Kansallisarkisto digitoi päiväkirjan Etelä-Siperian ja Pohjois-Mongolian tutkimusmatkasta

Kansallisarkisto on digitoinut mikkeliläisen luonnontieteilijän, filosofian kandidaatti Karl Johan Ehnbergin (1861–1920) päiväkirjan vuodelta 1885. Kaksiosainen matkapäiväkirja kuvaa Ehnbergin ja filosofian kandidaatti Rudolf Hammarströmin (1863–1928) tekemää tutkimusmatkaa Etelä-Siperiaan ja Pohjois-Mongoliaan.

Tutkimusmatkan tarkoituksena oli muun muassa lisätä tietoutta hyönteisten maantieteellisestä levinneisyydestä ja kartuttaa Helsingin yliopiston hyönteistieteellisiä kokoelmia.

Ruotsinkielisessä matkapäiväkirjassa on yli 800 sivua. Kirjan sivuille on kirjattu hyönteis-, kasvi- ja lintuhavaintoja, kuvailtu eloisasti matkan kulkua sekä piirretty lyijy- ja värikynillä maisemia, rakennuksia ja paikallista väestöä. Lisäksi päiväkirjan sivuille on kiinnitetty kasveja.

Elämänsä aikana Ehnberg suoritti tutkimusmatkoja myös muun muassa Venäjän Karjalaan ja Transbaikalian Selenga-joelle. Hän julkaisi useita tutkimuksia matkoistaan ja havainnoistaan. Ehnbergin kuoleman jälkeen hänen laajat hyönteis-, kasvi- ja eläinkokoelmansa päätyivät Turun Suomalaiselle yliopistolle. Hänen sisarensa Ingeborg Ehnberg lahjoitti nyt digitoidun matkapäivänkirjan vuonna 1957 Mikkelin maakunta-arkistolle.

Lue lisää >>>

Kinky Boots oli teatterinautinto

Helsingin Seniorifaktorit kävi lauantaina 17.11.2018 katsomassa paljon ylistäviä arvosteluja saaneen Helsingin Kaupunginteatterin uutuusmusikaalin Kinky Boots.

Varasimme alkusyksystä esitykseen 30 lippua, jotka kaikki menivät kaupaksi. Lippuja olisi mennyt lisääkin, mutta esitys oli loppuunmyyty. Väliajalla nautittujen leivoskahvien lomassa huomasin, että olimme valinneet syksyn teatterikäynnille oikean teatterikappaleen. Mediaunioni osallistui osapanostuksella jäsenien pääsylippujen ja väliaikakahvien kustannuksiin.

KinkyBoots
Lauri Mikkola ja Petrus Kähkönen. Kuva Mirka Kleemola.

Kaupunginteatterin sivuilla esitystä mainostetaan: ”Musikaali, jossa on potkua suurella sydämellä”.

Ohessa muutama poiminta median arvosteluista: “Viiden tähden musikaali järisyttää ja kouraisee syvältä” Helsingin Sanomat 31.8.2018 – Lauri Meri.

“Se onkin Helsinki, joka näyttää nyt New Yorkille ja Lontoolle, miten nämä hommat kannattaa hoitaa!” Riffi 6.9.2018 – Tommi Saarela.

“Tämä on tarina, joka suomalaisten tulee nähdä ja kokea” Ruotuväki 17/2018 – Niki Räsänen.

”Helsingin kaupunginteatterin Kinky Boots saa yleisön riehaantumaan päivänäytöksessäkin” Maaseudun tulevaisuus 10.9.2018.

Positiivisiin arvioihin on helppo yhtyä. Musikaalin päätähdet Lauri Mikkola ja Petrus Kähkönen tekivät tasokkaat roolisuoritukset. Loistava musiikki, erinomaiset lauluesitykset ja värikäs puvustus kruunasivat erinomaisen teatterinautinnon.
Teksti Keijo Lehto.

