Mediaunionin hallituksen päätöksiä / Huhtikuu 2020

• 18.4.2020 pidettäväksi ilmoitettu yhdistyksen kokous siirretään siihen asti, kunnes koronaviruspandemian aiheuttamat liikkumis- ja kokoontumisrajoitukset on kumottu.
• hyväksyttiin yhdistyksen kokoukselle esitettävä vuoden 2019 tilinpäätös ja toimintakertomus.
• yhdistyksen jäsenmääräksi 31.12.2019 on tarkentunut 1920 (2020 jäsentä 31.12.2018).
• tapahtumien osallistujamäärät: keilailukilpailu 1.2.2020 Kuopiossa 10 jäsentä, pilkkimestaruuskilpailu 8.2.2020 Saarijärvellä 8 jäsentä, jäsentapaaminen 11.3.2020 Sign, Print & Pack -messuilla Helsingin Messukeskuksessa 27 jäsentä.
• seuraavat tapahtumat peruttiin koronaviruksen takia: Fespa 2020 -messumatka Madridiin 25.–29.3.2020, kuntoremonttiloma Imatralla 30.3.–3.4.2020, kulttuurija opintomatka Ateenaan 20.–27.4.2020, Drupa 2020  messumatka Düsseldorfiin 25.–28.6.2020.
• päätettiin seuraavista tapahtumista: golfmestaruuskilpailu Lohjalla 6.6.2020, kylpyläloma Pärnussa 7.–11.9.2020, Fespa 2020 -messumatka Madridiin lokakuun alussa.
• merkittiin tiedoksi, että koronaviruspandemian takia keskeytettiin yhdistyksen vapaa-ajankohteiden vuokraus toukokuun loppuun asti.

Hallitus

Työllistämme Suomea -merkit Graafisen Teollisuuden jäsenyrityksille

Graafinen Teollisuus ry on julkaissut suomalaista painotuotetta tukevat Työllistämme Suomea -merkit, jotka ovat kaikkien liiton jäsenten vapaassa käytössä omassa markkinoinnissa ja kaikissa Suomessa painetuissa painotuotteissa. Merkin nähdessään painotuotteen loppukäyttäjä voi vakuuttua siitä, että painotuote on Suomessa painettu, painoyritys työllistää suomalaisia ja yritys maksaa veronsa Suomeen.

Työllistämme Suomea -merkit ovat paitsi mahdollisuus tuoda painotuotteen kotimaisuutta näkyväksi, myös kiittää kotimaisia painotuotteita tilaavia asiakkaita osallistumisesta koko yhteiskunnan elinvoimaisuuden tukemiseen, mikä on korona-ajan jälkeen erityisen tärkeää. Uskomme, että myös painojen asiakkaat ovat kiinnostuneita tekemään vastuullisen valintansa näkyväksi haluamalla Työllistämme Suomea -merkin painotuotteensa liepeeseen.

Merkkejä on kaksi erilaista ja ne molemmat julkaistaan sekä suomen- että ruotsinkielisinä.

Lisätietoa >>>

Modernia ja väkevää teatteria

Pääkaupunkiseudun seniorijäseniä seuralaisineen kävi 29.2.2020 Helsingin Kaupunginteatterissa katsomassa englantilaisen Emily Brontën (1818–48) klassikkoromaanista sovitetun näytelmän Humiseva harju. Romaani jäi kirjailijan ainoaksi. Näytelmäksi sen on sovittanut skotlantilainen näytelmäkirjailija Jo Clifford, ja esityksen on ohjannut Lauri Maijala. Teatteri kiinnosti, ja varatut 36 lippua menivät heti kaupaksi.

Teos kertoo Catherinen ja Heathcliffin vaikean rakkaustarinan. Romaani ilmestyi vuonna 1847, sata vuotta ennen syntymääni. Valmistauduin esitykseen lukemalla teoksen ja katsomalla myös vuonna 2011 ilmestyneen elokuvan. Esitys sai hyvät arvostelut monissa medioissa. Helsingin Sanomien kriitikko Sanna Kangasniemi kommentoi näytelmää: ”Pääpari Oona Airola Cathyna ja Markus Järvenpää Heathcliffina tekevät roolinsa taiten. He säilyttävät läpi näytelmän sekä rajun fyysisyyden että herkän ilmaisun.”

Mediaunioni osallistui osapanostuksella jäsenien pääsylippu- ja väliaikatarjoilukustannuksiin, mistä kiitos päättäjille.

