Kirjanjulkaisutilaisuus ja työnäyte Painokellarissa 30.8.

Päivälehden Museon Painokellarissa julkaistaan perjantaina 30.8. klo 18.00 runoilija Juha Raution viides runokokoelma Sääntö 0 (Enostone 2019). Rautio on yhdessä kuvataiteilija Aleksi Martikaisen kanssa latonut käsin kirjekuoriin vedostettavan kansitaiteen.

Yleisö pääsee tutustumaan miten kirjekuoret vedostetaan käsin museon vanhalla pöytävedostimella. Julkaisutilaisuudessa on siis mahdollista saada ostamaansa kirjaan painotuoreet kirjan päällykset sekä itse vedostettu kirjanmerkki. Tilaisuudessa Rautiota haastattelee Enostonen kustantaja Kalle Niinikangas.

Kirjaa voi myös tilata Enostonen verkkokaupasta: https://enostone.fi

 

Kevin Lankisen lukupiiri on avattu kaikille

Kevin Lankinen, yksi kevään maailmanmestarijoukkueen sankareista, kertoi MM-kisojen aikaan lukuharrastuksestaan. Syntyi käsite #lankisenlukupiiri, joka avataan nyt kaikille.

#lankisenlukupiiri on verkossa toimiva yhteisö, johon pääsee mukaan liittymällä Facebook-ryhmään. Syksyn aikana Kevin valitsee lukupiiriin itseään kiinnostavia kirjoja, joista voi keskustella ryhmässä. Myös jäsenet voivat jakaa sivustolla omia kirjavinkkejään.

– Kohina lukupiiristä alkoi haastattelusta MM-kisojen aikaan. Se yllätti minut, koska kirjojen lukeminen on pitkään ollut minulle tärkeä ajanviete. Mietin silloin, että kokemustemme ja näkemystemme jakaminen laajemmankin piirin kanssa saattaisi olla aika hauskaa. Haluan omalla esimerkilläni vaikuttaa erityisesti nuorten lukuintoon ja kannustaa muitakin ihmisiä kirjojen pariin, Kevin Lankinen sanoo.

Lukupiiri toteutetaan yhteistyössä Werner Söderström Osakeyhtiön kanssa. Lukupiirin kautta tilattujen kirjojen tuotolla tuetaan Suomen Icehearts ry:n toimintaa.

http://www.facebook.com/Lankisenlukupiiri

Perhetapahtuma Kouvolassa 20.7.2019

Tervetuloa Verlan tehdasmuseoon, yhteen Suomen harvoista Unescon maailmanperintökohteista!

Tapahtuma on tarkoitettu myös seuralaisille ja perheille. Jokainen tulee paikalle omin päin tai yhdessä sopien. Tehdasalueella on yhteisohjelman lisäksi mahdollista omin päin tutustua alueeseen ja tehdä mahdollisia hankintoja.

Ohjelma
11.30 kokoontuminen museoalueen keskellä olevan harmaatiilisen ison talon tulopäädyssä (Viiniverlan myymälä ja ravintola). Parkkialue on lähellä, tien toisella puolella.

12.00 museokierros kuuluisassa puuhiomossa ja pahvitehtaassa oppaan johdolla. HUOM liikuntarajoitteiset: reitillä on kahdet portaat.

13.00 ns. Kollamakasiinissa lounas: broileripataa, salaatti, leipä & levite, jälkiruoka, kahvi tai tee. Ilmoita
erityisruokavaliot!

Osallistumismaksu: Jäsen 10 €, seuralainen (ei-jäsen) 31 €, Museokortilla seuralainen 23 €, 10–17-vuotias
23 €, alle 10-vuotias 11,50 €. Hinnat sisältävät opastetun museokierroksen ja lounaan.

