Vuoden Huiput uudistuu

Luovan suunnittelun kilpailu Vuoden Huiput uudistuu. Kilpailua on kehitetty palvelumuotoilun keinoin yhdessä alan toimijoiden kanssa. Suurimmat muutokset koskevat sarjajakoa sekä uutta Vuoden Huiput -festivaalia.

Tänä vuonna sarjoja on 15 ja ne ovat Liikkuva kuva, Kuva, Ääni, Identiteetti, Muotoilu, Kampanjat, Palvelut, Tuotteet, Ulkomainonta, Ilmoitukset, Teksti, Julkaisut, Innovaatio ja Nuoret luovat.

Lisäksi mukana on kokonaan uusi Jokeri-sarja, jonka teemaksi ylituomari Sanna Mander on tänä vuonna valinnut pro bono -työt. Suurimmissa sarjoissa tuomareiden määrä on nostettu viiteen. Kaikkien sarjojen tuomaristot on julkistettu Vuoden Huiput -sivuilla.

Festivaali

Toinen iso uudistus on maaliskuussa ensimmäistä kertaa järjestettävä Vuoden Huiput -festivaali. Festivaalilla vastataan suunnittelijoiden toiveeseen kilpailuun liittyvästä tapahtumasta sekä alalla käytävän keskustelun lisäämisestä. Shortlistan läpikäynnin lisäksi ohjelma pitää sisällään erilaisia puheenvuoroja, työpajoja ja tiloja kohtaamisille. Tarkempi ohjelma julkistetaan tammikuussa.

Kehityksen myötä Vuoden Huiput pyrkii palvelemaan paremmin myös kansainvälistyvää kenttää. Jatkossa Vuoden Huippujen kotisivut ovat suomen lisäksi englanniksi ja myös ilmoittautumisen voi tehdä englanniksi.

Kulttuurimatkalle Wieniin ja Bratislavaan

Mediaunioni MDU järjestää kulttuuripitoisen matkan Wieniin ja Bratislavaan 2.–6.5.2017.

Matkan hinta on jäsenille 795 € ja seuralaiselle 995 €. Paikkoja on rajoitettu määrä. Ilmoittautuminen: heikki.immonen@welho.com tai puh. 040 5167 360. Ennakkomaksu 250 € maksetaan 27.01. mennessä tilille FI41 8000 2804 9040 18. Loput matkan hinnasta maksetaan 17.3. mennessä. Tilisiirron viestikenttään: ”Wienin matka” ja lähtijöiden nimet.

Lisätietoja antaa Heikki Immonen. Täydellisemmän matkaohjelman löydät Mediaunionin jäsensivuilta.

Kuntoremontti Kuressaaren GRAND ROSE SPA -kylpylässä 6.–9.4.2017

Kuntoremontti Kuressaaren GRAND ROSE SPA -kylpylässä 6.9.4.2017                                                                                     

Laiva-aikataulut Tallink Shuttle
6.4. Helsinki-Tallinna klo 10.30–12.30 (Kokoontuminen Länsisatamaan ja lippujen jako klo 9.30)

9.4. Tallinna-Helsinki klo 16.30–18.30

Matka sisältää edestakaisen laivamatkan kansipaikoin Helsinki-Tallinna, lauttamatkan Virtsu Kuivastu (meno paluu), bussikuljetuksen Tallinna – Saarenmaa –Tallinna. Kolmen vuorokauden majoitus puolihoidolla, neljä hoitoa ja rajoittamaton spa- ja saunakeskuksen käyttö.

MDU:n jäsenen osallistumismaksu on 140 euroa sisältäen menomatkalla buffetin laivalla. Lisähinta yhden hengen huoneesta 35 euroa. Buffet-ruokailu paluumatkalla 25 euroa. Matkalla tarvitaan voimassa oleva passi tai kuvallinen henkilöllisyystodistus (ajokortti ei kelpaa).

