Päivä Tekniikan museossa

Joukko Mediaunionin tekniikasta kiinnostunuteita jäseniä kävi 17.3. tutustumassa Helsingin Vanhassakaupungissa sijaitsevaan Tekniikan museoon.

Tekniikanmuseo 2

Museo on tekniikan alan valtakunnallinen erikoismuseo ja alansa ainoa yleismuseo Suomessa. Päivä alkoi opastetulla kierroksella Tekniikan maa -näyttelyssä. Asiantuntevan oppaamme Elinan avulla saimme aimo annoksen tietoa tekniikan, keksintöjen ja teollistumisen historiasta.

Näimme mm. prototyypin Suomen ensimmäisistä sähköautoista ja taskuhiomakoneen vuodelta 1897. Siinä puiden syöttö tapahtui käsin. Mielenkiintoinen oli myös Auri-niminen pesukone 1950-luvulta.

Tekniikanmuseo 5

Esillä olivat teknologian ja teollisuuden menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus.

Tutustuimme myös omatoimisesti Etäunelmia-näyttelyyn, joka johdatti meidät viestintätekniikan keksintöihin. Ennen kuin nautimme ravintola Koskenrannan perinteisen lohikeiton, kävimme vielä ulkona katsomassa vapaana kuohuvaa koskea.

Kotiin lähti tyytyväinen joukko monta kokemusta rikkaampana.

Tekniikanmuseo 3

Mukana matkassa Jukka Pänkäläinen, kuvat Kristina Järvinen.

Onnellisuuden dilemma

Suomi on maailman onnellisin maa, kerrottiin keväällä. Onnellisuudella, mitä sillä milloinkin tarkoitetaan, on myös kääntöpuolensa. Sen sanotaan veltostuttavan. Johtiko esimerkiksi Nokian menestys sellaiseen tyytyväisyyteen, joka ei enää kannustanut jatkuvaan tsemppiin? Vain nälkäinen leijona lähtee saalistamaan. Kun saalis on nautittu, jämähdetään varjoon makoilemaan

Leijonan kohdalla tämä rytmi toimii, mutta kilpailuyhteiskunnassa ei. Yrityselämä on täynnä esimerkkejä unholaan jääneistä entisistä menestyjistä.

Suomessa paperiteollisuus oli staattisessa tilassa vuosikymmeniä. Maailmanmarkkinat vetivät hyvin. Jos kone yski, niin vuorineuvokset lobbasivat devalvaation, ja taas meno jatkui. Onneksemme paperiteollisuus ymmärsi panostaa T&K -aktiviteetteihin. Nyt on kehitetty uusia puupohjaisia tuotteita esimerkiksi pakkaus-, lääke-, kosmetiikka- ja elintarviketeollisuuksille.

Painoteollisuuden alasajoa on ennustettu vuosikausia, joskin vasta viime vuosikymmeninä nuo ennusteet ovat realisoituneet. Painoteollisuus ei siis voinut vaipua tyytyväisyyden tilaan. Tosin alan panostukset tutkimus- ja tuotekehitykseen ovat olleet vaatimattomat. Toisaalta mitä olisi voitu tehdä, vaikka oltaisiin oltu aktiivisempia tuotekehittelijöitä.

Ei painoteollisuus ole kuitenkaan tuhoutumassa, kuten tervanpoltto sata vuotta sitten. Vaikka painoalalla on edessään edelleen volyymin laskua useissa perinteisissä tuoteryhmissä, on edessä myös kasvua uusilla markkinoilla uusilla tuote- ja palvelukonsepteilla.

Onko sitten koko ajan oltava tyytymätön? On lupa olla joskus myös tyytyväinen, iloinen ja onnellinen. Monet tutkijat, kuten arvostettu yhdysvaltalainen kaupunkitutkija Richard Florida väittävät, että onnelliset ihmiset ovat luovempia kuin onnettomat.