Ilmoittautuminen: 28.6. mennessä jäsensivujen Tietoa tapahtumista -osion lomakkeella. Kesäiseen matkusteluun voi liittää myös muita aktiviteettejä – vinkit jäsensivun ilmoituksesta. Tehdasmuseon osoite: Verlantie 295, 47850 Verla.

Lisätiedot: tapahtumavastaava Klaus Kallioinen, klaus.kallioinen@gmail.com tai p. 050 564 3871

Äänestysten kevät

Tänä keväänä on ollut paljon pohdiskeltavaa siitä, kenelle ja kenen ajamille asioille äänensä antaisi. On ollut ehdokkaita ja mielipiteitä laidasta laitaan sekä lupauksia, joita ei kukaan koskaan tai missään yhden vaalikauden aikana pysty toteuttamaan.

Tänä keväänä pidetyssä Mediaunionin yhdistyskokouksessakin oli runsaasti äänestyksiä. Ääntenlaskijoilla oli
hikinen iltapäivä Hotel Arthurin auditorion jyrkkiä portaita ravatessa, kun he jakoivat äänestyslippuja ja sitten keräsivät ne. Kokous taisi äänestää yhteensä ainakin kuusi kertaa – osin onneksi riitti käsiäänestys.

Paikalla olleilla 52 jäsenellä oli erilainen näkemys mm. siitä, kuinka iso hallitus tarvitaan, kasvatetaanko sitä
entisestään vai vähennetäänkö hallituspaikkoja. Ja jos, niin kuinka paljon? Lippuäänestysten ja valintojen jälkeen on
Mediaunionin hallituksessa nyt kymmenen jäsentä. Kokouksiin osallistuu myös yhdistysfaktori, joten kaikkein pienimpiin neuvottelutiloihin ei vielä mahduta.

Äänestysinto jatkui vielä uuden hallituksen järjestäytymiskokouksessakin. Muutaman lippuäänestyksen mentyä tasan saatiin lopulta arpomalla valituksi yhdistykselle sekä taloudenhoitaja että varapuheenjohtaja.

Mediaunioni MDU ry – kavereiden kesken MDU – on ammatillis-aatteellinen yhdistys, joka kokoaa yhteen viestintäalalla ja sitä lähellä olevilla aloilla työskentelevät ja näiltä aloilta eläköityneet toimihenkilöt. Näin se on sanottu kotisivuillamme. Jäseniä ovat henkilöt, kuten sinä ja minä ja noin 1920 muuta. Tämä ihan oikeasti tarkoittaa, ettei Mediaunionilla ole jäsenyhteisöjä, joiden etuja tarvitsisi puolustaa yhdistyksen hallinnossa ja toiminnassa.

Sisäinen äänivalta on kaikilla yksilöillä, ja se on sinun käytettävissäsi koko ajan, ei pelkästään yhdistyskokouksissa.
Äänestysmahdollisuuksia riittää: voit osallistua jäsensivujen keskustelupalstalla menossa olevaan aiheeseen tai avata siellä kokonaan uuden aiheen. Voit lähettää vapaamuotoisia ideoita ja ehdotuksia koko hallitukselle tai vain
yhdelle hallitusjäsenelle saadaksesi päätöksentekoa vaativat asiat eteenpäin. Ja jos haluat järjestää MDU:n jäsenille tapahtuman, voi siihen hakea hallituksen harkinnan mukaista avustusta joko yksin tai ryhmänä. Tällaista vaikutusvaltaa ei äänestäjälle tarjota eduskunnan tai europarlamentin suunnalta, ei vaikka kuinka hyvää ehdokasta äänestäisit.