Ilmoittaudu Mediaunionin jäsensivustolla (lomake). Maksu suoritetaan 20.1.2017 mennessä.
Paikkoja rajoitetusti, täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä!

Lisätietoa Kuntoremontista Kari Koivisto 050 555 5451 tai kari99.koivisto@dnainternet.net

Työhyvinvointi menestystekijänä

Henkilöstöjohtamisen yhdeksi keskeisimmistä osa-alueiksi on noussut henkilöstön työhyvinvointi. Sitä on lähestytty joukkoviestimissä pääsääntöisesti yksilön tai yhteiskunnan näkökulmasta, mutta harvoin työyhteisön ja johtamisen näkökulmasta. Uutuuskirjan näkökulma on työyhteisön eli organisaation ja siinä tarkastellaan ensisijaisesti työhyvinvoinnin nykytilan analysointia ja kehittämistä tavoitteena parantaa henkilöstön ja organisaation menestystä.

tyohyvinvointi-organisaation-menestystekijana_kansi

Juhani Kauhanen: Työhyvinvointi organisaation menestystekijänä. Kauppakamari 2016. ISBN: 9789522463968. 135 s.

 

Osallistavaan ihmisten johtamiseen

Esimiehen on hyvä ymmärtää, mitä johtamisella pitää saada aikaiseksi ja miksi. Se ei kuitenkaan riitä, vaan ihmisten osallistavan johtamisen toteuttamiseen tarvitaan myös taitoja ja työkaluja. Mitä johdat, kun johdat ihmisiä? Mitä tapahtuisi, jos esimiehet johtaisivat tekemällä kysymyksiä? Miten edistää ymmärrystä tai aikaansaada sitoutumista?

Ihmisiä voi johtaa kahdella tavalla, joko asia- tai ihmiskeskeisesti. Asiakeskeinen esimies kysyy itseltään, miten tämä ratkaistaan, miettii itse vastauksen ja sen jälkeen käyttää johdettaviaan resursseina miettimänsä ratkaisun toteuttamiseksi. Tällöin hän käyttää vastauspohjaisia menettelyjä, kuten selittämistä, perustelemista ja ohjeistamista.

Ihmiskeskeisesti johtaessaan esimies esittää kysymyksen johdettavilleen ja ohjaa asiankäsittelyprosessia, jossa johdettavat tuottavat yhteisen vastauksen kysymykseen. Kysymyksillä ihmiset saadaan itse ajattelemaan ratkaisuja ja ehdotuksia esillä oleviin asioihin. Kun ihmiset itse tuottavat ratkaisun, he ymmärtävät, miksi ratkaisu on juuri sellainen kuin se on. Itse tuotetun ratkaisun ihmiset useimmiten myös hyväksyvät. Hyväksyminen on edellytyksenä sitoutumiselle. Sitoutuminen tapahtuu yksilön omien korvien välissä, ja jokainen hyväksyy varmimmin omat ideansa. Esimies voi siis tarjota alaiselleen mahdollisuuden sitoutumiseen.

Osallistavalla johtamisella työntekijöille tarjotaan mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä. Mahdollisuus aitoon vaikuttamiseen motivoi ja sitoutuminen näkyy oma-aloitteisena vastuun ottamisena ja asioiden eteenpäin menemisenä. Yhdessä kehittämisen myötä prosessit toimivat paremmin. Hyvä työn jälki heijastuu yrityksen toimintaan ja yritys houkuttelee enemmän asiakkaita. Kun asiakkaat ovat tyytyväisiä, saadaan viivan alle tulosta.

Yhdessä kehittämisen kulttuuri on menestyksen tae. Tällaisen kulttuurin luominen edellyttää niin esimies- kuin suoritustiimienkin kehittämiseen liittyvien toimintamallien luomista ja jatkuvaa parantamista. Lisäksi pitää organisoida esimiesten osalta yhteinen osallistavien johtamistaitojen ja -menetelmien oppimisprosessi. Johtamistyön kehittämistä pitäisi mieluiten tehdä esimiestiimeissä ja johtoryhmissä. Tukea tähän esimiehet voivat saada sekä ulkopuoliselta taholta että organisaation sisältä.

