Ratkaisu lehden 3/2018 kuva-arvoitukseen: jäniksenkäpälä

Kuivattua jäniksenkäpälää on perinteisesti käytetty mm. jauhojen poispyyhkimiseen. Kirjapainoissa se oli erityisesti kuvanvalmistuksen ammattilaisten eli kemigrafien työkalu. Kemigrafit valmistivat kuvalaatat monivaiheisen syövytysprosessin avulla. Sinkkilevylle levitettiin erilaisia happoja sekä mm. magnesiumpulveria tai riisijauhoa.

jäniksen käpälä

Jäniksenkäpälällä voitiin kätevästi puhdistaa ylimääräinen pulveri. Myös muuhun kuvalaatan puhdistustyöhön jäniksenkäpälä oli käypä väline. Jäniksenkäpälän lisäksi kemigrafien työkalupakkien välineitä olivat erilaiset kaivertimet, skraparit ja stikkelit.

Jäniksenkäpälän suosiossa oli ehkä myös vähän taikauskoa: sitä pidettiin onnea
tuottavana. Ripaus onnea ei ollut haitaksi ammattilaisellekaan. Kuvan jäniksenkäpälä on peräisin kemigrafi Matti Sirénin työkalupakista, joka on esillä Päivälehden museossa. Pakin valmisti Matin puuseppäisä, ja se oli ahkerassa käytössä siihen saakka, kun
pikasyövytyskoneet ja uusi kuvanvalmistustekniikka syrjäyttivät käsityöhön perustuneen kemigrafian. Onneksi Matti toimitti työkalupakkinsa ajoissa museon
kokoelmiin.

Kylpylämatka Viimsiin

Helsingin Seniorifaktorien organisoima kaikille mediaunionilaisille avoin syksyn
kylpylämatka suuntautui 10.–14.9. noin 20 000 asukkaan Viimsiin.

Se sijaitsee reilut 12 kilometriä Tallinnasta itään. Pääkaupunkiseutulaisten lisäksi kylpijöitä oli muualtakin Etelä-Suomesta yhteensä 38. Tallinnan satamasta matka jatkui bussilla Tallinn Viimsi Spa -kylpylähotelliin, aivan keskustan palveluiden läheisyyteen. Nautimme täysihoidosta maittavine ruokineen ja hoitoineen. Niitä kuului matkan hintaan kahdeksan.

Viimsi
Osa iloisesta matkaseurueesta nauttimassa virvokkeita Black Rose -pubin terassilla.

Viikon aikana säät olivat pääasiassa suosiolliset, mutta keskiviikkona saimme tuntumaa
syysmyrskystä. Kävelyretkellä meren rannassa tuuli oli kaataa hennon miehen selälleen.
Viimsin nähtävyyksiin kuuluu Viron sotamuseo – kenraali Laidonerin museo, joka sijaitsee kauniin puiston takana vanhassa kartanossa hotellin läheisyydessä.

Museo on perustettu vuonna 1919 ja ehdottomasti käymisen arvoinen paikka. Pysyvät näyttelyt kertovat maailmansodista ja mm. Viron metsäveljistä. Vuosien 1945–1952 aikana metsäveljiin kuului Virossa noin 30 000–40 000 miestä.  Teksti ja kuva Keijo Lehto

Hopeasiivet Tekniikan museossa

Mediaunionin Hopeasiivet-jäsenryhmä Turusta vieraili 6.11. Helsingin Viikissä
sijaitsevassa Tekniikan museossa. Opastetussa Tekniikan maa -näyttelyssä 14-henkinen
ryhmä tutustui arjen askareiden, vedenpuhdistuksen, kaivosteollisuuden ja kierrätyksen
teknologian kehitykseen ja innovaatioihin sekä niiden vaikutukseen arkeen,
työhön ja ympäristöön.

Tekniikan Museo
Oppaan esitystä WorkPartner-puutarharobotista kuuntelivat tarkkaavaisina mm. Taisto Rantanen (vas.), Ari Johansson ja Rainer Hammar.

