Tuottaako innovaatiokilpailu innovaatioita?

Viestintäalan tutkimussäätiön kolmas Think Ink -innovaatiokilpailu on käynnissä ja kahdeksan ideaa valittu jatkokehitysvaiheeseen.

Syksyllä pitäisi tekijöillä olla valmiit demonstraatiot ja liiketoimintamallit valmiina, joista sitten valitaan palkittavat innovaatiot tai sitä kohti uskottavasti edenneet kilpailutyöt. Matkan varrella tulee miettineeksi, onko innovaatiokilpailu oikea tapa tuottaa todellisia innovaatiota vai pitäisikö niiden syntyä jollakin muulla tavalla.

Mikä on innovaatio?

Monesti koko termistä puhutaan varsin epämääräisesti. Innovaatio on kaupallistettu idea. Matka ideasta innovaatioksi on pitkä, jos lähdetään liikkeelle alkutekijöistä. Siksi innovaatiokilpailussakin päädytään jatkoon pääsevien kanssa monesti siihen, että jotain täytyy jo olla olemassa, josta ponnistaa eteenpäin. Muutoin ei uskottavasti pysty keväällä perustelemaan, että syksyllä on valmista.

Missä innovaatioita syntyy?

Suurin osa innovaatioista syntyy yrityksissä omien palveluiden, tuotteiden tai toiminnan kehittämiseksi. Ne voivat perustua systemaattiseen kehitystyöhön tai niin kutsuttuihin arjen innovaatioihin, joilla parannetaan markkina-asemaa, tuottavuutta tai työelämää. Tällaisestakin voi kehkeytyä merkittävä asia, jos esimerkiksi kumppani, jota tarvitaan uuden asian toteuttamiseen, huomaa samaa asiaa tarvittavan laajemminkin ja parhaassa tapauksessa kehittää kansainvälisesti menestyvän vientituotteen.

Toinen tie on lähteä liikkeelle täysin uudesta ideasta, kehitellä sitä alustavasti esimerkiksi korkeakoulujen ja start-up yhteisöjen suojissa ja perustaa oma yritys. Tällä tavalla ovat monet erityisesti internet- ja mobiiliteknologiaa hyödyntäneet yritykset toimineet, koska palveluita ei yksinkertaisesti ole voinut aikaisemmin toteuttaa. On hienoa, että luodaan aivan uutta liiketoimintaa, mutta tie menestykseen ja kasvuun vaatii kovaa työtä ja tuntuvasti rahoitusta.

Miten Think Ink -kilpailu on pärjännyt?

Ensimmäinen kilpailukierros keskittyi painamista hyödyntäviin innovaatioihin. Voittajaksi selviytyi Painettu pelto, jonka ideana on kylvää ja lannoittaa pelto painotekniikkaa hyödyntäen. Siemenet ja lannoite painetaan biohajoavalle kalvolle, joka levitetään kasvualustalle. Idea oli kunnianhimoinen, mutta toteutus osoittautui odotettua vaikeammaksi. Muun muassa kasvuolosuhteiden vaihtelu tuo haastetta. Kaupallista menestystä ei siis vielä ole tullut.

Palkinnoille pääsivät myös Kinected Stories -lastenkirja, johon on kytketty eleohjattava animaatio ja Stafix, jonka tavoitteena oli kehittää digipainettava, staattisella sähköllä varattu kalvo esimerkiksi mainontatarkoituksiin. Lastenkirja odottaa teknologian kehittymistä, mutta Stafix on saanut oman tuotteensa markkinoille eli innovaatio syntyi.

Toisella kilpailukierroksella, joka päättyi 2014, voittajaksi pääsi Linda Liukas Hello Ruby -konseptillaan. Kirjan tarkoitus on saada pikkulapset ymmärtämään tietokoneohjelman tekemisen vaatimaa loogista ajattelua. Tästä on syntynyt todellinen innovaatio. Kirja on julkaistu yli 10 maassa. Suomessa Kustannusosakeyhtiö Otava on ottanut kirjasta jo yhdeksän painosta. Nyt on käynnissä kirjaan liittyvien sovellusten kehittäminen, joissa voidaan laajentaa ja rikastaa oppimiskokemusta. Liukas itse toteaa, että vuosi palkinnon voittamisen jälkeen on ollut satumainen.

Muut palkinnonsaajat olivat mediasisältöjä analysoiva Flipside, joka on suunnanmuutoksen jälkeen vielä työn alla ja valokuvien syväysohjelma ja tapahtumasovellus Tailorframe, josta myös on kehkeytynyt kaupallinen palvelu ja oikea innovaatio. Palvelua edelleen kehitettäessä syntyi myös keksintö, jolle on haettu kansainvälistä patenttia.

Mitä olemme oppineet?

Think Ink -kilpailulla on ainakin pystytty edistämään kaupallisten menestystarinoiden syntyä. Ideat, jotka ovat menestyneet tässä suhteellisen lyhyessä ajassa, ovat perustuneet olemassa olevan osaamisen uudenlaiseen soveltamiseen tai niitä on jo ennen kilpailua työstetty. Tässä mielessä pitäisi ehkä enemmänkin puhua innovaatioaihioista kuin ideoista. Myös tiimeillä ja yksilöillä niiden takana on erittäin suuri merkitys.

Mitä odotamme ensi syksyllä saavamme?

Kahdeksan ideaa on valittu jatkojalostukseen ja lokakuussa valitaan taas voittajat. Joukossa on potentiaalia synnyttää menestystarinoita, mutta lähes kaikissa tarvitaan asiakaspilottien tekemistä, jotta tämä potentiaali pystytään osoittamaan. Edessä on työteliäs viisi kuukautta. Mediapäivällä 16.11.2016 sitten taas nähdään, onko uusia innovaatioita syntynyt tai syntymässä. Pysykää kuulolla.

Helene Juhola, Viestintäalan tutkimussäätiön asiamies
Helene Juhola, Viestintäalan tutkimussäätiön asiamies

Helene Juhola on viestintäalan innovaatiotoiminnan promoottori sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Hän on toiminut VTT:llä media-alueen tutkimuspäällikkönä, Viestinnän Keskusliiton kehitysjohtajana ja vuoden 2015 alusta Viestintäalan tutkimussäätiön asiamiehenä.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s