Työturvallisuusohjeita etätyöhön

Etätyöhön ryhtyminen edellyttää molemmin puolista suostumusta ja sopimista. Etätyöjärjestelyä koskeva sopimus on myös hyvä tehdä kirjallisesti. Työjärjestelyjen osalta on tarpeen sopia erityisesti raportointijärjestelyistä, yhteydenpidosta työpaikalle sekä työaikajärjestelyistä

Työterveyslaitos on koonnut toimenpidesuosituksia työnantajille. Yhtenä suosituksena Työterveyslaitoksen ohjeessa on etätyö. Työnantajan ja työntekijän on tärkeää tietää, miten työlainsäädäntöä sovelletaan ja miten vakuutusturva toteutuu etätyössä.

Lue lisää >>>

Työturvallisuuskeskus 50 vuotta

Työturvallisuuskeskus juhlii tänä vuonna 50 vuotista toimintaansa. Työmarkkinakeskusjärjestöt perustivat Työturvallisuuskeskuksen vuonna 1970. Perustamisestaan lähtien Työturvallisuuskeskuksen tehtävänä on ollut työturvallisuuden ja työsuojeluyhteistyön edistäminen.

– 50-vuotisjuhlavuoden teemana on yhteistoiminta, sillä se on keskeistä työturvallisuuden edistämisessä niin työpaikka- kuin järjestötasollakin, sanoo Työturvallisuuskeskuksen toimitusjohtaja Rauno Hanhela.

Työturvallisuuskeskus on rekisteröity yhdistys, jota työmarkkinakeskusjärjestöt hallinnoivat.

50-vuotisteema näkyy muun muassa kansainvälisen työturvallisuuspäivän vietossa 28.4. viidellä paikkakunnalla. Maksuttomissa seminaareissa kuullaan asiantuntijoiden puheenvuoroja ja työpaikkaesimerkkejä yhteistoiminnasta.

 

Lue lisää >>>

Paloturvallisuuskoulutusta

Helsingin Seniorifaktorit aloitti 4.9.2019 syyskauden jäsenkokouksella Kirjan kerhohuoneella, jonne kokoontui 23 Mediaunionin jäsentä. Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen turvallisuuskouluttaja Stina Hällberg esitteli kaupungin
pelastusorganisaation ja opasti, mitä jokaisen kansalaisen tulee tietää kodin paloturvallisuudesta.

Videolta näimme, miten salakavalasti ja nopeasti tulipalo asunnossa voi edetä. Stina kehotti lataamaan puhelimeen 112-sovelluksen ja sallimaan paikannuksen. Näin voi varmistua siitä, että pelastuslaitos löytää meidät vahingon sattuessa.

Palovaroitin pitää lain mukaan olla joka taloudessa, ja hälyttimiä pitää olla yksi jokaista alkavaa 60 neliötä kohden. Hälyttimet pitää testata kuukausittain ja paristot vaihtaa kerran vuodessa. Hyvä vaihtopäivä on 11.2. – siis hälytysnumero 112.

Älä jätä käynnissä olevaa pesukonetta vartioimatta, sillä se voi syttyä lyhyenkin kauppareissun aikana. Otathan kännykän laturin pois pistokkeesta jokaisen latauksen jälkeen. Jatkojohtoja ei saa jatkaa toisella jatkojohdolla eikä pakastinta tai jääkaappia kytkeä jatkojohtoon. Myös sammutuspeitteen hankintaa (120 x 180 cm) luennoitsija suositti.

Teksti ja kuva Keijo Lehto

Esimiesten perehdytyksessä tulee ottaa huomioon psykososiaalinen kuormitus

Esimiehet tarvitsevat perehdytystä ja tukea psykososiaalisen kuormituksen hallintaan työssä. Asia nousi esille, kun Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Seija Moilanen haastatteli lähes sata esimiestä. Työturvallisuuskeskus on tuottanut esimiesten tueksi aineistoa psykososiaalisesta kuormituksesta.

– Monet haastateltavat kokivat saamansa perehdytyksen vaillinaiseksi. He olivat epävarmoja siitä, mitä esimiehen tulisi tietää ja osata psykososiaalisesta kuormituksesta työssä. Vahvasti nousi esille myös se, miten esimiehenä voi tunnistaa ja ottaa puheeksi työkuormitusta, sanoo Moilanen.

Työturvallisuuskeskus on julkaissut ”Mitä varhemmin, sen parempi” -aineiston. Siihen sisältyy video ja tietolehti, jotka auttavat esimiestä ottamaan työkuormituksen puheeksi työntekijän kanssa. Lisäksi aineistoon on koottu ne asiat, jotka tulisi sisällyttää esimiesten perehdyttämiseen psykososiaalisen kuormituksen hallinnassa.

