Harrastuksena ilmatyynyalus

Olen 72-vuotias kirjapainoteknikko ja ollut työurani pääasiassa suunnittelemassa eri polttoaineilla toimivia voimalaitoksia. Faktori-lehdessä 4/2019 kerroin lennokkiharrastuksestani. Tässä jutussa käsittelen kuitenkin harrastekäyttöön tarkoitettua integraatioperiaatteella toimivaa ilmatyynyalusta. Siinä ilmatyyny ja eteenpäin työntävä voima saadaan aikaan yhdellä moottorilla, jonka paino tankattuna on 200 kilon luokkaa.

Ilmatyynyalus, pintaliitäjä, kevytleiju – rakkaalla lapsella on monta nimeä. Ilmatyynyalus on oikeastaan amfibioalus, jota voidaan käyttää kaikkina vuodenaikoina tietyin rajoituksin. Alusta kannattaa ilmatyyny, jolloin alus leijuu noin 20 sentin korkeudella maasta. Ilmatyyny saadaan aikaan monilapaisella puhaltimella. Minulla on käytössä yhdeksänlapainen potkuri.

Kiinnostuin ensi kerran harrastuskäyttöön tarkoitetuista ilmatyynyaluksista 1950-luvun lopussa, kun näin lehdessä niistä ensimmäiset kuvat. Toivo Kaariota pidetään ilmatyynyalusten uranuurtajana maailmassa. Hän sai vuonna 1965 tunnustuksena työstään pintaliitäjien kehittäjänä Suomen Ilmailuliiton myöntämän Harmon-patsaan. Se on kiertopalkinto, jonka saa vuosittain ansioitunut suomalainen lentäjä korkealuokkaisista lentosuorituksista.

Pidän tuota vuotta starttina, jolloin kiinnostukseni ilmatyynyaluksiin alkoi. Tein kuitenkin ensimmäiset raakileluonnokset vasta vuonna 1970, jolloin projekti jäi vielä pöytälaatikkoon. Mitoitukseen tarvittavaa matematiikkaa ei löytynyt, minkä tarkistin lentokonetekniikan apulaisprofessorilta. En viitsinyt itse lähteä pitkälle kokeilun tielle.

Työskenneltyäni eri puolella Eurooppaa 1990-luvulla tein hotelleissa tarkemmat suunnitelmat internetin avulla. Sieltä löytyi helposti tarvittavaa teoreettista tietoa. Päädyin suunnittelemaan alusta, jossa ilmatyyny ja työntövoima tehdään yhdellä moottorilla. Tämä lähtökohta helpotti huomattavasti projektin toteutusta.

Moottoriksi valitsin ultrakevyissä lentokoneissakin käytetyn Rotax 503 -moottorin, teholtaan 50 hv. Rungon materiaaliksi vaihtui vuosien saatossa lasikuitu helppohoitoisuutensa ja pitkäikäisyytensä takia. Alusta varten piti vielä suunnitella oma perävaunu. Tein ns. fly in fly off -trailerin, jolloin alus ikään kuin lennetään perävaunuun ja otetaan käyttöön siten, että ilmatyynyllä työnnetään alus maahan.

Rakentelu alkoi alkukesästä 1998 ja tapahtui pääosin ”Pohjolan halleissa” eli ulkotiloissa. Tämä viivästytti valmistumista ainakin vuodella. Alus valmistui syksyllä 2000. Sen jälkeen alkoivat testit, joissa mitattiin mm. työntövoimaa ja aluksen helmojen toimintaa. Kumma kyllä kaikki ns. parannukset, joita tein jälkeenpäin, aiheuttivat vain aluksen toiminnan heikkenemisen eli kaikki toimi heti kuten suunnittelin.

Kesätestit tein läheisen naapurini pellolla. Oli mahtava tunne, kun alus ensin nousee ilmatyynylle ja lähtee sitten eteenpäin. Lähijärven jäädyttyä ohueen riitteeseen tapahtuivat ensimmäiset talvitestit alustalla, jonka kitkakerroin oli lähes nolla. Tämä tarkoitti, että alus käyttäytyi aivan eri tavalla. Sitä oli opeteltava ajamaan oikein. Alushan ei missään vaiheessa etene lähes kitkattomalla pinnalla suoraan, vaan rotaatiovoiman ansiosta sitä joutuu ohjaamaan melkein koko ajan.

Kesäisin olen ajellut aluksellani lähinnä Kymijoella niin myötä- kuin vastavirtaankin. Keväisin olen käynyt ajamassa Inarijärvellä, jossa olen viettänyt hienoja hetkiä keväthangilla. Usein on ajettu moottorikelkkojen kanssa rinnakkain pitkiäkin matkoja. Aluksessani ei ole jarruja, jolloin keväisin saa olla tarkkana mistä ajaa, koska kiven aiheuttamasta jäänkohoumasta alus saattaa lähteä vaikka lentoon.


Nettisivuiltani http://www.pcuf.fi/~jjw/hover.html saa lisää tietoa eri linkkien alta.

Teksti Jukka Vahvaselkä, kuva Jukka Vahvaselän arkisto

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.