Vallitsevat taloustieteet, koulukunnasta riippumatta, perustavat teoriansa kansantalouden jatkuvaan kasvuun. ”Ellei organisaatio kasva, se kuihtuu”, kaikuu talousgurujen kuorolaulu. Tämä väite on osoittautunut oikeaksi useissa empiirisissä selvityksissä. Luonnontieteilijät puolestaan vakuuttavat, että jatkuva kasvu ei ole mahdollista suljetussa systeemissä. Maapallo on suljettu systeemi.

Huhtikuussa kerrottiin, että suomalaiset ovat käyttäneet loppuun maamme tänä vuonna tuottamat uusiutuvat luonnonvarat. Loppuvuosi eletään ekologisessa velassa. Eikä tämän velan lyhentymisestä ole sitäkään vähää tietoa, mitä on valtiontalouden velasta. Sellaisen yrityksen, jonka varat on hassattu jo ensimmäisellä vuosikolmanneksella, johtaja saisi välittömästi potkut.

Pitäisikö hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus turvata taloudelliseen kasvuun perustuvalla dynaamisella strategialla, kuten markkinaliberaalit suosittelevat? Vai tulisiko käynnistää maapallon pelastustyö kehittämällä vaihtoehtoista nollakasvun strategiaa, kuten viherpiipertäjät suosittelevat? Voisiko nämä kaksi vastakkaista toimintamallia jotenkin yhdistää? Olisiko tekoälystä apua tähän, kysyvät teknologiauskovaiset?

 

Ajatuksia yhdistyskokouksesta

Vuotuinen yhdistyksen päättävä elin eli yhdistyskokous kokoontui huhtikuun puolivälissä Turussa. Kokouksen päätöksiä voidaan seuraavan kerran muuttaa vuoden 2019 yhdistyskokouksessa. Nostan kokouksesta esiin muutaman asian, jotka tullevat melko varmasti esille myös jatkossa. sääntömuutosesitys, jota hallitus ei edes tuonut kokouksen käsittelyyn, oli ilmoittautumisvelvollisuus yhdistyskokoukseen. Pieni asia, mutta kokousjärjestelyjen kannalta kannatettava. Avustusten jakoperusteet pitää selkeyttää, sillä nyt hyväksytty avustusmenettely on sekava ja tuottaa monenlaisia ongelmia määriteltäessä seuraavaa avustusta eri avustusta saavissa ryhmissä.

Sääntömuutosesitys hallituksen pienentämiseksi on oikean suuntainen, mutta hieman liian radikaali. Jatkossa varmasti palaamme hallituksen kokoon. Kirjoitin aiemmin, että määrä ei korvaa laatua ja olen edelleen sanojeni takana. Eräs yhdistystoimintaan paneutunut juristi totesi, että yli kahdeksan edustajan kokoinen hallituskokous ei ole kokous vaan kokoontuminen.

Loistava evästyspaperi hallituksen pohdittavaksi oli lopulta pois vedetty ponsiesitys, jossa esitettiin, että toiminta-avustuksista päätettäessä tulisi irtautua ammattiliittosidonnaisuudesta. Itselleni on tärkeää, että edustan kokouksissa ja tapahtumissa yksinomaan Mediaunionia – yhdistyksen parasta ajatellen. Toivon, että yhdistyksen luottamustehtävissä toimivat ja jäsenet tekisivät samoin.

Olisin toivonut, että hallituksen puheenjohtajaehdokkaita olisi ollut edes kaksi, sillä sekin mittari kertoo kiinnouksesta asioiden hoitoon. Kaikille osallistuneille suuri kiitos asiallisesta kokouksesta! Toivotan kaikille jäsenille ja heidän läheisilleen hyvää kesää!

Lightroom Classic

lightroom_classic_valokuvaajille kansi
Pekka Potka, Markku Saiha: Lightroom Classic valokuvaajille. Docendo 3/2018. ISBN 9789522914569. 370 s.

Kaikki, mitä olet aina halunnut tietää Lightroomista, mutta mitä et ole löytänyt netistä!