Teksti ja kuva Keijo Lehto

Lyijykaudesta bitteihin

Rustaan tätä kirjoitusta poikkeustilassa. Koronavirus on kietaissut koko maailman kuristusotteeseen. Ulkoiluttaessani koiraa muita ihmisiä vältellen ajatus hiipi ihmiskunnan nerouteen, suurten keksintöjen syntymiseen. Nyt lääketiede on pinteessä, rokotusta koronaan ei ole. Mutta kuinka kauan sen löytymiseen menee? Tutkimusta tekee paljon tiedemiehiä ja muita viisaita. Samoja asioita pohtimassa on myös pahoja tyyppejä. Karmea, mutta ei yllättävä, kommentti kuultiin ison kansakunnan päälliköltä, Trumpilta. Hän keksi, että patentoitu rokote jaettaisiin vain amerikkalaisille.

Ajatus kävelylenkillä siirtyi oman alani suureen kehitykseen ja keksintöihin. Muutos on ollut huikea, ja sen seuraaminen on käynyt yhä vaikeammaksi. Olemme siirtyneet järjellä käsitettävästä tekemisestä ”bittiavaruuteen”. Itse olen asian kanssa ihan pilvessä. Aloittaessani 1966 kirjapainoalalla latomossa olivat kirjasimet metallia, lyijyä, tinaa tai antimonia. Kuumalatomakoneessa korvamerkityt matriisit olivat muotteja, joita ladottiin yhden rivin verran tiivistettynä valua varten.

Ensinäkemältä latomakone vaikutti insinööritaidon huipulta. Keksintö oli aika vanha, mutta säilyi neroutensa vuoksi pitkään tärkeänä ladonnan muotona. Itse kone oli monenlaisen epäkeskon, rattaan, sulatuspadan ja kallistuskulman summa. Kirjojen tekstien tekemisessä käytettiin myös monotype-ratkaisua. Siinä kirjoitetun reikänauhan avulla valettiin irtokirjasimista rivit. Se oli tarkkaa työtä rivien koossa pitämisessä ja palstojen korjaamisessa. Muistoissa on
muutama huonokin kokemus.

Metalliladonnasta loikattiin valoladontaan ja offsetpainamiseen 1970-luvulla. Valolatomakone oli järjellä ymmärrettävä, sillä teksti muodostui filmin läpi valottamalla. Filmi tai kiekko pyöri hurjaa vauhtia, mutta valon nopeus pystyi löytämään vauhdissa oikean kirjaimen. Tulos kehitettiin ja oli luettavissa paperilta. Asemoijat kokosivat leikkaa–liimaa-menetelmällä painotuotteen, joka valotettiin filmille ja siitä offsetlevylle.

Värierottelijoiden valtakausi loppui, kun kone teki kaiken tuosta noin vain. Pian painolevyjenkin teko manuaalisesti päättyi filmien kadottua. Olimme pilvessä. Tässä vaiheessa monet alalla olleet vilkuilivatkin jo kalenterista, milloin eläkeikä koittaisi. Siitäkin selvittiin, ja nyt toiveissa olisi, että myös koronavirus löytäisi voittajansa.

Kylpyläloma Pärnussa 7.–11.9.2020

Paikka: Tervise Paradiis, Pärnu, Viro

Osallistumismaksu: Jäsen 199 €, seuralainen 398 €, sis. majoituksen 2 hh:ssa, kuljetukset Helsinki–Pärnu–Helsinki, täysihoitoateriat, kylpylähoidot, sisäänpääsyn kylpylän vesipuistoon ja kuntosalille sekä retken Allikukivin viinikartanoon. Lisähinta 1 hh 98 €.

Ilmoittautuminen: Sitovat ilmoittautumiset 20.7.2020 mennessä: tapahtumavastaava Heikki Immonen, heikki.immonen42@gmail.com tai p. 040 516 7360.

Huom! Paikkoja on rajoitetusti, ja täytämme ne ilmoittautumisjärjestyksessä. Tutustu matkaohjelmaan ja -ehtoihin jäsensivujen Tietoa tapahtumista -osiossa.

Jäsentapaaminen messuilla kiinnosti

Sign, Print & Pack Finland 2020 -messut Helsingin Messukeskuksessa 11.–12.3.2020 oli maassamme viimeisiä suurempia väkijoukkoja kerännyt tapahtuma ennen koronavirusepidemian aiheuttamia turvatoimia. Kättelyt ja halaukset oli jo ennakkoon sovittu jätettäväksi myöhempiin aikoihin.

