Vielä voi pyrkiä Uutisraivaajaksi

Innovaatiokilpailu Uutisraivaaja alkoi lokakuussa viidettä kertaa, ja kutsu on jälleen käynyt kaikille, jotka haluavat kehittää tiedonvälitystä tai journalismia. Kaikille kilpailusta kiinnostuneille järjestetään klinikka 24.11. Helsingissä Päivälehden museolla, osoitteessa Ludviginkatu 2-4. Ohjelma alkaa kello 9 aamukahveilla, ja mukana voi olla joko aamu- tai iltapäivän ohjelman ajan tai koko päivän.

Kuten Uutisraivaaja-kilpailu, Klinikka on kaikille avoin. Voit tulla paikalle yksin tai ryhmässä. Huomaa kuitenkin, että tapahtumaan mahtuu rajallinen määrä osallistujia, joten ilmoittautua kannattaa pian.

Klinikalla osallistujia vastassa on esimerkiksi Uutisraivaaja-koordinaattori Tanja Aitamurto ja joukko kilpailun aiempia voittajia, jotka pistävät neuvonsa jakoon. Voit myös marssia ideasi tai kysymystesi kanssa näiden konkareiden luo ja saada palautetta ja vinkkejä.

Lue lisää Klinikasta ja kilpailusta täältä >>>

Think Ink -innovaatiokilpailun voittajaksi podcast-applikaatio

Media-alan tutkimussäätiön Think Ink -innovaatiokilpailun pääpalkinnon on saanut VidCast, joka on ratkaisu matalan kynnyksen podcast-julkaisemiseen.

Jaetulle toiselle sijalle ylsivät lisätyn äänitodellisuuden mobiiliratkaisu Voconaut ja kuvan rajauksen mullistava Frameright. Kolmanneksi sijoittuivat mediamyynnin työkalu Superskills ja edutainment-alusta Newsverse. Suuruudeltaan 80 000–10 000 euron palkinnot on tarkoitettu ideoiden jatkokehittämiseen.

VidCast-julkaisualusta yhdistää sekä ääntä että videoita tarjoten käyttäjälle mahdollisuuden valita kuunteleeko vai katseleeko hän – vai molempia. VidCast nojaa yhteisölähtöisyyteen ja käyttäjien luomaan sisältöön.

Media-alan tutkimussäätiö järjesti Think Ink -kilpailun nyt neljättä kertaa. Kilpailuun lähetettiin 30 ideaa, joista tuomaristo valitsi finaaliin kahdeksan.

Media-alan tutkimussäätiö edistää painetun ja sähköisen sekä sisältölähtöisen digitaalisen median kilpailukykyä. Säätiö tukee liiketoiminnan ja teknologioiden tutkimus‐, kehitys- ja innovaatiotyötä, koulutusta, osaamisen kehittämistä sekä mediaan liittyvien tarpeiden ymmärtämistä.

Lisätietoja säätiöstä ja kilpailusta löytyy osoitteesta www.mediasaatio.fi

JSN:n näyttely kiertää osana 50-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa

Julkisen sanan neuvosto perustettiin Helsingissä 10. joulukuuta 1968. Tänä vuonna eri puolilla maata kiertänyt näyttely Skandaalista skandaaliin on osa 50-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Siihen kuuluvat lisäksi myöhemmin julkaistavat mediakasvatusmateriaali kouluille sekä verkkosivu, jolla on havainnollistettu, mitä toimittajia ohjaavat Journalistin ohjeet merkitsevät tavalliselle median kuluttajalle.

Skandaalista skandaaliin -näyttelyn on tuottanut Päivälehden museo, ja sen sisältöä on rahoittanut Koneen säätiö. Sisällön ovat suunnitelleet JSN:n entinen pääsihteeri Ilkka Vänttinen sekä Pasi Kivioja ja Sakari Ilkka. Ulkoasun on toteuttanut Pekka Vartiainen.