Vaikka MDU:n jäsenkunta koostuukin pelkistä yksilöjäsenistä, on yhdistyksen sääntöjen puitteissa myös mahdollista kanavoida jäsenille tarkoitettu tuki osittain alan toimihenkilöyhdistysten kautta. Tästä on kyse, kun puhumme
”vuosittaisesta toiminta-avustuksesta”. Tarkoitus on tukea ryhmien kautta jäsenten ammatillis-aatteellista toimintaa.
Jos satut kuulumaan tällaiseen tukea saavaan ryhmään, käy toki osallistumassa tapahtumiin ja vaikuttamassa
toimintaan vaikka äänestämällä. Osallistuminen tavalla tai toisella on tervehdyttävää kaikille osapuolille. Se pitää yhdistysten toiminnan aktiivisena ja mahdollisena. Älä siis äänestä jaloillasi jäämällä pois toiminnasta, vaan käytä
päätäsi ja hyödynnä kaikki jäsenetusi.

Oikein mukavaa ja lämmintä kesää toivottaen

Vesku
Yhdistysfaktori Vesa Salmi
puh. 050 467 9577
info@mediaunioni.fi

 ”Kaikki pitäisi tehdä niin yksinkertaiseksi kuin mahdollista, mutta ei yhtään sitä yksinkertaisemmaksi.”
– Albert Einstein –

Harrastuksena jazzlaulu

Liityin Itä-Uudenmaan Faktoreiden miesvaltaiseen kerhoon vuonna 1981, ja olin yksi sen nuorimpia jäseniä. Tein pitkän työuran hinnoittelijana WSOY:ssä ja myöhemmin Bookwellissä. Työni oli kirjapainossa valmistettavien tuotteiden teknisten kustannusten hinnoittelua, jälkihinnan vertaamista standardeihin, raportointivirheiden korjaamista ja hinnoitteluperusteiden kehittämistä sekä laskutusta. Toimin myös Bookwellin toiminnanohjausjärjestelmän tiimissä.

Keväällä 2013 osakseni tuli irtisanominen yt-neuvottelujen seurauksena. Toimin Itä-Uudenmaan Faktoreissa toiminnantarkastajana yli 30 vuotta ja järjestelytoimikunnassa hallituksen ulkopuolella.

Musiikki, etenkin laulu, on kuulunut elämääni lapsesta saakka. Tieni vei koulukuoroista aikuisten kuoroon. Lauloin 20 vuotta Lady Shave -barbershop-kuorossa. Tälle amerikkalaiselle musiikkityylille ovat ominaisia vanhat jazzkappaleet, näyttävät esiintymisasut, meikit ja koreografiat. Toimin kuorossa mm. koreografina ja pr-vastaavana. Harrastus toi mukanaan kolme Amerikan-matkaa ja lukuisia kuorokilpailuja Ruotsissa.

Nykyään laulan ja esiinnyn pienemmässä laulukuorossa nimeltään Nice Voices. Viimeiset kymmenen vuotta on kulunut jazzlaulun merkeissä. Olen jazzlaulajana amatööri ja esiintynyt pianisti Marko Taipaleen kanssa vuosittain Porvoon Paahtimossa teemalla ”Jazzstandardeja Paahtimolla”. Minulle vanhat jazzstandardit ovat intohimo, sillä uskomattoman vahvat sävellykset puhuttelevat, niitä kuunnellaan sukupolvesta toiseen eikä niihin kyllästy.

Olen kehittänyt itseäni jazzlaulun saralla ottamalla säännöllisesti yksityislaulutunteja yli 20 vuoden ajan ja osallistunut Otavan Classic Jazz ry:n järjestämille klassisen jazzin yhtyesoittokursseille. Vuonna 2008 tuotin omakustannelevyn Just Squeeze Me. Olen esiintynyt myös erilaisten kokoonpanojen kanssa. Nalle Lindström Swing Bandin kanssa esiinnyin kesäisin Helsingin Santa Fe -ravintolan terassilla vuosien ajan. Porvoossa esiinnyn mm. Porvoon Orkesteriyhdistyksen kanssa paikallisissa konserteissa.

