Kuvanilogo-650x162

Pohjoismaiden suurin valo- ja videokuvauksen erikoistapahtuma kuluttajille ja ammattilaisille avautuu Messukeskuksessa, Helsingissä perjantaina 28.2. Tapahtuma kokoaa yhteen alan merkittävimmät yritykset ja esittelee valo- ja videokuvaamisen uusimmat tuulet.

Keväällä 2020 tapahtuman sisältö laajenee myös äänitykseen ja äänenkäsittelyyn ja -jakeluun.

Lue lisää >>>

Käsinlatojatapahtuma 2020 Painokellarissa

Päivälehden museon Painokellarissa järjestetään käsinlatojatapahtuma keskiviikkona 4. päivänä maaliskuuta klo 15 alkaen. Ohjelmassa on kevyttä, vähemmän vakavaa kisailua menneen ammatin hengessä. Tarinointia, muistoja, kiva tavata! Lino rapisee, ooli terävänä, holarit ja regletit tuijottavat, kirtsut odottavat kosketusta!

Tervetuloa kisamaan tai kannustamaan!
Tapahtuman järjestää Painokellarin työnäytösväki.

Editkilpailun kansiäänestys käynnissä

Aikakausmedian Editkilpailussa 2019 on 17 eri sarjaa. Toimituksellisia sarjoja on 15 ja mainonnallisia sarjoja 2. Kussakin sarjassa valitaan kolme parasta ja voittajan näistä valitsee useat asiantuntijatuomaristot.

Kansikilpailussa voittajan äänestää suuri yleisö. Äänestys on nyt avattu!  Yleisösuosikin lisäksi ammattilaiset valitsevat Vuoden myyvimmän irtonumerokannen.

Äänestää voit 1.3. klo 21.00 asti: www.editkilpailu.fi/kansi19

Kilpailun tulokset julkistetaan Editgaalassa 19.3.

Graafisen tekniikan insinöörikoulutus 1988–2017

”Ottakaa siis yhteyttä osastonjohtajaamme ja tilatkaa oma insinöörinne. Saatte sellaisen vieläpä mittatilaustyönä.”

Näin mainosti itseään ensimmäinen insinööriluokka tekemässään esitteessä viimeisenä opiskeluvuotenaan.  Markkinointi tuli tarpeeseen, koska lama pääsi yllättämään tälläkin alalla ja työnantajat tulivat varovaisiksi  rekrytoinneissaan. Onneksi ongelma jäi tilapäiseksi.

Näiltä vuonna 1988 opiskelunsa aloittaneilta ja neljä vuotta myöhemmin valmistuneilta ensimmäisiltä kirjapainoinsinööreiltä sain kirjaani Graafisen tekniikan insinöörikoulutus 1988–2017 mukavia opiskeluaikojen muisteloita.

Opiskelijavaihdon pioneereja, vasemmalta Bill Offer (LCP), Seija Ristimäki, Anna-Liisa Tokola, Jaana Alava, Johanna Liipola, Jaakko Suorsa, Wolfgang Faigle (Stuttgart), Risto Vallenius, Santtu Keiskoski, Liisa Vehkaoja (kv-koordinaattori EVTEKissä), Machteld Pectoor (Belgia), Gottfried Ohnmacht (kv-koordinaattori Stuttgartissa) ja Marko Silanterä (teknikko-opiskelija). Kuva EVTEK. 

 

 

Vuonna 1988 aloitettiin Espoon–Vantaan teknillisessä  oppilaitoksessa (EVTOL) ylioppilaspohjainen kirjapainoinsinöörien koulutus. Seitsemän vuotta myöhemmin Espoon-Vantaan teknillisessä ammattikorkeakoulussa (EVTEK) alkoi uutena viestintätekniikan koulutusohjelma, joka  muodostui graafisen tekniikan ja mediatekniikan suuntautumisvaihtoehdoista. Koulutusohjelmasta  tuli erittäin suosittu. Jopa 600 hakijaa valitsi tämän ensisijaiseksi

