Mediapäivässä palkitaan Think Ink -voittajat

Kotimaisen media-alan huipputapahtuma, Mediapäivä, järjestetään 13. marraskuuta 2018 jo kuudennen kerran. Tapahtumassa luodataan mediajäristysten syitä ja seurauksia sekä tavataan alan huippuja ja verkostoidutaan. Tapahtuman juontaa yrittäjä, toimittaja ja juontaja Ronja Salmi. Ohjelma on nyt julkistettu.

Aamupäivän seminaarit pidetään teemoittain Muutossalissa, Arvosalissa ja Kasvusalissa klo 11 – 13. Kaikille yhteisessä iltapäiväseminaarissa klo 14 alkaen Sitran johtaja Paula Laine kysyy, onko medialla muskelia synnyttää laadukasta keskustelua visioista ja Suomen tulevaisuuspolitiikasta. Professori Lucy Kueng herättelee kuulijoita digitaalisen maailman vaatimuksista organisaatioille.

Lisäksi kuullaan puolueiden puheenjohtajia ja palkitaan Think Ink -innovaatiokilpailun parhaimmisto.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen: https://mediapaiva.fi/

Päivä Tekniikan museossa

Joukko Mediaunionin tekniikasta kiinnostunuteita jäseniä kävi 17.3. tutustumassa Helsingin Vanhassakaupungissa sijaitsevaan Tekniikan museoon.

Tekniikanmuseo 2

Museo on tekniikan alan valtakunnallinen erikoismuseo ja alansa ainoa yleismuseo Suomessa. Päivä alkoi opastetulla kierroksella Tekniikan maa -näyttelyssä. Asiantuntevan oppaamme Elinan avulla saimme aimo annoksen tietoa tekniikan, keksintöjen ja teollistumisen historiasta.

Näimme mm. prototyypin Suomen ensimmäisistä sähköautoista ja taskuhiomakoneen vuodelta 1897. Siinä puiden syöttö tapahtui käsin. Mielenkiintoinen oli myös Auri-niminen pesukone 1950-luvulta.

Tekniikanmuseo 5

Esillä olivat teknologian ja teollisuuden menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus.

Tutustuimme myös omatoimisesti Etäunelmia-näyttelyyn, joka johdatti meidät viestintätekniikan keksintöihin. Ennen kuin nautimme ravintola Koskenrannan perinteisen lohikeiton, kävimme vielä ulkona katsomassa vapaana kuohuvaa koskea.

Kotiin lähti tyytyväinen joukko monta kokemusta rikkaampana.

Tekniikanmuseo 3

Mukana matkassa Jukka Pänkäläinen, kuvat Kristina Järvinen.

Lightroom Classic

lightroom_classic_valokuvaajille kansi
Pekka Potka, Markku Saiha: Lightroom Classic valokuvaajille. Docendo 3/2018. ISBN 9789522914569. 370 s.

Kaikki, mitä olet aina halunnut tietää Lightroomista, mutta mitä et ole löytänyt netistä!

Mittava teos esittelee työpöytäsovelluksen toiminnot havainnollisesti vaihe vaiheelta.

Mukana ovat niin kuvien arkistointi ja säätäminen kuin tulostaminen ja esittäminenkin.

Teoksen kuvaesimerkit näyttävät, miten eri säädöt vaikuttavat ja miten kuvista saadaan Lightroomilla entistäkin parempia.

Ammatillinen koulutus uudistuu osaamisperusteiseksi ja asiakaslähtöiseksi

Ammatillisen koulutuksen uusi lainsäädäntö tuli voimaan tämän vuoden alussa. Kyse on suurimmasta koulutuslainsäädännön uudistuksesta kahteenkymmeneen vuoteen. Toimintaa ohjaa nyt yksi ja sama laki ammatillisesta koulutuksesta.

Uudistus korostaa osaamista, asiakaslähtöisyyttä ja elinikäistä oppimista. Johtoajatuksena on, että opiskelija hankkii vain puuttuvaa osaamista ja olemassa oleva osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan. Opiskelija voi rakentaa yksilöllisen opintopolun, kun jokaiselle tutkintoa suorittavalle laaditaan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS). Opiskelija osoittaa osaamisensa näytöissä, aidoissa työelämän tehtävissä työpaikoilla ja osaamisen arvioinnista vastaavat opettaja ja työelämän edustaja yhdessä.

