Hopeasiivet koolla taas

Turussa toimiva Hopeasiivet kokoontui kaffemööttiinsä myös kesällä. Kuvassa osa ryhmäläisistä, vasemmalta toimintavastaava Jukka Naavalinna, Heikki Nyman, Rainer Hammar, Pentti Salo, Aarne Haapanen, Raimo Warinowski, Taisto Rantanen ja Atte Jalava paistattelemassa päivää Aurajoen rannalla, ravintola Göranin terassilla 27.7.2021. Samalla juhlistettiin pyöreitä vuosia täyttänyttä toimintavastaavaa. Kuva Jorma Suomi.

Kuntoremonttiloma Savonlinnassa 1.–5.11.2021

Kuntoremonttilomalle Savonlinnaan, paikkana Spahotel Casino!

Osallistumismaksu: jäsen 264 €, seuralainen (ei-jäsen) 440 € sis. neljän vrk:n majoituksen Prime Guest Twin 2 hh, aamiaisen ja päivällisen neljänä päivänä ja seuraavat kylpylähoidot: hieronta 60 min, jalkojen perushoito 60 min, intialainen päähieronta 30 min. Jäsenen 1 hh lisähinta 95 €.

Lisäksi seuraavat luennot: Toimintakykyä läpi elämän, Kotona omassa kehossa, Liikunnasta terveyttä keholle ja mielelle, Zen ja nukkumisen taito.

Ilmoittautuminen: 15.10.2021 mennessä jäsensivujen Tietoa tapahtumista -osion lomakkeella.

Lisätiedot: jäsensivujen Tietoa tapahtumista -osio ja tapahtumavastaava Kari Koivisto, p. 050 555 5451 tai kari99.koivisto@dnainternet.net.

Koskikalassa Ruunaalla


Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on kalastus_jouni-makinen-perhostamassa-kattilakoskella.jpg
Jouni Mäkinen perhostamassa Kattilakoskella.

Mediaunionilaiset tekivät kesänavauskalastusmatkan Ruunaan Kattilakoskelle 12.–14.6.2021. Mukana oli 11 kalastajaa eri puolilta Suomea.

Sää oli puolipilvinen, lämpöä päälle parinkymmenen asteen. Sunnuntaina ukkonen vähän häiritsi ja löi aivan vastarannalle, mutta sadetta kesti vain parin tunnin ajan.

Saaliiksi saatiin 17 kirjoa, 5 kuhaa, taimen ja muutama jänkäkoira eli hauki. Majoitus oli perinteisesti Kattilakosken metsäkämpällä, jossa nautittiin makoisat löylyt.

Teksti ja kuvat Kari Koivisto

Raimo Hottinen ja kuha.

Aaltopahvinen maskiroskis palkittiin

Metsä Boardin innovatiivinen maskiroskis on palkittu ScanStarilla pohjoismaisessa pakkauskilpailussa, jonka järjesti Scandinavian Packaging Association. Kevyestä ja kestävästä aaltopahvista valmistettu maskiroskis auttaa keräämään ja hävittämään käytetyt kasvomaskit helposti ja turvallisesti. Metsä Board kehitti palkitun konseptin yhdessä pakkaussuunnitteluun erikoistuneen suomalaisen Futupackin ja aaltopahvin jalostajan Capertumin kanssa

Kilpailun tuomaristo kommentoi: ”Yksinkertainen mutta fiksu ratkaisu uuteen ongelmaan – käytettyjen kasvomaskien hävittämiseen. Säiliö on valmistettu aaltopahvista. Se on helppo koota myös ilman ohjeita, jotka on painettu itse roskasäilöön. Hyvä painatus tukee tuotetta.”

ScanStar on yhteispohjoismainen pakkausalan toimijoiden kilpailu, joka on järjestetty vuodesta 1969. Kilpailu on avoin kaikille Skandinaviassa suunnitelluille, valmistetuille tai käytettäville pakkauksille ja sen järjestämisvastuussa ovat vuorovuosina Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan pakkausalan toimialajärjestöt. Tänä vuonna kilpailun järjesti Svenska Förpackningsgillet.

Suomea tuomaristossa edusti Oona Casalegno LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutista. Pohjoismaiset pakkausvalmistajat saavuttivat kisassa yhteensä 14 palkintoa.