Mittava teos esittelee työpöytäsovelluksen toiminnot havainnollisesti vaihe vaiheelta.

Mukana ovat niin kuvien arkistointi ja säätäminen kuin tulostaminen ja esittäminenkin.

Teoksen kuvaesimerkit näyttävät, miten eri säädöt vaikuttavat ja miten kuvista saadaan Lightroomilla entistäkin parempia.

Ammatillinen koulutus uudistuu osaamisperusteiseksi ja asiakaslähtöiseksi

Ammatillisen koulutuksen uusi lainsäädäntö tuli voimaan tämän vuoden alussa. Kyse on suurimmasta koulutuslainsäädännön uudistuksesta kahteenkymmeneen vuoteen. Toimintaa ohjaa nyt yksi ja sama laki ammatillisesta koulutuksesta.

Uudistus korostaa osaamista, asiakaslähtöisyyttä ja elinikäistä oppimista. Johtoajatuksena on, että opiskelija hankkii vain puuttuvaa osaamista ja olemassa oleva osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan. Opiskelija voi rakentaa yksilöllisen opintopolun, kun jokaiselle tutkintoa suorittavalle laaditaan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS). Opiskelija osoittaa osaamisensa näytöissä, aidoissa työelämän tehtävissä työpaikoilla ja osaamisen arvioinnista vastaavat opettaja ja työelämän edustaja yhdessä.

Opiskelijan mahdollisuudet kouluttautua aiempaa laajemmin työpaikalla ovat uudistuksen myötä parantuneet. Oppisopimuksen vaihtoehdoksi ja rinnalle on tuotu koulutussopimus, jolla opiskelija voi opiskella työpaikalla ilman työsuhdetta. Oppia voi myös kesätyössä, jolloin karttunut osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan osaksi suoritettavaa tutkintoa tai sen osaa.

Ammatillisen koulutuksen tutkintorakennetta on myös uudistettu tutkintoja laaja-alaistamalla ja niiden määrä vähentämällä. Uudistuksella pyritään vastaamaan työelämän kiihtyvään osaamistarpeiden muutoksiin. Tavoitteena on ollut lisätä myös opiskelijan ja työelämän valinnan mahdollisuuksia sekä järjestelmän reagointikykyä työelämän muutoksissa.

Uudet laaja-alaiset tutkinnot ja vanhat uudistuvat tutkinnot otetaan porrastetusti käyttöön 1.1.2019 mennessä. Opetushallituksessa on valmisteltu uudistusta ja laadittu uusia tutkinnon perusteita yhteistyössä työelämän ja muiden sidosryhmien kanssa.

Media-alan tutkinnot ovat laaja-alaisia

Media-alan tutkinnot ovat uusia laaja-alaisia tutkintoja ja media-alan perustutkinto on uudistunut 1.8.2017 ja media-alan ammatti- ja erikoisammattitutkinto 1.8.2016.

Media-alan perustutkinnossa on ollut kolme osaamisalaa: audiovisuaalisen viestinnän, julkaisutuotannon ja painotuotannon osaamisalat. Media-alan perustutkinto uudistuu 1.8.2018 alkaen, kun tutkinnon nimi muuttuu Media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinnoksi ja tutkintoon tulee uutena osaamisalana kuvallisen ilmaisun osaamisala. Lisäksi painotuotannon osaamisalan nimi muuttuu painoviestinnän osaamisalaksi.

Media-alan ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa on ollut kolme osaamisalaa: audiovisuaalisen viestinnän, julkaisutuotannon ja painoviestinnän osaamisalat. Media-alan ammatti- ja erikoisammattitutkinto laajenevat vielä 1.8.2018 alkaen, kun sekä ammattitutkintoon että erikoisammattitutkintoon tulee uutena osaamisalana valokuvauksen osaamisala.