Opiskelijan mahdollisuudet kouluttautua aiempaa laajemmin työpaikalla ovat uudistuksen myötä parantuneet. Oppisopimuksen vaihtoehdoksi ja rinnalle on tuotu koulutussopimus, jolla opiskelija voi opiskella työpaikalla ilman työsuhdetta. Oppia voi myös kesätyössä, jolloin karttunut osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan osaksi suoritettavaa tutkintoa tai sen osaa.

Ammatillisen koulutuksen tutkintorakennetta on myös uudistettu tutkintoja laaja-alaistamalla ja niiden määrä vähentämällä. Uudistuksella pyritään vastaamaan työelämän kiihtyvään osaamistarpeiden muutoksiin. Tavoitteena on ollut lisätä myös opiskelijan ja työelämän valinnan mahdollisuuksia sekä järjestelmän reagointikykyä työelämän muutoksissa.

Uudet laaja-alaiset tutkinnot ja vanhat uudistuvat tutkinnot otetaan porrastetusti käyttöön 1.1.2019 mennessä. Opetushallituksessa on valmisteltu uudistusta ja laadittu uusia tutkinnon perusteita yhteistyössä työelämän ja muiden sidosryhmien kanssa.

Media-alan tutkinnot ovat laaja-alaisia

Media-alan tutkinnot ovat uusia laaja-alaisia tutkintoja ja media-alan perustutkinto on uudistunut 1.8.2017 ja media-alan ammatti- ja erikoisammattitutkinto 1.8.2016.

Media-alan perustutkinnossa on ollut kolme osaamisalaa: audiovisuaalisen viestinnän, julkaisutuotannon ja painotuotannon osaamisalat. Media-alan perustutkinto uudistuu 1.8.2018 alkaen, kun tutkinnon nimi muuttuu Media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinnoksi ja tutkintoon tulee uutena osaamisalana kuvallisen ilmaisun osaamisala. Lisäksi painotuotannon osaamisalan nimi muuttuu painoviestinnän osaamisalaksi.

Media-alan ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa on ollut kolme osaamisalaa: audiovisuaalisen viestinnän, julkaisutuotannon ja painoviestinnän osaamisalat. Media-alan ammatti- ja erikoisammattitutkinto laajenevat vielä 1.8.2018 alkaen, kun sekä ammattitutkintoon että erikoisammattitutkintoon tulee uutena osaamisalana valokuvauksen osaamisala.

Työelämätoimikunnat varmistavat tutkintojen laatua

Työelämätoimikunnat toimivat ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen toimielimenä. Opetushallitus nimitti ensimmäiselle 3-vuotiskaudelle 39 toimikuntaan 328 jäsentä. Jäsenet edustavat työnantajia, työntekijöitä ja opetusalaa sekä itsenäisiä ammatinharjoittajia, mikäli se on tyypillistä ko. alalla.

Työelämätoimikunnat varmistavat osaltaan sitä, että työ- ja elinkeinoelämä sekä opiskelijat voivat luottaa osaamisen arviointiin ja myönnettävien tutkintojen laatuun sekä tutkintoa suorittavien yhdenvertaiseen asemaan riippumatta siitä, missä osaamiseen osoitetaan ja arvioidaan.

Työelämätoimikuntien tehtävänä on näyttöjen toteutuksen ja osaamisen arvioinnin laadun varmistaminen, jota tehdään seuraamalla valtakunnallista palaute-, seuranta- ja arviointitietoa. Toimikunnat voivat tehdä myös vierailukäyntejä näyttöympäristöihin. Toimikunnat tuottavat seurannan pohjalta vuosittain laadunvarmistuksen raportin oman toimialansa parhaista käytännöistä ja tehdyistä laatuhavainnoista.

Toimikunnat osallistuvat ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen sekä ammatillisten tutkintojen ja niiden perusteiden kehittämiseen tekemällä aloitteita ja antamalla lausuntoja. Kolmantena tehtävänään toimikunnat ratkaisevat osaamisen arviointia koskevat oikaisupyynnöt.

Työelämätoimikuntien työ käynnistyi kevään aikana. Lainsäädäntö korostaa toimikuntien roolia nimenomaan ammatillisen koulutuksen kehittämisessä ja laadun varmistuksessa.