Mediaunionin väkeä ensimmäisen messupäivän lounastapaamiseen oli saapunut 27 henkeä. Ei oltu pelkällä äijäköörillä liikkeellä, sillä yksi kauniimman sukupuolen edustaja oli rohjennut mukaan. Maittava lounas Platta-ravintolassa pohjusti onnistuneen tapaamisen. Tuttuja oli jälleen mukava nähdä. Itse messuilla ei suurempia erikoisuuksia osunut vanhan liiton kirjapainomiehen silmään. Parhaimpana antina oli edelleen käytävillä ja ständeillä kohdatut alan kasvot vuosienkin takaa. Teksti Reijo Kirjonen, kuva Piia Harjula.

Hopeasiivet Liedon Vanhalinnassa

Lounaisen Suomen Hopeasiivet-jäsenryhmä vaalii kirjapainoalan perinteitä. Liedon Vanhalinnan museossa oli esillä kiinnostava kirjapainoalan näyttely, johon 19 jäsentä tutustui 25.2.2020.

Liedon Vanhalinnan museoon tutustujat yhteispotretissa (vas.) Jorma Nässi, Pentti Salo, Ari Johansson, Markku Wermanen, Yrjö Nenonen, Heikki Nyman, Eero Alén, Jukka Naavalinna (edessä), Jorma Suomi, Rainer Hammar, Kimmo Kankare, Reijo Kirjonen, Atte Jalava, Unto Meriläinen, Pekka Nylund, Jukka Rautavaara, Kurt Wahlroos, Pekka Teinilä ja Jari Aaltonen.

Tämä yksi Suomen merkittävimmistä esi- ja varhaishistoriallisista muinaislinnoista sijaitsee vain reilun kymmenen minuutin ajomatkan päässä Turun keskustasta, ja siellä vierailee vuosittain lähes 30 000 kävijää.

Vanhalinna on ollut käytössä jo kivikaudelta lähtien, jolloin se oli laajojen vesialueiden ympäröimä kallioinen saari. Linnoituskäytössä se oli rautakaudelta lähtien. Vanhalinnan myöhäisin käyttövaihe on ajoitettu 1360-luvulle, mutta sen merkitys väheni, kun uusi linna eli Turun linna valmistui 1280-luvun alussa.

Museoamanuenssi Maileena Vaajoensuu tutustutti ryhmämme ensin Vanhalinnan tilan entisten omistajien Mauno ja Ester Wanhalinnan museoksi sisustamaan kartanokotiin. Museon Makasiinin Kiveen piirretty -näyttelyssä oli esillä Jouko Tammen (1942–2011) laaja kokoelma Turun Kivipainon tuotteita 1900-luvun alusta 1960-luvulle: mainospainatuksia, etikettejä, koristepainatuksia, pelikortteja ja 1930-luvulla myyntimenestykseksi nousseita posliinisiirtokuvia. Siirtokuvia vietiin Ruotsiin, Gustavsbergiin ja Rörstrandiin sekä ennen sotia myös Tanskan, Belgian, Hollannin, Ranskan, Tšekkoslovakian ja USA:n tehtaisiin ja Suomessa Arabian posliinitehtaalle. Lisäksi Turun yliopisto oli lainannut näyttelyyn painotalon 1800-luvun tuotteita: maisemagrafiikkaa ja näytteitä Suomen vanhimmasta lastenlehdestä.

Useampi ryhmästämme tunsi Jouko Tammen henkilökohtaisesti. Jouko aloitti uransa Turun Kivipainon juoksupoikana 1950-luvulla, eteni nopeasti painajaoppilaaksi, painajaksi ja ennen pitkää faktoriksi. Tehtaan sulkeuduttua vuonna 1978 Jouko perusti oman offsetpainon samaan kiinteistöön. Kun tehdasrakennusta tyhjennettiin, Jouko pelasti esineistöä joutumasta kaatopaikalle ja keräsi talteen mm. mallikirjoja, mainospainatuksia sekä tilausarkistomateriaalia.