Jokainen voi oppia osallistavan johtamisen taitoja ja siten onnistua paremmin johtamistyössään. Se vaatii vain harjoittelua. Suunnittele, toteuta, arvioi – ja sama uudestaan ja uudestaan johtaa taitojen kehittymiseen. Oppimisprosessin käynnistymiseksi olisi hyvä saada perusperehdytys erilaisiin johtamistilanteisiin ja tulevan johtamistilanteen suunnittelemiseen sopivista kysymyspohjaisista työkaluista.

Kari Laine. Kuva: Sami Kulju
Kari Laine. Kuva: Sami Kulju

Kirjoittaja
Kari Laine
asiantuntija, vastuualueina työelämän kehittäminen ja Työelämä 2020 -hanke
Työturvallisuuskeskus TTK
kari.laine@ttk.fi
0400 473 730

Info
Mistä lisätietoa?
Työturvallisuuskeskus TTK
http://www.ttk.fi
http://www.facebook.com/tyohyvinvointi
http://www.linkedin.com/company/the-centre-for-occupational-safety
http://www.twitter.com/TTK_viestii

 

Aate vie eteenpäin

Yhdysvalloissa on jo valittu uusi presidentti. Tätä juttua kirjoittaessa en silti oikein tiennyt, miten ihmeessä USA:n presidentinvaalit ja tämä, pienen suomalaisen aatteellisen yhdistyksen palstakirjoitus liittyvät toisiinsa? Ajankohtaisuuden lisäksi asioita yhdistävä tekijä on ehkä tuo sana aate.

Aate on sivistyssanakirjassa “yksilön maailmankatsomusta hallitseva tai yhteisölle ominainen yleisluonteinen näkemys, käsitys tai pyrkimys”. Yleiskielen merkityksessä aate on myös ajatus, jonka tarkoitus on kehittää ratkaisu ongelmaan. Siinäpä se.

Ihmiskunnalla onkin paljon ratkaistavaa, ongelmat ja epäkohdat eivät lopu kesken. Aate on kuitenkin se voima, joka vie yhteisöjä eteenpäin. Aatteellisen toiminnan ylläpitäminen on kansakuntien, puolueiden, liittojen ja yhdistysten sisäinen voimanlähde, yhteisten näkemysten löytämistä ja pyrkimys kohti ratkaisua

Mitä Mediaunionin, aatteellisen yhteisön, sitten pitäisi ratkaista tai mihin pyrkiä? Meidän roolimme on kaventunut, emme ole enää ammattiliitto, emme neuvottele työehtosopimuksista emmekä suoraan pysty vaikuttamaan työelämän olosuhteisiin. Vaan mitäpä siitä. Meillä on edelleen yhteinen aate, jonka pohjalta voimme harrastaa aatteellista toimintaa. Kuten sääntöihimme on kirjattu: Yhdistyksen tarkoituksena on tukea aatteellisesti ja toiminnallisesti jäsentemme …ammatillista yhteenkuuluvuutta, yhteistoimintaa ja virkistäytymistä…”.

Sääntöjen luku jatkuu: “…sekä edistää viestintäalan tunnettuutta ja sillä työskentelevien toimihenkilöiden edunvalvontaa, ammatillista järjestäytymistä ja kouluttautumista.”  Tätä sääntöjen kohtaa on toteutettu tukemalla entisiä jäsenyhdistyksiämme, jotka nyt ammattiliitto Pron jäseninä ylläpitävät ammatillista edunvalvontaa.

Voimmeko jatkossa kenties tehdä enemmän? Onko se tarpeen, vai pitäisikö tämä sääntökohta arvioida uudelleen? Ensi kevään yhdistyskokous päättänee, miten jatkossa toimitaan.

