Pukstaavi – suomalaisen kirjan koti

Pukstaavi_B-talo3
Pukstaavi sijaitsee komeassa apteekkari O. A. Bäckmanin talossa, jonka Sastamalan kaupunki peruskorjasi museon käyttöön.

Suomalaisella kirjalla on valtakunnallinen museo, Pukstaavi. Se sijaitsee Sastamalassa Pirkanmaalla ja toimii Suomen kirjainstituutin säätiön alla yhdessä kirjainstituutin ja Sastamalan seudun museon kanssa.

– Pukstaavin tehtävä on tallentaa, tutkia ja välittää tietoa suomalaisen kirjan ja kirjallisuuden kulttuurihistoriasta, kertoo Pukstaavin vt. johtaja Marja Hänninen-Tolvi. Museossa kirjan maailmaa avataan tarinoiden, tietopakettien sekä tunnelmallisten tilojen kautta.

Kirja ja kirjapaino

Museon perusnäyttelyssä Inkunaabelista sähkökirjaan kerrotaan suomalaisen kirjan tarina. Näyttely jakaantuu kuuteen teemaan ja tilaan. Kirja esineenä -osa kertoo kirjan kehittymisestä ensimmäisistä suomalaisista kirjoista nykyhetkeen. Tarkastelun kohteena on erityisesti kirjan ulkoasu: painaminen, sidonta, paperi, taitto ja typografia.

Menetelmien kehitystä esitellään ja kerrotaan, miten muutokset ovat vaikuttaneet kirjaan esineenä. Kirjapainoon pureudutaan myös Ajatuksesta esineeksi -osiossa.
Kirjan alkujuuri on kirjailija ja hänen ajatuksensa, tämä jälkeen tarvitaan kustannustoimittaja, ehkä kuvittaja ja kääntäjä, sitten graafikko ja taittaja, kunnes kirjapainon ammattilaiset valmistavat ajatukset konkreettiseksi esineeksi – kirjaksi.

Kirjan roolia sivistyksen välittäjänä tarkastellaan monelta kantilta. Millainen rooli kirjalla on ollut mm. kansallisen identiteetin luojana ja ylläpitäjänä? Muita teemoja ovat kirjan suhde hyvinvointiin, politiikkaan, tietoon ja sensuuriin. Oppikirjoja tai uskontoakaan ei unohdeta.

Näyttely auttaa oivaltamaan kuinka läheisesti kirja on läsnä jokapäiväisessä elämässä. Lukutottumukset vaihtelevat ja sähköinen media vie painetun median elintilaa, mutta kirjojen varaan rakentuva maailmamme ei ole katoamassa.

Pukstaavi_inkunaabeli
Vitriinissä on esillä aito varhainen kirja Psalterium Dauid Prophete, joka on painettu Lyypekissä 1480-luvulla. Kirjaa on 1500-luvulla käytetty Tyrvään Pyhän Olavin kirkossa. Kirja säilyi jälkipolville ilmeisesti siksi, että uskonpuhdistuksen jälkeen katoliset kirjat jäivät vähitellen pois käytöstä. Arvokasta kirjaa ei tuhottu vaan se siirrettiin varastoon, josta se satoja vuosia myöhemmin löydettiin.

Miksi Sastamalassa?

Sastamalasta (ennen kuntaliitoksia Vammala) on matkaa Tampereelle reilut 50 ja Helsinkiin noin 230 kilometriä. Eikö kirjamuseon kotipaikaksi olisi paremmin soveltunut Turku, jonka kautta kirjapainotaito Suomeen rantautui, tai suurten kirjapainojen
ja kustantamoiden Helsinki? Muitakin vankan ja pitkän kirjapainoperinteen kaupunkeja on helppo nimetä: Porvoo, Jyväskylä, Tampere, Hämeenlinna tai Kuopio.

