Uusi lehti MT Metsä ilmestyy Maaseudun Tulevaisuuden liitteenä

Maaseudun Tulevaisuuden metsäuutisointi lisääntyy ja uudistuu. Uusi MT Metsä -kuukausiliitteen ensimmäinen numero tulee päälehden välissä tilaajille 21. tammikuuta. Liite ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa.

504521-jpg

Metsäuutisoinnin lisäämiselle ja syventämiselle on MT:n päätoimittajan Jouni Kemppaisen mukaan selkeästi kysyntää.

”Suomessa on yli 600 000 metsänomistajaa. Heidän intressinsä omistaa metsää ovat moninaiset – aina talouskäytöstä metsästykseen ja hiilensidontaan asti. Me katsomme maailmaa metsänomistajan silmin ja puolustamme heidän mahdollisuuksiaan omistaa ja käyttää metsiään omien tarpeidensa mukaan”, hän linjaa.

MT Metsä täydentää MT:n nykyistä metsäuutistarjontaa. Alan tuoreet uutiset löytyvät jatkossakin printtilehden metsäsivulta ja lehden verkkosivuilta. Uuden liitteen vakiosisältöä tulevat olemaan muun muassa syväluotaavat jutut metsänomistajia kutkuttavista ajankohtaisista ilmiöistä ja henkilöhaastattelut. Metsäaiheiden ohella MT Metsään tulee luettavaa eräaiheiden ystäville. Loppukesällä ilmestyy erityinen eräteemanumero.

Lue lisää >>>

 

Yli 13 000 suo­ma­lais­ta elä­mä­ker­taa luet­ta­vis­sa ver­kos­sa il­mai­sek­si

Henkilöhistoriallisen tiedon löytyminen samasta paikasta helpottaa tutkijoiden työtä, mutta palvelu kiehtoo myös tavallisia nettisurffaajia.

Suomalaisten elämäkertoja kokoava, linkittävä ja visua­lisoiva tietämysverkko, Biografiasampo, on julkaistu verkossa kaikille avoimena. Palvelu perustuu Suomen historian keskeisten henkilöiden, kuten taiteilijoiden ja talousvaikuttajien, mutta myös tavallisten ihmisten elämäkerroille. Yhteensä niitä on 13 100.

Henkilöhistoriallisen tiedon löytyminen samasta paikasta helpottaa tutkijoiden työtä. Tavalliselle netti­surffaajalle kiehtovan palvelusta tekevät erilaiset visualisoinnit ja verkostoanalyysit.

Biografiasammosta voi vaikkapa tutkia, millaisen yhteyksien verkon arkkitehti Eliel Saarisen elämäkerrassa mainitut muut henkilöt muodostavat.

Elämäkartoista selviää, missä eri merkkihenkilöt ovat syntyneet ja kuolleet. Tällä tavalla piirtyvistä elämänlangoista voi huomata, että Suomen suuriruhtinaskunnan sotilaat olivat pappeja kansainvälisempiä, sillä he liikkuivat elämiensä aikana kohti Etelä-Euroopan maita.

Myös elämäkerroissa käytettyä kieltä voi tutkia. Itsenäisyyden ajan kansanedustajien elämäkertojen analyysissä paljastuu, että sanat ”perhe” ja ”lapsi” ovat yleisiä naisten elämäkerroissa, mutta miesten elämäkerroissa niitä ei juuri mainita.

Palvelun ovat kehittäneet Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden keskus HELDIG, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Aalto-yliopisto.

Lue lisää >>>

Operaatio Ankka innostaa lapsia lukemaan

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n Operaatio Ankka -kampanjassa kaikille vuoden 2019 aikana 10 vuotta täyttäville lapsille lahjoitetaan kuukauden Aku Ankka -lehdet tammikuussa 2019.

ankka2-1200x677

Myöhemmin keväällä myös kaikille Suomen ruotsinkielisille 10 vuotta täyttäville lapsille lahjoitetaan kuukauden Kalle Anka -lehdet.

Lukutaito turvaa jatko-opinto- ja työelämätaitojen kehittymistä sekä suomalaisen työn kilpailukykyä. Sen ylläpitämisen ja edistämisen ei tule olla vain koulun harteilla.

Oivaltavasta kielenkäytöstään tunnettu Aku Ankka on jo vuosien ajan innostanut lapsia lukemisen äärelle. Operaatio Ankan tavoitteena on kannustaa lapsia lukemaan ja korostaa lukemisen merkitystä osana perheiden arkea. Uskomme, että kaikki lähtee lukutaidosta.

