Uusi Teollisuus -messuilla 20.-21.3. ratkaisuja teollisuuden haasteisiin

Uusi_Teollisuus-logo
Uusi teollisuus -messut Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa kokoaa yhteen teollisuuden yritykset, asiantuntijat ja päättäjät.

Uusi tapahtuma esittelee tuotannon ammattilaisille kunnossapidon, työturvallisuuden ja teollisuuden palveluita.

Ohjelmassa on asiantuntijapuheenvuoroja ja case-esimerkkejä muun muassa nykyaikaisista teollisuusympäristöistä, ennakoivasta kunnossapidosta sekä joustavasta työturvallisuuskulttuurista.
Tapahtuma avoinna 20.3.2019 klo 9–17 ja torstaina 21.3.2019 klo 9–16

Vuoden 2018 kauneimmat kirjat on valittu

Vuoden kauneimman kirjan arvonimen sai tänä vuonna Kimmo Oksasen ja Heidi Piiroisen Ohikuljetut – Erään kerjäläisperheen tarina (WSOY). Kirjan ulkoasun on suunnitellut Johannes Nieminen.

Oksanen_Piiroinen_Ohikuljetut_pressikuva
Kuva Antti Huittinen

Kirjassa raatia viehättivät kokonaisvaikutelma, suunnittelun tarkoituksenmukaisuus ja kirjaesineen muotoilun sopivuus aiheeseen. Kokonaisuus puhuu samaa kieltä kirjan sisällön kanssa: kaikkiin kirjoihin eivät sovi kultafolio ja kovat kannet. Viesti on voimakas, kun sen välittämisen keinot ovat oikeat.

Kauneimmat kirjat 2018 -kokoelmaan valittiin yhteensä 25 kirjaa. Valikoimassa pyrittiin monipuolisuuteen sekä lajityyppien että suunnitteluratkaisujen osalta: klassisen kirjasuunnittelun ohella kokoelmassa on rajoja rikkovia, konventioista poikkeavia näkemyksiä ja toteutustapoja. Lisäksi Kirjataiteen onnistuneimmat kannet -kunniakirjalla palkittiin 11 onnistuneinta kantta. Suomen kirjataiteen komitealle lähetettiin arvioitavaksi 182 kirjaa.

Kauneimmat kirjat 2018 osallistuvat Best Book Design from all over the World -kilpailuun ja kiertävät näyttelyissä Suomessa ja kolmessa Euroopan maassa. Kilpailun järjestämistä tukevat Suomen Messusäätiö ja Otavan kirjasäätiö.

Lue lisää >>>

Kaikuja tulevaisuudesta

Robotit on mielletty koneiksi, jotka tekevät samaa työvaihetta väsymättömästi ja tarkasti. Kirjapainoissa robotit tulivat ensimmäisinä jälkikäsittelyyn. Robotti on myös pelkkä ohjelmisto ilman fyysistä olemusta. Uutiskuvat käsitellään robotilla sopiviksi lehden prosessiin, puhutaan ”autoreprosta”. Kun soitat digitaaliseen painoon, robotti vastaa ja ottaa työn vastaan. Se lähettää asetusarvot tuotantoprosessiin, ja tuota pikaa tulee ulos asiakkaan tilaama työ. Ei tiedetä tarkkaan, missä mikäkin osa prosessista on, sillä tuotanto on verkottunut. Jos kokonaisuutta ei vielä olekaan, on osia siitä jo nyt käytössä.

Robotit ovat jo monella alalla osana prosessia, vaikka asiakas ei sitä aina huomaa. Tulevaisuudessa kaikki osaavat painaa ”autopressiä” käyttäen. Voihan laulajaksikin ryhtyä kuka vaan, kun laulaa ”autotonen” kanssa.

Tulevaisuus onkin saanut yritykset miettimään, mistä liiketoiminta jatkossa muodostuu. Näyttää siltä, että osa alamme suurista yrityksistä luopuu entisistä toimintatavoistaan, ne suuntaavat katseensa esimerkiksi kiinteistöbisnekseen. Vain muutama yritys on edelleen sitoutunut toimimaan graafisella alalla. Toimijoita on entistä vähemmän ja myös tuotevalikoima supistuu. En mainitse nimiä, mutta aika näyttää kehityksen suunnan. Se näkyy jo nyt heikkona signaalina. Yhteisomisteisissa yrityksissä trendin voi havaita panostuksissa ja strategioissa.