Työelämätoimikunnat varmistavat tutkintojen laatua

Työelämätoimikunnat toimivat ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen toimielimenä. Opetushallitus nimitti ensimmäiselle 3-vuotiskaudelle 39 toimikuntaan 328 jäsentä. Jäsenet edustavat työnantajia, työntekijöitä ja opetusalaa sekä itsenäisiä ammatinharjoittajia, mikäli se on tyypillistä ko. alalla.

Työelämätoimikunnat varmistavat osaltaan sitä, että työ- ja elinkeinoelämä sekä opiskelijat voivat luottaa osaamisen arviointiin ja myönnettävien tutkintojen laatuun sekä tutkintoa suorittavien yhdenvertaiseen asemaan riippumatta siitä, missä osaamiseen osoitetaan ja arvioidaan.

Työelämätoimikuntien tehtävänä on näyttöjen toteutuksen ja osaamisen arvioinnin laadun varmistaminen, jota tehdään seuraamalla valtakunnallista palaute-, seuranta- ja arviointitietoa. Toimikunnat voivat tehdä myös vierailukäyntejä näyttöympäristöihin. Toimikunnat tuottavat seurannan pohjalta vuosittain laadunvarmistuksen raportin oman toimialansa parhaista käytännöistä ja tehdyistä laatuhavainnoista.

Toimikunnat osallistuvat ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen sekä ammatillisten tutkintojen ja niiden perusteiden kehittämiseen tekemällä aloitteita ja antamalla lausuntoja. Kolmantena tehtävänään toimikunnat ratkaisevat osaamisen arviointia koskevat oikaisupyynnöt.

Työelämätoimikuntien työ käynnistyi kevään aikana. Lainsäädäntö korostaa toimikuntien roolia nimenomaan ammatillisen koulutuksen kehittämisessä ja laadun varmistuksessa.

Teksti: yksikön päällikkö Kati Lounema, opetusneuvos Tuula Sumkin ja yli-insinööri Jaana Villikka-Storm, Opetushallitus

Media-alan ammatilliset tutkinnot 1.8.2018 alkaen
• Media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinto
• Media-alan ammattitutkinto
• Media-alan erikoisammattitutkinto

 

Andalusia näytti parhaat puolensa

Mediaunionin keväinen jäsenmatka 15.-22.4. suuntautui Malagaan. Mukana oli matkalaisia ympäri maan, pääkaupunkiseudun lisäksi Kivijärveltä, Keuruulta ja Turusta. Reipas 30 hengen ryhmä kokoontui aikaisin sunnuntaiaamuna Helsingin lentoasemalle.

2_2018 Andalusia ryhmäkuva
Ryhmä Conventa de la Merced kirkon edustalla

Perillä majoituimme suureen Apartamentos Bajondillo -hotelliin. Infotilaisuudessa opas Kristiina kertoi Torremolinoksen ja ympäristön nähtävyyksistä. Suurin osa ryhmästä sai huoneensa kahden aikoihin, mutta osa joutui vähän odottelemaan.

Maanantaina suuntasimme aikaisin aamiaiselle, koska lähdimme Malagan retkelle. Aamiaispöydän runsaista herkuista tuoreet mansikatkin maistuivat makeilta. Retkellä bussikuskinamme oli Rafael ja oppaana Marja. Ajelimme Malagan läpi kaupunkia katsellen loistavalle näköalapaikalle. Sitten ajoimme keskustaan tutustumaan nähtävyyksiin. Kävelykadulle oli levitetty pitkä, punainen matto musiikkijuhlien vuoksi. Kävelimme matolla kuin tähdet.

Vanhan kauppahallin pääsisäänkäynti oli alkuperäisessä kunnossa 1400-luvulta, ja väkeä oli tungokseen asti. Sieltä menimme ryhmänä Picasso-museoon. Itse en välttämättä ostaisi yhtäkään taulua, vaikka löytäisin tarvittavat miljoonat. Museosta siirryimme tapaslounaalle.

2_2018 Andalusia Picasson museosta
Mitähän Picassolla on ollut mielessä.

