Printin päivä tulee taas!

Kansainvälisenä Printin päivänä 23.10. painoteollisuuskin rantautuu some-kanaville. Suomalaiset painotalot on haastettu mukaan kertomaan printin voimasta markkinoinnissa. Printin päivää on vietetty jo vuodesta 2014 lähtien.

Printin päivän lanseerasi amerikkalaisen Print Media Centerin rehtori Deborah Corn. Suomessa päivä alkaa 23.10. klo 13. Alan tietoa löytyy hashtagilla #Print2Gether.

>>> LIsätietoja

Toleranssi – Julistenäyttely Lahdessa 2.10.-3.11.

Kuva Lahden kaupunginmuseo

Mitä on suvaitsevaisuus? Sitä pohtivat tunnetut julistetaiteilijat Lahdessa Museokioskin lokakuun näyttelyssä.

Näyttelyn julisteiden perimmäisenä ajatuksena on koota ihmisiä yhteen, herättää keskustelua katsojien välillä, lisätä yhteisymmärrystä ja myötätuntoa ja edistää sovitteluprosesseja. Ainoa näyttelyyn kutsutuille suunnittelijoille annettu reunaehto oli, että julisteeseen tulee sijoittaa otsikko Suvaitsevaisuus suunnittelijan omalla kielellä.

Näyttelyn alullepanija on bosnialaistaustainen, Yhdysvalloissa asuva ja työskentelevä graafinen muotoilija, julistetaiteilija Mirko Ilić. Ilić on toiminut mm. Time Magazine International Editionin ja New York Timesin mielipidesivujen taiteellisena johtajana.

Tolerance -näyttely on ollut Suomessa aiemmin esillä keväällä 2019 kulttuurikeskus Caisassa Helsingissä. Suomen näyttelyn kuraattorina toimi professori, graafikko Pekka Loiri.

Lisätietoja>>>

Yhteisiä ajatuksia

Ahti Lavonen oli Suomen maalaustaiteen 1960-luvun keskeisiä taiteilijoita – rohkea kokeilija ja osallistuva toimija. Maija Lavosen taiteilijanuran lähtökohdat ovat tekstiilitaiteen perinteessä, käsityöläisyydessä ja materiaalitietoisuudessa. Molempien ilmaisun perusta on yhdessä muodostettu taidekäsitys – yhteinen ajattelu.

Teos palkittiin Hämeenlinnan kaupunginkirjaston järjestämässä taidekirjakilpailussa vuoden 2018 parhaana. Tekstin, kuvan ja kirjan neliömäisen muodon kokonaisuus peilaa hienovaraisesti Lavosten töiden henkeä, heidän taiteelleen ominaista visuaalisuutta kunnioittaen, perusteli tuomaristo päätöstään.

 


Ahti Lavonen, Maija Lavonen, Maria Didrichsen (toim.): Yhteisiä ajatuksia.
Didrichsenin Taidemuseo, 2018. ISBN-13: 9789525567557, ISBN-10: 9525567559.

 

Graafisen tekniikan insinöörikoulutus

Graafisen tekniikan insinöörikoulutus alkoi Espoon-Vantaan teknillisessä oppilaitoksessa vuonna 1988, ja opetus päättyi Metropolia Ammattikorkeakoulussa vuonna 2017. Vuoden 2018 loppuun mennessä valmistui yhteensä 476 insinööriä. Teknikko- ja insinöörikoulutuksen syntyvaiheita valotetaan kirjassa mm. lehtori Pentti Niemelän haastattelussa, jonka kautta tallentui paljon alan historiaa. Ilman tätä kirjaa se olisi jäänyt dokumentoimatta.

Kirjoittajat ovat graafisen insinöörikoulutuksen kehittämiseen vahvasti vaikuttaneita henkilöitä. Mukavana lisänä mukana on myös alan ensimmäisten insinöörien muisteluita opiskeluajaltaan.

 

Merja Nieppola (toim.) Graafisen tekniikan insinöörikoulutus 1988–2017. 76 s.

 

Kirjainprojekti vailla vertaa

Litografi Pentti O. Hiltunen on luovuttanut merkittävän typografia- ja kalligrafia-aiheisen kokoelmansa
Päivälehden museolle. Hiltunen on vuosien mittaan restauroinut eli puhtaaksi piirtänyt ja dokumentoinut liki tuhat katoamassa olevaa kirjasinleikkausta sekä runsaasti erilaisia koristeaiheita ja monogrammeja.