Mediatekniikasta digitaaliseen mediaan
Suuntautumisvaihtoehtojen opiskelijamäärissä ei ollut juurikaan eroja, ja lähes 40 opiskelijaa päätyi graafisen  tekniikan opintoihin. Vuonna 2001 viestintätekniikan koulutusohjelman nimi muuttui mediatekniikan koulutusohjelmaksi. Tällöin myös mediatekniikan suuntautumisvaihtoehdon nimi muutettiin digitaaliseksi mediaksi.
EVTEKin ja Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian yhdistyessä vuonna 2008 syntyi Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Syksyllä 2013 Metropoliassa aloitti viimeinen opiskelijaryhmä, jolla oli mahdollisuus valita graafisen tekniikan  suuntautumisvaihtoehto.Vuoden 2018 loppuun mennessä valmistui yhteensä 476 graafisen tekniikan insinööriä.  Linjan lopettamiseen vaikuttivat ensisijaisesti alan yrityksissä tapahtuneet digitalisaation kasvun tuomat vaatimukset ja muutokset sekä opiskelijaryhmien pienentyminen. Katsottiin, että yritysten osaamistarpeisiin voidaan vastata
uudella mediatekniikan koulutuksella, jossa pääpaino on web-teknologioissa.

Lakkautuspäätös innosti historiikkityöhön

Mediatech-tiimi muodostui mediatekniikan koulutusohjelman henkilöstöstä, ja sen työ oli eri muutosvaiheissa keskeinen. Opetussuunnitelmia (OPS) päivitettiin alkuvuosia lukuun ottamatta vuosittain, näin pyrittiin pitämään opetussisällöt ajan tasalla. Tiimissä seurattiin OPSien toteutusta, resurssien riittävyyttä ja opiskelijapalautetta.

Historiikin kirjoittaminen alkoi esimieheni koulutusohjelmanjohtaja Harri Airaksisen ehdotuksesta. Koska olin aloittanut opetustyöni sivutoimisena tuntiopettajana kirjapainotekniikan teknikkokoulutuksessa, halusin sisällyttää historiikkiin tietoja myös sen syntyvaiheista. Vuonna 1961 alkanut teknikkokoulutus loi pohjan teknisen alan ylemmälle esimieskoulutukselle ja tulevalle insinöörikoulutukselle. Olipa minulla samalla hyvä tilaisuus haastatella pitkäaikaista työtoveriani ja ystävääni Pentti Niemelää, joka oli ollut vuodesta 1964 kirjapainotekniikan teknikkolinjan johtajana Helsingin teknillisessä oppilaitoksessa (HTOL) ja vuodesta 1985 EVTOLin graafisen tekniikan osastonjohtajana. Sain näin tallennetuksi paljon arvokasta tietoa teknikkokoulutuksen syntyvaiheista ja muisteluita insinöörikoulutuksen alkutaipaleelta.

Pentti Niemelä syksyllä 2016. Kuva Merja Nieppola.

Löysin HTOL:n tulevaisuuden kehityslinjoja tutkivan työryhmän muistiosta huhtikuulta 1983 lehtori Niemelän kirjoittaman osan, jonka viimeisen kohdan hän kirjoitti seuraavasti: ”Olisi pikaisesti tutkittava insinööritasoisen esimiehen tarve graafisessa teollisuudessa, ja jos tarvetta ilmenee, varauduttava aloittamaan opistotasoinen insinöörikoulutus viimeistään 90-luvulle siirryttäessä. Tällöin korjautuisi myös se puute, että kirjapainoteknikolla ei ole reaalisia mahdollisuuksia jatkokoulutukseen omalla alallaan tällä hetkellä. Tämän selvityksen voisi parhaiten tehdä Graafisen Keskusliiton nimeämä työryhmä.”

Asiantuntijat sisältöä kirjoittamassa

Historiikin sisältöä miettiessäni tulin ajatelleeksi myös muita kirjoittajia. Käännyin Mediatech-tiimin pitkäaikaisten jäsenten puoleen ja ehdotin heille kullekin kirjoitusaihetta. Näin sain mielestäni jokaiseen aiheeseen
parhaan mahdollisen sisällön.

