Graafisen viestinnän Sign, Print & Pack -messut 11.–12.3.2020.

Sign, Print & Pack -messut kokoavat Helsingin Messukeskukseen entistä kattavamman näytteilleasettajajoukon. Tapahtuma tarjoaa painotuotteiden, suurkuvatuotteiden, teippausten, myymälä- ja ulkomainonnan tai ruoka- lääke- tai kuljetuspakkausten parissa työskenteleville inspiraatiota sekä uusinta tietoa ja teknologiaa. Samaan aikaan Messukeskuksessa järjestetään myös pakkausalan PacTec-, sekä FoodTec- ja PlastExpo-messut.

Rekisteröidy messuille ilmaiseksi täältä. Samalla lipulla pääset Sign, Print & Pack -, PacTec-, FoodTec- ja PlastExpo-messuille.

Lue lisää osoitteessa www.sipp.fi

Kokoonnuttiin kaffemöötille

Kuva Jorma Suomi.

Pääasiassa lounaissuomalaisista jäsenistä koostuva Hopeasiivet-kerho kokoontui lokakuun ”kaffemööttiin” turkulaiskahvila Naantalin Aurinkoiseen. Paikalla oli 23 aktiivista jäsentä, joille toimintavastaava Jukka Naavalinna (taaempana seisomassa) kertoi mm. syksyn ja alkuvuoden toiminnasta.

Jäsenet olivat kiitollisia Mediaunionin tukiessa taas perinteistä tietotekniikkakoulutus- ja pikkujouluristeilyä.

Kuvajournalistien syksy Valokuvataiteen museossa

Bremer, Caj: Frimanin uudisraivaajaperhe, Muonio. Sarjasta Suomalainen arkipäivä, 1971. Suomen valokuvataiteen museo/kokoelma Caj Bremer

Tänä syksynä 50. juhlavuottaan viettävässä Suomen valokuvataiteen museossa jatkuvat kahden vahvan kuvajournalistin näyttelyt 5.1.2020 saakka.

Valokuvaaja Sakari Piipon (s. 1981) dokumentaarinen trilogia Eräitä huomioita Suomen poliittisesta järjestelmästä (2015–2019) katsoo tarkasti, mutta lempeästi suomalaisen politiikan arkista rituaalia aina vallan huipulta kunnanvaltuustojen kokouksiin ja äänestyspaikoille. Näyttelyn kuvat olivat otsikoissa jo vuonna 2016, kun valtioneuvoston kanslia halusi estää Piippoa julkaisemasta materiaalia, jonka hän oli kuvannut uuden hallituksen tiedotustilaisuuksissa.

Suomen valokuvataiteen museo juhlistaa myös helmikuussa 90 vuotta täyttänyttä Caj Bremeriä (s. 1929), suomalaisen reportaasikuvauksen uudistajaa ja edelläkävijää. Museon kokoelmiin kuuluva klassikkokuvasarja Suomalainen arkipäivä (1971) nähdään nyt ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan Helsingissä.

Kuvajournalistien syksy 13.9.2019–5.1.2020
Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, Helsinki
ti–su 11–18, ke 11–20, ma suljettu
Liput 10/5 euroa, Museokortilla ja alle 18-vuotiaille vapaa pääsy
Lue lisää >>>

Vastuullisuuskilpailulla ratkaisuja materiaalien uusiokäytölle

Kuva Messukeskus

Pakkausalan ammattitapahtuma PacTec, FoodTec & PlastExpo Nordic kutsuu alan toimijoita osallistumaan kilpailuun, jossa tuodaan esille uusia ideoita tulevaisuuden vastuullisia tuotteita ja tuotantomenetelmiä varten. Kilpailu käynnistyy marraskuussa, ja voittaja julkistetaan PacTec, FoodTec & PlastExpo Nordic -tapahtumassa Helsingissä Messukeskuksessa 11.-12.3.2020.

Kilpailun voittaja saa 5 000 euron jakaman palkintorahan, jonka lahjoittaa Suomen Messusäätiö. Kilpailuun voivat osallistua alan elintarvike-, pakkaus- ja muovialan yritykset ja opiskelijat, joilla on esitellä uusi tuote, palvelu tai tuotantomenetelmä, joka edistää alan vastuullisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Kilpailuun voi ilmoittautua 16.2.2020 asti.

Kilpailun raatiin kuuluvat: Vesa Taitto, Muoviyhdistys; Antro Säilä, Pakkausyhdistys; Marleena Tanhuanpää, Elintarviketeollisuusliitto; Juha Ala-Hiiro, Teknisen kaupan liitto; Paula Eskola, Motiva sekä Marcus Bergström, Messukeskus.

Lisätietoja ja kilpailuun ilmoittautuminen tapahtuman verkkosivuilla.