Hopeasiivet koulutusristeilyllä

Lounaissuomalaisten jäsenten Hopeasiivet-ryhmä järjesti perinteisen koulutus- ja joululounastapahtumansa Turku–Maarianhamina–Turku-risteilyllä M/S Amorellan aamulähdöllä 10.12.2018.

Hopeasiivet
Sosiaalisen median saloja kuuntelivat tarkkaavaisina pöydän vasemmalla puolella (vas.) Kurt Wahlroos, Pentti Salo, Jorma Nässi, Pertti Nieminen, Taisto Rantanen, Eero Alén, keskellä Jukka Rautavaara, ja oikealla puolella (alhaalta) Jorma Suomi, Pekka Nylund, Rainer Hammar, Ken Lehtinen, Kimmo Kankare ja Jukka Naavalinna.

Menomatkalla TSL Turun Kai Åkerfelt tutustutti meidät sosiaalisen median saloihin, mm. Facebookiin, Twitteriin, WhatsAppiin, Instagramiin. Bloggareitakin meistä yritettiin tehdä. Kouluttautumisintoa 15-henkisellä ryhmällä riitti koko menomatkan ajan. Maarianhaminassa vaihdettiin laivaa.

Paluu Turkuun matkattiin M/S Viking Gracella, jossa nautimme runsaan ja herkullisen joululounaan. Loppumatkalla kuunneltiin Antti Ketosen joulukonserttia, turistiin ja parannettiin maailmaa sekä viihdyttiin hyvässä seurassa.
Teksti Jukka Naavalinna, kuva Pekka Teinilä.

 

Äänestä suosikkisi vuoden 2018 aikakauslehtien kansista

Aikakausmedian vuosittaisen Editkilpailun 17 sarjasta Vuoden kansi -sarjan voittajan ratkaisee suuri yleisö. Voit äänestää mieleistäsi ehdolla olevista vuoden 2018 aikana ilmestyneistä lehtien kansista, jotka ovat päässeet kilpailun loppusuoralle. Voit halutessasi perustella valintasi.

Kaikkien äänestäneiden kesken arvotaan 500 euron matkalahjakortti sekä aikakauslehden vuosikerta. Voit antaa äänesi vain yhdelle ehdokkaista.  Äänestysaika on 1.2.2019 klo 10.00 – 28.2.2019 klo 24. Kilpailun voittaja julkistetaan 4.4.2019.

Kannet yleisöäänestykseen on valinnut asiantuntijatuomaristo Aikakausmedian Editkilpailuun lähetetyistä ehdokkaista.

Tästä äänestämään: http://www.editkilpailu.fi/kansi18

Messukeskus 100 -julistekilpailu

a2c90268-8929-45a9-a81e-4771e3b1e49f-w_960Habitare haastaa suunnittelijat luomaan Messukeskuksen juhlavuoden teemaa kuvastavan messujulisteen.

Julisteet ovat esillä Habitaressa 11.-15.9.2019.

Messukeskuksen juhlavuoden teema Unohtumaton alku unelmille toimii myös julistekilpailun teemana. Kilpailuun voivat osallistua Visuaalisen viestinnän suunnittelijoiden järjestö Grafian jäsenet ja alan opiskelijat. Kilpailun kymmenen kärkeen valitut nähdään pop up -näyttelyssä Habitaressa sekä Messukeskuksen juhlavuoden markkinoinnissa.

”Julisteet ovat tärkeä osa tarinaamme, sillä julisteiden avulla olemme kertoneet tapahtumistamme jo 1920-luvulla. Se osoittaa, kuinka tapahtuma-ala on aina kaivannut viestintäänsä visuaalista voimaa ja graafisia taidonnäytteitä. Julisteitamme ovat aikanaan suunnitelleet monet lahjakkaat graafikot. Esimerkiksi 1960-luvun Venemessujen juliste on legendaarisen Erik Bruunin käsialaa ja vuoden 1928 Radiomessujen julisteen suunnitteli Tove Janssonin äiti Signe Hammarsten-Jansson”, kertoo Messukeskuksen markkinointi- ja viestintäjohtaja Maria Mroue.