EK:n lisäksi kampanjassa on mukana 12 yritystä ja yhteisöä eri toimialoilta. Kampanjan suojelijana toimii Rouva Jenni Haukio. Kampanjassa on mukana olevat kumppanit ovat: ABC-ketju, Supercell, Elisa, OP, Nordea, Veikkaus, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Fortum, LähiTapiola, Posti, Tela ja Aktia.

Teko tulee kevään aikana näkymään laajasti sekä EK:n että yritysten ja yhteisöjen kanavissa muun muassa Aku Ankka -henkisten kuvitusten kautta, joissa eri alojen vaikuttajat jakavat omia lukukokemuksiaan. Teolla halutaan herättää keskustelua suomalaisten lukutaidosta ja perheiden lukemisasenteista sekä hyvän luku- ja kirjoitustaidon merkityksestä jatko-opintojen, työelämän ja elämänhallinnan kannalta.

Lue lisää >>>

Viscom 2019 Düsseldorfissa 8.-10.1.

Visuaalisen viestinnän ja promootion viscom 2019 pidetään Saksan Düsseldorfissa 8.-10.1. Yhteensä mukana on yli 1 000 näytteilleasettajaa. Kävijöitä tapahtumaan odotetaan noin 25 000.

05_viscom+2017
Kuva vuoden 2017 viscom-messuilta.

Messut koostuvat kolmesta tapahtumasta, jotka ovat visuaalisen viestinnän viscom sekä promootioalan tapahtumat PSI ja PromoTex Expo. Yhdessä ne muodostavat yhden Euroopan suurimmista mainonnan ja markkinoinnin ammattilaisille suunnatuista tapahtumista.

Lue lisää >>>

Pilviä saaristossa -postimerkki on maailman paras

Suomen Postin julkaisema luontoaiheinen Pilviä saaristossa -postimerkki valittiin maailman parhaaksi espanjalaisen El Eco -lehden järjestämän Nexofil-kilpailun pääsarjassa. Palkinto jatkaa hyvää sarjaa suomalaisten postimerkkien menestykselle kansainvälisissä kilpailuissa.pilvia-saaristossa-postimerkki2017

Nexofil-palkittu postimerkki ilmestyi helmikuussa 2017 osana Stiina Hovin suunnittelemaa Tyynen rauhallisesti -merkkisarjaa, jossa kuvataan suomalaista järviluontoa eri vuodenaikoina.

Pilviä saaristossa -merkin valokuvan on ottanut Jari Hakala.

Nexofil-kilpailun kansainväliseen juryyn kuuluu useita filatelian asiantuntijoita 37 eri maasta. Kilpailussa on 11 eri sarjaa. Pääpalkinnon lisäksi Pilviä saaristossa -postimerkki valittiin toiseksi myös Nexofil-kilpailun muotoonleikattujen postimerkkien sarjassa.

Menestyksen taustalla hyvät aiheet, taidokas suunnittelu ja projektinjohto 

NexoFil-kilpailun pääpalkinto osoittaa jälleen kerran suomalaisten postimerkkien arvostusta maailmalla. Palkinnot ovat aina iloisia yllätyksiä, jotka kannustavat meitä parempiin suorituksiin ja pitämään tason korkealla, Postin Design Manager Tommi Kantola kertoo.

Viimeisen kymmenen vuoden sisällä suomalaisia postimerkkejä on palkittu Nexofilin lisäksi useaan kertaan mm. Asiagon, WIPA:n ja PostEuropin kansainvälisissä kilpailuissa. Kilpailujen arviointiperusteluina on ollut mm. postimerkin idea ja toteutus, graafisen suunnittelun laatu, taiteellinen vaikutelma, painotekniset ratkaisut ja merkkien kaupallinen potentiaali.

Postimerkki on aina tilaustyö

Posti on palkittu monesti myös Grafian järjestämässä Vuoden Huiput -kilpailussa, jossa Posti ja Tommi Kantola on mm. valittu suunnittelutöiden tilaajana vuoden asiakkaaksi. Posti tekeekin merkkien suunnittelussa tiivistä yhteistyötä monien graafisen alan ammattilaisten kanssa.

Postimerkkien aiheet päätetään hyvissä ajoin ennen merkkien julkaisua. Postimerkki on Kantolan mukaan aina tilaustyö ja rahaan verrattavissa oleva arvopaperituote, jonka suunnittelun tulee olla asianmukaista.