Lisätietoa >>>

Kaffemöötti Turussa

Alan miehet ja naiset kokoontuvat leppoisaan kaffemööttiin kesäaikaa lukuun ottamatta joka kuukauden viimeisenä tiistaina klo 11.00–12.00. Tervetuloa mukaan kaikki Mediaunionin jäsenet!

Lisätiedot: Hopeasiivet-kerhon vetäjä Jukka Naavalinna, jukka.naavalinna@gmail.com tai p. 044 519 0751. Ilmoita Jukalle yhteystietosi, niin saat tietoa kerhon kokoontumispaikoista, koulutustilaisuuksista ja matkoista. 

Valoa etsimässä

Vuoden 2020 kauneimman kirjan tittelin saanut Chasing Light on kaunis ja tyylipuhdas graafinen kokonaisuus.

Teos kertoo Paavo Tynellin suunnittelemista valaisimista kunnioittavasti. Kirjan graafinen suunnittelu ja kuvitus on Antti Vallan. Taiton rytmi antaa valaisimille niiden ansaitseman tilan ja arvon, ja kirjainmuotoilu tavoittaa aikakauden hengen. Mustavalkoiset kuvat kertovat laadukkaasta muotoilusta.

Ville Linna: Chasing Light – The archival photographs and drawings of Paavo Tynell. Toivo publishing 2020. ISBN 978-952-94-3762-7. 176 s.

Oletko aina käyttänyt Teamsia väärin?

Rajoitettiinko sinunkin työpaikallasi etätyötä, kunnes tuli pakko, joka muutti kaiken? Et ole ainoa. Jopa saman organisaation sisällä esimiehillä on erilaisia suhtautumisia siihen, voiko työntekijään luottaa, jos hän ei ole valvovan silmän alla. Näin, vaikka ainakin koko 2000-luvun ajan puheissa on korostettu työntekijän itseohjautuvuutta ja sanottu, että palkkaa maksetaan työn tuloksista – ei toimistolla hengailusta.

Kun joskus pandemian voittajina palaamme työhön toimistoihin se tapahtuu syystä, ja sillä on tarkoitus. Siis toimistotyöpäivällä pitää olla tarkoitus! Etätyön valvonnan ja rajoittamisen sijaan ajatteleva työnantajan – pomon – on opittava johtamaan läsnäolotyötä. Kutsutaan tätä vaikka synkroniseksi vuorovaikutukseksi. Suomeksi sanottuna toimistolle mennään siksi, että käsillä on jotain sellaista, jota edistetään parhaiten tapaamalla kasvokkain. Vaikka osaisimme teamsimme erinomaisesti, ei vuorovaikutuksen taso etäkokouksessa ole sama, kuin ollessamme fyysisesti läsnä. Jäljelle jäävä työ, sellainen, jossa riittää, että pysymme kokonaisuudesta kärryillä, voidaan ja on syytäkin hoitaa verkossa.

Jos miellät Teamsilla (Zoomilla, Googlella) työskentelyn vain kokoustamisen välineeksi, olet ihan pihalla. Sovellusten avulla on tarkoitus tehdä työtä, ja kokouksen pyörittäminen videoneuvotteluna on vain se osa, johon olemme kuluneen vuoden aikana joutuneet tyytymään. Organisaation pitäisi viimeistään tänään lopettaa sähköpostin käyttö kaikessa sisäisessä viestinnässään ja siirtyä käyttämään näitä välineitä, niin kuin on tarkoitettu. Siis yhdessä työskentelemiseen, dokumenttien jakamiseen työryhmissä ja keskustelemaan eli käyttämään chattia, mikä on sekä huomattavasti vuorovaikutteisempi kuin sähköposti että vähemmän muodollinen. Chatti matkii elävän elämän keskustelua. 

Emmehän me sähköpostista pääse tietenkään kokonaan eroon. Organisaatioiden välinen epäsäännöllinen viestintä tarvitsee sitä vielä pitkään. Ja jos viestinnän tarve on säännöllistä, niin siihen tietysti perustat oman työryhmän. Yhtä tärkeää, kuin oppia uutta, on tietoisesti luopua vanhasta.

Harrastuksena ilmatyynyalus

Olen 72-vuotias kirjapainoteknikko ja ollut työurani pääasiassa suunnittelemassa eri polttoaineilla toimivia voimalaitoksia. Faktori-lehdessä 4/2019 kerroin lennokkiharrastuksestani. Tässä jutussa käsittelen kuitenkin harrastekäyttöön tarkoitettua integraatioperiaatteella toimivaa ilmatyynyalusta. Siinä ilmatyyny ja eteenpäin työntävä voima saadaan aikaan yhdellä moottorilla, jonka paino tankattuna on 200 kilon luokkaa.