Teksti: yksikön päällikkö Kati Lounema, opetusneuvos Tuula Sumkin ja yli-insinööri Jaana Villikka-Storm, Opetushallitus

Media-alan ammatilliset tutkinnot 1.8.2018 alkaen
• Media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinto
• Media-alan ammattitutkinto
• Media-alan erikoisammattitutkinto

 

Yhdistyskokous Turussa keräsi ennätysmäärän osallistujia

Yhdistyksemme ylin päättävä elin eli vuotuinen yhdistyskokous pidettiin Holiday Club Caribiassa Turussa14.4.2018. Kokous oli ammatillisaatteellisen yhdistyksemme viides ja toimikausi neljäs. Kokoukseen voivat osallistua kaikki yhdistyksemme jäsenet ja mahdollisuus siten vaikuttaa yhdistyksemme asioihin.

Yhdistyskokous.hallitus
Mediaunionin hallitus oik. Paavo Kyröläinen, Jukka Rautavaara, Miika Niinikoski, Klaus Kallioinen, Vesa Salmi (ei hallituksen jäsen), Soile Lappalainen, Jorma Suomi, Santtu Kerkkänen, Ari Rantanen, Kari Koivisto ja hallituksen puheenjohtaja Pekka Teinilä. Kuvasta puuttuvat Tero Kanerva ja Risto Parkkonen.

Turkuun olikin saapunut ennätysmäärä jäseniämme ympäri Suomen – kaikkiaan 67 oli ilmoittautunut ennakkoon kokouslounaalle ja samalla kokoukseen. Todella hieno asia.

Avauspuheessaan yhdistyksemme puheenjohtaja Pekka Teinilä muistutti taas, mistä yhdistyksemme muodostuu eli pelkästään jäsenistämme ei muista yhdistyksistä. Hän myös loi lyhyen katsauksen edellisen vuoden tapahtumiin, hallintoon, talouteen ja lomaosakkaisiin. Kaikki ne kolme kotaa, mitkä hän oli kuluneelle kaudelle asettanut – osa-aikaisen faktorin toiminta, hallinnon kulujen pienentäminen ja sijoitustoiminnan tuottojen parantaminen – olivat jokseenkin toteutuneet.

Kokouksen puheenjohtajiksi valittiin Irma Piironen ja Jorma Hietanen edelliskokouksen tapaan ja samoin kokouksen sihteeri Vesa Salmi. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Reijo Leppänen ja Pertti Toivonen. Kokouksen ääntenlaskijoina toimivat Jukka Naavalinna ja Jari Louhi.

Tilinpäätöksen esitteli yhdistyksen taloudenhoitaja Soile Lappalainen, joka oli noin 22000 euroa ylijäämäinen. Hän myös esitteli tilintarkastajan lausunnon, joka ei sisältänyt moitteita.

Vuoden 2017 toimintakertomuksen hallituksen puolesta esitteli hallitusedustaja Jukka Rautavaara.

Yhdistyksen puheenjohtaja esitteli hallituksen laatiman palkkio esityksen vuodelle 2018, joka ei sisältänyt muutoksia edelliskauteen verrattuna. Hallitusedustaja Klaus Kallioinen pohjusti hallituksen ja Timo Nurmen sääntömuutosesitykset. Hallituksen esitys hyväksyttiin, mutta Nurmen esitys hylättiin.

Hallituksen esitykselle avustuksista sai vastaesityksen, asiasta suoritettiin lippuäänestys, jonka hallituksen esitys voitti. Avustusmäärää korotettiin edellisvuoden ylijäämän verran Juha-Matti Ahon esityksestä.

Vesa Salmi esitteli vuoden 2018 toimintasuunnitelman, joka myös hyväksyttiin. Taloudenhoitaja esitti vuodelle 2018 talousarvion, joka on noin 110 000 euroa alijäämäinen. Hallituksen laatiman äänestys- ja vaaliohje sai vastaesityksen, jossa erovuoroisten hallitusedustajien tilalle ei valittaisi uusia edustajia, hävisi suljetun lippuäänestyksen jälkeen hallituksen esitykselle.