Kilpailu on avattu ja viimeinen osallistumispäivä on 30.4.2019. Finaaliin valitaan 10 työtä, jotka julkistetaan Messukeskuksen verkkosivuilla 19.08.2019 mennessä. 10 parasta julistetta nähdään myös Habitaressa omassa näyttelyssään. Voittaja ja yleisön suosikki julkistetaan Habitaren avajaispäivänä 11.9.2019.

Julistesuunnittelukilpailun voittajan palkinto on 3 000 euroa. Tuomaristoon kuuluvat: Maria Mroue, markkinointi- ja viestintäjohtaja, Suomen Messut; Laura Sarvilinna, Habitaren luova johtaja, Timo Berry, graafinen suunnittelija, Berry Creative; Katri Soramäki, toiminnanjohtaja, Grafia; Antti Uotila, graafinen suunnittelija, Tsto.

Lisätietoja >>>

Lasten lehtikone on uusi työkalu päiväkotien mediakasvatukseen

Aikakausmedia on julkaissut digitaalisen Lasten lehtikoneen, jolla lapset voivat tehdä päiväkodissa oman lehden. Ohjelman kaveriksi päiväkodit saavat painetun harjoituslehtisen. Oppimateriaalissa lehden tekemiseen tutustutaan kahden eläinhahmon, Lyyti Kynäsen ja Seppo Sanasen, kanssa.

– Vastaamme tällä päiväkotien tarpeeseen. Valtakunnallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa mediakasvatus on vahvasti mukana, mutta alle kouluikäisille ja etenkin pienimmille lapsille on vielä melko vähän mediakasvatusvälineitä tarjolla, Aikakausmedian mediakasvatusasiantuntija Piia Matikainen sanoo.

Ydinajatuksena on yhdistää digitaaliset mediataidot ja perinteinen media. Oppimateriaalin avulla voi tutkia mediaa ja ympäristöä, tuottaa sisältöä itse sekä harjoitella mielipiteen ilmaisua sekä tunne- ja vuorovaikutustaitoja.

Yksi tavoite on tasavertaisuuden edistäminen.
– Kaikilla lapsilla ei ole kokemusta kotiin kannetusta lehdestä, eikä joka kodissa ole digitaalista lukulaitettakaan.

Printtilehden tekeminen mahdollistaa lasten tekemän mediasisällön tarkastelemisen kotona laitteista riippumatta sekä edistää sellaista päiväkodin ja kodin välistä viestintää, jossa lapset ovat aktiivisessa roolissa.

Osana oppimateriaalia julkaistaan laulu, jonka avulla mediakasvatusta voi toteuttaa musiikin keinoin. Lyyti Kynäsen ja Seppo Sanasen lehtirallin laulaa Pikku Papun orkesterista tuttu Sanna Kaisa Sundström. Laulu kertoo reportterikaksikon lehtityöstä ja siitä, miten postiluukusta kolahtava lehti ilahduttaa.

– Musiikilla on tutkitusti myönteinen vaikutus oppimiseen ja kielenkehitykseen, ja kiinnostus lukemiseen lähtee varhaislapsuudesta,  Matikainen toteaa.

Oppimateriaali pohjautuu varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sopii myös alle 3-vuotiaille. Lasten lehtikonetta on testattu päiväkodeissa ja kehitetty varhaiskasvattajien toiveiden mukaan. Toteutuksessa on huomioitu myös päiväkotien resurssit: vain yksi tabletti riittää.

Oppimateriaali julkaistiin 25.1. Educa-messuilla osastolla 6f71. Hanke saa jatkoa syksyllä 2019.

> Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa

> Lasten lehtikone

Lisätietoja:

Aikakausmedian Aikakauslehdet mediakasvattajina -toiminta
Piia Matikainen, mediakasvatusasiantuntija
p. 040 9209750, piia.matikainen@aikakausmedia.fi

Uutuuskirja Kertova kuva esittelee journalistisen kuvituksen mahdollisuuksia

kantta

Ville Tietäväisen ja Ville Hännisen uutuuskirja Kertova kuva on ainutlaatuinen kooste kuvajournalismin lajeista ja keinoista. Teos rakentuu konkreettisten esimerkkien ympärille: Tietäväisen kuvitusten kautta lukijalle avautuu, mitä kuvilla voi kertoa ja miten.

”Omaäänisyys on yhä tärkeämpää laatujournalismille. Oivaltava kuvitus rikastaa lehden taittoa ja herättää ajattelemaan. Ajateltu kuva ei toista tekstiä sanasta sanaan vaan keskustelee sen kanssa, vahvistaa keskeistä sanomaa ja/tai yllättää lukijan.” Ville Hänninen

Kertova kuva on tarkoitettu visuaalisten ja viestintäalojen ammattilaisille sekä kaikille visuaalisesta kerronnasta kiinnostuneille. Samalla teos on palkittujen tekijöiden kannanotto laadukkaan kuvajournalismin puolesta.

Ville Hänninen on kuviin erikoistunut toimittaja ja tietokirjailija. Hänen edellinen tietokirjansa Kirjan kasvot – Sata vuotta suomalaisia kirjankansia (SKS, 2017) sai Taideyhdistyksen kirjallisuuspalkinnon 2017.

Ville Tietäväinen on palkittu kuvittaja, graafinen suunnittelija ja sarjakuvataiteilija. Hänen lehtikuvituksiaan on julkaistu 1990-luvulta lähtien mm. Helsingin Sanomissa ja Yliopisto-lehdessä.

Kertova kuva – Journalistisen kuvituksen mahdollisuuksia ja keinoja
ISBN 978-952-222-991-5. SKS 2018.

Kirjalahja kaikille Suomessa syntyville lapsille

Kaikille vuosina 2019-2021 syntyville vauvoille jaetaan kirjalahja osana neuvolatarkastusta. Suomen Kulttuurirahaston 1,2 miljoonan euron panostus Lukulahja lapselle -ohjelmaan mahdollistaa kaksi lastenkirjaa, jotka kustannetaan erityisesti tätä tarkoitusta varten.

Eduskunta on myös päättänyt lisätä Lukukeskuksen määrärahaa 250 000 euroa vuosina 2018 ja 1019. Lisäys mahdollistaa valistusmateriaalien tuottamisen kirjalahjan yhteydessä.

Tutkimusten mukaan lapsen tulevaisuuden mahdollisuuksiin vaikuttaa enemmän se, kuinka paljon kotona luetaan kuin perheen muut lähtökohdat tai taloudellinen tilanne. Jo vauva-aikana aloitetut lukuhetket tukevat lapsen kielellistä kehitystä ja perheen välistä vuorovaikutusta. Lapselle lukemisella on yhteys parempaan koulumenestykseen ja koulumyönteisyyteen. Näin ollen varhaisilla lukukokemuksilla on ratkaiseva merkitys osaamiserojen kaventamiseen ja tasa-arvon lisäämiseen yhteiskunnassa.

– Mitä aiemmin lapset saadaan kirjojen äärelle, sitä todennäköisemmin he innostuvat lukemisesta myös myöhemmin. Kulttuurirahasto toimii koko Suomessa, ja on hienoa, että Lukukeskuksen ja neuvoloiden kautta voimme tavoittaa kaikki uudet vauvaperheet, kannustaa Suomen Kulttuurirahaston hallituksen puheenjohtaja Jari Sokka.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Emmi Jäkkö
puh. 050 563 8998
emmi.jakko@lukukeskus.fi

Lisätietoja Lue lapselle -hankkeesta www.luelapselle.fi
Lue lapselle -lukumitta ja ammattilaisen oppaat www.luelapselle.fi/ammattilaiselle

 

Yli 13 000 suo­ma­lais­ta elä­mä­ker­taa luet­ta­vis­sa ver­kos­sa il­mai­sek­si

Henkilöhistoriallisen tiedon löytyminen samasta paikasta helpottaa tutkijoiden työtä, mutta palvelu kiehtoo myös tavallisia nettisurffaajia.

