Julkaisujen kultahuippu Olafur Eliassonin Pentagonal Landscapes -näyttelykirjalle

Espoon modernin taiteen museoon EMMAan järjestetyn nykytaiteen supertähden Olafur Eliassonin näyttelynkirja sai Grafian Vuoden Huiput -kilpailun kultahuipun Julkaisut-sarjassa.

1000GFV.jpg

Kirjan ilmeessä yhdistyivät näyttelyn pääteoksesta inspiraationsa saanut peilitekstuuri sekä esillä olleet maisemakuvat. Kirja on valmistettu kierrätysmateriaaleista, ja sivuilla esiintyvät harmaan sävyt viittaavat museorakennuksen betoniin.

Palkintoperusteissa kiitettiin eheää ja viimeisteltyä kokonaisuutta, jota tekee mieli koskea, avata ja tutkia.

Espoon modernin taiteen museo EMMA
Suunnittelutoimisto Kuudes, Art Director Tony Eräpuro
Painotalo Lönnberg Print & Promo

Lisää Vuoden Huiput -palkituista >>>

Kustannusosakeyhtiö Tammi 75 vuotta

Tammen 75-vuotisjuhlapäivää vietetään sunnuntaina 6. toukokuuta Kaunokirjallisuuden suuret naiset -juhlaseminaarilla Töölön kirjastossa. Seminaarissa esiintyvät Kaari Utrio, Märta Tikkanen, Saara Turunen, Anna Kortelainen, Kristiina Vuori ja Essi Kummu.

Tammi75_logo

Kustannusosakeyhtiö Tammi on yksi Suomen suurimmista kirjankustantajista. Se tunnetaan erityisesti vuonna 1954 perustetusta Keltaisesta kirjastostaan, joka on Suomen pitkäikäisin ja tunnetuin kirjasarja.

Kansainväliseen Bonnier-konserniin vuodesta 1996 kuuluneen Tammen perustivat 6. toukokuuta 1943 Kulutusosuuskuntien Keskusliitto, Osuustukkukauppa, Elanto, Kansa, Ammattiyhdistysten Keskusliitto ja Työväen Sivistysliitto. Tammen ensimmäisenä toimitusjohtajana toimi kirjailija Kaari Utrion isä Untamo Utrio.

Lue lisää >>>

Lukuviikkoa vietetään 16.-22.4

banneri-lukuviikkoValtakunnallista lukemisen juhlaa vietetään jälleen 16.-22.4. Lukuviikon teemana Mun tarina.

Viikon aikana kirjastot ja koulut ympäri Suomen juhlivat lukemista mm. erilaisilla tempauksilla ja tapahtumilla, kirjailijavierailuilla ja pidennetyillä aukioloajoilla. Lukukeskus tarjoaa Lukuviikon aikana kirjastoille ja kouluille mm. ilmaisia materiaaleja, tietoa lukemisesta sekä innostaa tapahtumien järjestämiseen.

Lukuviikon tehtävät tarjoavat reittejä itseilmaisuun ja oman tarinan löytämiseen uusien kirjallisuuden lajien – lavarunouden, spoken wordin ja mm. laululyriikoiden – avulla.

Lue lisää >>>

Käsinladonnan SM-kisat

Päivälehden museo järjestää tänä keväänä Käsinladonnan SM-kisat keskiviikkona 11. huhtikuuta. SM-kisat aloitetaan kello 15.00. Ohjelmassa on tietysti myös Uksauksen MM-kilpailut.

SM-kisoihin toivomme uusia kilpailijoita, jotta perinne ei pääsisi kuolemaan. Kisoihin osallistuvien tai niitä katsomaan tulevien ei tarvitse ilmoittautua.