Helsingin Kirjamessut käynnistyvät torstaina

Kuva Messukeskus

Kirjat ovat pääosassa tällä viikolla, kun Helsingin Kirjamessut avautuvat Messukeskuksessa. Tämän vuoden teemamaa Ranska on tuhansien keskustelujen maa. Tapahtumaan tulee lähes 40 kansainvälistä kirjailijavierasta, joista 15 on Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkintojen finalisteja.

Helsingin Kirjamessut on Suomen suurin kirja-alan tapahtuma ja valtakunnallisesti merkittävä kulttuurifoorumi. Messukeskus järjestää Helsingin Kirjamessut yhteistyössä Suomen Kustannusyhdistyksen ja Kirjakauppaliiton kanssa.

Helsingin Kirjamessujen yhteydessä on myös Antikvaariset Kirjamessut, jotka järjestetään yhteistyössä Suomen Antikvariaattiyhdistyksen kanssa ja mukana ovat myös Levymessut ja Postimerkkinäyttely. Suunnista kirjaan -tapahtuma torstaina ja perjantaina tuo noin 8000 koululaista messuille.

Tapahtuma järjestetään nyt 19. kertaa. Samanaikaisesti järjestetään Viini ja Ruoka -tapahtuma, johon pääsee samalla lipulla. Tapahtumakokonaisuudessa vieraili viime vuonna 85 616 kävijää.

Helsingin Kirjamessut 24.–27.10.2019 Messukeskuksessa Helsingissä. Tapahtuma on avoinna torstaista lauantaihin 24. – 26.10. klo 10-20 ja sunnuntaina 27.10. klo 10-18.

Lue lisää >>>

Timo K. Mukka –kirjailija ja aika (1944–1973). Näyttely Päivälehden museossa.

Kuva Päivälehden museo / Kuvasto 2019

Timo K. Mukka oli yksi 1960- ja 1970-lukujen huomattavimmista suomalaisista kirjailijoista. Hän kirjoitti yhdeksän teosta kuudessa vuodessa, ensimmäisen vain 19-vuotiaana.

Näyttely Päivälehden museossa esittelee Mukan monipuolista tuotantoa ja elämänvaiheita, mutta ennen kaikkea suurta yhteiskunnallista ja kulttuurista murrosta, johon kirjailija osaltaan oli vaikuttamassa.

Näyttely on esillä 1.11.2019 – 5.2.2020.

Lue lisää >>>

Rudolf Koivu 2019 -palkintoehdokkaat julkistettu

Visuaalisen viestinnän suunnittelijoiden järjestö Grafia jakaa Rudolf Koivu -palkinnon joka toinen vuosi parhaasta lasten- tai nuortenkirjakuvituksesta.

Rudolf Koivu -palkintoa alettiin jakaa Grafian perustajiin kuuluneen kuvittaja Rudolf Koivun elämäntyön kunniaksi jo vuonna 1949. Koivu toimi vuonna 1933 perustetun Grafian ensimmäisenä sihteerinä.

Tuomaristo valitsi kilpailuun osallistuneiden 108 teoksen joukosta palkintoehdokkaiksi seuraavien kuvittajien kirjat:

Maija Hurme: Varjostajat (S&S)
Jussi Kaakinen: Poliisiasema (Tammi)
Satu Kettunen: Mörköjuhlat (Tammi)
Marika Maijala: Ruusun matka (Etana Editions)
Laura Merz: Otusten joukossa (Etana Editions)
Antti Nikunen: Autokirja. Urho ja Onna tutkivat (WSOY)
Camilla Pentti: Aprillipäivä (Lasten Keskus)
Matti Pikkujämsä: Sorsa Aaltonen ja lentämisen oireet (Otava)
Nina Pirhonen: Leo Leijona sanoo ei (Otava)
Hannamari Ruohonen: Missä olet, Eppu? (WSOY)

Rudolf Koivu 2019 -palkinnon voittaja julkistetaan Helsingin Kirjamessuilla torstaina 24.10.2019 klo 10.30. Grafian osastolla 6 R 40 on esillä palkinnon voittajateoksen lisäksi yhdeksän tuomariston kunniamaininnan saanutta teosta. Kilpailutuomaristoon kuuluivat kuvittaja Sanna Mander (Rudolf Koivu 2017 -voittaja), toiminnanjohtaja Kaisa Laaksonen, kuvittaja Robert Lönnqvist, senior designer Rasmus Snabb ja graafinen suunnittelija Tuija Tarkiainen.