Alalle tarvitaan siis uutta liiketoimintaa, kuten tulostamisen osaamisen hyödyntämistä 3D-tulostuksessa tai funktionaalista painamista. Tämä sisältää mm. painetun elektroniikan ja taipuisat näytöt sekä laajennetun todellisuuden. Muutkin alat ovat näistä kiinnostuneita, esimerkiksi paperi- ja pakkausteollisuus.

Koulutus nykymuodossa loppuu. Työelämä ja koulutus täytyykin entistä kiinteämmin liittää yhteen. Olisiko vanha toimintamalli tässä myös se uusi? Ennen vanhaan iso yritys perusti oman ammattiopiston omaan organisaatioon, tällöin koulutus vastasi paremmin työelämän tarpeita sekä ammatillisesti että lukumääräisesti. Koodarikoulutuskin toteutettiin yritysvetoisena. Uusi asia ei aina ole uusi, vaan se voi olla vanha, aikanaan tarpeellisuutensa osoittanut. Tarpeet muuttuvat ja trendit ratkaisevat.

Työelämän mallit muuttuvat, eivätkä vahvat etujärjestöt enää ole tarpeellisia siinä muodossa, jossa ne ovat toimineet. Ilmastonmuutos myös varmasti muuttaa toimintaa graafisella alalla. Ja yksi tämän päivän suurista puheenaiheista liittyy hiilijalanjälkeen. Kaikki mitä teemme sisältää valintoja hiilijalanjäljen suhteen; syöminen, asuminen, liikkuminen. Kun huomioidaan pienhiukkaset, noki ja puhdas vesi, on elämisen yhtälö melko monimutkainen. Sukupolvi sitten ei tätä liiemmälti ajateltu, mutta viimeistään meidän sukupolvemme on pakko pitää se mielessä. Koko ajatusmaailmamme on nyt muututtava.

Faktori 5/1969: 60-vuotisjuhlavuosi

SUOMEN FAKTORILIITTO (nyk. Mediaunioni) täytti 60 vuotta 5.6.1969. Puheenjohtaja Ahti Åvall kiteytti pääkirjoituksessa kuluneet 60 vuotta mahtipontisesti:
• Kuusi vuosikymmentä on kulunut siitä, kun yhteenkuuluvaisuuden ajatus sai alkunsa
faktoripiireissä kautta maan.
• Kuusi vuosikymmentä yhteenkuuluvaisuuden henki on sykkinyt kirkkaana keskuudessamme.
• Kuusi vuosikymmentä se on ollut voimanlähteemme päivittäin, viikoittain, vuosittain.
• Vaalikaamme edelleen perinteitämme ja antakaamme yhteenkuuluvaisuuden hengen loistaa kirkkaana alkavalle uudelle vuosikymmenelle.

FAKTORI 5/1969
LEHDESSÄ EI käsitelty liiton koko 60-vuotista historiaa, vaan viimeksi kuluneita 10 vuotta. Ajanjakson katsaus alkoi näin:

Kuudenkymmenen vuoden rajamerkin saavuttaminen on ihmiselämässä tapahtuma, joka huomataan myös julkisuudessa puhein ja lehtikirjoituksin. Siitä lähtien on jokaisen viisivuotiskauden kuluminen merkkitapahtuma. Nyt kuusikymmentä vuottaan täyttävä Suomen Faktoriliitto ei ole menossa eläkkeelle, vaan kohden vilkastuvan toiminnan vuosia, jotka suuntautuvat tulevaisuuteen meidän sukupolvemme ulottumattomiin. Näköalat ovat siis toiset kuin eläkeläisen tulevaisuudennäkymät. Eräänä vähäisenä käytännön kysymyksenä joudumme ottamaan kantaa siihen, onko liiton vastaisille 65-, 70-, 75-, 80- jne. merkkipäiville todella annettava se merkitys ja huomio, mikä tähän asti on tässä nuoressa nuorten yhteisöjen maassa ollut tapana. Suuri kysymys on taas se,
millainen liittomme on tulevaisuudessa, ja ainoa oikea vastaus tähän lienee: järjestömme tulee olemaan sitä, miksi sen teemme.