Lisätietoja Markku Kuuselalta, p. 040 141 6307 tai markku.kuusela@hssaatio.fi

 

Taidegraafikot kirjanpainajan ammattia harjoittamassa

Lahden Taideinstituutin toiminta lopetettiin osana valtakunnallista kulttuurialan koulutuspaikkojen leikkausohjelmaa vuonna 2016. Hetken näytti varmalta, että Taideinstituutin perinteisen taidegrafiikanpajan kattava laite- ja konekanta joutuisi hävitetyksi ja luova toiminta tiloissa päättyisi.

pekka litmanen ja oma vedos1
Graafikko Pekka Litmanen esittelee Painovoimapajassa säilytettäviä vedoksia.

Lahden taidegraafikot päättivät kuitenkin toisin ja ryhtyivät toimeen tilojen pelastamiseksi. Taidegraafikkojen laatimat suunnitelmat saivat Suomen Kulttuurirahaston Päijät-Hämeen rahaston päättäjät puolelleen. Sen myöntämän puolitoistavuotisen apurahan turvin Taideinstituutin entisiin tiloihin Sammonkadulle rakentui monipuolinen tapahtumakeskus, josta on kehittynyt aktiivinen ja yhteisöllinen poikkitaideinstituutti. Sen suojissa toteutetaan monipuolisesti erilaisia taidelähtöisiä projekteja.

Osana tätä toimintaa ovat Taideinstituutin perintöä jatkavat grafiikan- ja paperivalmistuksen pajat sekä valokuvauspimiö. Pajatoiminta on organisoitu graafikkoyhdistyksen ja toiminnan sateenvarjo-organisaatioksi muodostetun Painovoima ry:n yhteistyöllä.

Taideinstituutin entisissä tiloissa on nyt noin 400 neliön verran painopajatilaa.
Lisäksi taiteilijoille on varattu ateljeetiloja 360 neliötä. Pajoista ja ateljeetiloista perittävillä maksuilla kerätään varoja tilavuokraan.

Toimiva laitekanta

Itse Painovoimapaja on näkemisen arvoinen paikka. Kiinteistön kakkoskerroksessa on käsin tehdyn paperin osasto. Siellä paperin raaka-aineina käytetään mm. pellavaa, jättipalsamia ja Vesijärven kaislaa.

pystyregaali1
Pajan ladontakirjakevarannot rajoittuvat vielä yhteen pystyregaaliin. Regaalin alle on laitettu pyörät, jotta sitä pystyy kätevästi liikuttamaan.

Viidennessä kerroksessa pääsee kokeilemaan kaikkia painotekniikoita. Laitteita on syvä-, laaka-, koho- ja seripainoa varten. Seripainossa painetaan kuvia muun muassa paitoihin ja kasseihin. Kortit, vihkoset ja taiteilijoiden vedostustyöt työllistävät muita koneita. Lahtelaiset taidegraafikot ovat siirtäneet Painopajan tiloihin myös omia laitteitaan.

Laitteet ovatkin ahkerassa käytössä. Taiteilijoiden lisäksi niitä käyttävät myös muun muassa koululaisryhmät.
– Litoprässin ääressä on vuoden aikana käynyt nelisensataa koululaista, kertoo Painovoimapajan pajamestari, graafikko Pekka Litmanen.

Hänen mukaansa koululaispajojen parasta palautetta on se, kun näkee lasten hämmästyneet ja iloiset ilmeet onnistuneen vedostuksen jälkeen.

– Pajassa työskennelleet ovat kokeneet litoprässin fyysisyyden, joka varmasti jättää muistijäljen vedostajan mieleen.

lisäainekattaus1
Graafikot joutuvat työssään käyttämään monenlaisia lisäaineita.

Viime syksynä Sammonkadun tapahtumatalossa taiteilijayhteisöt ja käsityöläiset järjestivät Kulttuurisukellus-tapahtuman. Silloin järjestettiin 120 työpajaa, joissa vieraili
600–800 peruskoululaista. Talon muissa työpajoissa tehtiin muun muassa pettuleipää ja valmistettiin tuohikenkiä. Taidepainopajassa järjestettiin paperinvalmistus-, valokuvaus-
sekä painotyöpajoja.