Näimme myös ensimmäisen suomalaisvalmisteisen, Esko-nimisen tietokoneen, joka valmistui vuonna 1960 kuuden vuoden kehitystyön jälkeen. Tuohon aikaan tietokoneista käytettiin nimiä matematiikkakone ja sähköaivot. Näytteillä oli myös yksi Suomen ensimmäisistä sähköautoista, vuonna 1989 valmistunut Finvan II -prototyyppi. Se suunniteltiin erityisesti postin ja kevyiden tavaroiden kuljetuksiin. Huippunopeus oli 58 km/h, ja yhdellä latauksella se kulki 60 kilometriä. Auto painoi 740 kiloa, akkujen osuus painosta oli 185 kiloa. Isommilla 555 kilon akuilla pääsi 197 kilometrin päähän 48 km/h.

Omatoimisesti tutustuimme Etäunelmia-näyttelyyn, joka esitteli mm. viestintätekniikan keksintöjä eri vuosikymmeniltä. Matkan kruunasi maittava lounas Käpylän Karjalatalon ravintola Kareliassa.

Hopeasiivet kiittää Mediaunionia, jonka toiminta-avustus antaa mahdollisuuden järjestää mielenkiintoisia jäsenmatkoja. Teksti Jorma Suomi, kuva Pekka Teinilä.

Vuosimallia 1968

Vuonna 1968 valmistuneet faktorit tapasivat viime toukokuussa Helsingissä 50-vuotisjuhlapäivän merkeissä. Muisteltiin sattumuksia Faktorikoulussa ja myöhemmin työelämässä. Samalla sovittiin jo uudesta tapaamisesta ensi keväänä Hämeenlinnassa.

Faktorit
Kuvassa vasemmalta Juhani Saajasto, Taisto Jantunen, Mauri Tanner, Pentti Tammiaho, Heikki Mäkeläinen ja Seppo Veilo. Kuvan otti Karl-Erik Åberg.

 

Kertova kuva

Ville Tietäväisen ja Ville Hännisen uutuuskirja Kertova kuva on ainutlaatuinen kooste kuvajournalismin lajeista ja keinoista. Upeasti kuvitettu teos rakentuu konkreettisten esimerkkien ympärille: Tietäväisen kuvitusten kautta lukijalle avautuu, mitä kuvilla voi kertoa ja miten. kantta

Kertova kuva on tarkoitettu visuaalisten ja viestintäalojen ammattilaisille sekä kaikille visuaalisesta kerronnasta kiinnostuneille. Samalla teos on palkittujen tekijöiden kannanotto laadukkaan kuvajournalismin puolesta.

– Maailman on sanottu muuttuvan alati visuaalisemmaksi, mutta se on tarkoittanut vain kuvapinta-alan lisääntymistä. Itse haluan puhua ideapohjaisen kuvan ainutkertaisen sanoman puolesta. Kuvitus on tekijän ja lukijan yhteistyötä: kun vastaanottaja hoksaa kuvituksen idean, viesti jää vahvasti mieleen, sanoo Tietäväinen.

Ville Hänninen on kuviin erikoistunut toimittaja ja tietokirjailija. Hänen edellinen tietokirjansa Kirjan kasvot – Sata vuotta suomalaisia kirjankansia (SKS, 2017) sai Taideyhdistyksen kirjallisuuspalkinnon 2017.

Ville Tietäväinen on palkittu kuvittaja, graafinen suunnittelija ja sarjakuvataiteilija. Hänen lehtikuvituksiaan on julkaistu 1990-luvulta lähtien mm. Helsingin Sanomissa ja Yliopisto-lehdessä.

Päivälehden museossa on 5.12.2018 – 24.2.2019 teoksen pohjalta koostettu näyttely.

Ville Tietäväinen ja Ville Hänninen
Kertova kuva – Journalistisen kuvituksen mahdollisuuksia ja keinoja. SKS 2018
ISBN 978-952-222-991-5

Vierailu Arctech Helsinki Shipyardin telakalle

Mediaunionin jäseniä osallistui 27.9. Helsingin Graafillisen Konemestariklubin järjestämälle vierailulle Arctech Helsinki Shipyardin telakalle. Pukeuduimme turvavaatteisiin, ja saimme suojakypärän, -lasit, turvakengät, suojatakin ja korvatulpat. Isäntämme, pääluottamusmies Ilpo Haaja ja Leo Zupan pitivät meille mielenkiintoisen esitelmän 153-vuotiaan telakan historiasta ja nykypäivästä.