FAKTORI 6/1969
SUOMEN FAKTORILIITON
60-vuotisen toiminnan juhlapäivää vietettiin 6. päivänä toukokuuta Helsingissä. Merkkipäivän tilaisuuksia juhlisti lukuisa ulko- ja kotimaisten kutsuvieraiden joukko.

Ulkomaisina kutsuvieraina liittomme juhlapäivän viettoon osallistuivat Kansainvälisen Faktori-Unionin presidentti Fridolin Krull Länsi-Berliinistä sekä pohjoismaisten veljesjärjestöjen edustajina seuraavat: Chr. Thillemann, Grafisk Branchen edustajana Tanskasta, I. Mathiesen Norsk Faktorförbundin edustajana Norjasta sekä Grafisk Faktors- och Tjänstemannaförbundetin edustajana T. Holmberger Ruotsista kaikki rouvineen. Lisäksi edusti sikäläistä liittoa asiamies L.-E. Lundell. Kutsuvieraana oli myös entinen Faktori-Unionin presidentti Nils Tempte rouvineen.

Kotimaisina kutsuvieraina osallistuivat juhlallisuuksiin mm. liittomme osastojen edustajat ja kunniafaktorit Väinö Jokivaara, Aatto Nuora ja Frans Korhonen sekä työnantajaliittojemme kuin myös lukuisten graafisen alan agentuuriliikkeiden edustajat.

Juhlapäivän vietto aloitettiin jo aamulla klo 8.30 kunniakäynneillä liiton syntysanojen lausujan ja ensimmäisen puheenjohtajan Albert Kosk’in sekä monikymmenvuotisen rahastonhoitajan Otto Lindstedtin haudoilla. Tilaisuudessa oli läsnä liittohallitus puheenjohtajansa johdolla.

Juhlavastaanotto ravintola Adlonin Peilisalissa alkoi klo 14. Täällä liittohallitus sain parituntisen aikana vastaanottaa valtavan onnentoivotusten määrän, kukkien, sähkeiden, erilaisten lahjojen ja lahjoitusten muodossa.

Kunniafaktori Aatto Nuora oli järjestänyt ulkomaisten kutsuvieraiden kunniaksi cocktailtilaisuuden kotiinsa ennen iltajuhlan alkua; tähän tilaisuuteen osallistui
myös muita kutsuvieraita ja liittohallituksen jäseniä. Iltajuhla alkoi klo 19.30 ravintola Adlonissa, jonne oli saapunut lähes kahteensataan nouseva juhla-asuinen vierasjoukko kutsuvieraita ja liiton jäseniä. Välitön tunnelma vallitsi avarassa juhlasalissa ennen illallisten alkua, kun Faktorilaulajat aloitti tilaisuuden keväisillä ja tunnelmaa luovilla lauluesityksillään fil. maist. Sampo Sovijärven johdolla.

Nyt olikin jo juhlaväellä mahdollisuus päästä parketille ja pian täyttyi lattia iloisista tanssijoista. Juhlaan liittyi myös puhe naisille; sen oli tähän tilaisuuteen kirjoittanut nimim. Bisquit. Tämän mainion puheen esitti Seppo Manner.

Lauantaina 7. päivänä toukokuuta kokoontuivat ulkomaiset kutsuvieraat ja osa liittohallituksen jäseniä vieraiden kunniaksi järjestetylle lähtölounaalle hotelli Klaus Kurkeen.

Yhteisenä lausumana vieraiden puheenvuoroista voitaisiin yhdistää ajatus: entistä lujemman pohjoismaisen yhteistyön luominen.

Faktori Åvall vastasi vieraiden tervehdyksiin ja kiitti heitä osallistumisesta juhlaan sekä ajatuksista, jotka rakentavina olivat kannustamassa Suomen Faktoriliittoa sen aloittaessa seitsemättä vuosikymmentään.

Ratkaisu lehden 4/2018 kuva-arvoitukseen

vampain1

Tällä kirjansitomon laitteella on
useita talokohtaisia nimityksiä – yksi voisi olla kirjakepainin.