Taideinstituutin laitekanta on saatu uudelleen käyttöön ja toimiva taideyhteisö antaa uskoa tulevaan. Se kuuluu myös Litmasen puheesta, kun hän visioi Painopajan tulevaisuudennäkymiä. Siinä piirtyy esiin laajeneva kansallinen ja pohjoismainen
yhteistyö sekä taidepainopajan ja graafisen alan museoiden yhteistyöhön perustuva kokonaisvaltainen graafisen alan perinteen vaaliminen.

Äkkiseltään aika utopistisia puheita. Mutta jos Litmasen porukka olisi pari vuotta sitten kertonut suunnitelmistaan pelastaa Taideinstituutin kone- ja laitekanta ja saada ne taiteilijoiden aktiiviseen käyttöön, niin olisitko sellaisenkaan vision toteutumiseen uskonut?

kohoprässi1
Kivipainoprässille on paljon käyttöä.

Taidegraafikot ja kirjapainoperinne

Kirjapainoperinteen säilyttämistä ajatellen taidegrafiikan näkökulma poikkeaa museonäkökulmasta. Museot säilyttävät laitteita ja kertovat, miten ne toimivat, milloin
niitä käytettiin ja kuka niitä käytti. Taidegraafikot taas tarvitsevat laitteita luomistyönsä välineiksi, sillä taidegrafiikka on hyvin laitekeskeinen taidemuoto. Tällöin ei keskitytä
vain painamiseen tai painopinnanvalmistukseen, vaan tuotannon eri vaiheet sidotaan tiiviisti yhteen: prosessi alkaa jo paperinvalmistuksesta, painopinta valmistetaan tekniikoita vapaasti yhdistellen ja painokoneita viritellään tarpeen mukaan.

– Taidegrafiikan luonne on 2000-luvulla kehittynyt ja muuttunut koko ajan monipuolisemmaksi. Taidegrafiikka on muutakin, kuin kaksiulotteinen kuva paspartuurin alla. Eri painotekniikkojen käyttö onkin yksi madollisuus tuoda uutta
ulottuvuutta taidegrafiikkaan.

– Painamisen riemuun me taidegrafiikan puolella olemme rakastuneet, sen yllätyksellisyyteen ja siihen jälkeen mikä sieltä tulee, toteaa Litmanen. Meidän kirjapainoperinteen vaalijoiden tulisi nähdä, millaista hyötyä on mahdollista saada, jos
yhdistetään taidegrafiikan piirissä oleva luomisen palo ja osaaminen sekä museopuolella kartutettava perinnetietous ja museoammatillinen ammattitaito. Tallessa olevaa laitekantaa Suomessa riittää molempiin tarpeisiin. Voimat yhdistämällä perinne
saataisiin upeasti elämään ja kehittymään. Tämäkin on yksi Litmasen visioista. Olisiko siihen syytä tarttua?

Teksti ja kuvat Markku Kuusela.

Mikä on Mediunioni MDU ry?

Monelle yhdistyksemme jäsenelle on edelleen epäselvää, mihin yhdistys ankkuroituu tässä yhdistysten luvatussa maassa. Tässä asialle hieman taustaa. Vuoden 2013 loppuun asti teimme jäsentemme edunvalvontaa – olimme siis ammattiyhdistysliitto ja jäseninämme oli 13 alueellista jäsenyhdistystä, joissa oli myös eläkeläisjäseniä. Rahoitimme toimintamme jäsenmaksutuloilla, jota maksoivat jäsenyhdistysten työssä olevat jäsenet.