Painotalon päätuotteita 1900-luvulle tultaessa olivat mm. kirjat, rasiat, pelikortit sekä mainospainatukset. Turun Kivipaino painoi paljon etikettejä, suurimpia asiakkaita Turun seudulla olivat Rettig, Jalostaja, Hellas, Marli, Juselius, Turun Saippua sekä Auran panimo. Useimmat tehtaista ovat jo sulkeneet ovensa, mutta kokoelmasta sai aavistuksen Turun menneisyydestä tehdaskaupunkina. Tunnetuin Turun Kivipainon tuote lienee kuitenkin Turun Linna -korttipakka. Sitä painetaan edelleen, ei tosin enää Suomessa vaan Itävallassa. Pelikortit olivat kuuluneet painon päätuotteisiin vuodesta 1878 lähtien.

Teksti Jorma Suomi ja Vanhalinnan museon nettisivut, kuva Maileena Vaajoensuu.

Etätyö ulkomailla

Asiantuntija- ja tietotyön hoitaminen onnistuu nykyään mistä vain, mutta miten ehdottaa etätyötä ulkomailla työnantajalle? Mitä on hyvä sopia? Mitä tekniikkaan liittyen pitää huomioida?

Kirja tarjoaa näihin kysymyksiin käytännöllisiä vastauksia. Kirjassa on myös tietoa asumiseen liittyvistä järjestelyistä, lasten koulunkäynnin organisoimisesta, sosiaaliturvasta, verokysymyksistä sekä vakuuttamisesta. Kirjoittaja on tietokirjailija ja kysytty kouluttaja sekä etäjohtamisen asiantuntija.

 

Ulla Vilkman: Etätyö ulkomailla – Unelmasta todeksi.
Basam Books 2020. 169 sivua.
ISBN: 978-952-733-7479.

50 vuotta sitten: Kilpailukyky turvattava

Faktori 4/1970 VEIKKO KELTANEN: GRAAFISEN ALAN ESIMIESKOULUTUS

Esimieskoulutuksen tehostaminen ja keskittäminen on eräs perusedellytys pyrittäessä turvaamaan kansainvälinen kilpailukykymme. Tästä oltaneen yhtä mieltä. Miten koulutus tulisi järjestää ja minkälaiset tavoitteet sille tulisi asettaa? Siinä eroavat käsitykset melkoisesti. »Pintavärinää ja parranpärinää» ei puuttunut Graafillisen Konemestariklubin 80-vuotisjuhlakokouksen yhteydessä asiasta pidetyssä paneelikeskustelussa. Uusia käyttökelpoisen tuntuisia ratkaisumallejakin tuli esille. Esimieskoulutuksen eri linjojen ja asteiden opetuksen keskittäminen yhteisen organisaation alle sai kannatusta. Esiteltiin suorituspistejärjestelmään perustuvaa opiskelumetodia, jossa Graafinen opisto olisi vain organisaation nimenä ja koulutus järjestettäisiin hyväksikäyttäen jo olemassa olevia kouluja ja kursseja: Teknillinen koulu, Markkinointi-Instituutti, Johtamistaidon opisto jne. Tällöin vältyttäisiin suurilta investoinneilta ja koulutus saataisiin pyörimään melko pian.

Nähtävissä olevan eurooppalaisen markkinointialueen yhdentyminen ja tullimuurien sortuminen asettaa myös graafisen teollisuuden uuden tilanteen eteen. Kuinka pystymme selviytymään markkinoihimme kohdistuvasta ulkomaisesta paineesta ja kilpailemaan Europan markkinoilla? Vastaus riippuu siitä, miten lähivuosien investoinnit suunnataan ja jaetaan koulutuksen ja tuotantovälineiden kesken. Mikäli näissä onnistutaan, graafinen teollisuus tarjoaa varsin suotuisat puitteet viennin kehittymiselle.

Valtiovalta tulisi herättää huomaamaan, ettei graafisen teollisuuden kehittäminen ole merkityksetöntä maamme talouselämälle. Työllistäähän alamme tuotantolaitos huippuunsa koneellistettuna ja erikoistuneenakin moninkertaisen työntekijämäärän, jos vertailukohteeksi otetaan esim. varsinaisen puunjalostusteollisuuden jalostusasteen nostoon tarvittava investointi.