Ilmatyynyalus, pintaliitäjä, kevytleiju – rakkaalla lapsella on monta nimeä. Ilmatyynyalus on oikeastaan amfibioalus, jota voidaan käyttää kaikkina vuodenaikoina tietyin rajoituksin. Alusta kannattaa ilmatyyny, jolloin alus leijuu noin 20 sentin korkeudella maasta. Ilmatyyny saadaan aikaan monilapaisella puhaltimella. Minulla on käytössä yhdeksänlapainen potkuri.

Kiinnostuin ensi kerran harrastuskäyttöön tarkoitetuista ilmatyynyaluksista 1950-luvun lopussa, kun näin lehdessä niistä ensimmäiset kuvat. Toivo Kaariota pidetään ilmatyynyalusten uranuurtajana maailmassa. Hän sai vuonna 1965 tunnustuksena työstään pintaliitäjien kehittäjänä Suomen Ilmailuliiton myöntämän Harmon-patsaan. Se on kiertopalkinto, jonka saa vuosittain ansioitunut suomalainen lentäjä korkealuokkaisista lentosuorituksista.

Pidän tuota vuotta starttina, jolloin kiinnostukseni ilmatyynyaluksiin alkoi. Tein kuitenkin ensimmäiset raakileluonnokset vasta vuonna 1970, jolloin projekti jäi vielä pöytälaatikkoon. Mitoitukseen tarvittavaa matematiikkaa ei löytynyt, minkä tarkistin lentokonetekniikan apulaisprofessorilta. En viitsinyt itse lähteä pitkälle kokeilun tielle.

Työskenneltyäni eri puolella Eurooppaa 1990-luvulla tein hotelleissa tarkemmat suunnitelmat internetin avulla. Sieltä löytyi helposti tarvittavaa teoreettista tietoa. Päädyin suunnittelemaan alusta, jossa ilmatyyny ja työntövoima tehdään yhdellä moottorilla. Tämä lähtökohta helpotti huomattavasti projektin toteutusta.

Moottoriksi valitsin ultrakevyissä lentokoneissakin käytetyn Rotax 503 -moottorin, teholtaan 50 hv. Rungon materiaaliksi vaihtui vuosien saatossa lasikuitu helppohoitoisuutensa ja pitkäikäisyytensä takia. Alusta varten piti vielä suunnitella oma perävaunu. Tein ns. fly in fly off -trailerin, jolloin alus ikään kuin lennetään perävaunuun ja otetaan käyttöön siten, että ilmatyynyllä työnnetään alus maahan.

Rakentelu alkoi alkukesästä 1998 ja tapahtui pääosin ”Pohjolan halleissa” eli ulkotiloissa. Tämä viivästytti valmistumista ainakin vuodella. Alus valmistui syksyllä 2000. Sen jälkeen alkoivat testit, joissa mitattiin mm. työntövoimaa ja aluksen helmojen toimintaa. Kumma kyllä kaikki ns. parannukset, joita tein jälkeenpäin, aiheuttivat vain aluksen toiminnan heikkenemisen eli kaikki toimi heti kuten suunnittelin.

Kesätestit tein läheisen naapurini pellolla. Oli mahtava tunne, kun alus ensin nousee ilmatyynylle ja lähtee sitten eteenpäin. Lähijärven jäädyttyä ohueen riitteeseen tapahtuivat ensimmäiset talvitestit alustalla, jonka kitkakerroin oli lähes nolla. Tämä tarkoitti, että alus käyttäytyi aivan eri tavalla. Sitä oli opeteltava ajamaan oikein. Alushan ei missään vaiheessa etene lähes kitkattomalla pinnalla suoraan, vaan rotaatiovoiman ansiosta sitä joutuu ohjaamaan melkein koko ajan.

Kesäisin olen ajellut aluksellani lähinnä Kymijoella niin myötä- kuin vastavirtaankin. Keväisin olen käynyt ajamassa Inarijärvellä, jossa olen viettänyt hienoja hetkiä keväthangilla. Usein on ajettu moottorikelkkojen kanssa rinnakkain pitkiäkin matkoja. Aluksessani ei ole jarruja, jolloin keväisin saa olla tarkkana mistä ajaa, koska kiven aiheuttamasta jäänkohoumasta alus saattaa lähteä vaikka lentoon.