Näyttely on nähtävissä 25.11. asti Helsingissä, Päivälehden museossa sekä joulukuussa (viikot 49-52) Turun kaupunginkirjastossa ja joulu-helmikuussa (viikot 50-7/2019) Tampereella Mediamuseo Rupriikissa.

http://www.jsn.fi/

Sokeisto

sokeisto_.jpgKouluttamaton mutta lukenut Eetu työskentelee Työmiehen latojana. Samaan aikaan ympärillä kiehuu: Suomea painavat tiukat pakotteet, ja moni haluaisi tarttua aseisiin. Myös Eetu päätyy mukaan vastarintaliikehdintään.

Kun Eetu tutustuu yläluokkaiseen Karin Valakariin, leimahtaa rakkaus. Voiko Eetulla ja Karinilla olla tulevaisuutta? Entä Suomella, joka pyristelee tsaarin vallan alta ja kompastelee sisäisiin riitoihinsa?

Romaanin nimi Sokeisto tarkoittaa ladelmassa tekstin aukkopaikkoihin käytettäviä täyttökappaleita.

Tapani Tolosen Sokeisto (Otava, 2018) on Helsingin Sanomien esikoiskirjallisuuspalkintoehdokkaana. Palkinto on jaettu vuodesta 1995 lähtien.

Bongaa loistavin valomainos

Suomen Valomainosliitto ry jäsenyrityksineen edistää, kehittää ja toteuttaa katukuvaa taajamissa ja kaupungeissa omalta osaltaan opasteiden ja valomainosten avulla. Liitto järjestää nyt kilpailun Suomen loistavimmasta valomainoksesta.

Ota kuva ja päivittä se Facebookiin tai Instagramiin 30.11.2018 mennessä. Päivityksessä tulee kertoa, miksi valomainos on paras ja missä valomainos sijaitsee. Käytä tunnisteita #loistavinvalomainos ja @loistavinvalomainos. Hienoimman valomainoksen bongannut saa palkintona on 1000 euroa.

Kilpailun raadissa ovat Aleksanteri Ekrias (Valoteknillinen seura ry), Toivo Lötjönen (Sähkö- ja teleurakoitsijat ry), Anne Laakso (Markkinointijohdon ryhmä ry), Arttu Saastamoinen (Mainostoimisto Seven-1), Sami Maukonen (Suunnittelutoimisto Amerikka Oy) ja Timo Mattila, Suomen Valomainosliitto ry.

Lisää kilpailusta täällä >>>

Scanpack Göteborgissa 23.-26.10.

5a0df932-e651-44a3-81dc-bca73aa7a537

Pohjoismaiden suurimpiin alan messuihin kuuluville Scanpack-messuille odotetaan 500 näytteilleasettajaa ja 17 000 kävijää.

Viimeksi vuonna 2015 järjestetty tapahtuma on nyt entistä suurempi. Mukana ovat järjestäjän mukaan pakkausalan design-toimistot, materiaalien toimittajat, laite- ja ohjelmistotoimittajat sekä logistiikkayritykset.

 

Messut järjestetään 23.–26.10. , paikkana on Svenska Mässan Göteborgissa.

Lue lisää >>>

Kirjataiteen asialla

Suomen kirjataiteen komitea aloitti toimintansa yli 70 vuotta sitten, vuonna 1947. Yhdistysrekisteriin merkittynä yhdistyksenä se on toiminut vuodesta 2011. Yhdistyksen tarkoitus on lisätä kirjojen arvostusta kirjataiteellisina kokonaisuuksina. Yhdistyksen jäseninä voivat olla oikeuskelpoiset yhteisöt. Mediaunioni MDU ry on yksi viidestätoista nykyisin mukana olevasta jäsenyhdistyksestä. Kunniajäsen on Kansalliskirjasto, joka on ollut merkittävästi mukana komitean perustamisesta lähtien.

Suomen kirjataiteen komitean tärkeimmät toiminnalliset elimet ovat hallitus, puheenjohtaja, komitean sihteeri, sekä kilpailun jury, joka jakautuu esiraatiin ja raatiin. Esiraati arvioi kaikki komitealle lähetetyt kirjat ja esittelee ne raadille. Raati päättää vuoden kauneimpien kirjojen kokoelmasta. Arvioidessaan kirjoja raadit pitävät lähtökohtana graafisen suunnittelun kokonaisuutta alkaen typografiasta ja päätyen valmiiseen painotuotteeseen. Klassisen kirjapainotaidon ohella arvostetaan myös tuoreita ja uutta luovia ratkaisuja.