Tällöin investoinnin ensimmäinen kohde on koulutus. Koulutuksen tärkein kohde esimies. Eriasteisen esimieskoulutuksen kohdalta on ratkaistava sekä perus- että jatkokoulutus. Opettajakoulutuksesta tulee aloittaa. Jos me ajattelemme alan kehittyvän edellä viitoitettuun suuntaan, on turhaa keskustella siitä, kuuluuko koulutusvastuu työnantaja- vai työnjohtojärjestöille, ja mikä on esimiehen oma vastuu kehityksessä. Koulutusvastuu on kaikilla aloilla valtiovallan. Näin tulee olla myös graafisessa teollisuudessa. Nyt kun Valtion painatuskeskus suunnittelee uutta suurta tuotantolaitosta, on oikea aika ottaa huomioon myös alan koulutustarve ja -vastuu. Konsulit on saatava ymmärtämään, että Valtion Graafinen opisto tulisi perustaa Valtion painatuskeskuksen yhteyteen ja tähän opistoon olisi keskitettävä eriasteinen, linjajakoinen esimieskoulutus. Myös kaikkinainen jatkokoulutuskurssitoiminta pyörisi opiston suojissa. Valtion painatuskeskuksesta tulisi muodostaa mahdollisimman monipuolinen teollinen suurtuotantolaitos, jolle varattaisiin tilaisuus aina ensimmäisenä ottaa käyttöönsä alan koneuutuudet ja menetelmät. Nykyaikana ei ole taloudellista kouluttaa työntekijöitä enempää kuin esimiehiäkään »museokoneilla» tai pelkästään teoriaa jakavissa kouluissa. On liian hidasta ja kallista antaa lopullinen koulutus tuotantolaitoksissa »yritysten ja erehdysten» -metodia käyttäen.

Graafisen alan järjestötoiminta on vanhaa kaikilla sektoreilla. Perinnettä ja patinaa on kertynyt ja pöly laskeutunut kaiken ylle. Ainakin esimiesjärjestöissä on koulutuskysymys pyritty aina pitämään pinnalla ja pölystä vapaana. Pintapölyn pyyhkiminen ei tälläkään kertaa riitä, myös pohjaa on paikattava. On aloitettava esimiesten nykyisin hajanaisen järjestötoiminnan yhdistämisestä. On keskityttävä yhteisten järjestötoiminnallisten tavoitteiden taakse. Tärkein niistä on yhtenäisen koulutusjärjestelmän aikaansaaminen. Hedelmättömät vertailut tähänastisten ja nykyisten esimieskoulutusmuotojen kesken voitaisiin lopettaa ja keskittyä luomaan järjestelmä, joka antaa jokaiselle alan valinneelle yhtäläiset mahdollisuudet saada portaittainen, linjajakoinen perus- ja jatkokoulutus yksilön kyvyn edellyttämälle tasolle.

Koulutuskysymystä, niin kuin muitakin tuotannon tehostamiseen tähtääviä toimenpiteitä harkittaessa on muistettava, ettei jousta tule jännittää liian kireälle. Ihmiseen, niin työntekijään kuin hänen esimieheensäkin kohdistuva painetta on pyrittävä alentamaan. Yksilöön kohdistuva liiallinen stressi johtunee osittain suunnittelemattomuudesta. Langat pyritään pitämään käsissä silloinkin, kun ne ovat täysin sekaisin. Hyvinvointivaltiossa tulee korkean elintason ohella pyrkiä myös yksilön henkiseen hyvinvointiin – sisäiseen tasapainoon. Yksisilmäinen, keinoista piittaamaton pyrkimys tuotannon tehostamiseen ja voiton maksimointiin ei tietenkään kuulu nykyaikaan. Paineen siirtäminen koneille on asetettava tavoitteeksi. Tämä tulisi olla eräänä ohjenuorana myös esimieskoulutusta ajan tasalle kehitettäessä.

Tekstin toimitti Jorma Suomi

Näyttelyt avautuvat taas kesäkuussa

Museot ja galleriat saavat taas avata ovensa kävijöille kesäkuussa. Designmuseon Galleriassa on esillä näyttely SCHICK TOIKKA 23.8.2020 asti.

Näkymä näyttelystä Schick Toikka:
Other Words Designmuseon Galleriassa. ©Juho Huttunen

Schick Toikka on Florian Schickin (s.1982) ja Lauri Toikan (s. 1984) vuonna 2010 perustama kirjainmuotoilustudio. Berliinissä ja Helsingissä toimiva studio on tullut tunnetuksi ajattomasta ja kekseliäästä otteestaan fonttisuunnitteluun.

Visuaalisen viestinnän suunnittelijoiden järjestö Grafia myönsi tänä vuonna Schick Toikalle Vuoden Graafikko 2020 -palkinnon. Palkintonäyttely Other Words avautuu yleisölle koronavirusrajoitteiden päätyttyä.

Lue näyttelyn lehdistötiedote kokonaisuudessaan täältä.