Lisätietoja >>>

Seteli, arvostettu painotuote

”Raha ei kasva puussa” on yleisesti tunnettu hokema, mutta on puulla vankka yhteys rahaan. Puukuitu on vuosisatoja ollut seteleissä käytettävän paperin perusta. Nykyisin paperikuidun osuus seteleissä on marginaalinen, koska setelin rakennetta pyritään kehittämään entistä vaikeammin jäljiteltäväksi. Siihen pyritään siksi, että rahan väärentäminen
on aina ollut houkutteleva tapa rikastua. Nykyisten rahojen rakenne sisältää useita turvaelementtejä, joiden väärentäminen vaatii setelipaperista lähtien sellaista erikoisosaamista, josta perinteisten kirjapainojen on erittäin vaikea selvitä onnistuneesti. Maailmalla liikkuu silti huomattava määrä väärennettyä rahaa. Yrittäjiä siis riittää.

Setelirahalla on pitkä historia, joka ulottuu aina 800-luvun Kiinaan. Euroopassakin seteleitä alettiin painaa jo 1680-luvulla. Ensimmäisenä ehti asialle ruotsalainen kirjapaino. Setelit kuitenkin laski liikkeelle pankki, joka ei pystynyt hoitamaan sitoumuksiaan ja meni pian konkurssiin. Myöhemmin setelien liikkeellelaskijana ovat yleisesti olleet eri maiden keskuspankit.

Myös Suomella on melko pitkä perinne rahan painamisessa. Suomen suuriruhtinaskunta sai oikeuden omaan markkaan vuonna 1860, ja rahaa painettiin vuosien varrella useissa eri kirjapainoissa. Niiden joukossa ovat historiikeissamme mainitut Frenckellin ja Simeliuksen kirjapainot. Myöhemmin Suomen Pankin setelipaino vastasi yksinoikeudella markkojen ja osan aikaa myös eurojen painamisesta. Nykyisin eurosetelit painetaan Euroopan keskuspankin valvonnassa kolmessa eri maassa.

Käteisen katoamista ja sen muuttumista digitaaliseksi on povattu jo vuosia. Siihen suuntaan ollaan menossa, mutta hitaasti. Johtavista EU-maista Saksassa käteinen on edelleen arvossaan ja luotettu maksuväline, vaikka paine maksutapojen digitalisoimiseen on kova. Meillä käteisen rinnalla käytetään enenevässä määrin erilaisia maksukortteja ja niiden lähimaksuominaisuuksia sekä älypuhelinten sovelluksia.

Niihin liittyy toki pieniä ongelmia. Itse olin äskettäin todistamassa tapahtumaa suuren marketin kassajonossa. Asiakas oli tottunut maksamaan ostoksensa älypuhelimella, mutta kyseisellä kassalla se ei onnistunut useista yrityksistä huolimatta. Ostokset siirrettiin sivuun, ja asiakas lähti etsimään vaimoaan, jolla oli pankkikortti ja ehkä myös käteistä. Ei liene ihme, että vaikka maksaminen digitalisoituu, myös käteisen määrä on kasvanut ja sitä on liikkeellä enemmän kuin koskaan. Ehkä niin onkin hyvä, sillä tiedonsiirtoverkkojen kaatuessa ainoa järkevä varajärjestelmä on juuri käteinen raha.

Arpapeliä

Luonto on arvaamaton, ja menneenä kesänä sai monesti veikkailla, mikä sääennusteista osuu lähimmäksi. Kastunko, palelenko tuulessa vai poltanko poskipääni auringon paahteessa? Hämmästyttävän usein yhden päivän aikana osuivat kohdalle kaikki säätilat. Tuntui, että on ihan sama, miten ulos lähtiessä pukeutui, veikkaus päivän keleistä meni aina jossain määrin pieleen.

Osittain pieleen on mennyt Suomen valtion luonnonvarallakin, Veikkaus Oy:llä. Kesän aika saamansa runsaan ilmaisen näkyvyyden lisäksi on siellä kovasti ideoitu mainontaa, josta valvova silmä on jo useaan otteeseen ärähtänyt. Veikkaus saa monopolina kyllä lain mukaan markkinoida pelejään, mutta mainonta ei saisi edistää taloudellisia, sosiaalisia tai terveydellisiä haittoja. Arpajaishallinnon linjausten mukaan Veikkauksen ei liioin sovi mainonnallaan kasvattaa liikevaihtoa. Pikemminkin pyrkimyksenä pitäisi olla kysynnän kanavointi.

Tavallaan ymmärrän, miksi rajanveto on Veikkaukselle hankalaa näillä määritteillä. Eikö mainonnan tarkoituksena ole juuri liikevaihdon kasvattaminen ja myynnin lisääminen? Miten myynnin kanavointi siitä sitten poikkeaa? Ja mitä se edes tarkoittaa? Valtion monopolit ovat tältä osin hankalia. On moraali- ja vastuullisuuskysymykset ja Veikkauksen liikevaihdosta (3,15 miljardia euroa vuonna 2018) lohkeava muhkea tili valtion kassaan.