Käytännössä Suomen kirjataiteen komitea valitsee vuosittain Vuoden kauneimpien kirjojen kokoelman, ei ainoastaan yhtä teosta. Valittu kokoelma on perinteisesti käsittänyt 25 kirjaa. Ehdolla on vuosittain ollut noin 200 kotimaista kirjaa. Joka vuosi yksi kirjoista palkitaan Vuoden kaunein kirja -arvonimellä, muut palkitaan Kirjataiteen kaunis kirja -palkinnolla. Omana ryhmänään valitaan myös Vuoden onnistuneimmat kannet. Palkittujen kirjojen suunnittelijoille, kustantajille, kirjapainoille ja muille tuotantolaitoksille jaetaan kunniakirjat.

Kauneimmat kirjat -kokoelma on vuosittain näytteillä mm. Kansalliskirjastossa, lukuisissa muissa kirjastoissa, kirjamessuilla sekä ulkomailla kansainvälisissä näyttelyissä ja kilpailuissa. Kilpailu ei ole pelkästään suomalainen instituutio—vuoden kauneimmat kirjat valitaan yli 30 maassa.

Edustan Mediaunionia Suomen kirjataiteen komitea -yhdistys ry:n hallituksessa. Pitkän harkinnan jälkeen suostuin myös puheenjohtajaehdokkaaksi, ja komitean vuosikokous valitsi minut 22.5.2018 uudeksi puheenjohtajakseen. Muita ehdokkaita ei ollut, joten äänestyksiltä vältyttiin. Kiitän vielä esikampanjoinnista Timo Nurmea, joka on edustanut Mediaunionia jo vuosien ajan komitean hallituksen arvostettuna jäsenenä.

Suomen kirjataiteen komitean puheenjohtajan rooli ei ehkä ole vaikea rasti, mutta haasteita siinäkin on ihan riittämiin. En usko, että maailmassa on yhtäkään yhdistystä, joka ei jollain tavalla tänä päivänä joutuisi taistelemaan oman asiansa, olemassaolonsa oikeutuksen, sanomansa riittävän näkyvyyden, rahoituksen, jatkuvuuden turvaamisen, uudistumisen ja sitoutuneiden ihmisten puolesta.

Yhdistysfaktori Vesa Salmi, puh. 050 467 9577 info@mediaunioni.fi

STADI(A)SSA OPITAAN – PAINOVIESTINNÄN OPETUSTA VUODESTA 1919

Ammattiopetuksen puutteellisen tilanteen korjatakseen Helsingin kaupunginvaltuusto päätti antaa Jonatan Reuterille tehtäväksi tutustua Itävallassa, Saksassa, Sveitsissä, Ranskassa, Belgiassa, Tanskassa ja Ruotsissa ammatilliseen koulutukseen. Opintomatkansa jälkeen insinööri Reuter teki tammikuussa 1899 ehdotuksen valmistavan ammattikoulun perustamisesta Helsinkiin.

Helsingin kaupungin Työväenasiainlautakunta käsitteli suunnitelmaa. Ehdotettiin, että kaupunki perustaisi poikien valmistavan ammattikoulun edellyttäen, että valtionavustuksella voidaan kattaa opettajien ja työmestarin palkka.

Näin perustettiin ensimmäinen kirjapainoalan ammattikoulu Helsinkiin 1919. Nimeksi tuli ”Helsingin kunnallinen yhdenpäivänkoulu latojia ja painajia varten”. Koulun ensimmäisestä vuosikertomuksesta (1919-1920) selviää, kuinka haasteellista jo tuolloin oli ammattiin opiskelu ilman ammatin edellyttämiä oikeita työvälineitä.