Tänä syksynä 87 vuotta
täyttävä Pentti Hiltunen ja Ateneumin kurssilla tehty oma kuva 1940-luvun lopulta.

Hiltunen hakeutui 1940-luvun lopulla oppilaskokelaaksi Maanmittaushallituksen karttapainoon. Kolmen viikon koeajalla kokelaiden taidot punnittiin. Faktorin ohje oli: piirtäkää vaikka yksi kirjain päivässä. Oli oltava kärsivällinen ja huolellinen. Niin joukosta valikoituivat ne, joilla kädentaito riitti vaativaan ammattiin.

Litografin nelivuotiseen oppiin kuului myös jatkokoulutus Ateneumin taideteollisella kurssilla. Tiedot ja taidot jalostuivat. Hiltusesta tuli pätevä ammattilainen, ja hänen oppi-isänsä karttapainossa alkoi uskoa Hiltuselle myös ylimääräisiä töitä. Näitä olivat erityisesti silkkipainojen tarvitsemat viimeistelytyöt. Työpäivät venyivät ja kokemusta karttui.

Kun oppi-isä muutti pois Suomesta, jäi hänen laaja asiakaskuntansa Hiltuselle. Asiakaspohja mahdollisti pian oman yrityksen perustamisen. Syntyi Lito-Kuva, jonka vetäjänä Hiltunen toimi 45 vuotta.

Kivikaudelta reproaikaan
Offsettekniikka ja uudet tekstinvalmistus ja kuvankäsittelymenetelmät syrjäyttivät kivipainon tuotannollisena menetelmänä 1950-luvulla. Hyviä kuvantekijöitä ja puhtaaksipiirtäjiä kuitenkin tarvittiin. Oli vain käytettävä uutta tekniikkaa. Lito-Kuvaankin hankittiin ajanmukaiset tuotantovälineet, joista otettiin kaikki tehot irti. Tarkkapiirtoiset, ääriviivakorostustekniikkaa hyödyntävät rasterikuvat olivat Lito-Kuvan tunnustettu tavaramerkki.

Lito-Kuvan aikaan Hiltunen valmisti melkoisen määrän
kirjaimistoja, jotka sijoitettiin tyhjiin filmilaatikoihin.

Valoladonnan myötä markkinoille tulvi uusia fontteja, joita painojen asiakkaat vaativat käytettäväksi. Fontit olivat kalliita, yksi fontti saattoi 1970-luvun puolivälissä maksaa 10 000 markkaa (noin 8 500 €). Kyseistä fonttia tarvittiin ehkä vain muutamassa työssä.

Hiltunen ei halunnut satsata kalliisiin fontteihin. Hän hankki kuvat tarvittavan fontin kirjaimistosta ja suurensi ne kameran tai kopiokoneen avulla. Sen jälkeen hän siisti kirjaimet puhtaiksi ja tarvittaessa myös tekstasi niitä uudestaan.

Uudelleen työstetyt kirjaimet pienennettiin sitten haluttuun pistekokoon, jonka jälkeen uusia kirjainoriginaaleja saattoi kopioida rajattomasti. Näin saatiin haluttu fontti omaan käyttöön. Irtokirjaimina tosin, mutta kustannuksia säästäen. Näitä duunattuja fontteja ehti Hiltusen käsistä syntyä kymmenittäin, kunnes digiaika mullisti alan jälleen kerran. Valomekaaniset kirjasinfontit jäivät historiaan.

Kirjaimia pelastamaan
1990-luvun alun lama päätti Lito-Kuvan tarinan, ja Hiltunen siirtyi eläkkeelle. Se merkitsi uuden ja merkittävän työsaran alkua: katoamassa olevien kirjaimistojen pelastamista.

Maailmassa arvioidaan olevan liki 200 000 fonttia, ja uusia syntyy kaiken aikaa lisää. Fonttikirjastoista voi löytää kuvat useimmista käytössä olevista fonteista, mutta jotkut kirjaimistot ovat katomassa kokonaan. Niistä on vain satunnaisesti jäljellä olevia tuhruisia kuvia vanhoissa painotuotteissa. Kuitenkin näillä kirjaimistoilla on paikkansa typografian historiassa. Näitä fontteja Hiltunen ryhtyi pelastamaan.

Kirjainten suunnittelijoiden työlle ei edes mielikuvitus ole asettanut rajoja.

Herätteen pelastustyöhön antoivat Lito-Kuvan aikaan itse duunatut fontit. Kädentaito oli edelleen tallella, ja Lito-Kuvan aikaista menetelmää saattoi soveltaa kotonakin, jonne Hiltunen hankki reprokameran ja muut tarpeelliset välineet.