– Työturvallisuuskeskus myös tarjoaa loka-marraskuussa maksuttomia aamukahvitilaisuuksia, joiden aiheena on esimiehen rooli psykososiaalisen kuormituksen hallinnassa, sanoo Moilanen.

Moilanen haastatteli talven 2018–2019 aikana lähes sata esimiestehtävässä toimivaa henkilöä siitä, millaista tukea he toivoisivat esimiesroolissaan psykososiaalisen kuormituksen hallintaan liittyen. Haastattelut liittyvät Työturvallisuuskeskuksen hankkeeseen, jonka tavoitteena on luoda työpaikoille palvelukonsepti psykososiaalisen kuormituksen hallintaan. Psykososiaalinen kuormitus on yksi Työturvallisuuskeskuksen strategisista teemoista vuosina 2018–2022.

Psykososiaaliset kuormitustekijät ovat organisaation ja työyhteisön toimintaan, työn sisältöön ja luonteeseen sekä työjärjestelyihin liittyviä ominaisuuksia ja piirteitä, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti työntekijään. Niitä ovat esimerkiksi usein toistuvat keskeytykset työssä, huono työkäyttäytyminen, epäselvät tavoitteet työssä, liika työn määrä ja yhteistyöongelmat.

Lisätietoja:
Seija Moilanen, asiantuntija
050 331 0719
etunimi.sukunimi@ttk.fi

Uusi Teollisuus -messuilla 20.-21.3. ratkaisuja teollisuuden haasteisiin

Uusi_Teollisuus-logo
Uusi teollisuus -messut Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa kokoaa yhteen teollisuuden yritykset, asiantuntijat ja päättäjät.

Uusi tapahtuma esittelee tuotannon ammattilaisille kunnossapidon, työturvallisuuden ja teollisuuden palveluita.

Ohjelmassa on asiantuntijapuheenvuoroja ja case-esimerkkejä muun muassa nykyaikaisista teollisuusympäristöistä, ennakoivasta kunnossapidosta sekä joustavasta työturvallisuuskulttuurista.
Tapahtuma avoinna 20.3.2019 klo 9–17 ja torstaina 21.3.2019 klo 9–16

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2018

Työturvallisuuskeskus järjestää viisi Kansainvälisen työturvallisuuspäivän alueellista seminaaria yhteistyössä aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueiden kanssa 27.4.2018.

Lue lisää >>>

Kaikissa seminaareissa on sama teema, Tunnista altistumisriskit. Tilaisuuksissa käsitellään asiantuntijoiden ja työpaikkaesimerkkien avulla sitä, miten erilaisten altistumien riskiä työssä voidaan vähentää hyödyntämällä työterveyshuollon asiantuntemusta.

Aamupäiväseminaarit järjestetään seuraavilla paikkakunnilla:
Espoo
, Kuopio, Rauma, Rovaniemi ja Vaasa.

Ilmoittaudu tästä linkistä.
Tilaisuudet ovat maksuttomia. Paikkoja on rajoitetusti.

Kansainvälistä työturvallisuuspäivää vietetään 28.4.

Kansainvälisen työjärjestön ILOn koordinoimaa Kansainvälistä työturvallisuuspäivää vietetään 22. kerran perjantaina 28.4.2017 maailmanlaajuisesti.

Työturvallisuuskeskus TTK huomioi päivän vieton järjestämällä viisi maksutonta Tiedosta turvaa -alueseminaaria 28.4.2016 klo 8.30–12 Helsingissä, Joensuussa, Oulussa, Naantalissa ja Seinäjoella yhteistyössä aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueiden kanssa.

Onko työpaikallasi tehty vaarojen arviointi? Tehdäänkö turvallisuushavaintoja? Selvitetäänkö henkilöstön työkykyä ja työhyvinvointia? Toimitteko yhteistyössä työterveyshuoltonne ja vakuutusyhtiöidenne kanssa? Kansainvälisen työturvallisuuspäivän alueseminaareissa käsitellään asiantuntijoiden ja työpaikkaesimerkkien avulla, miten työpaikoilla kerättävää tietoa voi ja kannattaa hyödyntää. Mikä on sinun roolisi?

ILOn kansainvälisen työturvallisuuspäivän teemana on tänä vuonna “Optimize the collection and use of OSH data. Kansainvälisen työturvallisuuspäivän tavoitteena on muistaa työssään menehtyneitä tai terveytensä menettäneitä työntekijöitä.

