenpiteitä. Toteutetuista toimenpiteistä annetaan tietoa yrityksen henkilökunnalle.

Työturvallisuuslain 10 §:n mukaan työnantajan on riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä ja työympäristöstä työntekijän turvallisuudelle ja terveydelle aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Vaarojen selvittämisen ja tunnistamisen käytännön toteuttaminen ja menettelytavat työpaikoilla määräytyvät työnantajan toimialan, toiminnan luonteen ja työpaikan koon sekä muiden erityispiirteiden mukaan.

Kuva Sami Kulju
Kuva Sami Kulju

Info

Mistä lisätietoa?
Työturvallisuuskeskus TTK
http://www.ttk.fi – Hae:
Viestintäalan työhyvinvointi puntarissa, TTK
Opas läheltä piti -käytäntöihin, TTK
Teollisuuden työsuojelun peruskurssit
http://www.facebook.com/tyohyvinvointi
http://www.linkedin.com/company/the-centre-for-occupational-safety
http://www.twitter.com/TTK_viestii

 

 

 

Työturvallisuuskulttuuri tuloksen tekijänä

Hyvä työturvallisuuskulttuuri vaikuttaa osaamiseen, asennoitumiseen ja käyttäytymiseen työsuojeluasioissa. Hyvä kulttuuri vaikuttaa henkilöstön työhyvinvointiin sekä sitä kautta myös tuloksen tekoon.

Kulttuurikäsitteellä tarkoitetaan tietyn ihmisryhmän tai yhteisön tapaa ajatella ja toimia. Kulttuuri koostuu symboleista, uskomuksista ja käyttäytymiskuvioista, joita tuotetaan ja luodaan. Se ilmenee ihmisten työskentelytavoissa, palveluissa, kohtaamisien ja kokouksien ”seremonioissa”, työskentelyn laadussa ja ehdoissa, elämäntavassa ja arkipuheessa. Kulttuuri ei ole sisäsyntyistä, vaan se opitaan yhteisön elämisen ja toimimisen kautta.

Yksinkertaisimmillaan työturvallisuuskulttuurilla tarkoitetaan työyhteisön tapaa, jolla se hahmottaa työnsä riskit ja pyrkii varautumaan niihin. Työturvallisuuskulttuuri on kuitenkin nähtävä monitasoisena ilmiönä, jossa yhdistyvät henkilöstön kokemukset ja näkemykset, työyhteisön sosiaaliset ilmiöt ja organisaation toimintaprosessit.

Tärkeä piirre työturvallisuuskulttuurille on organisaation kyky ja tahto ymmärtää, millaista turvallinen toiminta on, millaisia vaaroja organisaation toimintaan liittyy ja miten niitä voidaan ehkäistä, sekä kykyä ja tahtoa toimia turvallisesti, ehkäistä vaarojen toteutumista ja edistää turvallisuutta.

Mistä hyvä työturvallisuuskulttuuri rakentuu?

Työturvallisuuden on oltava työyhteisössä aito arvo, jonka tavoitteleminen itsessään motivoi henkilöstöä ja ohjaa sen toimintaa. Hyvä yhteisöllisyys työpaikalla luo ja tuottaa työturvallisuutta, yhteenkuuluvaisuutta ja auttaa hahmottamaan työympäristöä sekä tehostaa tavoitteiden saavuttamista.

Työturvallisuutta on johdettava tavoitteellisesti osana normaalia linjajohtamista. Johtamisella vaikutetaan toimintatapoihin ja asenteisiin kaikilla organisaatiotasoilla. Turvallisuuden on oltava myös päätöksenteossa yhtä tärkeää kuin kustannukset, tuotanto, laatu ja kannattavuus.

Kun henkilöitä johdetaan toimimaan turvallisesti, sovittujen pelisääntöjen mukainen toimintatapa siirtyy myös muihin asioihin. Hyvän pohjan turvalliseen toimintaan työpaikalla antaa lakien ja säädösten noudattamisen pakollisuus. Turvallisuuden ymmärtäminen velvoitteiden ja sääntöjen noudattamiseksi voi olla hyödyllistä myös joissakin hätätilanteissa, joissa on toimittava nopeasti.

Jotta työntekijä voisi ymmärtää työhön liittyviä vaaroja ja kokea voivansa vaikuttaa organisaation työturvallisuuteen, hänen on ensin pystyttävä hallitsemaan omaa perustyötään. Turvallisuudessa ei ole ainoastaan kyse asenteista vaan myös ilmiöiden ja tapahtumien ymmärtämisestä.

Työturvallisuuden arvioinnilla ja kehittämisellä on suuri merkitys. Onnettomuuksien, erilaisten virheiden ja vahinkojen välttämiseksi, tuotannon ja toiminnan jatkuvuuden takaamiseksi sekä eri sidosryhmien luottamuksen ansaitsemiseksi työturvallisuudesta on huolehdittava aktiivisesti.

Vastoin yleistä luuloa turvallisuuden parantaminen ei vaadi isoja investointeja, vaan toiminta- ja johtamistapamuutoksia.

