Sana vuoden päätteeksi

FAKTORI 2/1968

OTTEITA FAKTORIKOULUN 7. kurssilla opiskelleen Kalervo Lindgrenin tutkimuksesta Graafisen teollisuuden työtapaturmat:

Tapaturmien torjuntaan on graafisessakin teollisuudessa kiinnitetty huomiota jo useiden vuosikymmenien ajan. Merkittävä edistysaskel saavutettiin 28.3.1930, jolloin annettiin yksityiskohtainen työturvallisuuslaki. Laki astui voimaan seuraavan vuoden alusta. Työturvallisuutta säätelevä laki uudistettiin perusteellisesti 28.6.1958. Työturvallisuutta valvotaan jatkuvasti laeilla, asetuksilla ja ohjeilla. Vanhin voimassaoleva asetus lienee peräisin vuodelta 1917: ”Asetus työssä teollisuus- ynnä eräissä muissa ammateissa (64/1917).”

Graafisen alan koneiden suoja- ja varolaitteisiin on viime vuosina kiinnitetty huomiota yhä lisääntyvässä määrin. Alan koneistuksen pitkäikäisyydestä johtuen on kuitenkin edelleen runsaasti käytössä koneita, joiden suojalaitteissa on paljon toivomisen varaa.

Sosiaaliministeriön julkaisema virallinen tilasto kertoo kuitenkin, että vuonna 1960 menetettiin 18 859 työpäivää 775 työtapaturman seurauksena graafisella alalla.

Työhön soveltumattomat jalkineet ovat aiheuttaneet suurimman osan tähän ryhmään (= sitomo) kuuluvista kaatumisista ja putoamisista. Sitomon työvoima on naisvaltaista, ja kuten tiedämme nainen on turhamainen, jolloin kauneus usein korvaa käytännöllisyyden. Korkeakorkoinen kenkä ei kuitenkaan anna jalalle riittävää tukea kaikissa työvaiheissa, esim. erilaisten taakkojen nostossa. Toisena tähän ryhmään kuuluvana tapaturmien aiheuttajana ovat kaatumiset työpaikan portaissa.

Tapaturmien määrässä johtaa maanantai, kuten voi odottaakin. Edellisen illan ja yön huvitukset ja mahdollinen alkoholin käyttö aiheuttavat väsymystä ja alttiutta tapaturmille. Yllättävää sitä vastoin on torstain suuri tapaturmamäärä. Eräänä selityksenä tähän on monien kirjapainolaitosten käyttämä tapa maksaa palkka joka toisena keskiviikkona, jolloin torstaista helposti muodostuu ns. ”toinen maanantai”.

FAKTORI 9/1968

SANA VUODEN PÄÄTTEEKSI otsikoi Suomen Faktoriliiton puheenjohtaja Ahti Åvall pääkirjoituksensa vuoden 1968 viimeiseen lehteen:

Avatessamme lehden, kuunnellessamme radiota tai katsellessamme televisiota toteamme, kuinka yhteiskunta askel askeleelta luopuu perinteellisistä suhtautumisperiaatteistaan ajan probleemeihin ja hakeutuu uusiin tarpeellisiin uudestijärjestelyprosesseihin. Ei ainoastaan yhteiskunta vaan myös teollinen elämä on joutunut sen pyörteisiin. Uudistukset ja kehitys asettavat meidät yhä uudelleen arvioimaan asenteemme, kun seuraamme, miten automatisointi, rationalisointi, teknilliset uutuudet ja fuusiointi ovat vallanneet jalansijaa teollisuudessa.  Graafinen ala maassamme ei ole jäänyt kehityksessä muista jälkeen, sen toteamme jo tulleista ja tulossa olevista mullistavista uutuuksista.

Yllämainitusta voimme todeta, että uudestijärjestely ja teknillinen kehitys ovat kuuluneet tämän vuoden tavoitteisiin ja uusia tavoitteita on jo asetettu seuraavillekin vuosille. Meidän on suhtauduttava myönteisesti kehityksen kulkuun ja sen eri vaiheisiin, ellei se ole inhimillisyyttä loukkaavaa. Kouluttamalla ja kehittämällä itseämme, innoittamalla ja tukemalla toisiamme pystymme luomaan tyydytyksen toiminnassamme kukin omalla sarallamme.