Tiistaina ohjelma oli vapaampi, ja iltapäivään asti saattoi nauttia olostaan vaikka uima-altaalla. Neljältä meidät matkalaiset ohjattiin kellarin ravintolatilaan, jossa sommelieri Jani Nurminen piti viininmaistelusession. Maistelimme espanjalaisia kuohuviinejä, valkoviinejä, punaviinejä ja lopuksi makeata sherryä.

Keskiviikon aamiaiselle menimme reput mukana, ja pian lähdimme kohden Gibraltaria oppaanamme Hanne ja kuskina Juan. Opimme mm, että Torremolinoksen nimi tulee sanoista torni ja myllyt. Fuengirolan asukasluku on 80 000, heistä suomalaisia on lähes 30 000. Verovapaa Gibraltar taas on maailman pienin siirtokunta.

 

Kun ajelimme Marbellan läpi, kertoi Hanne paikallisten kuuluisuuksien elämästä. Gibraltarilla meille oli varattu kalliokiertoajelu. Kova tuuli lähes vei kännykän kädestä. Seuraava pysähdys oli tippukiviluola, ja sitten jo siirryttiin apinoiden ruokinta- ja valokuvauspaikkaan. Vuorikierroksen jälkeen meille jäi aikaa tutustua Gibraltarin keskuskadun kauppoihin. Paluumatkalla bussi vei meidät maittavalle lounaalle Esteponaan.

2_2018 Andalusia Rondosta
Rondan uusi silta

Torstaina oli retkikohteena Rondan kaupunki. Moottoritiellä oli kova ruuhka, ja opas Anne kertoi Andalusian maakunnista ja niiden kaupungeista. Matkalla näimme vesiputouksia, liitäviä haukkoja ja korppikotkan. Ronda on 35 000 hengen kaupunki 750 metriä merenpinnan yläpuolella. Upein nähtävyys on 1700-luvulla rakennettu uusi silta, joka ylittää El Tajo -rotkon. Pystysuorat vuorenseinämät putoavat laaksoon. Viinimuseossa saimme hanoista omantunnon mukaan erilaisia valko-, puna- ja jälkiruokaviinejä. Kiertelimme kaupungissa ja tapasimme taas Conventa de la Merced -kirkon aukiolla. Paluumatkalla näimme suuria oliivi- ja sitrusviljelmiä.

 

Perjantaina suuntasimme Cordobaan oppaanamme Hanne. Hän kertoi matkalla espanjalaisesta tapakulttuurista sekä kasveista ja puista, kuten esimerkiksi mantelipuista. Kun päästiin sisämaahan, näimme oliiviviljelmiä silmänkantamattomiin. Espanjan oliivituotannosta yli 80 prosenttia tulee juuri Andalusian alueelta. Tutustuimme kaupungin tärkeimpänä pidettyyn hengästyttävän hienoon La Mezscuita -katedraaliin. Se on alkujaan ollut moskeija 700-900 luvuilla. Kiertelimme myös juutalaiskortteleissa. Parhaimmillaan lämpömittari näytti 29 astetta.

Lauantaina oli puolenpäivän retki Nerjaan ja Frigiliaan. Meillä oli tunti aikaa tutustua Nerjan kujiin ja kirkkoon. Sitten suuntasimme ylös vuorille Frigiliaan, joka on viehättävä valkoinen kylä. Tutustuimme kapeisiin idyllisiin kujiin ostoksia tehden. Tapaslounaalla Peten Bodegassa saimme paellaa ja sen kyytipojaksi yhden kaadon viiniä tai olutta.