Yliopettaja Pentti Vilukselan osuudessa tarkastellaan insinööriopiskelun viimeisen koitoksen, insinöörityön, prosesseja.  Prepress-laboratoriohankinnoista 20 vuotta vastannut yliopettaja Erkki Rämö kirjoittaa vauhdikkaalla tavallaan tuolloin ennakkoluulottomasta ratkaisustaan valita Applen MacIntosh-laitteisto vuonna 1989 uuteen laboratorioon, joka sai myöhemmin nimekseen Jobs. T&K-toiminnasta ja projekteista sekä laboratorioiden kehityksestä kertoviin lukuihin osallistui useampi kirjoittaja.

Insinöörikoulutuksen johtajana 18 vuotta toimineen yliopettaja Seija Ristimäen kirjoitus kertoo koulutuksen kansainvälistymisestä, miten yhteistyöverkosto luotiin ja miten sen seurauksena syntyneen opiskelija- ja opettajavaihdon ensiaskeleet otettiin. Verkostoa koordinoi EVTEK (myöhemmin Metropolia AMK) ja Ristimäki toimi sen puheenjohtajana. Kansainvälistymisen seurauksena aloitettiin myös englanninkielinen opetus, kansainvälinen tutkimus- ja kehitystoiminta sekä intensiivikurssit. Tulevaisuuteen näkökulmia antoi nykyinen mediatekniikan tutkintovastaava lehtori Toni Spännäri.

Messuja ja pizzailtoja

Kirjassa kerrotaan myös monista tapahtumista, kuten ekskursioista, Finngraf-messuista ja pizzailloista, jotka ainakin opiskelijoiden mielestä olivat opiskelun suola ja tärkeä lisä. Opiskelijoilta suurimman ponnistuksen vaativat useina vuosina valmistuneet kurssijulkaisut, joihin myydyillä mainoksilla kustannettiin viimeisen opiskeluvuoden kurssimatkat. Tarkoituksena on lahjoittaa Päivälehden museoon kaikki sekä teknikoiden että insinöörien kurssijulkaisut, joita on kokoelmaani vuosien varrella kertynyt.

Pentti Niemelän vuosien 1964–1978 aikana tallentamista teknikoiden kurssijulkaisuista on hävinnyt Gratek vuodelta 1967. Jos sinulla sattuu olemaan tuo puuttuva vuosikerta ja haluat täydentää kokoelman, niin otathan yhteyttä lehden toimitukseen info@mediaunioni.fi.

Kirjassa on myös kuvamateriaalia monesta lähteestä. Lisäksi liitteenä on luettelo vuosina 1988–2017 toimineista päätoimisista ja sivutoimisista ammattiaineiden opettajista, joiden joukossa on monia tuttuja nimiä alan vaikuttajista tutkimuksessa, kehityksessä ja yritysmaailmassa. Teksti Merja Nieppola.

Merja Nieppola Kätkätunturin huipulla Levillä syyskuussa 2019. Kuva Raija Karioja.

 

Kirjapaino ammattikasvatuksen uranuurtajana

Vaikka kuurot olivat jo 1900-luvun alkuvuosina osoittaneet, että he menestyvät kirjapainoammateissa siinä kuin kuulevatkin, oli työ- tai oppipaikan saanti heille vaikeaa. Kuurojen työllistymismahdollisuuksia parantamaan perustettiin Helsinkiin vuonna 1929 kuurojen oma kirjapaino Oy Surdus Ab.

Surdus oli osakeyhtiö. Osakkeiden tärkein anti omistajilleen oli kuurojen kirjatyöntekijöiden työllistäminen.

Kuurojen kirjapainon tärkeä taustahahmo oli Keskuskirjapainossa sitojana työskennellyt Oskar Wetzell. Hankittuaan vankan ammattitaidon hän perusti oman kirjansitomon ja otti sinne kuuroja ammattioppiin.

Kuurojen yhdistystoimintaan aktiivisesti osallistunut Wetzell oivalsi yritystoiminnan tuomat mahdollisuudet kuurojen työllistämisessä. Hänen aloitteestaan Kuurojen liitto käynnisti hankkeen, joka johti Surdus-kirjapainon perustamiseen. Surdus aloitti toimintansa Helsingin keskustassa Rikhardinkadulla ja työllisti aloittaessaan kahdeksan työntekijää ja kolme oppilasta.