Elämme hyvin mielenkiintoista aikakautta. Se on mielenkiintoista vain niille, jotka ovat asettaneet tavoitteensa tulevaisuutta silmällä pitäen. Hyvää vuoden loppua. A. Å.
Tekstin toimitti Jorma Suomi

50 v sitten Skannaus_20181015 Faktorien rouvat

 

Ratkaisu lehden 3/2018 kuva-arvoitukseen: jäniksenkäpälä

Kuivattua jäniksenkäpälää on perinteisesti käytetty mm. jauhojen poispyyhkimiseen. Kirjapainoissa se oli erityisesti kuvanvalmistuksen ammattilaisten eli kemigrafien työkalu. Kemigrafit valmistivat kuvalaatat monivaiheisen syövytysprosessin avulla. Sinkkilevylle levitettiin erilaisia happoja sekä mm. magnesiumpulveria tai riisijauhoa.

jäniksen käpälä

Jäniksenkäpälällä voitiin kätevästi puhdistaa ylimääräinen pulveri. Myös muuhun kuvalaatan puhdistustyöhön jäniksenkäpälä oli käypä väline. Jäniksenkäpälän lisäksi kemigrafien työkalupakkien välineitä olivat erilaiset kaivertimet, skraparit ja stikkelit.

Jäniksenkäpälän suosiossa oli ehkä myös vähän taikauskoa: sitä pidettiin onnea
tuottavana. Ripaus onnea ei ollut haitaksi ammattilaisellekaan. Kuvan jäniksenkäpälä on peräisin kemigrafi Matti Sirénin työkalupakista, joka on esillä Päivälehden museossa. Pakin valmisti Matin puuseppäisä, ja se oli ahkerassa käytössä siihen saakka, kun
pikasyövytyskoneet ja uusi kuvanvalmistustekniikka syrjäyttivät käsityöhön perustuneen kemigrafian. Onneksi Matti toimitti työkalupakkinsa ajoissa museon
kokoelmiin.

Hopeasiivet Tekniikan museossa

Mediaunionin Hopeasiivet-jäsenryhmä Turusta vieraili 6.11. Helsingin Viikissä
sijaitsevassa Tekniikan museossa. Opastetussa Tekniikan maa -näyttelyssä 14-henkinen
ryhmä tutustui arjen askareiden, vedenpuhdistuksen, kaivosteollisuuden ja kierrätyksen
teknologian kehitykseen ja innovaatioihin sekä niiden vaikutukseen arkeen,
työhön ja ympäristöön.

Tekniikan Museo
Oppaan esitystä WorkPartner-puutarharobotista kuuntelivat tarkkaavaisina mm. Taisto Rantanen (vas.), Ari Johansson ja Rainer Hammar.

Näimme myös ensimmäisen suomalaisvalmisteisen, Esko-nimisen tietokoneen, joka valmistui vuonna 1960 kuuden vuoden kehitystyön jälkeen. Tuohon aikaan tietokoneista käytettiin nimiä matematiikkakone ja sähköaivot. Näytteillä oli myös yksi Suomen ensimmäisistä sähköautoista, vuonna 1989 valmistunut Finvan II -prototyyppi. Se suunniteltiin erityisesti postin ja kevyiden tavaroiden kuljetuksiin. Huippunopeus oli 58 km/h, ja yhdellä latauksella se kulki 60 kilometriä. Auto painoi 740 kiloa, akkujen osuus painosta oli 185 kiloa. Isommilla 555 kilon akuilla pääsi 197 kilometrin päähän 48 km/h.

Omatoimisesti tutustuimme Etäunelmia-näyttelyyn, joka esitteli mm. viestintätekniikan keksintöjä eri vuosikymmeniltä. Matkan kruunasi maittava lounas Käpylän Karjalatalon ravintola Kareliassa.