Suomalaiset ovat pelihullua kansaa. Onneksi, sillä kuulemma suuri osa rahoista jaetaan urheilun ja kulttuurin kautta kansalle takaisin. Aivan kuten Alkosta ostettujen juomien myyntituloistakin suuri osa palautuu kansanterveyttä edistämään (?).

Mediaunionilla ei yhdistyksenä ole monopolia, eikä kyllä markkinointiakaan. Joskus on jäsenistö toivonut markkinointitapahtumia, kampanjointia tai muuta näkyvyyttä, joka tähtäisi uusien jäsenten hankintaan. Mutta tarvitaanko sitä enää nykyisellä toiminnan tasolla, aatteellisella yhdistyksellä? Luulenpa, että meille riittää hyvin suusta suuhun mainonta ja nykyinen hyvä maineemme.

Mediaunioni jakaa vuosittaisesta ”liikevaihdostaan” runsaasti avustuksia, vaikkei tuloja juurikaan ole. Sijoitustuotot muodostavat pienten osallistumismaksujen ohella ainoan tulonlähteen, jäsenmaksua ei peritä tällä hetkellä lainkaan. Nykyinen yhdistysmuoto, jossa (iso) hallitus päättää jäsenistön hyväksi avustuksista oikeastaan kolmea eri mallia käyttäen, on kyllä hankala ja joskus arpapeliä muistuttava.

Jäsenistölle tämä ei ole näkynyt, mutta vuotuinen työmäärä ja perusteiden selvittely on turhauttavaa. Se myös vie liikaa aikaa – se on pois toiminnan kehittämisestä. Toivottavasti ensi kevään yhdistyksen kokous saisi päätettyä yksinkertaisemman tavan avustusten jakoon. Tuokaa ajatuksenne ja esityksenne kokoukselle, kun aika koittaa!

Kuten tuoreesta lehdestä voitte lukea, yhdistyksen 110-vuotisristeilyllä hallitus esiintyi merkittynä ruusukkeilla. Tavoite oli olla avoin uusille ideoille ja jäsenistön käytettävissä. Tätä kirjoittaessani en vielä ole kuullut, tuliko kehitysehdotuksia – toivottavasti tuli.

Hyvää syksyä kaikille toivottaen

Vesku
Yhdistysfaktori Vesa Salmi
puh. 050 467 9577
info@mediaunioni.fi

Elokuussa tuli jytky

Kulunut kesä ei ollut edellisen veroinen sään suhteen, mutta ehkä normaali Suomen kesä. Yhdistys järjesti kesällä monta perinteistä tapahtumaa: golfmestaruuskilpailut, koskikalastusretken ja juhannus perhetapahtumana Tammisaaren Snäcknäsissä.

Heinäkuussa oli tarkoitus tehdä retki Verlan tehdasmuseoon, mutta vähäisen osanoton vuoksi jouduimme perumaan sen. Keskikesä ei saa joukkoja liikkeelle. Elokuun alkupuoliskolla sitten tuli suuri jytky – yhdistyksen 110-vuotisristeily sai jäsenet liikkeelle. Risteily keräsi lähes 130 osallistujaa. Tapahtuma oli kerrassaan loistava! Palaute kannustaa järjestämään vastaavia tapahtumia, kun hyvä teema löytyy. Hienoa oli, että moni osallistuja oli ensikertalainen.

Syksyn tapahtumista jouduimme peruuttamaan kuntoremonttiloman Laukaaseen ja ExtremeRun-hupijuoksutapahtuman Espoossa tutun syyn vuoksi – ei osanottajia. Lokakuinen kylpyläloma Viron Rakvereen sitä vastoin täyttyi halukkaista nopeasti. Keilaajat kokoontuvat omaan mittelöönsä Poriin lokakuun alussa. Perinteiseen pikkujoulutapahtumaan marraskuussa Turussa on paikkoja rajoitetusti, ja nekin varmasti täyttyvät.

Hallitus pohti seminaarissaan elokuussa mm. ensi vuoden tapahtumia. Vuotuisten tapahtumien määrää vähennetään, sillä peruutetutkin tapahtumat työllistävät melkoisen paljon. Mielenkiintoista on, että peruutettuihin tapahtumiin oli myös seuralaisten mahdollisuus osallistua. Ei siis pidä paikkaansa väittämä, että tapahtumiin ei osallistuta siksi, etteivät seuralaiset pääse mukaan.

Hallituksen työskentely on edelleen melko haasteellista. Osalla edustajista on edelleen käsitys, että yhdistyksen päätehtävä on muiden yhdistysten tukeminen. Tavoitteena on keskittyä yhteisten tapahtumien tukemiseen ja järjestämiseen. Muistakaa siis osallistua yhdistyksen järjestämiin tapahtumiin, sillä se on paras kannustin meille järjestäjille.

Pekka Teinilä
pp.teinila@gmail.com | puh. 050 553 2508