Vesa Salmi

Mitä väliä on, mitkä aatteet USA:ssa nyt vallitsevat? Voimme tulkita maailman menevän aatteellisesti hieman helpommin kohti yhteisiä, globaaleja ratkaisuja tai sitten saamme seurata kansakunnan itsekkäitä aatteellisia etuja ajavaa käytöstä. Aate ja aatteellisuus eivät aina ole vain positiivisia.

Oli vaalitulos Atlantin takana mikä vain, meillä on silti kohta joulu. Itse kullakin on mahdollista ottaa hetken hengähdystauko menoistaan, työstä, harrastuksista ja poliittisesta maailman tilanteesta. Paneudutaan joulurauhan aikana arvojen vaalimiseen, mitä ikinä ne sitten itse kullekin ovat.

Hyvää ja Rauhallista joulun odotusta koko porukalle!

Vesku
Yhdistysfaktori Vesa Salmi, puh. 050 467 9577
info@mediaunioni.fi

 

“Ongelmia joita kohtaamme tänään, ei voida ratkaista samalla ajattelun tasolla jolla ne ovat syntyneet.”
– Albert Einstein –

Takana loistava tulevaisuus

Printin taival tuntuu tänään olevan yhtä tuskaa. Tulevaisuutta ei ole. Tai jos on, niin siinä ei ole juuri kehumista.

Mutta kun kääntää katseen menneeseen, näkee loistetta. Vielä neljännesvuosisata sitten printin kasvu ja kannattavuus Suomessa olivat hyvät. Vienti veti, ja asiakkaita löytyi kaikista ilmansuunnista. Edessä olevat uhkakuvat oli toki jo tunnistettu.

Suomi kehityksen veturina

Toimialan kyljessä kehittyi hämmästyttävän monimuotoinen tukialojen teollisuus. Suomi oli eräillä osa-alueilla jopa maailmanlaajuisesti johtavia tieto- ja graafisen tekniikan yhdistäviä maita. Näistä asioista ei ole turhan paljon elämöity. Nyt elämöidään.

Ehkä keskeisin kehitystyötä stimuloiva hanke oli Sitran tukema CGP-projekti (Computer Graphic Project), jossa painoteollisuuteen sovellettiin automaattista tietojenkäsittelyä (ATK, kuten asia tuolloin ilmaistiin). Teknillisen korkeakoulun tietojenkäsittelyn professori Hans Andersin kokosi 1970-luvun alussa joukon lahjakkaita teekkareita projektiryhmäksi, joka kehitti latomojen rivitys- ja tavutusalgoritmeja. Tänään se tuntuu triviaalilta, mutta oli silloin maailmalla uutta.

Projektin tulokset kaupallistettiin perustamalla Sitran myötävaikutuksella Typlan-niminen yritys. Typlan jatkoi kehitystyötä liittämällä mukaan mm. digitaalista kuvankäsittelyä ja rakentamalla kokonaisvaltaisia sanomalehtien sivunvalmistusjärjestelmiä. Yritys oli vuosia Pohjoismaiden johtava sanomalehtijärjestelmien valmistaja. Typlan hiipui 2000-luvun alussa sen jälkeen, kun se oli myyty Nokialle, joka sittemmin keskitti kehitystyönsä matkapuhelimiin.

Prepress valtaa alaa

Typlanin vanavedessä syntyi joukko muita media-alan prepressyrityksiä, kuten Grafimedia, Anygraaf, Unda ja oululainen Systepo. Ne valtasivat osuutensa toimialan kotimarkkinoista, mutta myös vientimarkkinoista. VTT:n graafisessa laboratoriossa kehitettiin yhdessä somerniemeläisen Amanita kustantamon kanssa kuva-arkisto Finsca. Samainen VTT/gra rakensi KTA Datan kanssa Pagevision etävedosjärjestelmän. Finscaa myytiin kymmenille arkistoille ja Pagevisionia lähes 200 yksikköä moneen maahan.