Sanomien sitomon pitkäaikainen työntekijä Oiva Partanen on kertonut, että laitetta käytettiin, kun kirjan kanteen painettiin kultatekstiä.

Messinkiset syväsyövytetyt kirjakkeet koottiin laitteeseen, ja sivulla olevan ruuvin avulla ne puristettiin yhteen. Sitten painin kuumennettiin ja kirjasinten päälle asetettiin ohut lehtikultalevy. Kansi kiinnitettiin prässiin, joten se ei päässyt liikahtamaan kirjaimia painettaessa.

Faktori Medelplan ja hänen aapisensa

Suuren Pohjansodan (1700–1721) aikana venäläiset miehittävät Suomen. Sota ja nälkä olivat näännyttäneet kansaa ja miehityksen aikana sitä uhkasi henkinen taantuminen. Vanhat aapiset oli puhki luettu eikä uusia saatu, sillä suomalaiset kirjapainot olivat tuhoutuneet tai paenneet Ruotsiin.

8_Komeetta.jpg

Lukutaidon opetuksesta vastanneet papit olivat huolissaan: miten estää lukutaidon rapistuminen, mistä voisi saada aapiskirjoja? Syvällä Hämeessä pulmaan keksittiin ratkaisu – faktori Daniel Medelplan.

Turussa 1650-luvun lopulla syntynyt Daniel Medelplan aloitti työt kirjapainossa jo varhain. Hän työskenteli sekä latojana että painajana ja oli myös taitava painokuvalaattojen tekijä. Kun Viipuriin perustettiin uusi kirjapaino 1689, kutsuttiin Medelplan sen faktoriksi.

Kirjapaino toimi hänen johdollaan menestyksekkäästi, mutta sitten ”ammatin ulkopuoliset syyt” katkaisivat Medelplanin uran.10_Kallosammal

Vuonna 1694 paljastui, että hänellä oli suhde perheen apulaisena olleen vaimon siskon tyttären kanssa. Tästä aikalaiskäsityksen mukaan jyrkästi kielletystä suhteesta ehti syntyä pari lastakin. Laki oli ankara. Medelplan ja hänelle lapset synnyttänyt tyttö tuomittiin kuolemaan.

Tuomioita ei kuitenkaan pantu toimeen, vaan hovioikeus muutti ne korkeiksi sakkorangaistuksiksi. Kun Medelplan ei kyennyt sakkoja maksamaan, hän joutui virumaan muutaman vuoden vankilassa. Vuonna 1697 hänet vapautettiin ja karkotettiin Viipurista. Sitä ennen hän joutui kärsimään kujanjuoksu rangaistuksen.

Viipurin vuosien jälkeen Medelplanin vaiheista tiedetään hyvin vähän. Vuonna 1713 hän asettui perheineen Pälkäneelle Taurialan kylään. Värjärinä toimineen kirjanpainajan maine tunnettiin ja niin papisto osasi kääntyä hänen puoleensa aapiskirja-asiassa.

Miten painaa kirja ilman kirjapainoa?

Medelplan olikin ehkä ainoa, jolla oli edellytyksiä selvitä tehtävästä. Hän oli monipuolinen ammattilainen jolla oli myös keksijän ominaisuuksia. Yhdistelemällä alalla aiemmin oppimaansa tietoutta ja soveltamalla sitä saatavilla oleviin tarvekaluihin, hän alkoi valmistella aapisen painamista.

Medelplanin aapisessa oli 28 sivua ja sen esikuvana oli jokin aiemmin käytössä ollut aapinen. Koska kirjapainovälineitä ei ollut saatavilla, työ piti aloittaa etsimällä kuvalaatan valmistamiseen parhaiten sopiva puulaji, ja valmistaa siitä puulaatat. Sitten sivut oli nakerrettava kirjain kerrallaan. Se oli aikaa vaativaa työtä. Toivottavasti työkalut olivat hyvässä terässä!

Kun laatat olivat valmiit, tarvittiin painokone. Senkin Medelplan rakensi itse. Millainen kone se oli, sitä ei varmuudella tiedetä. Eikä kirjaa voi painaa ilman painoväriä. Niinpä Medelplan joutui kehittämään värin, jolla painaminen onnistui. Onneksi hän oli perehtynyt myös värien valmistukseen, sillä kirjapainot keittivät tuohon aikaan tarvitsemansa värit itse.