Puheenjohtajan vaaliin ei nykyiselle puheenjohtajalle tullut vastaehdokasta, joten hänet valittiin hallituksen puheenjohtajaksi. Hallituksen kolmen erovuorolaisen tilalle valittiin Kari Koivisto, Kuopiosta, Ari Rantanen, Turusta ja Risto Parkkonen, Lahdesta.

Loppupuheenvuorossa kokouksen puheenjohtaja Irma Piironen esitti jälleen toivomuksen hallitustyöskentelylle, että kaikenlaisesta ”kuppikuntaisuuksista” päästäisiin eroon ja puhallettaisiin yhteiseen hiileen, mikä on yhdistyksen ja hallituksen toiminnan kannalta ensiarvoisen tärkeää. Puheenjohtajat toivottivat kaikille hyvää kotimatkaa ja kesää.

Yhdistyskokous
Kokoukseen osallistuneet olivat kiinnostuneita käsiteltävistä asioista ja ottivat osaa keskusteluun aktiivisesti.

Teksti ja kuvat Pekka Teinilä

Pentti Auvisesta käsinladonnan Suomen mestari

Käsinladonnan Suomen mestaruudet ratkaistiin Päivälehden museossa, osanottajia oli peräti yhdeksän. Kisatunnelma nosti sekin, että Kokkolasta oli saapunut peräti kolmen hengen joukkue ottamaan mittaa pääkaupunkiseudun latojataitureista.

uksaus_IMG_3910
Perinteinen hakaanladonta käynnissä käsinladonnan SM-kisoissa. Kuvassa kisaamassa Markku Pitkänen ja tehtävää valvomassa faktori Matti Savolainen.

Käsinladontakisoja on Suomessa järjestetty 1890-luvulta lähtien. Silloin kilpailijoille annettiin tehtäväksi valmistaa tarkoin määritelty ”tilaustyö”. Kukin pakersi työn itsenäisesti ja lähetti siitä vedoksen arvosteltavaksi. Tuomaristo valitsi voittajan ja antoi kirjallista palautetta kilpailijoille.

Tänään tämä malli ei enää toimi. Taiturikunta alkaa olla keski-iältään jo yli seitsenkymppisiä, eikä paikkoja ladelman valmistamiseen enää ole. Siksi Päivälehden museossa vuodesta 2007 järjestetyissä SM-kisoissa ammattitaitoa mitataan erilaisin tehtävin. Tehtävät laatii ammattitaidolla Päivälehden museon työnäytöskaartiin kuuluvat Juhani Lahtinen ja Matti Savolainen.

Tänä vuonna kisaohjelmassa oli mm. perinteistä hakaan ladontaa ja paperitaittotehtävä. Tasaisen kilvan voittajaksi selvisi Pentti Auvinen Vantaalta. Hänen on kartuttanut ammattitaitoaan mm. Jämsän lehden, Uuden Suomen, Kansan Uutisten ja Miniprintin latomoissa. Voittajan takana rynni hopealle peräti kolme taituria: moninkertainen SM-kisaveteraani Tapio Värjölä Helsingistä sekä kokkolalaiset Markku Patrikainen ja Heikki Hintsala.

Käsinladontakisojen yhteydessä myös uksattiin. Uksaus on perinteinen kirjapainoissa harrastettu ajanvietepeli, joka muistuttaa arpanopilla pelattavia pelejä, mutta pelivälineinä käytetään käsinlatomoista tuttuja fyrkantteja eli nelikkeitä.

Koska vastaavia kisoja ei tiettävästi muualla järjestetä, julistetaan kilvan voittaja maailmanmestariksi. Tänä vuonna uksauksen maailmanmestaruuden voitti Antti Välikangas Kokkolasta. Antti ei omien sanojen mukaan ole koskaan aiemmin uksannut. Tämä saikin kokkolalaisten kannustusjoukot lohkaisemaan, että Kokkolan kirjapainoissa tehtiin töitä, siellä ei ollut aikaa pelata ajanvietepelejä. Teksti ja kuvat Markku Kuusela.

uksaus_IMG_3940
Uksauksen tuore maailmanmestari Antti Välikangas on juuri heittänyt voittoheiton. Faktori Matti Savolainen tarkastaa tuloksen.