Lähdeaineistoa, vanhoja mallikirjoja ja esitteitä alkoi kertyä, kun tieto Hiltusen harrastuksesta levisi alan ihmisten keskuudessa. Mutta työ ei ollut helppoa. Vanhojen mallien aakkoset olivat usein erikokoisia ja ryhmittelyt erimuotoisia. Lisäksi oli tavallista, että malleista puuttui kirjaimia. Aluksi Hiltusta hirvitti täydentää puutteellisia kirjaimistoja omilla versioilla, mutta kun jälki näytti hyvältä, kirjaimistot tulivat täydennetyiksi.

Kotioloissa onnistui vaativimpienkin anfangikirjainten työstäminen. Hiltunen kertoo tarvittaessa suurentaneensa kirjaimen jopa yli 400 prosentin kokoon. Tällöin siistiminen kävi helpommin, mutta vei rutkasti aikaa. Hiltunen käytti työskentelyssään myös maskikalvoja ja
muita reprovälineitä.

Kauniit kirjaimet -näyttelyyn kuuluu myös Hiltusen eri tekniikoilla tekemiä tauluja, kuten tämä kirjapainotaidon perustanlaskijaa esittävä työ.

Nyt Hiltunen on jäänyt eläkkeelle myös harrastuksestaan. Työnsä keskeisen sisällön, niin pelastetut fontit kuin reprokuvauksen tekniikkaa syventävät opit, hän on koonnut Kauniit kirjaimet -näyttelyksi. Se on kiertänyt useissa kirjastoissa ja ollut esillä jopa Rekolan kirkossa. Näyttely on nyt siirretty Päivälehden museon kokoelmiin, joten pelastetut fontit ovat saaneet uuden kodin.

 

 

Teksti ja kuvat Markku Kuusela

 

München & FESPA-messut 16.–19.5.2019

Torstaina 16.5. lähti vajaan kahdenkymmenen hengen porukka Mediaunionin matkalle tutustumaan keskieurooppalaiseen kaupunkikulttuuriin ja alan messuihin.

Münchenillä on tarjota matkalaisille runsaasti uutta ja vanhaa kaupunkiviihdettä. Hotelleja keskeisellä sijainnilla, hyvät aamiaiset ja mukava sää. Lukemattomia nähtävyyksiä, vanhaa kaupunkia ja uutta kaupunkia. Palatseja, kirkkoja, museoita, ravintoloita, puistoja, kävelykatuja ja jokunen (tuhat) kauppaa. Siinä olivat ainekset kesän odotteluun yhdistyksen keväisellä messumatkalla.

FESPA (digitaali-, seri- ja tekstiilipainamisen yhteisön globaali yhdistys) tarjosi taas paljon mielenkiintoista nähtävää. Messuilla oli kuusi isoa hallia täynnä tuotannon- ja prosessinohjausjärjestelmien, laitevalmistajien ja materiaalitoimittajien ständejä. Oli näytöksiä ja näytteitä. Useammankin messuvieraan matkaan tarttui ainakin erikoisella printillä koristeltu t-paita, ehkä myös jokunen muki.

Autoja wrapattiin eli teipattiin huikeilla, koristeellisilla väriteipeillä, joita digikoneilla tulostettiin. Ikävä kyllä eivät autoista antaneet näytteitä mukaamme. Isoja kankaita ja tekstiilejä painettiin vielä isommilla sublimaattikoneilla, rullatavarana myös. Mielenkiintoisia olivat myös 3d-tulostimet ja -ohjelmistot, vaikka ne olivat selkeästi vähemmistönä näillä messuilla.

Reissussa oli mukana runsaasti messukävijöiden veteraaneja, joiden kanssa viime vuonna olimme Berliinissä. Nyt kääntyvätkin odotukset seuraaville Euroopassa järjestettäville messuille. Maa on eri, mutta edelleen isossa kaupungissa ollaan, joten voimme yhdistää mainiosti kulttuurin ja ammatillisen tietämyksen kasvattamisen. Suuntana siis maaliskuinen Madrid. Vamos!


Teksti ja kuvat Vesa Salmi

Juhannus Snekussa

Perinteisesti lippulaulun ja isänmaallisten sanojen saattelemana kohosi Suomen lippu salkoon, ja Snäcknäsin juhannusjuhlat 2019 saattoivat alkaa. Lippuaukiolle oli kokoontunut lämpimässä ja aurinkoisessa säässä lähes 150 osallistujaa. Ydinjoukkona oli mediaunionilaisia ja heidän jälkikasvuaan.

