Markkinoiden muutoksessa

Parin vuoden koronarajoitusten jälkeen alan messutapahtumat aktivoituivat jälleen kesän kynnyksellä. Sign, Print & Promotion -tapahtuma pidettiin Helsingin Messukeskuksessa toukokuussa ja Fespa-messut Berliinissä kesäkuussa. Näihin molempiin yhdistettiin Mediaunionin jäsentapahtuma.

Kumpikaan tapahtumista ei ollut perinteinen kirjapainotekniikan messutapahtuma, vaan suuntautui uudempien tekniikoiden ja niiden hyödyntämismahdollisuuksien esittelyyn. Tuttujen kanssa Messukeskuksessa keskustellessa huomio kiinnittyi siihen, että perinteisen graafisen teollisuuden laitevalmistajat puuttuivat paikalta. Vastaavasti digitaalisten ratkaisujen, erityisesti suuriformaattisten inkjettulostimien, tarjonta oli runsasta.

Viime vuosina perinteisten offsetpainokoneiden myynti on ollut rajallista. Kysyntää ja jatkuvuutta on silti pakkausteollisuudessa, jossa markkinat eivät ole supistumassa kuten painotuotteiden osalta on käynyt. Globaalissa pakkausteollisuudessa käytetystä materiaalista noin kolmannes on kartonkia tai pahvia, joka soveltuu perinteiseen painatusprosessiin, kunhan sarjat ovat riittävän suuria.

Kasvaneen tuotantonopeuden ja lyhentyneiden kuntoonlaittoaikojen ansiosta uudet koneet korvaavat kapasiteetillaan useamman vanhan koneen, varsinkin jos käyttöastetta lisätään. Painokoneiden käyttöaste onkin mielestäni meillä perinteisesti ollut alhainen. Liikkuessani aikoinaan työasioissa eteläisemmässä EU-maassa kysyin erään kirjapainon omistajalta uuteen painokoneinvestointiin liittyen, miten he aikovat pienestä maasta löytää riittävästi töitä tehokkaalle koneelle. Vastaus oli: ”Markku, ei näin tehokasta konetta kannata hankkia kotimarkkinoita varten”.

Kyseinen yrittäjä ajatteli isosti. Myöhemmin olemmekin saaneet todistaa painotöiden valumista Suomesta muihin maihin. Syyllisenä on pidetty EU-tukia ja alempia palkkakustannuksia, mutta uskon myös tuottavuuden olleen vaikuttava tekijä. Pari esimerkkiä tulee mieleeni kotimarkkinoilta. Kun painokoneen käyttöastetta on nostettu vuoroja ja työpäiviä lisäämällä, on se kohentanut tulosta ja vaurastuttanut omistajia onnistuneilla yrityskaupoilla. Edellytyksenä tuottavuuden nostolle on tietysti, että on painotöitä, joilla kuormittaa konetta. Se onkin sitten myynnin, markkinoinnin ja toimintastrategian haaste. Tietysti voidaan vanhalla, jo maksetulla koneella pitää tuntiveloitus alhaisena, mutta tällöin investoinnin uusinna rahoitus muodostuu haasteelliseksi.

Kun tarkastelen lähihistoriaa, uskon, että uusien offsetkoneiden toimitukset voi Suomessa jatkossa laskea vuositasolla yhden käden sormin. Tällöinkin useampi sormi jäänee käyttämättä. Graafisen teollisuuden muutos jatkuu voimakkaana, uusien koneiden tehokkuus vaikuttaa markkinaosuuksien jakautumiseen, digikoneet tarjoavat vaihtoehtoja kaikissa formaateissa.

Myös perinteinen käsitys painamisesta on muuttunut, sillä ns. painettu tuote voi nykyisin olla vaikkapa valokuva, kahvikuppi tai lattiamatto.

Reipasta syksyä!
Markku

Yhdistysfaktori Markku Nikkilä
puh. 044 988 1040
info@mediaunioni.fi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.