Telakka
Telakkavierailijat yhteiskuvassa Yuriy Kuchiev -tankkerin keulan edustalla.

Saimme tutustua rakenteilla olevaan Yuriy Kuchiev -tankkeriin, joka pystyy purjehtimaan Koillisväylän vaativissa jääolosuhteissa. Aluksen peräosa on rakennettu Helsingin telakalla ja etupää Kroatiassa, josta se saapui telakalle elokuussa. Ennen vesillelaskua alus hiekkapuhalletaan, maalataan ja varustellaan käyttöön. Alus on 229 m pitkä ja 32,5 m leveä. Se on suurin laiva, joka on koskaan rakennettu Helsingin telakalla. Teksti ja kuva Keijo Lehto.

Vielä voi pyrkiä Uutisraivaajaksi

Innovaatiokilpailu Uutisraivaaja alkoi lokakuussa viidettä kertaa, ja kutsu on jälleen käynyt kaikille, jotka haluavat kehittää tiedonvälitystä tai journalismia. Kaikille kilpailusta kiinnostuneille järjestetään klinikka 24.11. Helsingissä Päivälehden museolla, osoitteessa Ludviginkatu 2-4. Ohjelma alkaa kello 9 aamukahveilla, ja mukana voi olla joko aamu- tai iltapäivän ohjelman ajan tai koko päivän.

Kuten Uutisraivaaja-kilpailu, Klinikka on kaikille avoin. Voit tulla paikalle yksin tai ryhmässä. Huomaa kuitenkin, että tapahtumaan mahtuu rajallinen määrä osallistujia, joten ilmoittautua kannattaa pian.

Klinikalla osallistujia vastassa on esimerkiksi Uutisraivaaja-koordinaattori Tanja Aitamurto ja joukko kilpailun aiempia voittajia, jotka pistävät neuvonsa jakoon. Voit myös marssia ideasi tai kysymystesi kanssa näiden konkareiden luo ja saada palautetta ja vinkkejä.

Lue lisää Klinikasta ja kilpailusta täältä >>>

Think Ink -innovaatiokilpailun voittajaksi podcast-applikaatio

Media-alan tutkimussäätiön Think Ink -innovaatiokilpailun pääpalkinnon on saanut VidCast, joka on ratkaisu matalan kynnyksen podcast-julkaisemiseen.

Jaetulle toiselle sijalle ylsivät lisätyn äänitodellisuuden mobiiliratkaisu Voconaut ja kuvan rajauksen mullistava Frameright. Kolmanneksi sijoittuivat mediamyynnin työkalu Superskills ja edutainment-alusta Newsverse. Suuruudeltaan 80 000–10 000 euron palkinnot on tarkoitettu ideoiden jatkokehittämiseen.

VidCast-julkaisualusta yhdistää sekä ääntä että videoita tarjoten käyttäjälle mahdollisuuden valita kuunteleeko vai katseleeko hän – vai molempia. VidCast nojaa yhteisölähtöisyyteen ja käyttäjien luomaan sisältöön.

Media-alan tutkimussäätiö järjesti Think Ink -kilpailun nyt neljättä kertaa. Kilpailuun lähetettiin 30 ideaa, joista tuomaristo valitsi finaaliin kahdeksan.

Media-alan tutkimussäätiö edistää painetun ja sähköisen sekä sisältölähtöisen digitaalisen median kilpailukykyä. Säätiö tukee liiketoiminnan ja teknologioiden tutkimus‐, kehitys- ja innovaatiotyötä, koulutusta, osaamisen kehittämistä sekä mediaan liittyvien tarpeiden ymmärtämistä.

Lisätietoja säätiöstä ja kilpailusta löytyy osoitteesta www.mediasaatio.fi