Eri aineissa on suoritettu seuraavat kurssit ja työt. Latomisessa: Latomisopetus sekä latoja- että painajaoppilaille on latomisvälineiden puutteessa ollut tietopuolista. Latomissäännöt -oppikirjan avulla on opetettu kirjatyön perussäännöt ja osalta taulutyön alkuperusteita. Kokeissa on käytetty edellisen perusteella muodostettuja kirjallisia kysymyksiä oppilaiden vastattavaksi perusteellisin selvityksin. Painamisessa: kun opetusvälineiden puutteen tähden ei ole voitu suorittaa käytännöllisiä harjoituksia, on opetus ollut tietopuolista ja opetussuunnitelmaa on voitu seurata ainoastaan osittain.

Aluksi opetusta annettiin yhtenä päivänä viikossa, 8-9 tuntia latoja- ja painajaoppilaille. Koulu toimi n. 40 neliön tiloissa osoitteessa Etelä-Esplanadinkatu 18. Pian ahtaaksi käyneistä tiloista siirryttiin Keskusosuusliike Hankkijan taloon, kunnes 1930 Kirjapainokoulu siirtyi Kansakoulukadulle uuteen ammattikoulun taloon. Tässä talossa koulu toimi 37 vuotta. Koulutus oli aluksi oppilaskoulutusta ja vuodesta 1924 oppisopimuslain voimaantultua oppisopimusoppilaiden kurssimuotoista koulutusta.

stadia
Käpylän ammattikoulun kirjapainokoulun oppilas Rauno Karjamaa painaa vuonna 1973 kaksivuorokoneella. Karjamaalla on yllään vanha kirjapainotyöntekijöiden asu, ”förkkeli” ja lakki. Kuva Helsingin kaupunginmuseo / Kari Hakli.

Helsingin Kaupunginhallitus hyväksyi 2.11.1961 Käpylän erikoisammattikoulun rakennusohjelman, jonka mukaan erikoisammattikoulun taloon sijoitetiin myös kirjapainokoulu. Kun Käpylän koulun tontilla oli ensimmäinen kivi räjäytetty, niin koulun silloinen rehtori Gösta Allardt otti siitä pienen palan työpöydälleen. Hän ehti nähdä Käpylän ammattikoulun valmiina, mutta kun hänen 16. elokuuta 1967 oli määrä mennä tutustumaan uuteen kouluun, hän sai sydäninfarktin ja kuoli seuraavana päivänä.

Faktori Allardt oli testamentissaan määrännyt oppilaiden hyväksi perustettavasta stipendirahastosta. Sen avulla useat opiskelijasukupolvet ovat saaneet nauttia hänen elämäntyöstään. Allardt oli myös Helsingin Faktoriklubin kunniajäsen ja Suomen Faktoriliiton kultaisen ansiomerkin saanut graafisen alan merkittävä toimija.

Uuden koulutalon valmistuttua Käpylään Kullervonkadulle aloitti toimintansa oppisopimusoppilaiden opetuksen rinnalla varsinainen ammattikoulu. Kirjapainoalan ammattikouluun perustettiin tekstinvalmistajan, kuvanvalmistajan ja painajan 2-vuotiset opintolinjat. Ensimmäisenä toimintansa aloitti kuvanvalmistajan opintolinja 1968. Itsenäisenä kouluna Helsingin kaupungin kirjapainokoulu toimi vuoteen 1971 saakka, jolloin se yhdistettiin kirjapaino-osastoksi Käpylän ammattikouluun. Myöhemmin osaston nimi muutettiin graafisen tekniikan osastoksi. Toiminta jatkui Käpylän ammattioppilaitoksena ja Helsingin tekniikan alan oppilaitoksena, Käpylän koulutusyksikkönä syksystä 1999 alkaen. Nykyään jo viisikymmentä vuotta täyttänyt koulu on osa Stadin ammattiopistoa.

 

Tekstin on muokannut Vesa Salmi Pentti Mattilan keräämästä ”Ammatillista koulutusta 50 vuotta Kullervonkadulla ja 100 vuotta painoviestintäalan koulutusta Helsingissä” aineiston pohjalta, jossa on maininta lähteistä: Helsingin kaupungin Kirjapainokoulun vuosikertomukset; Sylva Lankinen ja Kari Viinisalo (toim.): ”Ajatuksia oppisopimuskoulutuksesta – koulutuspolitiikka eilen ja tänään”(Helsingin kaupunki, Opetusvirasto 2008) ja Kari Tekkala: AOL:n graafisen jaoston julkaisussa ”Graafinen tekniikka 1986”.

