Ennen oli ennen ja nyt on nyt

Tuota vanhaa sanontaa kuulee paljon silloin, kun nuoriso keskustelee vanhempiensa tai isovanhempiensa kanssa. Kyseessä voi olla asenne, toimintatapa tai tuote. Entä kuinka kirjapainoala suhtautuu tähän ajatteluun?

Jaetaan kirjapainoala kahteen ikäkauteen, ensimmäiset 500 vuotta ja viimeiset 50 vuotta. Jos Johannes Gutenberg olisi vieraillut 1970-luvun kirjapainossa, hän olisi ihmetellyt ainoastaan sähkövaloa. Nykykirjapainoa hän ei edes tunnistaisi kirjapainoksi.

Vanhin kirjapainoalan tuote on kirja, joka puolestaan on vanhimpia tuotteita maailmassa ja edelleen käytössä. Kun koptit Egyptissä keksivät sitoa papyruskääröt luettavampaan ja helpompaan muotoon, syntyi kirja ja kirjansitojan ammatti. Aluksi kirjoja valmistettiin käsin. Se oli hidasta ja kallista. Kun Gutenberg keksi kirjapainotaidon, sai kirja uuden valmistustekniikan, ja siitä tuli menestystuote. Nykyaika on jalostanut sähköisen ja kuunneltavan, jopa laajennettua todellisuutta käyttävän kirjan.

Digitekniikka loi uuden tuotesukupolven, tabletit ja älypuhelimet. Tätä on vaikea todentaa otsikon sanonnassa, mutta kun huomioidaan historia, niin löydetään kivi- ja savitaulut, joita myös tableteiksi kutsuttiin. Älypuhelimessa puhelin on vain yksi sovellus, erillisenä laitteena se on sulautunut osaksi tietokonetta ja samalla tullut mobiiliksi.

Kirjapainoteknologian uusi tuote, sanomalehti, syntyi, kun pystyttiin valmistamaan sivuluvultaan ja painosmääriltään suuria painotuotteita nopeasti. Näin keksittiin uusi tapa levittää ajankohtaista tietoa. Nykyaika ei ole sanomalehteä tappanut, ja näköislehtenä se ilmestyy myös digimaailmassa. Entä kun PDF-taittoa ei tarvita enää paperilehteä varten, kuoleeko näköislehti kokonaan?

Aikakauslehdet syntyivät vähän myöhemmin, ja ne ovat painettuina yhä voimissaan, toki digitaalisinakin. Erityisesti painetut harrastelehdet ovat suosittuja. Myös viihde tarvitsee kirjapainotaitoa tehdessään vaikkapa pelikortteja ja lautapelejä. Pelit ovatkin kasvattaneet suosiotaan koronapandemian aikana. Niitä eivät ole älypuhelinten pelisovellukset tai pelikonsolit syrjäyttäneet. Pandemia on tuonut uusiakin innovaatioita painoalalle, kuten nanoteknologian avulla virusta torjuvat painopinnat.

Pakkausteollisuus ja sen käyttämä painoteknologia elävät varmasti pisimpään. Tuotteiden pakkaamistarve on aina olemassa, joten myös erilaisia painotekniikoita tarvitaan. Funktionaalinen painaminen tuo lisäarvoa pakkauksiin. Lääkepakkauksien tunnistamista ja varmistamista varten niihin painetaan RFID- tunnisteet. Ehkä tämä tunniste otetaan pakkauksissa laajemminkin käyttöön, kun myyjättömät kaupat yleistyvät.

Painettu elektroniikka kasvaa vauhdilla uudeksi tavaksi valmistaa sovelluksia mitä erilaisimpiin paikkoihin, ja se valtaa alaa esimerkiksi näyttöteknologiassa. Autojen kojetaulun näytöt on tehty painamalla. Funktionaalinen painaminen edustaa tulevaisuutta jo tänä päivänä.

Kirjapainoala taitaa olla niitä harvoja aloja, jossa sukupolvien välistä eroa ei näy, vaan pitkä historia on selvä jatkumo. Entinen ja nykyinen aika elävät tuotteissamme sopuisaa rinnakkaiseloa. Uusien sovellusten synty palaa aina käyttöliittymäksi, jonka määrää ihmisen fysiologia.

Muutoksesta puhuttiin ja sitä ennakoitiin kirjapainoalalla vuosikymmenen ajan. Sitten kun se tuli, ihmettelivät samat piirit ”no nytkö se tuli”. Ilman entisiä aikoja ei olisi nykyisiäkään!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.