Suomalaisten elämäkertoja kokoava, linkittävä ja visua­lisoiva tietämysverkko, Biografiasampo, on julkaistu verkossa kaikille avoimena. Palvelu perustuu Suomen historian keskeisten henkilöiden, kuten taiteilijoiden ja talousvaikuttajien, mutta myös tavallisten ihmisten elämäkerroille. Yhteensä niitä on 13 100.

Henkilöhistoriallisen tiedon löytyminen samasta paikasta helpottaa tutkijoiden työtä. Tavalliselle netti­surffaajalle kiehtovan palvelusta tekevät erilaiset visualisoinnit ja verkostoanalyysit.

Biografiasammosta voi vaikkapa tutkia, millaisen yhteyksien verkon arkkitehti Eliel Saarisen elämäkerrassa mainitut muut henkilöt muodostavat.

Elämäkartoista selviää, missä eri merkkihenkilöt ovat syntyneet ja kuolleet. Tällä tavalla piirtyvistä elämänlangoista voi huomata, että Suomen suuriruhtinaskunnan sotilaat olivat pappeja kansainvälisempiä, sillä he liikkuivat elämiensä aikana kohti Etelä-Euroopan maita.

Myös elämäkerroissa käytettyä kieltä voi tutkia. Itsenäisyyden ajan kansanedustajien elämäkertojen analyysissä paljastuu, että sanat ”perhe” ja ”lapsi” ovat yleisiä naisten elämäkerroissa, mutta miesten elämäkerroissa niitä ei juuri mainita.

Palvelun ovat kehittäneet Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden keskus HELDIG, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Aalto-yliopisto.

Lue lisää >>>

Operaatio Ankka innostaa lapsia lukemaan

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n Operaatio Ankka -kampanjassa kaikille vuoden 2019 aikana 10 vuotta täyttäville lapsille lahjoitetaan kuukauden Aku Ankka -lehdet tammikuussa 2019.

ankka2-1200x677

Myöhemmin keväällä myös kaikille Suomen ruotsinkielisille 10 vuotta täyttäville lapsille lahjoitetaan kuukauden Kalle Anka -lehdet.

Lukutaito turvaa jatko-opinto- ja työelämätaitojen kehittymistä sekä suomalaisen työn kilpailukykyä. Sen ylläpitämisen ja edistämisen ei tule olla vain koulun harteilla.

Oivaltavasta kielenkäytöstään tunnettu Aku Ankka on jo vuosien ajan innostanut lapsia lukemisen äärelle. Operaatio Ankan tavoitteena on kannustaa lapsia lukemaan ja korostaa lukemisen merkitystä osana perheiden arkea. Uskomme, että kaikki lähtee lukutaidosta.

EK:n lisäksi kampanjassa on mukana 12 yritystä ja yhteisöä eri toimialoilta. Kampanjan suojelijana toimii Rouva Jenni Haukio. Kampanjassa on mukana olevat kumppanit ovat: ABC-ketju, Supercell, Elisa, OP, Nordea, Veikkaus, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Fortum, LähiTapiola, Posti, Tela ja Aktia.

Teko tulee kevään aikana näkymään laajasti sekä EK:n että yritysten ja yhteisöjen kanavissa muun muassa Aku Ankka -henkisten kuvitusten kautta, joissa eri alojen vaikuttajat jakavat omia lukukokemuksiaan. Teolla halutaan herättää keskustelua suomalaisten lukutaidosta ja perheiden lukemisasenteista sekä hyvän luku- ja kirjoitustaidon merkityksestä jatko-opintojen, työelämän ja elämänhallinnan kannalta.

Lue lisää >>>