Liikunta on kuulunut elämääni lapsesta asti: yleisurheilua, lenkkeilyä, jääpalloa. Jalkapalloa olen pelannut sekä Porvoon Akilleksen että Loviisan Torin riveissä. WSOY:n joukkueessa juoksimme Suomi Juoksee -viestiä Utsjoelta Helsinkiin 10 vuoden ajan. Nykyään liikun lähinnä ryhmäliikuntatunneilla zumban ja bodypumpin merkeissä.

Ranska ja ranskalainen kulttuuri viehättävät niin ikään. Olen Porvoon Suomi–Ranska-yhdistyksen sihteeri ja
lähes 40-vuotiaan yhdistyksen perustajajäseniä. Olen kahden tyttären, Kristan ja Lauran äiti ja neljän lapsenlapsen onnellinen mummi. Elmo, Eimi, Otso ja Tuure vievät osansa mummin ajasta, eikä aika todellakaan tule pitkäksi.
Maaliskuussa 2019 koittivat vihdoin eläkepäivät, pitäisiköhän sitä ruveta harrastamaan jotakin…
Teksti ja kuva Kristiina Järvinen

Pienen offsetpainomme ovesta astui mustapukuinen herra. Hän aloitti: Painatteko vaalimainoksia? Kyllä, tietenkin. Millaisesta mainoksesta on kysymys? Edustan kristillisiä, sanoi mies. Minulla on lappusissa tekstejä mainoksia varten. Terästäydyin: toisessa nipussa luki mahtipontisesti ”Olut pois!”, toisessa lappunipussa oli rajumpia lausahduksia, kuten ”Porno pois kujiltamme!”

Tarkoitus oli tehdä kaksi mainosta, 20 000 kappaletta kumpaakin, kaksipuolisina ja kaksivärisinä. Mietiskelin, mikä olisi lisäväri, mutta en uskaltanut kysyä, sopiiko taivaansininen. Lisäväriksi päätimme ruskean, vaikka huomiota herättävin olisi ollut lämmin punainen. Ruskea oli lähellä oluen väriä, joten se oli hyvä.

Jäin mietiskelemään mainosten ulkoasua ja iskulauseiden sopivuutta. Hyvä, että vaihtoehtoja oli, kaikkia ei tarvitsisi käyttää. Oluen moittiminen toi suuhuni tietynlaisen tunteen. Keskeytin työn ja ajoin Alkoon ostamaan korillisen olutta. Ymmärsin, miten teksti myy. Sen pitää olla niin repäisevä ja suussa maistuva, että tuote on pakko ostaa. Toinen mainos ”Porno pois kujiltamme” oli vaikeampi mielikuvien luojana.

Kolmen päivän kuluttua mies tuli tarkastamaan vedoksia. Hän oli tyytyväinen ja lateli setelit pöytään. Teki mieli kehua oluen kiihottavuutta, mutta vaikenin.

Ennakkoääni Torreviejasta.

Tämän kevään kohokohta oli ennakkoäänestys Torreviejassa. Vaaleista odotettiin jännittäviä. Ennakkoääniä annettiin ennätyksellisesti, kansa oli päättänyt puhua. Oliko kyse tyytymättömyydestä hallituspolitiikkaan? Jakautuisiko kansa kahteen leiriin? Tyytymättömyys lässäytti pääministeripuolueen. Kansa oli vihainen, ja keskustalaiset päättivät laittaa puolueensa pesukoneeseen. Neljän vuoden päästä näemme, oliko pesuaine tarpeeksi hyvää. Toinen merkillepantava ilmiö oli maahanmuuttokriittisyys, johon muutosta haettiin persujen kautta. Nähtäväksi jää, joutuuko tämä puolue neljän vuoden päästä pesukoneeseen.

Aloitin tarinan oluen ja pornon voimin. Maailma on sittemmin muuttunut, sekä hyvään että pahaan. Tosiasia on, että me olemme edelleen täällä. Meidän tahroistamme johtuvat monet ongelmat. Niitä ei ole voitu lakaista maton alle eikä pestä tahranpoistoaineilla.