Kirjoittaja Markku Tolvanen,asiantuntija, vastuualueina teollisuusryhmä, metsäala, paperiteollisuus, puuteollisuus Työturvallisuuskeskus TTK, markku.tolvanen@ttk.fi, 040 5124 124
Kirjoittaja Markku Tolvanen,asiantuntija, vastuualueina teollisuusryhmä, metsäala, paperiteollisuus, puuteollisuus
Työturvallisuuskeskus TTK, markku.tolvanen@ttk.fi, 040 5124 124

Info
Mistä lisätietoa?
Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016: Ennakoiva turvallisuuskulttuuri – tapa onnistua -alueseminaareja (maksuttomia)
http://www.ttk.fi/tyoturvallisuuspaiva
Työturvallisuuskeskus TTK
http://www.ttk.fi
http://www.facebook.com/tyohyvinvointi
http://www.linkedin.com/company/the-centre-for-occupational-safety

 
Kuva: Sami Kulju

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.

Kansainvälisen työjärjestön ILOn koordinoimaa Kansainvälistä työturvallisuuspäivää vietetään 21. kerran torstaina 28.4.2016 maailmanlaajuisesti. Työturvallisuuskeskus TTK järjestää viisi maksutonta alueellista seminaaria Ennakoiva turvallisuuskulttuuri – tapa onnistua 28.4.2016 klo 8.30–12 Kuopiossa, Oulussa, Tampereella, Uudessakaupungissa ja Vantaalla yhteistyössä aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueiden kanssa.

TTK:n verkkokursseille on tarvetta, sillä rakennusalalla on paljon ulkomaista työvoimaa. Maksuttomia verkkokursseja rakennusalan työturvallisuudesta on suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, viroksi ja venäjäksi. Kursseilla voi opiskella omaan tahtiin, ja niitä voi hyödyntää myös oppilaitoksissa ja työmailla perehdytyksen tukena.

>> Lue lisää

Work goes happy

Work goes happy (WGH) -työhyvinvointitapahtuma pidetään 15.3.2016 klo 9-17 Helsingin Wanhassa Satamassa. Tapahtuma tuo ideoita, avaa väyliä työhyvinvoinnista ja työelämästä tiedottamiseen niin asiantuntijoille, työyhteisöille kuin yhteistyökumppaneille.

Tapahtuma on yhdistelmä päälavaohjelmaa, teemasaleja, workshoppeja ja messuja. Yleisöllä on tapahtumaan vapaa pääsy!

> Lisätietoja

TTK:n uudeksi toimitusjohtajaksi Rauno Hanhela

Työturvallisuuskeskuksen (TTK) uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu filosofian tohtori Rauno Hanhela (55 v.). Hanhela on viimeksi toiminut Työterveyslaitoksella johtavana asiantuntijana ja sitä ennen aluejohtajana. Lisäksi hän on aikaisemmin työskennellyt myös sosiaali- ja terveysministeriössä työsuojelun asiantuntijatehtävissä. Rauno Hanhela aloittaa uudessa tehtävässä 8.2.2016.

Lehdenteko on muuttunut

Opettelin 1970-luvun alussa toimittajan töitä paikallislehti Suupohjan Sanomissa Kristiinankaupungissa. Ensimmäinen työpaikkani vaikutti ammatinvalintaani ja suuntautumiseeni työelämässä.

Työ oli innostavaa, toimituksen porukka mukavaa, myös monia hauskoja yhteistyökumppaneita. Pienessä toimituksessa nuorikin sai tehdä kaikkea: valokuvata, kokeilla myös lehden taittoa, haastatella ja kirjoittaa juttuja – eikä vain leikkaa-liimaa-systeemillä käsitellä uutistoimiston printtejä.

Kirjoittaja Eija Åback on viestinnän asiantuntija, Työturvallisuuskeskus TTK
Kirjoittaja Eija Åback on viestinnän asiantuntija, Työturvallisuuskeskus TTK

Maailmoja syleileviä asioita ei paikallislehdessä käsitelty, ei globaaleja, ei paljon valtakunnallisia eikä maakunnallisiakaan uutisia vaan kaupunkilaisille ja lähiseudun asukkaille tärkeitä paikkakunnan isoja ja pieniä asioita.

Erityisesti olin kiinnostunut kertomaan asukkaille ennakkoon kunnallishallinnon päätöksentekoprosessiin tulevista asioista. Kaikkiaan viihdyin lehdessä runsaat pari vuotta. Sinä aikana isoja uutisaiheita olivat muun muassa peruskouluun siirtyminen, kuntaliitokset ja Pohjolan Voiman rakentaminen, myös rakennustyömaiden ulkomainen työvoima.

Juttujen kirjoittamiseen ei vielä 1970-luvun alussa ollut sähkökirjoituskoneita, vaan jutut kirjoitettiin vanhanaikaisella Remingtonilla. Kymmensormijärjestelmä oli opeteltava heti aluksi kirjoitustyön jouduttamiseksi.