Kuurojen keskuudessa oli riittävästi graafisen alan osaajia, joten kirjapaino toimi alkuun heidän johdollaan. Toiminnan vakiintuessa kävi kuitenkin ilmeiseksi, että yrityksen johtoon tarvittiin ammattilainen, jolla olisi kontakteja yritysmaailmaan sekä kokemusta muiden kirjapainojen johtamisesta. Tällainen henkilö löytyikin helposti.

Faktori Liljanderin ura Surduksessa

Kirjapainoalalla oppinsa 1900-luvun alussa suorittanut ja monissa kirjapainoissa faktorina toiminut Evert A. Liljander kiinnitettiin Surduksen tekniseksi johtajaksi toukokuussa 1936. Hän oli aiemmin ollut töissä mm. Norjassa, jossa oli työskennellyt kuurojen latojien kanssa. Myöhemmin helsinkiläisessä Kustannusosakeyhtiö Kirjan kirjapainossa hänen alaisenaan oli kuuro latoja, jonka kanssa Liljander tuli hyvin toimeen Norjassa opitun kommunikoinnin avulla.

Kun Surdus etsi teknistä johtajaa, nousi Liljanderin nimi heti esiin. Hän olikin Surduksen palveluksessa 27 vuotta. Liljander tunnetaan myös aktiivisena järjestöjyränä. Hän kuului Faktoriliiton liittohallitukseen vuosina 1951–1964 ja oli liiton sihteerinä 1951–1954. Jäätyään eläkkeelle Liljander toimi Faktoriliiton toimistonhoitajana vuoteen 1972 saakka. Tuolloin hän oli jo 78-vuotias.

Toiminnan laajetessa Surdus Oy muutti pois Rikhardinkadun ahtaista tiloista, ensin Aleksanterinkadulle ja sitten Meritullinkadulle. Vakiotilauskantaan kuuluivat kuurojen yhdistysten painotuotteet, mutta muutoin se toimi tavallisen liikekirjapainon tapaan.

Carl-Erik Martolan työvälineitä sekä hänen sitomiaan kirjoja.

Kun offsettekniikka syrjäytti rytinällä kohopainon 1970-luvulla, jouduttiin Surduksessa toteamaan, että rahkeet eivät riitä toiminnan jatkamisen kannalta välttämättömiin investointeihin. Kirjapainon toiminta loppui vuonna 1979.

Viidenkymmen toimintavuotensa aikana Surdus ehti tarjota monelle kuurolle pääsyn kirjapainoammatteihin. Tarkkoja lukuja ei ole, mutta on arveltu, että 1970-luvun lopulla kirjapainoalalla oli töissä jopa sata kuuroa. Läheskään kaikki eivät tulleet alalle Surduksen kautta, mutta se, että alalla oli jo pitkään ollut kuuroja ammattilaisia, auttoi muita kuuroja työpaikan hankinnassa.

Pieni näyttely –  paljon asiaa

Kuurot kirjatyöntekijät -näyttelyssä Helsingissä on vitriinissä esillä kuvalaattoja, kirjakkeita, kirjansidontaa liittyviä välineitä sekä työnäytteitä. Ne ovat peräisin museon omista ja juuri tähän näyttelyyn lahjoitetuista kokoelmista. Lahjoittajina ovat olleet kuurojen kirjatyöntekijöiden perikunnat. Sukujen vaalimat kulttuuriaarteet ovat näin päätyneet suuren yleisön nähtäville.

Kirjansidonnassa käytetty puristin ja kultausfiletteja Oskar Wetzellin sitomosta sekä Wetzellin sitomia kirjoja.

Näyttelyn tekstit on laatinut erikoistutkija Tiina Naukkarinen. Surdus Oy:n tarina tulee kerrotuksi, ja myös muita kuurojen Suomessa toteuttamia kirjapainohankkeita esitellään.

 

Näyttelyssä esitettävä lyhytelokuva on todellinen löytö. Filmin on kuvannut Rurik Pitkänen. Pitkänen aloitti latojanopin vuonna 1919 ja suoritti myöhemmin faktorin tutkinnon. Hän toimi Surduksen johtokunnassa sen alkuajoista aina kuolemaansa 1966 saakka. Filmistä on helppo havaita, että se on kirjapainoammattilaisen tekemä. En muista nähneeni toista yhtä hyvin kohopainoaikaisen siviilipainon toiminnasta kertovaa dokumenttia. Filmi on digitoitu Suomen kirjasäätiön tuella ja sen voi katsoa myös kotikoneella.