 

Mediaunionilaisten matka Berliinin FESPA 2018 messuille

Kevään tutkimusmatkamme graafisen teollisuuden kehityksen tilaan starttasi Helsinki-Vantaan lentoasemalta 15.5. kello 7:50. Matkaan lähti parikymmentä innokasta tutkijaa. Tukikohtana toimi Hotel Indigo Berlin – Ku’Damm, josta matka sekä messuille että läheisille ostoskaduille oli lyhyt.

dav

Lyhyen kävelymatkan päässä oli metroasema Zoologischer Garten (Berlin Zoo), josta pääsi helposti ympäri kaupunkia sinkoilevan joukkoliikenteen kyytiin. Jo ennen matkaan lähtöä, oli avuksemme pestattu suomalainen, Berliinissä yhdeksän vuotta asunut opas Oskari Lampisjärvi.

Kävelimme hänen johdollaan muurikävelyn, joka alkoi Rathaus Neuköllnin kohdalta ja seuraili vuonna 1989 murrettua muuria. Oskarilla riitti kerrottavaa niin historiasta kuin ympäröivästä Itä-Berliinistä.

Seuraavana aamuna suuntasimme Berliinin messukeskukseen FESPA 2018 -näyttelyyn. FESPA on globaali seri-, digi- ja tekstiilipainatuksen järjestö. Berliinin messukeskuksessa tapahtuma käsitti kuusi suurta hallia, kukin kahdessa kerroksessa. Näytillä oli yli 700 yrityksen laitteet, ohjelmistot, tuotteet ja palvelut.

dav

Laitepuolella oli silmiinpistävintä robotiikan ja automaation määrä ja pitkälle viedyt ratkaisut. Mielenkiintoista 3D-teknologiaa ja robottileikkureita, joiden muotoilukyvyille ei tuntunut olevan mitään rajoja. Suurkuva- ja tarratulostuksen avulla voidaan mikä tahansa rakennus, esine ja materiaali peittää vaikka kokonaan. Järjestetyssä teippauskilpailussa saivat uuden värin mersu, Porsche, Alfa Romeo ja moni muukin auto.

Ink-jet ja digitaalitulostimilla saadaan uskomattoman hienoa jälkeä myös kankaille. T-paitoja lähti muutamia meidänkin matkaamme. Kaikkea messuilla koettua ja Berliinin tarjontaa ihmeteltyämme oli aika kokoontua yhteiselle illalliselle. Annoimme paikallisoppaan valita paikan. Mukavan illallisen yhteydessä Oskari jatkoi kertomustaan Berliinin historiasta. Kokonaisuutena matka sujui mallikkaasti, osallistujat olivat tyytyväisiä ja uutta reissua jo kyseltiin.

sdr

Teksti ja kuvat Vesa Salmi

 

 

 

Erkki Tantun kuvituksia

Kuvittanut Erkki Tanttu on kuudes Markku Tantun toimittama Erkki Tantun tuotantoa laajasti esittelevä kirja.

kuvittanut-erkki-tanttu Kansi
Markku Tanttu: Kuvittanut Erkki Tanttu. Kustantaja: Markku Tanttu. ISBN: 9789526778075. 144 s.

Teos esittelee seitsemättä kymmentä Erkki Tantun kuvittamaa kirjaa ja kertoo hänen sananparsikuvitustensa kokoelmista. Tantun ajatuksia kuvittamisesta valottavat hänen artikkelinsa ja esitelmäkonseptinsa.

Kuvitustuotannon lisäksi kirjaan on luetteloitu Tantun muu kirjataide, mm. kirjanpäällykset, sarjakuvakokoelmat ja exlibrikset. Lisäksi kirjassa on Tantun nuoruudenaikaisia harjoitelmia ja valokuvia elämän varrelta.

 

Vuonna 1978 valmistuneet kirjapainoteknikot 40-vuotisjuhlaristeilyllään

Gratek
Matkalla Silja Serenadella 25. – 26.4 olivat mukana (eturivissä vasemmalta) Pertti Alaja, Asko Vitikainen, Bjarne Stenström, Matti Puttonen, Hannele Kihlman. Takarivissä (vasemmalta) Kimmo Turtiainen, Jouni Ritala, Simo Virta, Reijo Aukeala, Unto Rönkkönen, Eero Forssell, Esko Silmärinen, Timo Suomi ja Mikko Rasilainen.