Uudet päättäjät astuvat tilallemme ja tekevät samat virheet. Ihmisten ahneus on se uskonto, jota palvellaan. Oma ikäluokkani pohtii, miten selvitä viimeisistä vuosistaan hoitolaitoksessa. Jotkut viisaat antavat siihen neuvon: ”Älkää jättäkö perintöä, vaan varmistakaa niillä varoilla oma hoitonne.” Ei huono!

Ladonnan SM-kilpailut ja uksauksen MM-kilpailut

Perinteisten Päivälehden museon Kynttiläkemujen yhteydessä 4.4. pidettiin ladonnan SM-kilpailut ja uksauksen MM-kilpailut. Paikalla oli runsaasti osanottajia.

Tilaisuus alkoi käsinladonnan SM-kilpailuilla, jossa oli uusi formaatti – kilpailtiin ilman käsinladontaa. Lajeina olivat otsikkotekstin pituuden arviointi ciceroina, kuuden eri kirjasintyypin tunnistaminen, käsikirjoitetun tekstin rivimäärän arviointi ladottuna, kolmen kirjakkeen koon arviointi ja haassa olevan ladotun rivin fiibeleitten löytäminen.

Mielenkiintoisen esitelmän toimituksen ja latomon yhteistyöstä vuodesta 1966 vuoteen 1982 piti Helsingin Sanomien eläkkeellä oleva ulkoasutoimittaja Carl ”Calle” Henning. Kansainvälisyyttä tilaisuuteen toivat uksauksen MM-kilpailut. Osanottajat olivat kuitenkin kaikki suomalaisia, mutta ehkä seuraavissa kisoissa näemme myös ulkomaalaisia osallistujia.

Käsinladonnan SM-kisojen 2019 tulokset:
1) Markku Pitkänen 27 pistettä
2) Erkki Juhani Helenius 25 pistettä
3) Tapio Värjölä 23 pistettä
4) Pentti Auvinen 22 pistettä (vuoden 2018 mestari)
5) Mikko Välikangas 21 pistettä.


Yhteensä osallistujia oli kolmetoista. Uksauksen maailmanmestaruuskisassa kolme selvisi loppukilpailuun uusintakierrokselle, ja voittajaksi uksasi Teuvo Haaja, graafisen alan veteraani Kotkasta. Kakkoseksi tuli Mikko Välikangas ja kolmanneksi Pekka Teinilä.

 

Teksti ja kuvat Pekka Teinilä

Uusi toimintakausi aloitettu

Tärkein kevään tapahtumista on yhdistyskokous – yhdistyksen ylin päättävä elin. Tänä vuonna kokoonnuimme
huhtikuun puolessa välissä Helsingissä, ja vieläpä ydinkeskustassa. Kokouksen päätökset ovat voimassa päättävän elimen seuraavaan kokoukseen asti. Kunnioitamme tehtyjä päätöksiä, ja toimimme niiden mukaisesti.

Kokous sujui mallikkaasti, ja muutama äänestyskin suoritettiin. Äänestykset tuovat aina pientä jännitettä, ehkä hiukan dramatiikkaakin. Toivottavasti voimme toimia kokouksen päätösten mukaisesti – ilman kaunaa ja yhtenäisesti.
Hallituksen koko pieneni kymmeneen, joka alkaa olla melko sopiva toiminnan ja hallinnoinnin kannalta. Toinen hieno asia oli, että mielenkiinto yhdistyksen puheenjohtajuuteen kasvoi sata prosenttia. Toivon, että samalla lisääntyy mielenkiinto yhteisten asioiden hoitoon.

