Lehdet tippuu

Jo vuosikymmenten ajan ovat painettujen lehtien levikit maailmanlaajuisesti tippuneet yhä kiihtyvämmällä tahdilla. Poikkeuksena ovat muutamat suuret Aasian maat, erityisesti Intia, jossa lehtiä ja paperille painettuja uutisia merkittävissä määrin vielä luetaan.

Myös Suomessa, lukijoiden luvatussa maassa, kuutena tai seitsemänä päivänä viikossa ilmestyvien painettujen sanomalehtien yhteenlaskettu levikin pudotus oli viime vuonna -12,6 % (LT tilasto 2019). Vain kolmella sanomalehdellä oli kasvua digilehtien levikissä. Kaikilla muilla myös digilehtien levikit olivat tippuneet. Ilmeisesti kuitenkin juuri digilehtisivustojen kautta mediatalot ovat saaneet pidettyä lukijoistaan sen verran kiinni, että levikki vielä antaa uskottavuutta mainosmyynnille. Ilmoitusmyynnistä (mm. asunnot, autot, työpaikat) lehdet ovat tippuneet jo ajat sitten.

Tilattavien 1–2 päivää viikossa ilmestyvien sanomalehtien, ammatti- ja erikoislehtien sekä asiakas- ja henkilöstölehtien levikit tippuivat hieman vähemmän (3–6 %). Näissä lehtiryhmissä levikit lasketaan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta muutamissa tuhansissa kappaleissa.

Yhdysvalloissa lehdet tippuvat vielä hurjempaa tahtia. Tutkimusorganisaatio Pew Research Centerin mukaan USA:n sanomalehtien levikit laskivat jo vuonna 2018 alimmalle tasolle sitten vuoden 1940. Kuusi suurinta pörssissä noteerattua mediakonsernia, joilla on omistuksessaan yhteensä yli 300 päivälehteä, ovat menettäneet tämän vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana jo 42 prosenttia mainosmyyntitulojaan. Levikkituloista on kadonnut kahdeksan prosenttia.

Konkursseja, lehtien lopettamista, lomautuksia ja irtisanomisia on riittänyt ja riittää jatkossakin. Lehtiä tippuu lisää, ikävä kyllä myös meillä Suomessa. Metsäyhtiöiden ilmoitukset painopapereiden valmistuksen lopettamisesta ovat tätä totuutta vasten ihan ymmärrettäviä. Suomen viimeinen sanomalehtipaperia valmistava Jämsän Kaipolan tehdas suljetaan UPM:n ilmoituksen mukaan tämän vuoden loppuun mennessä. R.I.P.

Ei Suomessa sanomalehtipaperia ole tähänkään asti (pelkästään) kotimaan tarpeita silmälläpitäen valmistettu. Mutta nyt kysyntää ei riitä enää Atlantin toisella puolella eikä juuri muuallakaan maailmassa.

Mitä sitten tapahtuu tiedonvälitykselle, kun sanomalehdet katoavat? Suurin pelko on, että laatu heikkenee radikaalisti. Valeuutiset ja populismi saavat yhä enemmän (digitaalista) tilaa. Journalismin taso laskee, koska ammattimaisten journalistien joukko supistuu. Samaan aikaan, kun valemediat imevät ihmisiä puoleensa, valtamediana tunnettu laatujournalismi katoaa kaatuvien sanomalehtien toimitusten mukana.

Vaikka lukeminen supistuu, niin sanotun tiedon määrä maailmassa edelleen kasvaa hurjasti. Myös tiedonvälityksen nopeus kiihtyy. Tässä ei kuitenkaan määrä mitenkään korvaa laatua, päinvastoin. Vastuu todellakin siirtyy entistä enemmän median kuluttajille. Jos meillä olisi koronatutkan sijaan kännykässämme median totuustutka, luultavasti se alkaisi jo piankin hälytellä vaarasta. Se saattaa olla ihmiskunnan kehitykselle jopa suurempi vaara, kuin pandemia. Toivottavaa olisi, että laatujournalismi säilyy ja valtamediat pystyvät sitä kannattavasti jakamaan meille myös jatkossa. Muuten vitsaus nimeltä typeryys saattaa saada ihmiskunnassa liikaa jalansijaa. Tästä vitsauksesta olemme kyllä jo nähneet paljon merkkejä viime vuosina.

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta vuotta 2021!

Vesku
Yhdistysfaktori Vesa Salmi, puh. 050 467 9577
info@mediaunioni.fi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.