Teollinen ja puoliteollinen kirjansidonta Suomessa

Miten kirjansidonta on kehittynyt 1960-luvulta tähän päivään? Teollista kirjansidontaa tehtiin isoissa kustannustaloissa pääosin automaattikoneilla. Kiinnostavampaa kirjansidonta oli puoliteollisissa kirjansitomoissa, joissa työvaiheet tehtiin erilliskoneilla jopa käsityönä.

Kirjan noukintaa tehtiin pöydän reunalla, mutta oli myös pyöriviä noukintakoneita ja joissain sitomoissa ylösottokoneita. Neulonta tapahtui käsin syöttäen erillisellä ns. heftauskoneella, joita saattoi olla useampi rinnakkain. Yleensä koneilla oli vastaanottaja neulotuille kirjan sisuksille. Sisuksen liimaus, puhtaaksileikkaus ja selän pyöristys tehtiin erilliskoneissa.

Päänauha (kapiteeli) laitettiin käsin. Kirjan kannen valmistus tapahtui yleensä linjassa: ylivedon liimaaja, pahvien ja irtoselän asettelija ja reunojen kääntäjä (ns. sisäänlyönti). Kirjan kansitus sujui kirjansitojan ja kannenvoitelijan työnä käsin, taipeen puristus taas erillislaitteella.

Puoliteollisen kirjansidonnan työvaiheet tarvitsivat monta tekijää, yleensä työntekijäjoukko oli naisvaltainen. 1960-luvun lopulla alkoi osittainen automaatio em. työvaiheiden yhdistelmillä. Käyttöön tuli mm. kone, joka liimatusta ja puhtaaksileikatusta sisuksesta alkaen pyöristi selän, liimasi ja asetteli harsovahvikkeen sekä leikkasi, liimasi ja asetti kapiteelinauhan paikalleen. Kone pyöristi ja
alisti kannen ja kansitti kirjan puristimeen.

Kirjansidonnan termistö on ollut hukassa jo pidemmän aikaa. Puhutaan mm. puoliranskalaisesta sidonnasta, kun halutaan kangas (kluutti) seläksi ja paperi ns. ylivedoksi. Tämän sidontatavan nimi on puolikluuttinen sidos. Puoliranskalainen sidos on kyseessä silloin, kun selkä ja kulmat ovat nahkaa, selässä on kohokkeet (bindit) ja yliveto on yleensä paperinen. Myös käsitys liima- tai lankaselästä on puutteellinen. Sidottu kirja on aina kovakantinen, joko liimanidotulla tai neulotulla sisuksella. Nidottu kirja on aina pehmeäkantinen, joko liimanidottu tai lankanidottu. Teksti Esko Salonen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.