Haikara

On arveltu, että Medelplan valmisti myös kirjaa varten tarvitsemansa paperin. Todennäköisesti paperia oli kuitenkin saatavissa muuta kautta. Suomessa oli ollut paperimyllyjä jo 1600-luvun puolelta lähtien. Jos ne eivät sodan vuoksi olleet toiminnassa, niin kirjan tilanneella papistolla oli ehkä kontakteja tai suhteita, joilla tarvittavan paperimäärän sai toimitetuksi.

Sankariteon jälkimaine

Medelplanin painamaa aapista kutsutaan Pälkäneen puuaapiseksi. Painosmäärää ei tiedetä ja viimeinen tunnettu kappale kirjasta tuhoutui Turun palossa 1827. Kirjan nähneet ovat kuitenkin kirjoittaneet siitä huomioita, ja siksi kirjan olemassaolo tunnetaan.

Puuhun leikattu - käsin painettu -näyttely Päivälehden museossa 19. 10. 2010.
Jyväskyläläisen faktori Allan Frilanderin puulaatalle leikkaamia aapisen sivuja. Frilander käyttää valmistamissaan rekonstruktioissa samaa tekniikkaa, jota Medelplan aikoinaan käytti. Frilanderin rakentama puinen painolaite on toimiva rekonstruktio laitteesta, jollaisella Medelplan todennäköisesti aikoinaan puuaapisen painoi. Kuva: Päivälehden museo.

On vaikea arvioida, miten suuri vaikutus Medelplanin aapisella oli suomalaisten lukutaidon säilymiseen. Puuaapiset valmistuivat juuri silloin, kun tarve oli suurin, mutta olot maassa rauhoittuivat vähitellen ja kirjapainotoiminta käynnistyi uudelleen. Alun perin hanke oli paikallinen, mutta jos olot olisivat jatkuneet melskeisinä, niin Medelplanin leikkaamilta puulatoilta olisi voitu painaa lisää kirjoja. Niin varmasti aapisen painokuntoon saattanut Medelplan kuin sen tilaajatkin ajattelivat. Kansan lukutaitoa haluttiin vaalia ja siksi aapisia tarvittiin.

Tämä tiedostetaan myös Puuaapisen kotikunnassa Pälkäneellä. Siellä vietetään tänä vuonna Medelplanin ja Pälkäneen puuaapisen 300-vuotisen ilmestymisen kunniaksi Lukutaidon juhlavuotta. Kunnassa järjestään paljon juhlavuoden ohjelmaa.

Kesäviikonloppuisin avoinna oleva Pälkäneellä toimivan Daniel Medelplanin museon vuoden teemana ovat aakkoset. Museossa voi tutustua jyväskyläläisen kuvanveistäjä-faktorin Allan Frilanderin rakentamaan rekonstruktioon Medelplanin painolaitteesta. Frilander on tutkinut, millaisia edellytyksiä Medelplanilla oli aapisen valmistamiseen ja painolaitteen ohella myös leikannut puulaatoille samanlaisia sivuja, joita Pälkäneen puuaapisessa oli. Museon kesäkauden avajaisia vietetään sunnuntaina 2.6.2019, ja sen aukiolo- ja muihin tietoihin voi tutustua museon kotisivuilla.

Puuhun leikattu - käsin painettu -näyttely Päivälehden museossa 19. 10. 2010.
Jyväskyläläisen faktori Allan Frilanderin rakentama puinen painolaite. Se on toimiva rekonstruktio laitteesta, jollaisella Medelplan todennäköisesti aikoinaan Puuaapisen painoi. Kuva: Päivälehden museo.

Teksti Markku Kuusela, kuvat Markku Kuusela ja Päivälehden museo.

___

Daniel Medelplan oli aikansa huomattavin puupiirtäjä Suomessa. Hän ei signeerannut töitään, mutta tutkija Anna Perälä on onnistunut jäljittämään Medelplanin työt sitkeän aikalaisdokumentteihin ja tyyliseikkoihin pohjautuvan tutkimuksen sekä vankan asiantuntemuksensa avulla.