Tartto tuli tutuksi

Mediaunionin lähes kolmekymmenpäinen joukko jäseniä seuralaisineen tutustui 16.–19.8.2018 Viron kulttuurin ja sivistyksen kehtoon eli henkiseen pääkaupunkiin Tarttoon ja sen ympäristöön. Matkalle osallistui jäseniä ilahduttavasti ympäri maata Kuusamoa myöten. Matkaohjelmaan sisältyi myös alaamme liittyviä kohteita, mikä on hyvä pitää mielessä matkoja suunniteltaessa. Näin toteutuu samalla hyvin yhdistyksemme toiminnan tarkoitus.

Tartto16
Jukka Naavalinna näyttää mallia Tarton Paino- ja paperimuseossa. Työtä ovat valvomassa vas. Aarno Luoto, opas Mana, Timo Saarikoski, Tapio Koivuniemi ja Jorma Suomi.
Tartto30
Perjantain kaupunkikiertoajelulla jaloiteltiin Tarton tuomiokirkon raunioilla.

Mainion oppaamme Jaanikan ansiosta matkalaiset saivat mahtavan tietoiskun Viron historiasta, nykypäivän elämänmenosta, kielestä, kulttuurista ja siitä, miten paljon Suomen ja Viron välillä on aina ollut kanssakäymistä ja yhteistyötä eri elämänaloilla. Jaanikan ansiosta Viro sai monta uutta ystävää. Kun vielä kesäinen sää suosi meitä, antoivat osallistujat matkajärjestelyistä runsaasti positiivista palautetta.

 

Lisää kuvia löydät jäsensivujen Kuvagalleriasta.

Yhdistyksen yhteistyö- ja palvelukumppanit

Vaikka Mediaunionilla on vain reilut kaksituhatta jäsentä, ei yhdistys voi toimia ilman yhteistyö- ja palvelukumppaneitaan. Palveluksi ei liioin riitä perinteinen pankki- tai vakuutuspalvelukumppani, tarvitaan jotain hieman enemmän. Tässä jutussa esitellään toimintamme kannalta ensiarvoisen tärkeitä yhteistyökumppaneita.

Yhteistyökumppaneiden tarvetta on aika-ajoin syytä päivittää. On hyvä tarkastella palvelutasoa ja sitä, vastaavatko niiden tarjoamat palvelut tarkoitustaan, ovatko palvelut sopivia ja riittäviä, ehkä liian suureksi mitoitettuja tai liian kalliita tarpeisiin nähden. Myös Mediaunionilla on viime vuosina ollut näitä tarkastelun paikkoja. Olemme mm. vaihtaneet vuoden 2017 alussa taloushallinnon ja kirjanpidon palvelut Tiliverkko Oy:lle. Hieman myöhemmin vaihdoimme pääosan sijoituksistamme uudelle varainhoitajalle (Seligson Oy).

Talousammattilaisten Tiliverkko Oy

Tiliverkko Oy:n perustivat vuonna 1986 kaksi suuryrityksen palveluksessa ollutta talousalan ammattilaista. Parin vuoden sivutoimisen yrittämisen jälkeen yhtiölle vuokrattiin toimitilat ja palkattiin ensimmäinen työntekijä. Vuosien myötä yrityksessä on työskennellyt kolmesta viiteen työntekijää, ja yhtiöön on myös tullut uusia omistajia.

Tänä päivänä Tiliverkko Oy on kolmen osakkaan ja yhden työntekijän nykyaikainen tilitoimisto, jonka asiakaskunta koostuu pk-yrityksistä ja eri alojen yhdistyksistä. Modernin tilitoimiston tapaan myös Tiliverkossa käytetään pilvipalveluna toimivaa, asiakkaan ja toimiston yhdistävää järjestelmää. Tämä “Heeros-tuoteperhe” kattaa kaikki sähköisen taloushallinnon prosessit paperilaskujen skannauksesta osto- ja myyntilaskujen käsittelyyn ja arkistointiin.