Kuvassa punnitsijat Kalevi ja Pentti Mäkinen. Tulosta odottavat Gia, Mila ja Nicklas Sandells sekä Ali Lindström.

Lämminhenkinen kesätapahtuma on kokemisen arvoinen. Tarjolla on monipuolisesti erilaisia kenttäpelejä ja erityisesti lapsille tarkoitettuja leikkimielisiä suoritteita. Ennen illan Riihelän tansseja saattoi saunomisen jälkeen osallistua grillaamiseen Raikan grillillä loistavissa maisemissa. Jo vuosia snekulaisia juhannustansseissa viihdyttänyt One Man Band Henry ei pettänyt tälläkään kertaa, vaan musiikkia riitti jokaisen makuun yli puolen yön.

Juhannuspäivän kohokohta oli koko perheelle tarkoitettu ongintakilpailu. Osanottajat oli jaettu useaan eri sarjaan, jotta pienemmälläkin kalaonnella saattoi päästä palkinnoille. 48 osanottajan joukosta suurin osa onnistuikin saamaan saalista. Ylivoimainen voittaja oli Pauli Ursin, jonka kalasaalis 2533 grammaa jouduttiin punnitsemaan kahdessa osassa vaa’an painorajan vuoksi. Naisten sarjan voitti Sonja Ursin 1020 gramman saaliilla.

Teksti ja kuva Risto Pirhonen

Kirjalahja ekaluokkalaisille

Kuva: Katja Tähjä

Helmet-kirjastot antavat yhteistyössä kustantajien kanssa kaikille koulunsa aloittaville pääkaupunkiseudun 1.-luokkalaisille kirjalahjan. Ekaluokkalaiskampanjalla halutaan rohkaista pieniä lukijoita tarttumaan kirjaan ja luomaan mukavia lukumuistoja myös yhdessä perheen ja ystävien kanssa.

Ekaluokkalaiskampanjan suomenkielinen kirjalahja on tänä vuonna Miina Supisen ja Anni Nykäsen Kokkiklubi: maailman paras pizza. Teoksen on kustantanut WSOY. Helmet-kirjasto lahjoittaa myös ruotsin- ja venäjänkielisille koulunsa aloittaville omat teokset. Ruotsinkielinen kirja on Malin Stehnin ja Maria Källströmin Luna sjunger solo, jonka kustantaja on Opal bokförlaget. Venäjänkielinen kirja on Marina Druzininan ”S nami ne soskuchishsja”. Kustantaja on ЭНАС.

– Helmet-kirjastojen yhteinen ekaluokkalaiskampanja on kirjastoissa joka vuosi odotettu tapahtuma, joka tavoittaa kerralla kokonaisen ikäluokan uteliaita silmäpareja. Toivotamme jokaisen ekaluokkalaisen tervetulleeksi kirjastoon innostumaan lukemisesta, tapahtumista ja monenlaisista yllätyksistä, joita kirjastot tarjoavat, sanoo Helsingin kaupungin kirjastopalvelujen johtaja Katri Vänttinen.

Lahjan saa lähikirjastosta tai kirjastoautosta kouluihin jaettavaa kutsukorttia vastaan. Kirjat voi noutaa kirjastosta luokkakäynnin yhteydessä. Ekaluokkalaisen kirjalahjan ja kirjastokortin hankkimisen voi antaa myös koululaiselle kotitehtäväksi. Tällöin hän voi käydä kirjastossa yhdessä perheensä kanssa.

Lisätietoja >>>

Kirjanjulkaisutilaisuus ja työnäyte Painokellarissa 30.8.

Päivälehden Museon Painokellarissa julkaistaan perjantaina 30.8. klo 18.00 runoilija Juha Raution viides runokokoelma Sääntö 0 (Enostone 2019). Rautio on yhdessä kuvataiteilija Aleksi Martikaisen kanssa latonut käsin kirjekuoriin vedostettavan kansitaiteen.

Yleisö pääsee tutustumaan miten kirjekuoret vedostetaan käsin museon vanhalla pöytävedostimella. Julkaisutilaisuudessa on siis mahdollista saada ostamaansa kirjaan painotuoreet kirjan päällykset sekä itse vedostettu kirjanmerkki. Tilaisuudessa Rautiota haastattelee Enostonen kustantaja Kalle Niinikangas.

Kirjaa voi myös tilata Enostonen verkkokaupasta: https://enostone.fi