Perälän mukaan Medelplan ei ollut piirtäjänä varsinainen tyylitaituri, mutta puulaatan teknisen valmistuksen hän hallitsi hyvin. Jutun kuvat on Medelplanin valmistamia kirjojen kuvituskuvia.

 

Mediaunioni 110 vuotta: Uusi alku vanhalle pohjalle

Mediaunionista on kirjoitettu jo pari kattavaa historiikkia. Kyösti Suonojan Suomen Faktoriliiton 75-vuotishistoria on vuodelta 1984. Tuorein on Jorma Honkalan kirjoittama Mediaunionin 100-vuotishistoria vuonna 2009.

110v_Alma Manu
Koulutustapahtumat kiinnostavat jäseniä. Alma Manu -tehtaalla tutustutaan levynvalmistuslinjaan Tampereen koulutustapahtumassa 14.10.2018. Kuva Pekka Teinilä.

Näiden historiikkien rinnalla on syytä mainita Markku Kuuselan järkälemäinen Helsingin Faktoriklubin historia, joka kuvaa kirjapainotaidon kehitystä Helsingissä vuosisatojen ajalta. Helsingistä alkoi myös faktorien järjestäytyminen, joka laajeni
myöhemmin valtakunnalliseksi liitoksi ja on nykyisen yhdistyksen alku.

Toiminta Suomen Faktoriliittona kesti 90 vuotta, mutta tarve uudelle nimelle kehittyi vähitellen alalla aistitun muutospaineen vuoksi. Graafisen teollisuuden kasvun huippu oli ohitettu ja lisääntynyt epävarmuus media-alan tulevaisuuden suunnasta sekä laman aiheuttama jäsenmäärän väheneminen vauhdittivat asiaa. Uusi nimi, Mediaunioni MDU ry rekisteröitiin vuonna 1999.

Nimenmuutos ei edistänyt jäsenmäärän kasvua
Nimenmuutoksen tavoite oli hankkia uusia jäseniä laajemminkin media-alalta. Jäsenmäärä ei kuitenkaan kasvanut odotetusti. Kova ammattiidentiteetti kesti muutospainetta vielä kymmenisen vuotta, mutta sadan vuoden rajapyykin ohittamisen jälkeen Mediaunionin tarina ammattiliittona alkoi olla loppusuoralla. Printtimedian väistämätön kohtalo oli taipua digitalisoituvan median vallatessa markkinat.

Oli tullut aika vetää johtopäätökset liiton ammatillisen edunvalvonnan toimintamahdollisuuksista, ja näin alkoivat yhdentymisneuvottelut eri ammattiliittojen kanssa. Se oli hallinnolle ja toiminnanjohtajalle kiireistä aikaa. Laadittiin erilaisia vertailuja, ja niitä käytiin selvittämässä jäsenyhdistyksille. Lopulta päätettiin, että edunvalvonta siirretään Ammattiliitto Prolle, ja Mediaunioni jatkaa henkilöjäsenten ammatillisaatteellisena yhdistyksenä. Vuoden 2013 loppuun mennessä kaikki Mediaunionin 13 yhdistystä oli hyväksynyt liittymisen Prohon ja alkoi opetella
toimimaan sen edellyttämien sääntöjen mukaisesti.  Mediaunionin uudet, vain henkilöjäsenyyden sisältävät säännöt astuivat voimaan 1.1.2014.

Tahmeasti uuden alkuun
Mediaunionin tarina liittona loppui, mutta feenikslinnun tavoin sillä alkoi uusi elämä alan yhdistyksenä. Ensimmäinen yhdistyksen kokous pidettiin Tampereella 13.4.2014.
Vaikka muutos ammatillis-aatteelliseksi yhdistykseksi oli ollut tiedossa jo jonkin aikaa, jäi kokouksen valmistelu puolitiehen. Puutteellisen valmistelun tuloksena lähdettiin Tampereen-kokoukseen ”takki auki”, ja tulokset olivat sen mukaisia.