– Kun merkin aihe on päätetty, valitsen postimerkkijulkaisulle sopivan tekijän, teen tilauksen ja ohjaan suunnittelijan työtä. Merkkien luonnoksiin tehdään usein korjauksia ennen kuin valmiit kuvat viedään taidetoimikunnan hyväksyttäväksi, Kantola sanoo.
Postin verkkokaupassa oleviin postimerkkeihin voi tutustua täällä: www.posti.fi/ostoksille

Työelämän lait

Lain mukaan työpaikalla on pidettävä nähtävänä työntekijöiden oikeuksien ja turvallisuuden takaamiseksi annetut säädökset.  Kaikki nämä säädökset ja paljon muuta löydät tästä käsikirjasta. tyoelaman lait

Kirja on tärkeä tietopaketti jokaiselle työnantajalle ja hakuteos työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen edustajille niin työpaikalla kuin sen ulkopuolella.

Jonna Vihavainen (toim.): Työelämän lait. Edita 2018. ISBN:  9789513772673. 283 s.

Tiedosta elämyksiin

Viime lehdessä Perusfaktori muistutti muistelemisen tärkeydestä. Nyt tarkastellaan tulevaisuutta. Kuten eräs entinen ministeri totesi, ”ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden”. Tulevaisuudentutkimus on monitieteellinen tutkimusala, jolla on lyhyt historia, mutta vakiintunut asema akateemisessa maailmassa.

Meillä on nykyisyytemme ja menneisyytemme, mutta tulevaisuutta ei ole vielä olemassa. Toisaalta, juuri tämä tekee tulevaisuuden tutkimuksen kiehtovaksi. Nykyisyys on tässä ja nyt. Menneisyyteen emme voi enää vaikuttaa. Voimme valinnoillamme vaikuttaa siihen, minkälaiseen tulevaisuuteen olemme matkalla.

Tosin kaikkeen emme voi vaikuttaa, esimerkiksi siihen sataako vai ei. Mutta voimme vaikuttaa siihen kastummeko vai emme (sadetakki, sateenvarjo, bussipysäkin katos jne.). Kun hahmottelemme erilaisia skenaarioita siitä, mikä on mahdollista, mikä todennäköistä tai toivottavaa, luomme valinnoillemme ja teoillemme selkeän pohjan.

Klassinen esimerkki skenaarioista on neljänkymmenenviiden vuoden takainen öljykriisi. Öljy-yhtiö Shellissä oli tarkkailtu huolestuneena öljyntuottajamaiden (OPEC) 1970-luvun ministerikokouksia. Shell kehitti skenaarioita, joista erään mukaan OPEC-maat muodostavat tuottajakartellin. Shell pohti jo ennen öljykriisin puhkeamista sen mahdollisia seurauksia, ja selviytyi kriisistä ”märin jaloin”.

Samoihin aikoihin ns. Rooman Klubi julkaisi ”Kasvun rajat” -raportin, jonka se oli teettänyt huippuyliopisto MIT:ssa (Massachusetts Institute of Technology). Vaikka raportin ennusteet osoittautuivat sittemmin yliampuviksi, toi raportti näyttävästi esille sen, että rajaton kasvu ei ole mahdollista rajallisessa ympäristössä, kuten maapallolla. Vakavasti otettava tulevaisuudentutkimus käynnistyikin 1970-luvulla.

Suomessa oltiin heti ajan hermolla. 1970-luvulta alkaen on julkaistu useita painoalaakin koskevia tulevaisuusraportteja. Niissä on käytetty mm. asiantuntijakyselyihin perustuvaa delfi-menetelmää, SWOT-analyysia, tulevaisuustaulukkoja sekä hyödynnetty megatrendejä ja heikkoja signaaleja. Yleensä on päädytty siihen, että painoteollisuus on hiipumassa, mutta ei suinkaan katoamassa. Ja että tämä tulevaisuus ei ole vielä nurkan takana, vaan realisoituu vasta useiden vuosien kuluttua.

Tanskalaisen tulevaisuudentutkijan Rolf Jensenin The Dream Society -julkaisu kuvaa ihmiskunnan historiaa luolasta elämyspuistoon. Ihmiskunta on kehittynyt keräily-yhteiskunnasta maatalousyhteiskunnan ja teollisuusyhteiskunnan kautta tietoyhteiskunnaksi, josta siirrytään nyt elämysyhteiskuntaan.