Vuoden 2014 alussa edunvalvonta siirtyi Ammattiliitto Prolle ja nyt myös jäsenmaksut menevät Prolle. Kaikki jäsenet ovat henkilöjäseniä. Prossa eläkeläiset eivät voi olla jäseninä – heillä on oma yhdistys Pro Seniorit. MDU:n rooli muuttui, ja meistä tuli ammatillisaatteellinen yhdistys. Nimi säilyi Mediaunioni MDU:na. Jäseninä jatkoivat kaikki ennen Prohon liittymistä olleet jäsenet tasavertaisina. Kaikki jäsenet ovat henkilöjäseninä yhdistyksessä eli meillä ei ole alueellisia jäsenyhdistyksiä. Toiminnan rahoitamme sijoitustoiminnan tuotoilla, sillä jäsenmaksuja ei toistaiseksi ole.

Tavataan yhdistyskokouksessa Turussa huhtikuussa!

Pekka Teinilä
pp.teinila@gmail.com | puh. 050 553 2508

Lorem ipsum juhlistaa 85-vuotista Grafiaa

Visuaalisen viestinnän suunnittelijoiden järjestö Grafia täyttää keväällä 85 vuotta. Juhlan kunniaksi järjestetään Designmuseon Galleriassa näyttely, jossa pohditaan graafisen suunnittelun alaa ja sillä työskentelyä. Näyttely koostuu lähes pelkästään teksteistä – leipätekstihän oli latojan elanto. 

Vuonna 1933 perustetun Grafian tarkoituksena on edistää alan arvostusta ja jäsentensä etuja. Suomen Piirtäjäliittona aloittanut Grafia julkaisee toukokuussa historiikin. Järjestön historiaa penkoessa kävi ilmi, että tänä päivänä ammattikuntaa puhuttavat paljolti samat teemat kuin ennenkin. Näistä teemoista – työ, järjestäytyminen ja verkostot – muodostui myös Lorem ipsum -näyttelyn perusta.

Näyttely koostuu teksteistä, ajatuksista ja julkilausumista. Sanat Lorem ipsum -näyttelyn nimessä ovat osa merkityksetöntä mallitekstiä, jota suunnittelijat käyttävät muotoillessaan toistaiseksi keskeneräisen tekstisisällön ulkoasua.

Näyttelyn kuratoivat Kiia Beilinson ja Arja Karhumaa. Kiia Beilinson on GRMMXI-kollektiiviin kuuluva graafinen suunnittelija. Arja Karhumaa on Aalto-yliopiston visuaalisen viestinnän muotoilun apulaisprofessori ja graafinen suunnittelija. Näyttelyarkkitehtuurista vastaavat Johannes Nieminen ja Tuomas Siitonen / Besserwisser.

Designmuseon huhtikuun tapahtumallisessa Designillassa ti 24.4. klo 17–20 keskustellaan näyttelyn teemoista.

Vuoden 2017 kauneimmat kirjat valittu

2018-03-09T13-28_1228635828_53
Suomen kirjataiteen komitea on valinnut Vuoden kauneimmaksi kirjaksi Kaisa ja Christoffer Lekan teoksen Imperfect (Absolute Truth Press). Kirjan graafisen suunnittelun teki Christoffer Leka. Kilpailuraati perustelee valintaansa näin:

”Kauniiseen laatikkoon suljettu kirja aukeaa sivu kerrallaan, hitaasti ja vähän vaivalloisesti. Kukin sivu on avattava veitsellä, mikä korostaa matkanteon vaivalloisuutta ja hidastaa lukemista tarkoituksella.

Huolellisesti valitut postikortit ja merkit, käsintehdyt piirrokset ja kirjoitukset luovat taiteilijapariskunnan Yhdysvaltain matkasta kertovaan tarinaan ainutlaatuisen voiman ja painoarvon. Imperfect on suunnittelultaan täydellisyyshakuinen teos, Lekojen pitkän yhteisen uran yksi huipentuma.”

Imperfectin lisäksi Vuoden kauneimmat kirjat 2017 -kokoelmaan valittiin 24 muuta kirjaa. Teokset palkittiin Kirjataiteen kaunis kirja -kunniakirjalla. Kirjataiteen onnistuneimmat kannet -kunniakirjalla palkittiin kahdeksan kirjaa.