Jutun korjaaminen oli työläämpää kuin nykypäivänä. Jutut kirjoitettiin kakkosen rivivälillä, jolloin korjauksia oli helpompi tehdä riveihin. Jutun rakenne piti hahmottaa päässä jo ennen kirjoittamista, muistiinpanopaperille käsin kirjoitettuna avainsanat. Toki kappaleita saattoi poistaa, lisätä ja vaihdella niiden paikkaa.

Latojat tavallaan kirjoittivat uudelleen toimittajan tekemät jutut kirjoituskonetta muistuttavalla latomakoneella. Automaattisella valinkoneella kirjaimet valettiin sulasta lyijy-tina-antimoniseoksesta. Ladotuista valutekstiriveistä, ladelmasta otettiin paperinen oikovedos, jonka toimittaja oikoluki, ja latoja vielä tarvittaessa korjasi virheet. Latojan ja oikolukijan työ on viestintäteknologian myötä hävinnyt.

Lehden valokuvat olivat vielä 1970-luvun alussa mustavalkoisia ja filmit kehitettiin paikallisessa valokuvaliikkeessä. Kuvat rasteroitiin toimituksessa kuvan kaiverruskoneella muovilaatalle. Otsikot nepittiin erikseen irtokirjaimista, ja kuumasta metalliseoksesta saatiin valuotsikkorivit.

Myös lehden taittotyö on huomattavasti muuttunut 1970-luvun alusta. Vuonna 1971 Suupohjan Sanomissa siirryttiin paperitaittoon, johon sain idean Tampereen yliopiston toimitusharjoittelijoiden tukikurssilta. Latomosta tulleista juttujen paperisista oikovedoksista rakennettiin lehden sivujen taittomallit, joiden perusteella faktori sijoitti ladelmat lehteen. Taittosivuista otettiin vielä sivuvedokset toimituksen tarkistettavaksi, konevedoksista paino tarkisti painojäljen ennen painatusta.

Ennen paperitaittoa taittotyö oli mystistä, ja faktori oli tärkeä yhteistyökumppani. Toimittaja kertoi faktorille eri sivuille tulevat jutut ja kuvat sekä monelleko palstalle jutut sijoitetaan.

Viestintäteknologia ja digitaalisuus ovat 2010-luvulle tultaessa myllertäneet medioita, lehden tekoa ja lukua. Työurallani olen päätynyt viestinnän asiantuntijaksi Työturvallisuuskeskus TTK:een, joka julkaisee työelämän kehittämisen erikoislehti Telmaa niin printtinä kuin verkossa yhteistyössä Työsuojelurahaston ja Alma 360:n kanssa. Telman verkkolehtisivustolla yksittäiset jutut ovat jaettavissa eri sosiaalisen median kanaviin ja linkitettävissä koko työyhteisön luettavaksi.

http://www.telma-lehti.fi
http://www.ttk.fi/koulutus
http://www.ttk.fi
http://www.facebook.com/tyohyvinvointi
http://www.linkedin.com/company/the-centre-for-occupational-safety

 

Kuva: Sami Kulju

 

 

Voihan työelämä! -viikolla 9.-13.11. hyvät konstit käyttöön

Sairauspoissaolot, tapaturmat, työkyvyttömyyseläkkeet ja muut menetetyn työpanoksen kustannukset ovat yhteiskunnalle noin 24 miljardia euroa vuodessa. Suuri osa kustannuksista voitaisiin välttää, jos työpaikoilla otettaisiin vuosien mittaan kehitetyt parhaat keinot ja hyvät ideat oikeasti käyttöön.

Keinoja työelämän parantamiseksi löytyy tapahtumista ja tempauksista, joita on tarjolla tällä viikolla 9.–13.11. eri puolella Suomea. Omia ideoitaan voi jakaa myös sosiaalisessa mediassa hashtageilla #voihantyöelämä ja #stressihallinnassa.

85811479bc242152_org

 

Voihan työelämä! -viikko on saatu aikaan yhdistämällä monen työhyvinvointitoimijan voimat. Viikon järjestävät Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Stressi hallinnassa -kampanja, Työ ja perhe-elämä -ohjelma sekä Tapaturmapäivä-kampanja. Myös Työelämä2020-hanke on mukana. Viikko on oiva osoitus toimivasta verkostoyhteistyöstä.

– Euroopanlaajuinen Stressi hallinnassa! -kampanja päättyy tänä vuonna. Ydinvi estimme on se, että stressiä ja psykososiaalisia riskejä voidaan arvioida ja hallita aivan yhtä järjestelmällisesti kuin muitakin työpaikan riskejä, kertoo johtaja Liisa Hakala sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Työstressi on toiseksi yleisimmin ilmoitettu työperäinen terveysongelma Euroopassa. Se aiheuttaa lähes puolet kaikista menetetyistä työpäivistä, joiden hinta tuottavuuden laskuna Euroopassa on 136 miljardia euroa joka vuosi, mukaan lukien sairauslomista johtuvat poissaolot, todetaan Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston tuoreessa tiedotteessa.

Lisätietoja http://www.ttl.fi