Kultainen Kuokka -mainoskilpailu käynnissä

Maaseudun Tulevaisuuden 100-vuotisjuhlan kunniaksi Viestilehdet Oy käynnistää Kultainen Kuokka -nimisen mainoskilpailun. Kilpailun tarkoitus on kehittää suomalaiseen maaseutuun liittyvää mainontaa sekä alan yritysten toimintaa ja tuotteiden markkinointia.

”Suomalaisen maaseudun osaamisen ja tuotannon tuotteistaminen todellisiksi menestystuotteiksi odottaa yhä toteuttajaansa. Suomalaiset ovat tekijäkansaa, mutta nyt tarvitaan myös niitä, jotka myyvät valmiin menestystuotteen sitä haluavalle asiakkaalle”, pohjustaa Viestilehtien markkinointijohtaja Olli Kantola.

Kilpailun ideana on löytää nykypäivän kekseliäs Jussi, joka saa maan ideat tuottamaan. Kisassa on kolme kategoriaa. Nuorille on oma Maaseudun Tulevaisuus -sarja, jossa etsitään uusia kykyjä ja oivalluksia. Tässä kategoriassa luonnos ja idean kuvaus ovat riittäviä. Broadsheet-mestarin palkinnon vie puolestaan paras Maaseudun Tulevaisuuden printtilehden sivuilla julkaistu mainos. Kolmanteen eli Grand Prix -sarjaan voivat osallistua kaikki maaseutuaiheiset printtimainokset mistä tahansa lehdestä. Myös kahden muun sarjan voittajat osallistuvat GP-sarjaan.

Voittajat palkitaan Kuokka Gaalassa Helsingissä syyskuun 29. päivä. Grand Prix -sarjan voittaja saa suomalaisen sitkeyden ja sisun symbolina suokuokan. Gaalassa jaetaan myös erikoispalkintoja.

Lue lisätietoja >>

Mutkien takana

Uteliaisuus on kuin sisäinen ääni, joka käskee kurkistamaan seuraavan mutkan taakse. Tämä Luojan luoma geeni istuu matkailevissa karavaanareissa ja vapauttaa heidät lajin hurmokseen, seikkailuihin ja kömmähdyksiin.

Faktori-lehdessä pakinoiva Seppo Parkkonen on kurkistanut mutkien taakse ja löytänyt sieltä hauskoja tilanteita. Elävien tarinoiden kautta hän innostaa ja rohkaisee suomalaisia karavaanareita etelän reiteille.

 Seppo Parkkonen: Mitä seuraavan mutkan takaa löytyy? Mediapinta 2016. ISBN 978-952-235-983-4. 100 s.

Seppo Parkkonen: Mitä seuraavan mutkan takaa löytyy? Mediapinta 2016. ISBN 978-952-235-983-4. 100 s.

Pro Seniorit ry:n puheenjohtajaksi Esko Ekfors

Pro senioreiden 10-vuotisjuhlakokous pidettiin 11. huhtikuuta Kirkkonummen Majvikissa.

Paikalla oli 142 yhdistyksen jäsentä. Pro Seniorit on Ammattiliitto Pron suurin valtakunnallinen jäsenyhdistys, jossa on noin 24 000 jäsentä. Yhdistyksellä on 12 kerhoa ympäri maan.

Yhdistyksen jäsenten edunvalvonta hoituu pitkälti Eläkkeensaajien Keskusliiton EKL:n kautta, jonka jäsen Pron Seniorit on. Vuosikokous oli yhdistyksen historian kymmenes ja yhdistysten kerhojen kutsumat jäsenet lähtivät kokouksen jälkeen juhlaristeilylle Tallinnaan.

Avauspuheessaan puheenjohtajuudesta luopuva Markku Pynnönen kertasi yhdistyksen historiaa. Sen jälkeen hän puhui eläkeläisten asemasta: palkkaindeksin mukaiset korotukset myös eläkkeisiin, indeksikorotuksella lasketun eläkkeisiin käytettävä rahamäärä pitäisi jakaa sekalinjaperiaatteella eli ei kaikille x prosenttia, eläkkeitten verotus pitäisi olla työtuloon verrattava. Näillä toimenpiteillä lisättäisiin yhteiskunnan verotuloja ja pienennettäisiin yhteiskunnan maksamien tukien määrää.

Kokouksessa oli paikalla vain eläkeläisiä ja ikäjakauma oli melko suuri. Suurinta arvostelua aiheuttivat tilinpäätöksessä matkakulut, niissä kilomerikorvaukset, jotka olivat yhteensä vajaat 10 000 € (hallituksessa 7+1, joka kokoontui 11 kertaa). Tilikauden kulut olivat noin 57 000 € ja vastaavasti tulot 67 000 €. Taseen loppusumma oli noin 78 000 €.