Hopeasiivet kiittää Mediaunionia, jonka toiminta-avustus antaa mahdollisuuden järjestää mielenkiintoisia jäsenmatkoja. Teksti Jorma Suomi, kuva Pekka Teinilä.

Kertova kuva

Ville Tietäväisen ja Ville Hännisen uutuuskirja Kertova kuva on ainutlaatuinen kooste kuvajournalismin lajeista ja keinoista. Upeasti kuvitettu teos rakentuu konkreettisten esimerkkien ympärille: Tietäväisen kuvitusten kautta lukijalle avautuu, mitä kuvilla voi kertoa ja miten. kantta

Kertova kuva on tarkoitettu visuaalisten ja viestintäalojen ammattilaisille sekä kaikille visuaalisesta kerronnasta kiinnostuneille. Samalla teos on palkittujen tekijöiden kannanotto laadukkaan kuvajournalismin puolesta.

– Maailman on sanottu muuttuvan alati visuaalisemmaksi, mutta se on tarkoittanut vain kuvapinta-alan lisääntymistä. Itse haluan puhua ideapohjaisen kuvan ainutkertaisen sanoman puolesta. Kuvitus on tekijän ja lukijan yhteistyötä: kun vastaanottaja hoksaa kuvituksen idean, viesti jää vahvasti mieleen, sanoo Tietäväinen.

Ville Hänninen on kuviin erikoistunut toimittaja ja tietokirjailija. Hänen edellinen tietokirjansa Kirjan kasvot – Sata vuotta suomalaisia kirjankansia (SKS, 2017) sai Taideyhdistyksen kirjallisuuspalkinnon 2017.

Ville Tietäväinen on palkittu kuvittaja, graafinen suunnittelija ja sarjakuvataiteilija. Hänen lehtikuvituksiaan on julkaistu 1990-luvulta lähtien mm. Helsingin Sanomissa ja Yliopisto-lehdessä.

Päivälehden museossa on 5.12.2018 – 24.2.2019 teoksen pohjalta koostettu näyttely.

Ville Tietäväinen ja Ville Hänninen
Kertova kuva – Journalistisen kuvituksen mahdollisuuksia ja keinoja. SKS 2018
ISBN 978-952-222-991-5

Vielä voi pyrkiä Uutisraivaajaksi

Innovaatiokilpailu Uutisraivaaja alkoi lokakuussa viidettä kertaa, ja kutsu on jälleen käynyt kaikille, jotka haluavat kehittää tiedonvälitystä tai journalismia. Kaikille kilpailusta kiinnostuneille järjestetään klinikka 24.11. Helsingissä Päivälehden museolla, osoitteessa Ludviginkatu 2-4. Ohjelma alkaa kello 9 aamukahveilla, ja mukana voi olla joko aamu- tai iltapäivän ohjelman ajan tai koko päivän.

Kuten Uutisraivaaja-kilpailu, Klinikka on kaikille avoin. Voit tulla paikalle yksin tai ryhmässä. Huomaa kuitenkin, että tapahtumaan mahtuu rajallinen määrä osallistujia, joten ilmoittautua kannattaa pian.

Klinikalla osallistujia vastassa on esimerkiksi Uutisraivaaja-koordinaattori Tanja Aitamurto ja joukko kilpailun aiempia voittajia, jotka pistävät neuvonsa jakoon. Voit myös marssia ideasi tai kysymystesi kanssa näiden konkareiden luo ja saada palautetta ja vinkkejä.

Lue lisää Klinikasta ja kilpailusta täältä >>>

Think Ink -innovaatiokilpailun voittajaksi podcast-applikaatio

Media-alan tutkimussäätiön Think Ink -innovaatiokilpailun pääpalkinnon on saanut VidCast, joka on ratkaisu matalan kynnyksen podcast-julkaisemiseen.

Jaetulle toiselle sijalle ylsivät lisätyn äänitodellisuuden mobiiliratkaisu Voconaut ja kuvan rajauksen mullistava Frameright. Kolmanneksi sijoittuivat mediamyynnin työkalu Superskills ja edutainment-alusta Newsverse. Suuruudeltaan 80 000–10 000 euron palkinnot on tarkoitettu ideoiden jatkokehittämiseen.