Hotellilla menimme päätösillalliselle Frutos-ravintolaan. Kiitospuheissa kuuli matkalaisten tyytyväisyyden. Myös matkatoimiston palveluihin oltiin tyytyväisiä. Puheissa vilahti useasti Mediaunionin merkittävä tuki, avustuksen toivottiin jatkuvan myös tulevissa ulkomaanmatkoissa. Hotellissa joku jäi vielä seuraamaan flamencoesitystä, mutta useimmat lähtivät pakkamaan laukkujaan aikaisen kotimatkan vuoksi. Antoisan matkaviikon jälkeen oli mukava palata kotimaahan.
Teksti ja kuvat Keijo Lehto

2_2018 Andalusia Gibraltarin apina
Onkohan nuo niitä Mediaunionilaisia, miettii Gibraltarin apina.
2_2018 Andalusia tapashetki
Tapashetki

 

 

Yhdistyskokous Turussa keräsi ennätysmäärän osallistujia

Yhdistyksemme ylin päättävä elin eli vuotuinen yhdistyskokous pidettiin Holiday Club Caribiassa Turussa14.4.2018. Kokous oli ammatillisaatteellisen yhdistyksemme viides ja toimikausi neljäs. Kokoukseen voivat osallistua kaikki yhdistyksemme jäsenet ja mahdollisuus siten vaikuttaa yhdistyksemme asioihin.

Yhdistyskokous.hallitus
Mediaunionin hallitus oik. Paavo Kyröläinen, Jukka Rautavaara, Miika Niinikoski, Klaus Kallioinen, Vesa Salmi (ei hallituksen jäsen), Soile Lappalainen, Jorma Suomi, Santtu Kerkkänen, Ari Rantanen, Kari Koivisto ja hallituksen puheenjohtaja Pekka Teinilä. Kuvasta puuttuvat Tero Kanerva ja Risto Parkkonen.

Turkuun olikin saapunut ennätysmäärä jäseniämme ympäri Suomen – kaikkiaan 67 oli ilmoittautunut ennakkoon kokouslounaalle ja samalla kokoukseen. Todella hieno asia.

Avauspuheessaan yhdistyksemme puheenjohtaja Pekka Teinilä muistutti taas, mistä yhdistyksemme muodostuu eli pelkästään jäsenistämme ei muista yhdistyksistä. Hän myös loi lyhyen katsauksen edellisen vuoden tapahtumiin, hallintoon, talouteen ja lomaosakkaisiin. Kaikki ne kolme kotaa, mitkä hän oli kuluneelle kaudelle asettanut – osa-aikaisen faktorin toiminta, hallinnon kulujen pienentäminen ja sijoitustoiminnan tuottojen parantaminen – olivat jokseenkin toteutuneet.

Kokouksen puheenjohtajiksi valittiin Irma Piironen ja Jorma Hietanen edelliskokouksen tapaan ja samoin kokouksen sihteeri Vesa Salmi. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Reijo Leppänen ja Pertti Toivonen. Kokouksen ääntenlaskijoina toimivat Jukka Naavalinna ja Jari Louhi.

Tilinpäätöksen esitteli yhdistyksen taloudenhoitaja Soile Lappalainen, joka oli noin 22000 euroa ylijäämäinen. Hän myös esitteli tilintarkastajan lausunnon, joka ei sisältänyt moitteita.

Vuoden 2017 toimintakertomuksen hallituksen puolesta esitteli hallitusedustaja Jukka Rautavaara.

Yhdistyksen puheenjohtaja esitteli hallituksen laatiman palkkio esityksen vuodelle 2018, joka ei sisältänyt muutoksia edelliskauteen verrattuna. Hallitusedustaja Klaus Kallioinen pohjusti hallituksen ja Timo Nurmen sääntömuutosesitykset. Hallituksen esitys hyväksyttiin, mutta Nurmen esitys hylättiin.

Hallituksen esitykselle avustuksista sai vastaesityksen, asiasta suoritettiin lippuäänestys, jonka hallituksen esitys voitti. Avustusmäärää korotettiin edellisvuoden ylijäämän verran Juha-Matti Ahon esityksestä.

Vesa Salmi esitteli vuoden 2018 toimintasuunnitelman, joka myös hyväksyttiin. Taloudenhoitaja esitti vuodelle 2018 talousarvion, joka on noin 110 000 euroa alijäämäinen. Hallituksen laatiman äänestys- ja vaaliohje sai vastaesityksen, jossa erovuoroisten hallitusedustajien tilalle ei valittaisi uusia edustajia, hävisi suljetun lippuäänestyksen jälkeen hallituksen esitykselle.