 

Lisätietoja, ilmoittautumiset:
Kansainvälisen työturvallisuuspäivän alueseminaarit: www.ttk.fi/tyoturvallisuuspaiva
ILO Kansainvälinen työturvallisuuspäivä: www.ilo.org/safework/events/safeday/lang–en/index.htm

Työhyvinvointi menestystekijänä

Henkilöstöjohtamisen yhdeksi keskeisimmistä osa-alueiksi on noussut henkilöstön työhyvinvointi. Sitä on lähestytty joukkoviestimissä pääsääntöisesti yksilön tai yhteiskunnan näkökulmasta, mutta harvoin työyhteisön ja johtamisen näkökulmasta. Uutuuskirjan näkökulma on työyhteisön eli organisaation ja siinä tarkastellaan ensisijaisesti työhyvinvoinnin nykytilan analysointia ja kehittämistä tavoitteena parantaa henkilöstön ja organisaation menestystä.

tyohyvinvointi-organisaation-menestystekijana_kansi

Juhani Kauhanen: Työhyvinvointi organisaation menestystekijänä. Kauppakamari 2016. ISBN: 9789522463968. 135 s.

 

Osallistavaan ihmisten johtamiseen

Esimiehen on hyvä ymmärtää, mitä johtamisella pitää saada aikaiseksi ja miksi. Se ei kuitenkaan riitä, vaan ihmisten osallistavan johtamisen toteuttamiseen tarvitaan myös taitoja ja työkaluja. Mitä johdat, kun johdat ihmisiä? Mitä tapahtuisi, jos esimiehet johtaisivat tekemällä kysymyksiä? Miten edistää ymmärrystä tai aikaansaada sitoutumista?

Ihmisiä voi johtaa kahdella tavalla, joko asia- tai ihmiskeskeisesti. Asiakeskeinen esimies kysyy itseltään, miten tämä ratkaistaan, miettii itse vastauksen ja sen jälkeen käyttää johdettaviaan resursseina miettimänsä ratkaisun toteuttamiseksi. Tällöin hän käyttää vastauspohjaisia menettelyjä, kuten selittämistä, perustelemista ja ohjeistamista.

Ihmiskeskeisesti johtaessaan esimies esittää kysymyksen johdettavilleen ja ohjaa asiankäsittelyprosessia, jossa johdettavat tuottavat yhteisen vastauksen kysymykseen. Kysymyksillä ihmiset saadaan itse ajattelemaan ratkaisuja ja ehdotuksia esillä oleviin asioihin. Kun ihmiset itse tuottavat ratkaisun, he ymmärtävät, miksi ratkaisu on juuri sellainen kuin se on. Itse tuotetun ratkaisun ihmiset useimmiten myös hyväksyvät. Hyväksyminen on edellytyksenä sitoutumiselle. Sitoutuminen tapahtuu yksilön omien korvien välissä, ja jokainen hyväksyy varmimmin omat ideansa. Esimies voi siis tarjota alaiselleen mahdollisuuden sitoutumiseen.

Osallistavalla johtamisella työntekijöille tarjotaan mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä. Mahdollisuus aitoon vaikuttamiseen motivoi ja sitoutuminen näkyy oma-aloitteisena vastuun ottamisena ja asioiden eteenpäin menemisenä. Yhdessä kehittämisen myötä prosessit toimivat paremmin. Hyvä työn jälki heijastuu yrityksen toimintaan ja yritys houkuttelee enemmän asiakkaita. Kun asiakkaat ovat tyytyväisiä, saadaan viivan alle tulosta.

Yhdessä kehittämisen kulttuuri on menestyksen tae. Tällaisen kulttuurin luominen edellyttää niin esimies- kuin suoritustiimienkin kehittämiseen liittyvien toimintamallien luomista ja jatkuvaa parantamista. Lisäksi pitää organisoida esimiesten osalta yhteinen osallistavien johtamistaitojen ja -menetelmien oppimisprosessi. Johtamistyön kehittämistä pitäisi mieluiten tehdä esimiestiimeissä ja johtoryhmissä. Tukea tähän esimiehet voivat saada sekä ulkopuoliselta taholta että organisaation sisältä.

Jokainen voi oppia osallistavan johtamisen taitoja ja siten onnistua paremmin johtamistyössään. Se vaatii vain harjoittelua. Suunnittele, toteuta, arvioi – ja sama uudestaan ja uudestaan johtaa taitojen kehittymiseen. Oppimisprosessin käynnistymiseksi olisi hyvä saada perusperehdytys erilaisiin johtamistilanteisiin ja tulevan johtamistilanteen suunnittelemiseen sopivista kysymyspohjaisista työkaluista.