VidCast-julkaisualusta yhdistää sekä ääntä että videoita tarjoten käyttäjälle mahdollisuuden valita kuunteleeko vai katseleeko hän – vai molempia. VidCast nojaa yhteisölähtöisyyteen ja käyttäjien luomaan sisältöön.

Media-alan tutkimussäätiö järjesti Think Ink -kilpailun nyt neljättä kertaa. Kilpailuun lähetettiin 30 ideaa, joista tuomaristo valitsi finaaliin kahdeksan.

Media-alan tutkimussäätiö edistää painetun ja sähköisen sekä sisältölähtöisen digitaalisen median kilpailukykyä. Säätiö tukee liiketoiminnan ja teknologioiden tutkimus‐, kehitys- ja innovaatiotyötä, koulutusta, osaamisen kehittämistä sekä mediaan liittyvien tarpeiden ymmärtämistä.

Lisätietoja säätiöstä ja kilpailusta löytyy osoitteesta www.mediasaatio.fi

JSN:n näyttely kiertää osana 50-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa

Julkisen sanan neuvosto perustettiin Helsingissä 10. joulukuuta 1968. Tänä vuonna eri puolilla maata kiertänyt näyttely Skandaalista skandaaliin on osa 50-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Siihen kuuluvat lisäksi myöhemmin julkaistavat mediakasvatusmateriaali kouluille sekä verkkosivu, jolla on havainnollistettu, mitä toimittajia ohjaavat Journalistin ohjeet merkitsevät tavalliselle median kuluttajalle.

Skandaalista skandaaliin -näyttelyn on tuottanut Päivälehden museo, ja sen sisältöä on rahoittanut Koneen säätiö. Sisällön ovat suunnitelleet JSN:n entinen pääsihteeri Ilkka Vänttinen sekä Pasi Kivioja ja Sakari Ilkka. Ulkoasun on toteuttanut Pekka Vartiainen.

Näyttely on nähtävissä 25.11. asti Helsingissä, Päivälehden museossa sekä joulukuussa (viikot 49-52) Turun kaupunginkirjastossa ja joulu-helmikuussa (viikot 50-7/2019) Tampereella Mediamuseo Rupriikissa.

http://www.jsn.fi/

Sokeisto

sokeisto_.jpgKouluttamaton mutta lukenut Eetu työskentelee Työmiehen latojana. Samaan aikaan ympärillä kiehuu: Suomea painavat tiukat pakotteet, ja moni haluaisi tarttua aseisiin. Myös Eetu päätyy mukaan vastarintaliikehdintään.

Kun Eetu tutustuu yläluokkaiseen Karin Valakariin, leimahtaa rakkaus. Voiko Eetulla ja Karinilla olla tulevaisuutta? Entä Suomella, joka pyristelee tsaarin vallan alta ja kompastelee sisäisiin riitoihinsa?

Romaanin nimi Sokeisto tarkoittaa ladelmassa tekstin aukkopaikkoihin käytettäviä täyttökappaleita.

Tapani Tolosen Sokeisto (Otava, 2018) on Helsingin Sanomien esikoiskirjallisuuspalkintoehdokkaana. Palkinto on jaettu vuodesta 1995 lähtien.

Scanpack Göteborgissa 23.-26.10.

5a0df932-e651-44a3-81dc-bca73aa7a537

Pohjoismaiden suurimpiin alan messuihin kuuluville Scanpack-messuille odotetaan 500 näytteilleasettajaa ja 17 000 kävijää.

Viimeksi vuonna 2015 järjestetty tapahtuma on nyt entistä suurempi. Mukana ovat järjestäjän mukaan pakkausalan design-toimistot, materiaalien toimittajat, laite- ja ohjelmistotoimittajat sekä logistiikkayritykset.

 

Messut järjestetään 23.–26.10. , paikkana on Svenska Mässan Göteborgissa.

Lue lisää >>>