Puheenjohtajan vaaliin ei nykyiselle puheenjohtajalle tullut vastaehdokasta, joten hänet valittiin hallituksen puheenjohtajaksi. Hallituksen kolmen erovuorolaisen tilalle valittiin Kari Koivisto, Kuopiosta, Ari Rantanen, Turusta ja Risto Parkkonen, Lahdesta.

Loppupuheenvuorossa kokouksen puheenjohtaja Irma Piironen esitti jälleen toivomuksen hallitustyöskentelylle, että kaikenlaisesta ”kuppikuntaisuuksista” päästäisiin eroon ja puhallettaisiin yhteiseen hiileen, mikä on yhdistyksen ja hallituksen toiminnan kannalta ensiarvoisen tärkeää. Puheenjohtajat toivottivat kaikille hyvää kotimatkaa ja kesää.

Yhdistyskokous
Kokoukseen osallistuneet olivat kiinnostuneita käsiteltävistä asioista ja ottivat osaa keskusteluun aktiivisesti.

Teksti ja kuvat Pekka Teinilä

Mediaunionilaisten matka Berliinin FESPA 2018 messuille

Kevään tutkimusmatkamme graafisen teollisuuden kehityksen tilaan starttasi Helsinki-Vantaan lentoasemalta 15.5. kello 7:50. Matkaan lähti parikymmentä innokasta tutkijaa. Tukikohtana toimi Hotel Indigo Berlin – Ku’Damm, josta matka sekä messuille että läheisille ostoskaduille oli lyhyt.

dav

Lyhyen kävelymatkan päässä oli metroasema Zoologischer Garten (Berlin Zoo), josta pääsi helposti ympäri kaupunkia sinkoilevan joukkoliikenteen kyytiin. Jo ennen matkaan lähtöä, oli avuksemme pestattu suomalainen, Berliinissä yhdeksän vuotta asunut opas Oskari Lampisjärvi.

Kävelimme hänen johdollaan muurikävelyn, joka alkoi Rathaus Neuköllnin kohdalta ja seuraili vuonna 1989 murrettua muuria. Oskarilla riitti kerrottavaa niin historiasta kuin ympäröivästä Itä-Berliinistä.

Seuraavana aamuna suuntasimme Berliinin messukeskukseen FESPA 2018 -näyttelyyn. FESPA on globaali seri-, digi- ja tekstiilipainatuksen järjestö. Berliinin messukeskuksessa tapahtuma käsitti kuusi suurta hallia, kukin kahdessa kerroksessa. Näytillä oli yli 700 yrityksen laitteet, ohjelmistot, tuotteet ja palvelut.

dav

Laitepuolella oli silmiinpistävintä robotiikan ja automaation määrä ja pitkälle viedyt ratkaisut. Mielenkiintoista 3D-teknologiaa ja robottileikkureita, joiden muotoilukyvyille ei tuntunut olevan mitään rajoja. Suurkuva- ja tarratulostuksen avulla voidaan mikä tahansa rakennus, esine ja materiaali peittää vaikka kokonaan. Järjestetyssä teippauskilpailussa saivat uuden värin mersu, Porsche, Alfa Romeo ja moni muukin auto.

Ink-jet ja digitaalitulostimilla saadaan uskomattoman hienoa jälkeä myös kankaille. T-paitoja lähti muutamia meidänkin matkaamme. Kaikkea messuilla koettua ja Berliinin tarjontaa ihmeteltyämme oli aika kokoontua yhteiselle illalliselle. Annoimme paikallisoppaan valita paikan. Mukavan illallisen yhteydessä Oskari jatkoi kertomustaan Berliinin historiasta. Kokonaisuutena matka sujui mallikkaasti, osallistujat olivat tyytyväisiä ja uutta reissua jo kyseltiin.

sdr

Teksti ja kuvat Vesa Salmi