Surduksen toiminnasta kertova lyhytelokuva tarjoaa mielenkiintoisen matkan 1950-luvun
kirjapainoon. Pysäytyskuva R. Pitkäsen lyhytelokuvasta.

Vuonna 1907 perustettu Kuurojen museo on nykyisin osa Työväenmuseo Werstasta. Museon tehtävä on huolehtia Suomen kuurojen ja viittomakielisten kulttuuriperinnön tallentamisesta, tutkimisesta ja näytteillä pitämisestä. Kuurot kirjatyöntekijät -näyttely on avoinna yleisölle Valkeassa talossa Haagassa Ilkantie 4:ssä perjantaisin kello 12–16 sekä sopimuksen mukaan muulloinkin. Näyttely on esillä 4.9.2020 saakka ja sinne on vapaa pääsy.

Näyttelystä tehty verkkoversio löytyy Kuurojen museon kotisivuilta http://www.kuurojenmuseo.fi.

Teksti Markku Kuusela, kuvat Ilari Järvinen / Museokuva ja Markku Kuusela.

 

 

Mediaunioni MDU:n keilailumestaruuskilpailu Porissa

Esa Suoniemi keilasi mestariksi

Keilailua harrastavat jäsenemme kokoontuivat Poriin ratkomaan paremmuuksia lokakuun ensimmäisenä lauantaina. Harrastajat vähenevät pikkuhiljaa – Poriin saapui vain 14 keilaajaa, kaukaisimmat Oulusta. Kilpailu käytiin amerikkalaisella pelitavalla kuuden sarjan kilpailuna. Kaikki kilpailivat samassa luokassa tasoituksin, jotka laskettiin kyseisen viikon Porin kilpailun keskiarvotasoituksilla 210–155/70 %. Rekisteröimättömän pelaajan
tasoitus oli 30 p/sarja.

Tamperelainen Esa Suoniemi löi heti aloitussarjoissa muille luun kurkkuun, ja hän johtikin kilpailua alusta loppuun asti. Ensimmäinen mestaruus tuli tuloksella 1273. Toiseksi keilasi hyvän viimeisen sarjansa ansiosta Pekka Teinilä Naantalista tuloksella 1231, ja kolmanneksi tapahtumavastaava Hannu Nurminen Eurasta tuloksella 1204.

Ensimmäistä kertaa tasoitukset laskettiin hallin keskiarvotasoituksin, ja systeemi kohteli kaikkia melko tasapuolisesti, ainoastaan rekisteröimättömien tasoitusta pitää vielä hieman viilata. Ensi vuoden kilpailun pitopaikaksi sovittiin alustavasti Turku.  Teksti ja kuva Pekka Teinilä

Tulokset:
1. Esa Suoniemi Tampere 1273.
2. Pekka Teinilä Naantali 1231.
3. Hannu Nurminen Eura 1204.
4. Juhani Saarinen Saarijärvi 1171.
5. Timo Mankonen Tampere 1170.
6. Vuokko Jylhäsalo Tampere 1157.
7. Markku Ruohonen Turku 1154.
8. Markku Kamsula Oulu 1131.
9. Pekka Niilola Salo 1090.
10. Jukka Rautavaara Humppila 1084.
11. Kari Korhonen Jyväskylä 1083.
12. Jukka Ollikainen Oulu 1072.
13. Hannu Valkeaniemi Tampere 1069.
14. Antero Kokko Oulunsalo 1062.

Graafisen viestinnän Sign, Print & Pack -messut 11.–12.3.2020.

Sign, Print & Pack -messut kokoavat Helsingin Messukeskukseen entistä kattavamman näytteilleasettajajoukon. Tapahtuma tarjoaa painotuotteiden, suurkuvatuotteiden, teippausten, myymälä- ja ulkomainonnan tai ruoka- lääke- tai kuljetuspakkausten parissa työskenteleville inspiraatiota sekä uusinta tietoa ja teknologiaa. Samaan aikaan Messukeskuksessa järjestetään myös pakkausalan PacTec-, sekä FoodTec- ja PlastExpo-messut.