Siirtymäkauden aluksi vastuu kuului entiselle, ammattiliittoaikaiselle hallitukselle. Sen vuoksi vanhoista rooleista ei päästy irti nykymuotoisen yhdistyksen toimintaa aloitettaessa. Edustettiin edelleenkin vanhoja yhdistyksiä ja piirejä, vaikka yhdistyksessä oli vain henkilöjäseniä. Niinpä sellaisen perustavaa laatua olevan asiakirjan kuin vaaliohjeen laatiminen oli jäänyt kesken. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin äänestyksessä Veli-Matti Niemi Lappeenrannasta.

Seuraava kynnys oli päästä sopuun hallituksen koosta. Alustavat kaavailut kooltaan pienemmästä hallituksesta unohdettiin, ja lopputuloksena oli sääntöjen sallima enimmäismäärä 12 jäsentä. Valituiksi tulivat Veikko Boman, Tuomo Hekkala, Mikko Honkanen, Santtu Kerkkänen, Kari Koivisto, Paavo Kyröläinen, Miika Niinikoski,
Timo Nurmi, Irma Piironen, Ari Rantanen, Jorma Suomi ja Heli Varvio. Näistä puolet jatkaa edelleen nykyisessä hallituksessa.

110v_keilailu
Keilailumestaruuskilpailuja on järjestetty vuosikymmeniä. Viime vuoden mestaruuksia ratkottiin Kuopiossa 17.11.2018. Kuva Aulis Harju.

Ensimmäiset toimintavuodet
Ensimmäiset toimintavuodet olivat uuden organisaation kehittämistä ja sen muokkaamista vastaamaan ammatillis-aatteellisia tarpeita. Talous oli lähtökohtaisesti kunnossa, ja toiminta keskitettiin perinteisten jäsentapahtumien lisäksi tiedotukseen sekä vastuualueiden jakamiseen hallituksessa. Vuoden 2015 yhdistyksen kokouksessa Hämeenlinnassa Niemi valittiin uudelleen puheenjohtajaksi ja hallituksessa vaihtui kaksi jäsentä. Vajaakäytössä ollut Helsingin Museokadun toimitila myytiin ja näin vankistettiin taloutta.

Toiminnanjohtaja Pekka Teinilä jäi eläkkeelle 1.11.2015. Tämän jälkeen yhdistyksellä ei ollut työsuhteisia toimihenkilöitä, vaan tehtävät jaettiin hallituksen jäsenten ja tilitoimiston kesken.

Puheenjohtaja vaihtuu
Jyväskylässä 9.4.2016 pidetyssä yhdistyksen kokouksessa vaihtui yhdistyksen puheenjohtaja. Pekka Teinilä Naantalista valittiin uudeksi puheenjohtajaksi. Lisäksi hallituksessa vaihtui kuusi jäsentä, joten kokous henki muutoksen tarvetta yhdistyksessä.

Yhdistykselle oli vuokrattu toimitila Helsingin Ruoholahdesta, mutta yhdistyksen toiminnan pyörittäminen talkoilla katsottiin kuitenkin mahdottomaksi. Siksi päätettiin palkata osa-aikainen faktori. Hakumenettelyn jälkeen Vesa Salmi aloitti pestin 1.8.2016.

Toimintaa kehitetään
Vantaalla 22.4.2017 pidetyssä yhdistyksen kokouksessa puheenjohtaja Teinilä valittiin jatkamaan. Hallitukseen tuli yksi uusi jäsen. Taloushallinnossa tehtiin kustannuksia
säästäviä muutoksia samoin kuin sijoitustoiminnan osalta. Jäsentapahtumien määrä kasvoi merkittävästi ja niiden tukimenettelyä jatkettiin. Toiminnassa on erityisesti pyritty huomioimaan ikääntyvän jäsenkunnan terveyttä ylläpitävä toiminta sekä kulttuurimatkailu.

Vapaa-ajan kohteista on huolehdittu siten, että mun muassa Kittilän Levillä on suoritettu perusteellinen remontti.

110v_Tartto
Kulttuurimatkailua Tartossa 17.8.2018. Jukka Naavalinna painamassa Paino- ja paperimuseon Mana-oppaan valvonnassa. Kuva Elina Rautavaara.