Suomen kirjataiteen komitealle lähetettiin arvioitavaksi 182 kirjaa. Pääosa kisaan lähetetyistä kirjoista tuli ammattikustantajilta, mutta sen lisäksi myös monilta muilta tahoilta: museoilta, säätiöiltä, oppilaitoksilta ja yksityisiltä henkilöiltä. Palkituissa kirjoissa oli edustettuna harvinaisen moni kustantaja.

Vuoden kauneimmat kirjat osallistuvat Best Book Design from all over the World -kilpailuun ja kiertävät näyttelyissä Suomessa ja kolmessa Euroopan maassa. Teokset ovat myös esillä Leipzigin kirjamessuilla vuosittain. Kilpailun järjestämistä tukee Suomen Messusäätiö.

Lisätietoja: Suomen kirjataiteen komitean puheenjohtaja Ville Hänninen
Puh. 050 341 6715, villevhanninen@gmail.com

Kuva Antti Huittinen

Vastuullista journalismia edistetään kampanjalla

Journalistin ohjeita noudattavat mediat ovat aloittaneet laajan kampanjan, jonka tarkoituksena on korostaa, miten vastuullinen journalismi eroaa muusta viestinnästä. Kampanjan aikana lanseerataan Vastuullisen journalismin merkki, jota saavat käyttää ainoastaan Julkisen sanan neuvoston sääntelyn piiriin kuuluvat mediat.

Merkkikampanja kestää 12.–25.3., mutta mediat voivat ottaa merkin käyttöönsä pysyvästi.

Kampanjassa korostetaan, että mediat noudattavat Journalistin ohjeita siksi, että ne takaavat yleisön oikeudet. Median lukijoilla, katselijoilla ja kuulijoilla on oikeus muodostaa mielipiteensä luotettavan tiedon pohjalta.

Kampanjan koti on verkkosivu www.vastuullistajournalismia.fi. Sivusto kertoo, mitä journalistien työtä ohjaavat ja JSN:n tulkitsemat Journalistin ohjeet tarkoittavat tavalliselle median kuluttajalle.

Kampanjaan osallistuminen on vapaaehtoista. Kaikki JSN:n piiriin kuuluvat mediat eivät siis välttämättä merkkiä käytä.

Kuva ja Kamera -messut 2.-4.3.

Suomen suurin kuvatapahtuma Kuva & Kamera Messukeskuksessa 2.-4.3. esittelee kaikkea valo- ja videokuvaamiseen, kuvankäsittelyyn, editointiin, kuvan valmistamiseen, julkaisuun ja tulostamiseen liittyvää. Perinteisten teemojen lisäksi messuilla käsitellään videon editointia ja ääntä, tubettamista, action- ja ilmakuvausta, mobiilikuvausta sekä videoiden jakamista eri medioihin ja sosiaaliseen mediaan. Tänä vuonna kaikki kuvaa!

Finnfoto Galleriassa ovat esillä vuoden 2018 Fotofinlandia-kilpailun finalistit. Muitakin näyttelyjä on luvassa, mm. valokuvaaja Seilo Ristimäen kunnianosoitus naiskauneudelle, merikuvaajien Horisontti-ryhmän valokuvanäyttely, kuvia Pohjolan maagisista maisemista ja Pekka Luukkolan juhlanäyttely.
Lue lisää näyttelyistä >>

Lisäksi messuilta löytyy Kamerakirppis, Kameratori Oy:n ostopiste, jonne voi viedä arvioitavaksi vanhat valokuvauslaitteet, Businessklinikka ja kuvauskoptereiden lennätysalue.

Kuva&Kamera avoinna 2.-4.3., pe aamu vain ammattilaisille klo 9–12.
Tietoa lipuista ja aukioloajoista täällä >>