Rekisteröidy messuille ilmaiseksi täältä. Samalla lipulla pääset Sign, Print & Pack -, PacTec-, FoodTec- ja PlastExpo-messuille.

Lue lisää osoitteessa www.sipp.fi

Vastuullisuuskilpailulla ratkaisuja materiaalien uusiokäytölle

Kuva Messukeskus

Pakkausalan ammattitapahtuma PacTec, FoodTec & PlastExpo Nordic kutsuu alan toimijoita osallistumaan kilpailuun, jossa tuodaan esille uusia ideoita tulevaisuuden vastuullisia tuotteita ja tuotantomenetelmiä varten. Kilpailu käynnistyy marraskuussa, ja voittaja julkistetaan PacTec, FoodTec & PlastExpo Nordic -tapahtumassa Helsingissä Messukeskuksessa 11.-12.3.2020.

Kilpailun voittaja saa 5 000 euron jakaman palkintorahan, jonka lahjoittaa Suomen Messusäätiö. Kilpailuun voivat osallistua alan elintarvike-, pakkaus- ja muovialan yritykset ja opiskelijat, joilla on esitellä uusi tuote, palvelu tai tuotantomenetelmä, joka edistää alan vastuullisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Kilpailuun voi ilmoittautua 16.2.2020 asti.

Kilpailun raatiin kuuluvat: Vesa Taitto, Muoviyhdistys; Antro Säilä, Pakkausyhdistys; Marleena Tanhuanpää, Elintarviketeollisuusliitto; Juha Ala-Hiiro, Teknisen kaupan liitto; Paula Eskola, Motiva sekä Marcus Bergström, Messukeskus.

Lisätietoja ja kilpailuun ilmoittautuminen tapahtuman verkkosivuilla.

Mediapäivä 2020 tammikuussa

Mediapäivä 2020 järjestetään taas! Aika on torstai 30. tammikuuta 2020 ja paikka Marina Congress Center Helsingissä. Kyseessä on media-alan oma tapahtuma, joka kokoaa saman katon alle alan toimijat, vaikuttajat ja toimialasta kiinnostuneet.

Teemana on tänä vuonna uudet yleisöt ja sitouttaminen. Aamupäivän seminaareissa syvennytään teknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin sekä käyttäjäkokemukseen ja asiakaspalveluun. Iltapäivällä pohditaan, miten media sitouttaa nuoria yleisöjä. Aiheita käsitellään asiantuntijaesityksissä, yritys-caseissa ja workshopissa. Esitysten lisäksi Mediapäivä tarjoaa tilaisuuden verkostoitumiseen ja ajatustenvaihtoon.

Lisätietoja >>>

Helsingin Kirjamessut käynnistyvät torstaina

Kuva Messukeskus

Kirjat ovat pääosassa tällä viikolla, kun Helsingin Kirjamessut avautuvat Messukeskuksessa. Tämän vuoden teemamaa Ranska on tuhansien keskustelujen maa. Tapahtumaan tulee lähes 40 kansainvälistä kirjailijavierasta, joista 15 on Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkintojen finalisteja.

Helsingin Kirjamessut on Suomen suurin kirja-alan tapahtuma ja valtakunnallisesti merkittävä kulttuurifoorumi. Messukeskus järjestää Helsingin Kirjamessut yhteistyössä Suomen Kustannusyhdistyksen ja Kirjakauppaliiton kanssa.

Helsingin Kirjamessujen yhteydessä on myös Antikvaariset Kirjamessut, jotka järjestetään yhteistyössä Suomen Antikvariaattiyhdistyksen kanssa ja mukana ovat myös Levymessut ja Postimerkkinäyttely. Suunnista kirjaan -tapahtuma torstaina ja perjantaina tuo noin 8000 koululaista messuille.

Tapahtuma järjestetään nyt 19. kertaa. Samanaikaisesti järjestetään Viini ja Ruoka -tapahtuma, johon pääsee samalla lipulla. Tapahtumakokonaisuudessa vieraili viime vuonna 85 616 kävijää.

Helsingin Kirjamessut 24.–27.10.2019 Messukeskuksessa Helsingissä. Tapahtuma on avoinna torstaista lauantaihin 24. – 26.10. klo 10-20 ja sunnuntaina 27.10. klo 10-18.

Lue lisää >>>