VTT/gra ja KTA Data kehittivät yhdessä myös painokoneeseen levyskanneria, mittauspalkin värinsäätöä ja muuta painokoneautomaatiota. Varkautelaisella Altim Controlilla oli painokoneen ohjausjärjestelmä Printa ja muuta painokoneautomaatiota, kuten värinpidon suljettu säätö ja kokonaisautomaatio rullapukkitasolle. Tässäkin kehitystyössä eräänä kumppanina oli VTT/gra.

Painokoneautomaatiota

Teknillisessä korkeakoulussa kehitettiin Lyyti-nimistä lasertulostinta painokoneen levynvalmistukseen. Wärtsilä rakensi toimivan syväpainokoneen, jossa tärkeä oivallus oli sähköinen valta-akseli. Tuotekehitys lopetettiin, kun katsottiin, että pitkällä aikavälillä syväpainolla ei ole tulevaisuutta. Yksi setelipainokone valmistui, mutta senkin kehitystyö lopetettiin. VTT/gra rakensi Print Sim -painokonesimulaattorin painajien koulutukseen.

Nämä kaikki olivat kunnianhimoisia projekteja, joilla tähdättiin kansainvälisille markkinoille. Kaupallistakin menestystä saavutettiin mukavasti, mutta se ei kantanut enää 2000-luvulla. Lasertulostimen prototyyppi ja Unda myytiin korkean teknologian yrityksille, kumpikin tiettävästi hyvään hintaan.

Koulutusvientiä

Suomalainen graafisen tekniikan osaaminen oli laajasti arvostettua ja niin korkeatasoista, että Tukholman teknillisen korkeakoulun KTH:n ensimmäiset graafisen tekniikan professorit palkattiin Suomesta. Pohjoismaisista sanomalehtiteknisistä tutkimusrahoista huomattava osa myönnettiin Suomeen. Tämä aiheutti närää muissa Pohjoismaissa, mutta suomalaisten tutkimussuunnitelmat olivat hyvin usein muita kiinnostavammat.

Tietynlainen huippu saavutettiin vuosituhannen vaihteessa, kun Englannin teollisuusministeriö myönsi Pindar nimiselle yritykselle maan innovaatiopalkinnon. Perusteena oli, että yritys oli ottanut käyttöönsä innovatiivista tuotantotekniikkaa puhelinluettelojen keltaisten sivujen taitossa. Keltaisilla sivuilla julkaistiin yritysten yhteys- ja muita tietoja yksi- tai monipalstaisissa laatikoissa. Yhden luettelon manuaaliseen taittoon kului viikkoja, mutta tietämystekniikkaan perustuva järjestelmä selviytyi tehtävästä parissa päivässä. Pindarissa valmistettiin saarivaltakunnan kaikki puhelinluettelot, joten hyöty oli todella suuri.

Järjestelmän kehitti VTT/gra yhteistyössä turkulaisen Polytypoksen ja Nokian graafisten järjestelmien kanssa. Nyt puhelinluetteloita ei oikeastaan enää paineta, mutta sen ajan suomalaisessa kehittämistyössä se oli eräänlainen kruununjalokivi.

Huippu taittuu

Nyt tämä takavuosien huippuosaaminen on pääosin kadonnut. On kyseenalaista, olisiko vastaava asetelma synnytettävissä uudelleen. Se tuskin on mahdollista nykymenolla, jossa tutkimus- ja koulutusrahoitusta on leikattu tuntuvasti. Jäljelle jääneillä yritystuilla ei tätä osaamista luoda. Ei luotu neljännesvuosisatakaan sitten. Tutkimusrahoittajat, lähinnä Sitra, Tekes ja Suomen Akatemia, olivat edellä kuvattua tuotekehitystä stimuloineet organisaatiot. ”Ennen oli paremmin” on usein sanottu. Niin on pakko sanoa nytkin, valitettavasti.

Teksti Pekka Salmén ja Timo Siivonen
PS. Edellä olevien tietojen kokoamiseen on saatu merkittävää apua useilta nykyisiltä ja entisiltä tekijöiltä. Heille suuret kiitokset historian lehtien havistelusta.