Soraääniä kuului siitä, ettei nykyinen puheenjohtaja vetäytynyt tehtävästään, jotta saataisiin muutosta aikaan. Puheenjohtaja ei kuitenkaan päätä asioista yksin, joten muutosta tuskin saadaan aikaan puheenjohtajan vaihdoksella.Hieman jäin kaipaamaan muutoksia ainakin kahteen jo aiemmin esillä olleeseen sääntöön. Yhdistyskokouksiin ilmoittautumisvelvollisuus helpottaisi kokousvalmisteluja. Muutos olisi pieni, mutta kannattaisi. Yhdistyksen nimen muuttaminen puolestaan poistaisi menneisyyden painolastia. Tämä voi kuitenkin olla tunnesyistä vaikea asia.

Toivoisin jäsenistöltä lisää osallistumisaktiivisuutta. Tarjonta on huiman monipuolista, ja tapahtumista löytyy varmasti jokaiselle sopiva. Lomaosakkeita kannattaa myös hyödyntää. Kohteet sijoittuvat Suomen kartalla noin 400 kilometrin välein, joten tarjolla on monenlaisia maisemia.

Hyvää alkanutta kesää kaikille jäsenille ja heidän läheisilleen!

Paperin ja painovärin tuoksu kuuluvat kesään!

Tiesitkö, että aivan Vaasan kupeessa on graafisen alan ystäviä kiinnostava tutustumiskohde? Stundarsin ulkoilmamuseossa Mustasaaressa on toimiva kirjapainomuseo. Vierailu painovärin- ja paperipölyntuoksuiseen museoon tuo kesäpäivään nostalgista tunnelmaa.

Kirjapainomuseon ensimmäisessä huoneessa on toimittajan työpöytä

Stundars on niin sanottu elävä museo, jonka teemana on pohjalainen käsityöläiskylä. Alueella olevat mökit sisustuksineen kuvaavat 1800–1900-lukujen vaihteen maaseudun elämää talonpoikien, käsityöläisten ja tilattoman väestön näkökulmasta. Stundarsissa vaalitaan entisaikojen käsityöläistaitoja vuosittaisilla tapahtumilla, esimerkiksi käsityöläispäivillä, aikamatkoilla, juhlilla ja markkinoilla. Kesäisin ovat avoinna omien aikataulujensa mukaan muun muassa kirjapaino, sepänpaja, ruukunvalajan paja ja messinkivalimo.

Kirjapainot eivät tosin kuuluneet suomalaisiin maaseutukyliin 1800-luvulla, sillä niitä sai perustaa vain kaupunkeihin. Ensimmäinen maaseutukirjapaino perustettiin Oulunkylän maalaiskuntaan vuonna 1919. Mutta tästä yksityiskohdasta ei tarvitse välittää, sillä toimiva kirjapainomuseo sopii hyvin Stundarsin museokylään. Kirjapainothan olivat pitkälti käsityövaltaisia aina 1900-luvun alkupuolelle saakka.

Käsikirjoitus on paikallaan tenakkelissa
odottamassa, että käsinlatoja aloittaa
työnsä.

Vaasalaista perinnettä

Oikeastaan Stundarsin kirjapainomuseota voi pitää myös vaasalaisena. Museo näet toimii Vaasasta siirretyssä puurakennuksessa. Rakennus on peräisin 1800-luvulta ja rakennettu alkujaan teollisuuskäyttöön. Museon kirjapainoesineistö on pääosin Vasabladetin kirjapainosta. Jonkin verran esineitä on tuotu myös muista vaasalaisista kirjapainoista sekä helsinkiläisistä ja turkulaisista ruotsinkielisistä kirjapainoista.

Vaasalla on aivan erityinen asema suomalaisessa kirjapainohistoriassa. Ennen Vaasaa suomalaisia kirjapainokaupunkeja olivat vain Turku (1642) ja Viipuri (1689). Vaasaan ensimmäinen kirjapaino perustettiin vuonna 1776. Helsinki sai oman kirjapainonsa vasta neljäkymmentä vuotta myöhemmin. Vuonna 1856 perustettu Vasabladet (alkuaan Wasabladet) on puolestaan Suomen toiseksi vanhin jatkuvasti ilmestyvä sanomalehti. Juuri Vasabladetin julkaisijayhtiö luovutti toiminnastaan tallentamansa historiallisen kokoelman Stundarsin museolle
1970–1980-lukujen taitteessa.