Nettisivuiltani http://www.pcuf.fi/~jjw/hover.html saa lisää tietoa eri linkkien alta.

Teksti Jukka Vahvaselkä, kuva Jukka Vahvaselän arkisto

On sitä sattunut kaikenlaista

Perhepiirissäkin tunnettiin kirjapainosanastoa

Olin painotyöneuvottelussa Kajaanin Seurahuoneella erään pirteän ja hyvän tanssitaidon omaavan naisasiakkaan kanssa. Illan mittaan ruokailun, neuvottelun ja yhdessäolon merkeissä halut tanssiparketilla kasvoivat. Tanssiessa jostakin syystä valkoiseen paitaani oli sotkeutunut runsaasti puuteria ja huulipunaa. Se muistutti erehdyttävästi Euroopan karttaa. Pikkutunneilla riisuin vaatteeni kotona olohuoneen sohvan selustalle. Aamulla vaimoni Liisa tuli minua herättämään ja piteli paitaani hartioista ja heilutteli sitä edessäni kuin härkätaistelija. Samalla hän päästeli hieman negatiivisia kannustushuutoja ja totesi: ”Näkyy isännällä taas olleen 4-värineuvottelu”.

Kovaa kulki

Kuumaladonnan aikaan Kainuun Sanomiin tuli juttu autojen nopeuskokeilusta aavikolla. Otsikko oli kahdella palstalla: ”Rakettiautolla 469 km tunnissa”. Ladoin otsikoita Ludlow-latomakoneella. Kirjaimet R ja P ovat yhtä leveitä. Kastissa ärrät ja peet olivat jostain syystä sekoittuneet. Lehdessä luki seuraavana aamuna: ”Pakettiautolla 469 km tunnissa”. Seuraavana aamuna päätoimittaja, professori Otso Kukkonen vinkkasi minulle: ”Kylläpä Määtän pakettiauto taas kulki kovaa aamun lehdessä”.

Ammattikeskustelua

Paperimyyjä kysyi painajalta:

”Oletko painanut kasikymppistä?

Painaja:

”Tällä iällä olen painanut jopa alle kuusikymppistä”.

Tekstit Eero Määttä

Hallituksen päätökset huhti-toukokuu 2021

Huhtikuu 2021

● hyväksyttiin tilinpäätös 1.1.–31.12.2020.

● hyväksyttiin yksi uusi jäsen.

● yhdistyksen jäsenmäärä 31.12.2020 on tarkentunut, se on Postin OTS Päivityspalvelun raportin mukaan 1870.

● Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turvan kanssa on solmittu Faktori-lehden ilmoitussopimus vuodelle 2021 sisältäen kaksi 1/1-sivun ilmoitusta.

● hyväksyttiin jäsensivujen ja hallituksen sivujen keskustelupalstojen keskusteluohjeet.

● päätettiin järjestää lohikalastustapahtuma Nurmeksessa 13.–16.8.2021.

● KOY Lomatahko 10:n (Tintintaival) vapaa-ajankohteen ja Nordea Bank Oyj:n välillä on solmittu Maksuliikepalvelut-sopimus.

● Asunto Oy Kittilän Rinnelinnan vapaa-ajankohteessa on suoritettu kunnossapitotoimia ja uusittu kalustoa viikolla 6/2021.

KOY Ellivuoren Satuniemen vapaa-ajankohteessa on suoritettu kunnossapitotoimia, uusittu kalustoa ja hankittu uusia kalusteita viikoilla 8/2021 ja 16/2021.

● vapaa-ajankohteiden kesäkauden vuokrausten arvonta suoritettiin 22.3.2021 Google arvontaohjelman avulla.

Toukokuu 2021

• hyväksyttiin yhdistyksen kokoukselle esitettävä toimintakertomus 2020.

• päätettiin jatkaa hallituksen matkavakuutusta Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turvassa.

• valtuutettiin puheenjohtaja Pekka Teinilä osallistumaan Asunto Oy Kittilän Rinnelinnan yhtiökokoukseen etäyhteydellä.

• päätettiin käynnistää yhdistyksen uuden faktorin haku viikolla 21/2021.

• hyväksyttiin yhdistyksen hallintoja talousohjesäännöt