Kirjansitojamestari ei ole lukutoukka

Otsikko on lainattu Västra Nyland -lehden syntymäpäiväjutusta. Kun toimittaja kysyi Esko Saloselta, 76 v, montako kirjaa hän on sitonut, hän vastasi: ”Kyllä se miljoonissa on”. Mutta kysymykseen montako kirjaa hän on lukenut, Salonen joutui vastaamaan: ”En yhtään”.

Kirjansitojamestari Salonen ja kisälli Ottopoika. Kuva Tony Elf.

Todellisuudessa kirjansitojamestari tarkistaa jokaisen kirjan laadun ja oikeellisuuden. Kouluaikana Esko Salonen teki kesätöitä setänsä liikkeissä. Koulujen päättyessä isä käski hakeutua vakituiseen työhön, joten helsinkiläisenä Salonen marssi Siltasaarenkadulle nuorisotyönvälitykseen.

Tarjolla oli kaksi oppisopimuspaikkaa, kaideviilarin ja kirjansitojan. Jälkimmäinen homma kuulosti siistiltä sisätyöltä, joten se tuli valituksi. Hän pääsi Pitäjänmäellä sijaitsevan Kirjateos Oy:n kirjansitomoon oppipojaksi ja aloitti työt vuonna 1960 syyskuun 8. päivänä kello 7.00. Onnea oli, että työ oli monipuolista, ja hyvien kädentaitojen ansiosta taidot karttuivat nopeasti.

Kisälliajan huippuhetkiä

Usko ja luottamus osaamiseen ja taitoihin mahdollistivat vaativatkin sidontatyöt. Salonen pääsi sitomaan mm. Suomen puolustuslaitoksen lahjan presidentti Urho Kekkosen 70-vuotispäivän kunniaksi vuonna 1970. Lahja oli isokokoinen, kovakantinen ja sentin paksuisiin kansiin sidottu kokonahkainen, 12-senttinen ja a3-kokoinen laitos. Kansiin prässättiin UKK:n synnyinkodin Lepikon torpan ison hirren pääty, tekstit, päivämäärät ja presidenttivaakuna.

Salonen sitoi myös Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteerille Leonid Brezhneville albumeja ja joitain kirjoja. Nämä vaativat ja arvokkaat sidontatyöt lisäsivät puhtia edelleen.

Vuodet 1960–80 olivat vilkasta aikaa, sekä kotimaisia että pohjoismaisia kirjansidonta- ja työ- ja taitokilpailuja oli useita. Myös erilaisia kursseja, kuten taidekirjojen ja paperien marmorointiin ja kultasyrjien ja muiden tekniikoiden oppimiseen, oli paljon. Oppejaan jakoi mm. maailmalla tunnettu sveitsiläinen kirjansitoja Hugo Peller, jonka sidontatapoja Salonen on käyttänyt kilpailutöissään. Oppija kisällinajan työnäytteiden jälkeen Salonen suoritti mestaritutkinnon ja sai mestarikirjan vuonna 1972.

Uusi aika ja yrittäjyys

Vuonna 1978 Salonen oli tilanteessa, jossa hän pohti, jatkaako vieraan palveluksessa vai oman työn tekijänä. Hän valitsi yrittäjyyden. Työvuosina ja erityisesti työnjohtajana ja kirjansitojamestareiden yhdistyksen aktiivina olivat kustannustalot ja kirjapainot tulleet tutuiksi. Kerran kokouksessa hän mainitsi yrityksen perustamisesta, johon Otavan kirjansitomon johtaja Kemppainen heti totesi: ”Nyt oot perustanut oman, aamulla tulee kuorma sidottavaa”.

Salosen kirjansidonta jatkuu edelleen mielenkiintoisten projektien parissa. Hän kuuluu Suomen kirjataiteen komiteaan ja toimii siellä Mediaunionin edustajana valitsemassa vuoden kauneimpia kirjoja. Tällä hetkellä Salosella on työn alla yksi uran hienoimmista hankkeista.

– Voin hyödyntää tietotaitoani Borgåbladet-lehden korjaus- ja restaurointityöhön. Vuosikerrat ulottuvat vuodesta 1864 alkaen 1980-luvulle, kyseessä ovat siis 100 vuoden vuosikerrat, Salonen iloitsee.

Borgåbladet perustettiin vuonna 1860, ja vuonna 2015 se yhdistyi Östra Nylandin paikallislehteen. Uuden lehden nimi Östnyland. Kirjansitojamestari Esko Salonen on sitonut Östnylandin vuosikertoja sen perustamisesta alkaen.

– Pari vuotta sitten syntyi ajatus Borgåbladetin huonokuntoisten vuosikertojen entisöinnistä. Työ on hyvä tehdä nyt, kun kirjansitojia vielä on. Idea johti yhteistyöhön. Vuodesta 2021 alkaen Salonen on entisöinyt 1800-luvun lehtivuosikerrat, ja työ jatkuu muutaman kymmenen lehtivuosikerran vuosivauhdilla, kertoo Östnylandlehden päätoimittaja Helén Kurri vaativasta projektista ja sen tarkoituksesta.

Kirjansitojamestari Esko Salonen. Kuva Tony Elf.

– On kulttuuriteko, että vanhat, osittain hyvin kuluneet lehtivuosikerrat entisöidään. Vuosikerrat säilytetään arkistossa Porvoossa, ja niitä käyttävät mm. paikallishistorioitsijat ja Östnylandin toimittajat. Hanketta tukevat Östnyland/ KSF Media ja Konstsamfundet, Helén Kurri toteaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.