Siirtyminen rationaalisuudesta emotionaalisuuden suuntaan korostaa hiljaisuutta ja kiireettömyyttä hakkaavan äänimaailman ja aggressiivisen visuaalisuuden sijasta. Tämä ei ole totaalista. Yhteiskunnan perustoiminnot perustuvat edelleen rationaalisuuteen, mutta tunteiden merkitys kasvaa. Eräs kiihdyttävä voima on ilmastomuutos. Ralli- ja formula-ajojen suosio vähenee, ja yhä useampi viihtyy museoissa, teattereissa ja taidenäyttelyissä. Slow food -ateriointi vie osuuksia pikaruokaloilta. Laskettelumatkat alppirinteisiin vähenevät. Murtomaahiihdon suosio lähimetsissä, jopa kaupunkipuistoissa kasvaa.

Tällaisessa maailmassa on tilaa ja aikaa lukemiselle. Lehtien ja kirjojen kysyntä kasvaa, ja kustantajilla menee lujaa. Kirjapainoja tarvitaan edelleen, vaikka tuotantoa on hajautettu kirjakauppoihin ja koteihinkin. Printtimedia ja -mainonta voivat hyvin. Olettaen, että Jensenin unelmayhteiskunta, jota tässä on melko vapaasti tulkittu, toteutuu.

On myönnettävä, että tässä kuvattu unelmatulevaisuus sisältää enemmän toivetta kuin todennäköisyyttä. Toisaalta unelmillakin on tehtävänsä. Ilman unelmia syntyy harvoin mitään hyvää. Toisaalta, jos vain unelmoi, ei myöskään synny mitään hyvää.

Ikääntyvän muistikirja

Muisti ei aina toimi: luvut, nimet ja uudet asiat voivat unohtua, avaimet katoavat. Ikääntyvän muistin parantamiseksi on olemassa erilaisia menetelmiä mm. ravitsemusta, liikuntaa ja meditaatiota.

ikaantyvan muistikirja_
Markku T. Hyyppä: Ikääntyvän muistikirja. Duodecim 2018. 160 sivua, nidottu. EAN/tuotenumero: 9789516567221.

Ikääntyvän muistikirjassa kerrotaan mitä tieteellinen tutkimus sanoo ikääntyvän muistin buustauksesta. Kirjassa käsitellään muistin parantamiseen tarjotut älylääkkeet, ravinto ja laitteet sekä niihin liittyvä tämänhetkinen tutkimustieto.

Kirja tarjoaa apua terveelle ikääntyvälle, jota huolettavat unohtelu ja muistin ajoittainen pätkiminen.

 

 

Neljä arvokkainta asiaa

Ihmiset
Mediaunionissa ihmiset ovat järjestäytyneet jäsenistöksi. Kun on jäsenenä yhteisössä, tarkoittaa se myös yhteistä toimintaa. Yhteisömme jäsenet toimivat toki eri rooleissa, toiset suunnittelevat, järjestävät ja kutsuvat muita osallisiksi tapahtumiin tai osalliseksi yhteisille matkoille. Suuri osa jäsenkuntaamme osallistuu yhteisön toimintaan seuraajana. Seuraajat osallistuvat lukemalla tätä lehteä, kirjautumalla jäsensivustolle silloin tällöin, lukemalla yhdistykseltä tulevat sähköpostit tai keskustelemalla toisen jäsenen kanssa yhdistykseen liittyvistä asioista.

Aika
Kun teet jotain, ihan mitä tahansa, kuluttaa se aikaasi. Aikaa ei saada takaisin, ja siksi on toki tärkeää miettiä, mihin aikaansa käyttää. Mikä on kallista aikaa, määrittyy jokaisen omasta lähtökohdasta ja tarpeista – usein myös lähimmäisiämme kuunnellen. Oma aika on yksi haasteellisimmista asioista, jota elämässä tulisi hallita. Eikä haaste suinkaan koske vain toisen palveluksessa aikaansa kuluttavia, vaikka työelämässä ajan niukkuus usein korostuukin. Oikeasti aika on kaikille saman mittainen ja yhtä arvokas. Siksi aikaa on mahdollista jakaa keskenämme esimerkiksi toimimalla yhdistyksessä. Kun teemme asioita yhdessä, kasvattaa yhteisiin asioihin käytetty aika arvoaan paljon enemmän, kuin yksin käyttämämme aika. Usein se antaa yhteisön jäsenille lisäarvoa yhteenkuuluvuuden tunteena, kokemusten rikkautena ja konkreettisina asioina.