Mikael Lassfolk ja Stundarsin Linotyperivilatomakone, joka on ollut käytössä
Vasabladetin latomossa.

Työnäytökset toiminnan ydin

Stundarsin kirjapainomuseon työnäytöstoimintaa pyörittää viiden aktiivin ryhmä. Heidän toimintansa painottuu kesäaikaan. Ryhmään kuuluvan, konelatojana työuransa tehneen Mikael Lassfolkin mukaan he opastavat ryhmiä, päivystävät museolla ja huolehtivat tilojen esittelystä. Museon laitteilla he myös valmistavat kylttejä ja julisteita museolle sekä tuotteita myytäväksi museokauppaan.

Kirjapainoaktiivien ohella Stundarsin monipuolisesta työnäytöstoiminnasta vastaa peräti satakunta jäsentä kattava mestarikilta, joka koostuu eri ammattialojen taitajista. Stundarsin kirjapainossa esillä oleva esinekokoelma on tyypillinen kohopainokauden tekniikkaan keskittyneille kirjapainomuseoille. Samanlaisia laitteita on kokoelmissa niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Stundarsissa nämä välineet ja koneet on kotoisen ahtaasti sijoitettu. Vedokset kuivuvat seinillä, työnäytteitä on siellä täällä, ja ladelmat sekä kuvalaatat ovat pöydillä katsojien ihmeteltävinä. Juuri tällaista oli varmaan 1800-luvun kirjapainoissa, joissa tilaa oli aina liian vähän.

Latomon ja painon lisäksi esillä on toimituksen huone ja kirjansitomo. Osa esineistä on selvästi tuoreempia kuin miljöö antaisi odottaa, mutta koska tilassa tehdään myös töitä ja järjestetään työnäytöksiä, vastaa esineistö käytännön tarpeita. Tunnelma on aito.

Stundarsin museon kirjakekastit ovat
peräisin Vasabladetin ja Framin kirjapainoista
Vaasasta.

Suomen vanhin painolaite

Yksi Stundarsin erikoisuuksista on vanhin Suomessa käytössä ollut ja tähän päivään säilynyt painolaite, metallinen nykäisin. Se on peräisin jo 1800-luvun alkupuolelta. Tiettävästi laite tuotiin Vaasaan Wolffin kirjapainoon vuonna 1838 Tukholmasta.

Wolffin kirjapaino kasvoi vauhdilla, ja vuonna 1847 sinne hankittiin Suomen ensimmäinen pikapainokone eli ”joutupräntti”. Wolffin paino ajautui kuitenkin taloudellisiin vaikeuksiin, ja pikapainokone myytiin Porvooseen. Sen jälkeen vanha tukholmalaislaite oli jälleen Vaasan ykköskoneena. Näin siitäkin huolimatta, että laite vaurioitui vanhan Vaasan tulipalossa vuonna 1852. Kirjapainorakennus paloi, ja toisessa kerroksessa ollut painolaite putosi lattian läpi. Se saatiin kuitenkin korjatuksi ja laite toimintakuntoon. Sillä painetaan työnäytöksissä vieläkin.

Käy tutustumassa Stundarsin museon aukiolo- ja tapahtumatietoihin: http://www.stundars.fi

Kirjansitomossa on esillä kirjansidonnan
työvaiheita kuvaavia esineitä. Tällä
pöydällä on myös Stundarsissa tehtyjä
joulukortteja, jotka ovat joulun aikaan kysyttyjä tuotteita.
Stundarsin museokirjapainon painotuotteita.