Toiminta- ja tapahtuma-avustukset esillä
Mediaunionin viides yhdistyksen kokous pidettiin Turussa 14.4.2018. Puheenjohtaja Pekka Teinilä sai jatkokauden, ja hallitukseen valittiin yksi uusi jäsen. Kokouksessa käytiin jälleen vilkas keskustelu toiminta- ja tapahtuma-avustusten jaosta. Niiden jakoa tarkennettiin ja laadittiin yksityiskohtaisemmat ohjeet, jotka hyväksyttiin.

 

Mediaunionin toimintaan pääsee taas vaikuttamaan tämän vuoden yhdistyksen kokouksessa 13.4.2019 Helsingissä. Teksti Risto Pirhonen

Tervetuloa Mediaunioni MDU ry:n yhdistyksen kokoukseen

Tervetuloa Mediaunioni MDU ry:n sääntömääräiseen yhdistyksen kokoukseen 13.4.2019 klo 12.30 Hotel Arthuriin, Vuorikatu 19, 00100 HELSINKI.

Osallistujille klo 11.30 buffetlounas, johon ilmoittautuminen 27.3.2019 mennessä ensisijaisesti jäsensivujen Tietoa tapahtumista → Yhdistyksen kokoukset -osiossa tai faktorille, p. 050 467 9577, jos jäsensivuille kirjautuminen ei ole mahdollista.

Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11 §:n määräämät ja jäsenten hallitukselle 12.3.2019 mennessä esittämät asiat.

Kokousmateriaali julkaistaan jäsensivuilla 30.3.2019 mennessä. Niille, joiden ei ole mahdollista kirjautua jäsensivuille, faktori Vesa Salmi, p. 050 467 9577, lähettää pyynnöstä kokousmateriaalin postitse.

Mediaunioni MDU ry:n hallitus

Seniorifaktorit koulutusristeilyllä

Helsingin Seniorifaktorien 33-henkinen joukko kokoontui 10.12.2018 koulutus- ja pikkujouluristeilylle. M/S Viking XPRS:n menomatkalla Tallinnaan. Jukka Tamminen ENTER ry:stä piti parin tunnin koulutustilaisuuden.

ENTER ry on vuonna 1997 perustettu tieto- ja viestintätekniikasta kiinnostuneiden ikäihmisten yhdistys, joka kouluttaa pääsääntöisesti pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Koulutus on maksutonta.

Panoraama_Keijo Lehto
Panoraamakuvassa oppia panoraamakuvauksesta seurasi tarkkaavainen risteilyväki aktiivisesti kysellen ja keskustellen.

Koulutuksen aiheena oli Miten hyödynnän älypuhelintani? Mielenkiintoinen luento käsitteli aiheita matkustamisesta tietoturva-asioihin ja kaikkea siltä väliltä. Tärkeitä käsiteltyjä sovelluksia olivat Google Mapsin ja Google-pilvipalvelun hyödyntäminen. Esimerkiksi Google-kuvat-palveluun voi ladata käytännössä rajattomasti ja maksuttomasti puhelimella otettuja kuvia ja videoita. Google Mapsin käyttö EU:n alueella matkaillessa on tosi kätevää. Saat omaan puhelimeen tiedot käytettävistä liikennevälineistä, kun näppäilet tiedon halutusta määränpäästä. Google Maps hakee sinulle reitin ja liikennevälineet aikatauluineen. EU:n alueella ei tästä koidu lisäkustannuksia.

Tallinnassa tutustuimme Helios Hallissa Monet2Klimt-multimedianäyttelyyn. Claude Monet´n, Vincent van Goghin ja Gustav Klimtin kuuluisista tauluista on tehty multimediashow, joka pyörii katselijoiden ympärille levitetyille valkokankaille klassisen musiikin soidessa. Esitys oli rakennettu näiden taiteilijoiden yli 140 eri taulusta, jotka oli saatu elämään – meri myrskysi ja salamat säkenöivät. Mikäli haluat maistiaisen näyttelystä, voit katsoa YouTubesta siitä kolme minuutin esityksen.

Paluumatkalla oli pienimuotoinen pikkujoulujuhla, jossa nautimme yhdessä kolmen ruokalajin illallisen. Mediaunioni tuki taloudellisesti jäsenten matkakustannuksia, josta kiitokset päättäville. Teksti ja kuva Keijo Lehto.