Tieto
Ihmiskunnan liima ja rakennusaine. Tarvitsemme tietoa, jotta voimme hankkia taitoja. Tiedon avulla kasvatamme yhteisötaitoja, omaa osaamista, tietämyksen jakamisen taitoja ja arvoa tuottavaa toimintaa. Jatkuva oppiminen, kehittyminen ja pelkästään elämästä selviäminen edellyttävät tietoa. Koska tieto on muuttuva ja koko ajan lisääntyvä arvo maailmassa, on myös jatkuva tiedonhankinta ja tiedon jakaminen tärkeää. Mediaunionin jäsenten voi olettaa olevan tietämyksen huippupaikoilla. Jäsenistömme on kokenutta, viestinnän eli tiedon jakamisen parissa työtä tehnyttä väkeä. Tieto muuttuu siis taidoiksi, taito kokemukseksi. Ainoa huoli liittyy tiedon ajan tasalla oloon. Onko se samassa rytmissä muun maailman kanssa, jotta sillä voi tehdä hyödyllisiä, lisäarvoa tuottavia asioita?

Raha
Mitä mieltä olet rahasta? Monelle se on välttämättömyys. Mutta entä jos sitä ei olisi olemassa lainkaan, tarkoitan koko maailmassa, ei vain omalla tililläsi? Niinpä, maailma käyttäisi vaihdantaan jotain muuta. Ruokaa, vettä, palveluja, esineitä, tavaroita. Tosiasia on, ettei rahaa oikeasti ole, se on ihmisen luomus. Ajatus, jolla arvoa mitataan. Ja se pienenee maailmassa koko ajan – samalla, kun rahamäärä kasvaa. Ongelma on rahamäärän eli velan jatkuva kasvu. Jos sinulla on aikaa ja mielenkiintoa, perehdy esimerkiksi Yhdysvaltojen dollarien painamiseen (tämäkään ei ole totta, eivät he seteleitä paina, sillä kyse on velkakirjoista) ja inflaatioon. Raha on suuri valhe, se perustuu vain luottamukseen ja uskoon. Sopii toivoa, että tässä kohtaa usko ja luottamus kantavat ihmiskuntaa pitkään.

Joskus ihmisillä oli ihan oikeaa rahaa käytössään. Se oli ennen seteliaikaa (jonka kiinalaiset keksivät jo 900-luvulla). Silloin käytettiin kulta- ja hopeakolikoita. Kulta- ja hopea olivat olemassa ennen ihmistä ja jäävät vielä, kun ihmiskunta on joskus kadonnut. Harvalla meistä on tätä oikeaa rahaa, ainakaan kovin paljon.

Mediaunionin laskennalliset rahat ja toiminnan mahdollistava rahavirta tuotetaan pääosin sijoitustuotoilla. Meillä ei ole jäsenmaksuja, mutta meillä on kuitenkin yli 2000 ihmistä, joille tuotamme jäsenpalveluita: aikaa olla yhdessä, tietoa ja taitoa. Se on arvokasta, jos mikä. Rahasta meidän on turha kiistellä.

Rauhallista loppuvuotta ja yhä parempaa tulevaa vuotta kaikille jäsenille, yhteistyökumppaneille ja muille lukijoillemme!

Yhdistysfaktori Vesa Salmi, puh. 050 467 9577   info@mediaunioni.fi

Helsingin Seniorifaktoreiden historiaa

Helsingin Seniorifaktorit sai alkunsa, kun joukko työelämän jo jättäneitä, aktiivisia miehiä oli innokkaita kokoontumaan yhdessä ja tapaamaan ikätovereitaan. Helsingin Faktoriklubi oli toiminut jo yli 60 vuotta, kun tammikuussa 1968 klubin vuosikokouksessa päätettiin eläkeläiskerhon perustamisesta sen yhteyteen. Kokous antoi faktori Edvin Simulan tehtäväksi hoitaa kerhon perustamisen vaatimat järjestelyt.

Perustava kokous pidettiin 6. maaliskuuta 1968. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Yrjö Harras. Kerhon nimeksi tuli Helsingin Faktoriklubin Ukkofaktorikerho. Kerho sai pääkaupunkiseudun graafisen alan yrityksiltä avustuksia, joilla saatiin pohjakassa toiminnan käynnistämiseen. Nimi pelkistyi myöhemmin Ukkofaktoreiksi.