Palkkahallinto hoidetaan Heeroksen ePalkat-ohjelmalla. Käytännössä tämä kattaa kaiken sen rahaliikenteen ja talouden hallinnon, mikä sisältyy Mediaunionin toimintaan. Erillistä laskutusohjelmistoa ei tarvita, sillä raportit, laskut ja kuitit, matkalaskut jne. ovat suoraan järjestelmän sisällä tallessa ja arkistoituna.

Seligson & Co – parempaa tuottoa

Sijoittajalle tarjottavat tuotteet ovat monien mielestä monimutkaisia ja vaikeasti hahmotettavissa. Monesti sijoittaja joutuu myös maksamaan niistä kovan hinnan, vaikka ei aina edes huomaa miten. Seligson & Co Oyj perustettiin vuonna 1997 tarjoamaan sijoittajille yksinkertaisia ja läpinäkyviä vaihtoehtoja. Yritys pyrkii tuottamaan sijoituspalveluja, joiden avulla asiakkaan saama pitkän aikavälin tuotto on mahdollisimman hyvä. Yritys palvelee sekä yhteisöjä että yksityishenkilöitä, pääosin Suomessa ja Ruotsissa.

Yrityksen sijoitusfilosofia pohjautuu akateemiseen tutkimukseen. On vahvaa näyttöä siitä, että aktiivisesti sijoituskohteita valitsevat salkunhoitajat eivät keskimäärin pysty pitkällä aikavälillä ylittämään markkinatuottoa, varsinkaan kustannusten jälkeen. Jotkut pystyvät, mutta koska historiallinen tuotto ei tutkitusti kerro tulevasta, on sijoittajan lähes mahdotonta tietää tulevat voittajat etukäteen eli jo sijoittaessaan.

Yksinkertainen on tehokasta

Seligson & Co:n painopiste on passiivisissa rahastoissa, se tarjoaa passiivisia indeksirahastoja niiden kustannustehokkuuden vuoksi ja siksi, että ne ovat helppoja ymmärtää, läpinäkyviä ja salkun rakennusosina täsmällisiä. Ne seuraavat kohdemarkkinansa kehitystä ilman salkunhoitajan aktiivisia valintoja tai vilkasta kaupankäyntiä arvopapereilla. Passiiviset rahastot ovat kustannustehokas tapa muodostaa hyvin hajautettu perussalkku.

Ylituottoon pyrkiviä aktiivisia rahastoja Seligson & Co tarjoaa lähinnä hajautusmielessä sekä kehittyvillä markkinoilla kun uskotaan, että niillä voi tuottaa lisäarvoa. Myös aktiiviset rahastot pyrkivät kustannustehokkuuteen, esimerkiksi salkkujen kiertonopeudet ovat alhaiset turhien kaupankäyntikulujen välttämiseksi.

Sijoittamisen Seligson & Co:n rahastoihin voi aloittaa osoitteessa http://www.seligson.fi. Apuakin saa: yrityksen edustajat keskustelevat mielellään ilman sopimusta tai varainhoitosopimuksen puitteissa, jos asiakas haluaa räätälöityä sparrausta tai palvelua. Varainhoitorahasto Pharos taas on yksinkertainen ratkaisu niille, jotka haluavat helposti hajauttaa sijoituksensa kansainvälisille osake- ja korkomarkkinoille ilman erillistä sopimusta varainhoidosta. Teksti Vesa Salmi

FAKTA
Seligson & Co Rahastoyhtiö Oyj
Perustettu: 1997
Tuotteet: rahastot ja varainhoito, ei muuta (ei esim. välitys- tai lainaustoimintaa)
Rahastojen minimimerkintä: 10 euroa
Hallinnoitavia varoja: 1,9 miljardia euroa
Osuudenomistajia rahastoissa: 115 000
Omistajat: Henkilökunta (> 50 %), LähiTapiola n. 40 %