Pohdinta on turhaa. Jos Sastamalassa ei olisi panostettu kirjamuseohankkeeseen, olisi se kokonaan jäänyt perustamatta. Ajatus suomalaisen kirjamuseon perustamisesta virisi jo 1980-luvulla. Tällöin museolle oli tarjolla useitakin sijoituspaikkoja, mm. Porvoo ja Espoo. Kun museolle ei ollut luvassa pysyvää rahoitusta, suomalainen kirja näytti jäävän ilman museotaan. Sastamalassa idean ei annettu kuolla. Kirjan museon ystävien yhdistys sai tukea Sastamalan kaupungilta ja kaupunkilaisilta. Pirkanmaan liitto valitsi vuonna 2007 kirjakulttuurikeskuksen yhdeksi maakunnan kärkihankkeeksi. Kaupunki osti arvokkaan Bäckmanin talon, joka vuosina 2009–2011 peruskorjattiin Pukstaavin käyttöön.

Pukstaavi avattiin yleisölle vuonna 2011. Sen ympärillä on kirjakortteli, johon kuuluvat mm. Tyrvään kirjakauppa ja lasten toimintapuisto Herra Hakkaraisen talo sekä kustannusliike Warelia. Jo vuodesta 1985 Sastamalassa on vietetty Vanhan kirjallisuuden päiviä, ja tammikuussa 2013 Sastamala julistautui Suomen kirjapääkaupungiksi.  Kirjakulttuurin alalla ollaan tosissaan.

Pukstaavi_puupainin
Museon gutenbergilainen painolaite on puuseppä Harri Turusen rakentama. Se on tehty DDR:ssä 1970-luvulla valmistetun painolaitteen mallin mukaan.

Pukstaavin kokoelmat

– Pukstaavin kulttuurihistoriallisten kokoelmien laajuus on noin 200 esinettä. Taidekokoelmissa on noin 1000 objektia ja valokuvia noin 500. Lisäksi kokoelmiin kuuluu lähes 17 000 exlibriksen kokonaisuus, kertoo Hänninen-Tolvi.

Kirjapainoalan esineistö ei kuulu varsinaiseen museokokoelmaan, vaan ns. käyttökokoelmaan. Esineitä ei säilytetä varaston hyllyissä tai näyttelyvitriineissä, niitä käytetään apuna mm. koulutettaessa uusia taitajia perinteisiin ammatteihin Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen kirjansidontaosastolla.

Kalliit säilytystilat pakottavat museoita rajoittamaan kokoelmien kartuttamista. Pukstaavissakaan painopiste ei ole esineissä, vaan yhä enemmän tehdään haastatteluja, valokuvataan ja videoidaan. Perinne karttuu ja säilyy digitaalisessa muodossa.

– Lukukokemukset talteen -projektissa yhtenä tavoitteena on löytää sähköinen tiedonkeruuväline, jolla kerätä ja tallentaa suomalaisten lukukokemuksia. Viime keväänä järjestimme jo lakkautetun Vammalan kirjapainon kanssa entisten työntekijöiden muistelutilaisuuden, joka tallennettiin Pukstaavin kokoelmiin, paljastaa Hänninen-Tolvi.

Pukstaavin kansallisena tallennusvastuualueena on kirjapainoalalta kirjansitojien ammattiryhmä. Nykyisten kirjanvalmistuslinjojen laitteita ei ole mahdollista säilyttää sellaisenaan, mutta prosessin vaiheet sekä koneita käyttäviltä kirja-alan ammattilaisilta kerättävät tiedot voidaan kerätä talteen. Perinteisten kirjansitoja-ammattilaisten, liimapannujen, täristimien, kultauskiekkojen ja -kivien sekä stikkeleiden ja filettien käyttäjien ammattikunnan parista riittää tarinoita tallennettavaksi.

Teksti Markku Kuusela
Kuvat Markku Kuusela ja Pukstaavi kirjan koti

 

Pukstaavi_kaapisto
Näyttely alkaa jo yleisölle varatuista säilytyslokeroista. Jokaisessa kaapissa on taiteilija Pekka Vuoren, sastamalalaisia hänkin, piirtämä kuva suomalaisesta kirjailijasta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s