Seniorifaktorit_Bratislava
Seniorit kulttuurimatkalla Bratislavassa Kansainvälisen lasten taidetalon edustalla keväällä 2017.

Alkuvuosien toiminta koostui enimmäkseen kokouksista ja esitelmätilaisuuksista.
Ensimmäiset pikkujoulut pidettiin jo perustamisen jälkeisenä vuonna ja ensimmäinen ulkomaanmatka suuntautui Ruotsiin laivalla vuonna 1970. Tälle ja monille muille matkoille sekä retkille myös aviopuolisot saivat osallistua.

Vuoden 1972 jälkeen toiminta hetkeksi hiipui, kun useita jäseniä poistui aktiivitoiminnasta.

Kerhon toimintaa elvytettiin hankkimalla kokouksiin mielenkiintoisia luennoitsijoita sekä lisäämällä tutustumiskäyntejä ja vierailuja. Toiminta jatkui 1990-luvulle aktiivisena, kunnes vuosikokouksessa 1994 kukaan ei halunnut puheenjohtajaksi. Johtokunta kuitenkin saatiin kasaan. Seuraavana vuonna kaikki vastuuhenkilötkin saatiin valituiksi, ja puheenjohtajaksi valittiin Raimo Johansson. Kerhoon kuului tuolloin yli 300 jäsentä.
1990-luvun lopulla eläkeläiset eivät enää olleet kiinnostuneita Ukkofaktoreiden toiminnasta. Keväällä 2000 pidetyssä vuosikokouksessa todettiin, että eväitä kerhon toiminnan jatkamiselle ei enää ollut. Kerho päätettiin yksimielisesti lopettaa.

Lopettamispäätös edellytti toisen yleiskokouksen pitämistä, ja purkukokous oli määrä pitää syksyllä. Mutta ennen viimeistä kokousta juuri eläkkeelle jääneet Antero Akkila ja Aulis Ruhtila pitivät kesän aikana oman kokouksensa helsinkiläisellä terassilla ja päättivät, että kerhoa ei lopeteta. Niinpä he alkoivat valmistella kerhotyön jatkamista.

Ukkofaktorien yleiskokous lokakuussa tekikin päätöksen, että toiminta jatkuu. Samalla perustettiin työryhmä, joka sai tehtäväkseen laatia uudet säännöt. Päätettiin myös, että kerhon nimi vaihdetaan, sillä mukaan toimintaan haluttiin myös eläkkeellä olevat  naisfaktorit. Tammikuun 2001 vuosikokouksessa kerhon nimeksi tuli Helsingin Faktoriklubin Seniorit. Puheenjohtajaksi valittiin Aulis Ruhtila ja sihteeriksi Antero Akkila. Näin toiminta saatiin uuteen nousuun.

Uuden tilanteen edessä oltiin jälleen, kun Mediaunioni MDU ry 1.1.2014 alkaen muuttui edunvalvontaliitosta ammatillis–aatteelliseksi yhdistykseksi. Kaikki MDU:n yhdistysten työssä käyvät jäsenet liittyivät Ammattiliitto Pro ry:hyn. HFK:n seniorit joutuivat eroamaan Helsingin Faktoriklubista. Jäsenkokouksessa 5.10.2016 vahvistettiin kerholle
uudet säännöt, ja samalla kerhon nimeksi tuli Helsingin Seniorifaktorit. Seniorifaktoreiden uudet säännöt mahdollistavat myös kaikkien Mediaunionin
eläkeläisjäsenten kuulumisen Helsingin Seniorifaktoreihin. Tällä hetkellä jäsenmäärä
on noin 550 jäsentä. Vuodesta 2006 lähtien puheenjohtajana on toiminut Heikki Immonen.

Nykyiseen johtokuntaan kuuluvat puheenjohtajan lisäksi sihteerinä Keijo Lehto, rahastonhoitajana Irma Piironen, varapuheenjohtajana Jukka Lahti ja jäsenenä
Kari Honkanen. Johtokunnan varajäseninä ovat Pentti Mäkinen ja Pertti
Röntynen. Jäsenkokouksia pidetään seitsemän kertaa vuodessa. Toiminnan kulmakivinä
ovat tutustumiskäynnit, teatterivierailut, kylpylä- ja kulttuurimatkat ulkomaille
sekä pikkujouluristeilyt. Tilaisuuksiin on osallistunut keskimäärin 20–40 henkilöä/tapahtuma.

Teksti Irma Piironen, kuva Keijo Lehto. Lähde: Markku Kuusela: Faktorianalyysi