Kari Laine. Kuva: Sami Kulju
Kari Laine. Kuva: Sami Kulju

Kirjoittaja
Kari Laine
asiantuntija, vastuualueina työelämän kehittäminen ja Työelämä 2020 -hanke
Työturvallisuuskeskus TTK
kari.laine@ttk.fi
0400 473 730

Info
Mistä lisätietoa?
Työturvallisuuskeskus TTK
http://www.ttk.fi
http://www.facebook.com/tyohyvinvointi
http://www.linkedin.com/company/the-centre-for-occupational-safety
http://www.twitter.com/TTK_viestii

 

Läheltä piti -ilmoituksilla turvallisuutta ja työhyvinvointia

Läheltä piti -tilanteella tarkoitetaan vaaratilannetta, jossa tapaturman sattuminen on ollut lähellä, mutta henkilö- ja materiaalivahingoilta on vältytty. Tällaisia ovat esimerkiksi esineiden putoamiset, liukastumiset, kaatumiset, putoamiset, törmäykset, puristumiset ja muut vastaavat tilanteet, joissa mukana olevat henkilöt ovat selvinneet pelkällä säikähdyksellä ja ilman materiaalivahinkoja.

Tutkimuksen mukaan läheltä piti -ilmoituksen tekeminen, toimenpide-ehdotusten esittäminen ja niiden toteuttaminen vähentävät tapaturmien määrää. Raportointi tuottaa tietoa turvallisuutta uhkaavista ongelmista, jolloin niitä voidaan korjata. Lisäksi raportointi auttaa ylläpitämään tietoisuutta toimintaan liittyvistä riskeistä.

Graafisella alan työhyvinvointikyselyn tuloksena todettiin, että alan yrityksissä tehdään vähäisessä määrin läheltä piti -ilmoituksia. Sattuneista tapaturmista aiheutuu kustannuksia ja inhimillistä kärsimystä, ja jokainen tapaturma on liikaa. Nolla tapaturmaa -ajatusmallin sisäistäminen vaatii työtä, aikaa, asennemuutosta sekä aitoa sitoutumista turvallisuusasioihin

Turvallisuuteen tulee kiinnittää huomiota ja luoda työpaikoille sellainen ilmapiiri, jossa myös läheltä piti ja vaaratilanteista ilmoitetaan ja ne tutkitaan. Vaara- tai haittatekijä on poistettava välittömästi, mikäli mahdollista.

Läheltä piti -ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa yrityksessä ja esittää toimenpide-ehdotuksen vaara- tai haittatilanteen poistamiseksi. Toimenpiteiden toteutusta varten laaditaan aikataulu ja nimetään vastuuhenkilöt.

Tarkoituksena on kiinnittää ihmisten huomiota vaaratilanteisiin ja -olosuhteisiin läpi organisaatiorajojen.

Turvallisuuden kehittäminen parantaa tuottavuutta ja työtyytyväisyyttä. Eri tutkimuksissa on havaittu, että läheltä piti -tilanteista ilmoittamisen lisääntyessä organisaation tapaturmataajuus laskee. Läheltä piti -tilanteiden ilmoittamisen myötä voidaan tunnistaa lisäksi tilanteita, joissa tarvitaan suojaimia.

Yrityksen riskien arviointeja tehtäessä lähtötietoina voidaan käyttää myös aiemmin tehtyjä läheltä piti -ilmoituksia sekä toteutettuja toimenpiteitä. Toteutetuista toimenpiteistä annetaan tietoa yrityksen henkilökunnalle.

Työturvallisuuslain 10 §:n mukaan työnantajan on riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä ja työympäristöstä työntekijän turvallisuudelle ja terveydelle aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Vaarojen selvittämisen ja tunnistamisen käytännön toteuttaminen ja menettelytavat työpaikoilla määräytyvät työnantajan toimialan, toiminnan luonteen ja työpaikan koon sekä muiden erityispiirteiden mukaan.

Kuva Sami Kulju
Kuva Sami Kulju

Info

Mistä lisätietoa?
Työturvallisuuskeskus TTK
http://www.ttk.fi – Hae:
Viestintäalan työhyvinvointi puntarissa, TTK
Opas läheltä piti -käytäntöihin, TTK
Teollisuuden työsuojelun peruskurssit
http://www.facebook.com/tyohyvinvointi
http://www.linkedin.com/company/the-centre-for-occupational-safety
http://www.twitter.com/TTK_viestii