Yhdistyksen säännöt mahdollistavat, että koko hallitus voi vaihtua joka vuosi. Tein siksi sääntömuutosesityksen, jossa hallitukseen valittaisiin vain erovuoroisten tilalle uudet edustajat (kuten myös MDU:ssa tapahtuu). Sääntömuutos meni uuden hallituksen harkittavaksi.

Puheenjohtajaksi valittiin oululainen eläkeläisrakennusmestari Esko Ekfors. Kokouksen päätteeksi uusi puheenjohtaja piti linjapuheensa. Teksti Pekka Teinilä

 

Mitä on seuraavan mutkan takana?

Otsikko liittyy caravan-matkailuun, mutta aloitan ihan alusta. Oli vuosi 1965, jolloin keskikoulua oli käymättä enää 5. luokka. Suunnittelin tulevaisuutta, ammatinvalintaa ja rakkausasioita.

Naapurin Markulla oli mukavia muistoja metsätyöleiristä Lapista. Erityisen mukavalta tuntui se, että sinä kesänä oli tienannut hyvin, jos oli ollut ahkera. Työleirin järjestäjinä olivat Metsähallitus ja Kristillinen ylioppilasliitto. Tein hakemuksen luokkakaverini Pentin kanssa.

Pentti kelpuutettiin heti, mutta minä olin liian nuori ja se herätti epäilyksen fyysisestä jaksamisestani. Vastasin kyselyyn, että olen Kauhavan mestari hiihdossa ja edustin Etelä-Pohjanmaata C-juniorina Vierumäen jääkiekkoleirillä. Vastauksena sain tervetulotoivotuksen.

Camping Suomi Villagen portti Espanjan Mijaksessa.
Camping Suomi Villagen portti Espanjan Mijaksessa.

Kirjantekoa pitkän kaavan mukaan

Kaksi kuukautta riehuimme Savukosken Tulppion maisemissa metsää istuttamassa. Aluksi tehtiin hommia päiväpalkalla. Taitojen lisääntyessä pääsimme ahneuden valtaan, urakkahommiin. Työpäivät pitenivät, rahan himo kasvoi ja kunto tietenkin nousi. Työmaalle oli noin 10 kilometriin kävely tiettömiä, kreppipaperein merkittyjä reittejä pitkin.

Metsätyökokemuksesta on jo 51 vuotta. Se on edelleen mielessäni, sillä siitä olen ammentanut kirjoitushulluuteni. Toki hulluus puhkesi pintaan vasta saavuttaessani 50 vuoden ”korkean” iän.

Paperin raaka-aine, kuitupuu, tarvitsee kasvaakseen käyttötarkoitukseensa vähintään 40 vuotta ja pohjoisessa 50 vuotta. Tarvittava aika on kulunut kirjan paperiksi kasvuun, ja siinä välissä olen tutustunut 47 vuotta kirjan tekniseen tekemiseen. Täydentääkseni suoritusta koko ketjun osalta olen osallistunut useina vuosina kesäyliopiston järjestämiin kursseihin, kirjoittamisen työpajoihin.

Vuonna 2012 selvisin melkein terveenä vanhuuseläkkeelle ja saman tien aloitin matkailuaiheisten novellien kirjoittelun. Olimme kesälomilla kierrelleet matkailuautolla pitkin Keski-Eurooppaa, ja muistiinpanoja päiväkirjoissa oli jo yli kymmeneltä vuodelta. Lisää oli tulossa. Vuoden 2012 jälkeen tyyliin tuli muutos, sillä olen jämähtänyt talvehtijaksi Espanjan lämpöön ja nuuskimisvauhti on hidastunut, mutta ei loppunut.

Kirja on kansissa

Tamperelainen Mediapinta Oy lähti kanssani yhteistyöhön ja laittoi kirjaan oman logonsa kustantajana. Se on siinä! Toivon, että tarinani kiinnostavat lukijoita, ja että kirjoja voitaisiin painaa riittävästi, jotta saisin omat pois ja mielenrauhan urakastani. Jos oikein hyvin käy, niin teen toisenkin, sillä tarinoita riittää. Seppo Parkkonen

 

Kohti kesää

Yhdistyksemme kolmas yhdistyskokous pidettiin Jyväskylässä 9.4. Tulin valituksi uudeksi puheenjohtajaksi – siitä kiitokset kaikille valintaani tukeneille! Toivon myös, ettei valintani tule vaikeuttamaan yhteistyötämme yhdistyksessä.

Järjestämme jatkossakin erilaisia jäsentapahtumia ja tarjoamme jäsenillemme myös uudenlaista palvelua: kokouksessa päätettiin antaa hallitukselle valtuudet palkata osa-aikainen ”Toimistofaktori”, jonka yhtenä tehtävänä on kehittää jäsenpalvelua. Toimen hakuilmoitus löytyy lehdestä ja nettisivuiltamme.

Kaikan kaikkiaan kokous sujui jouhevasti. Jatkossa pääsemme toivottavasti hieman nopeampaan kokouksen läpivientiin, siinä hallituksella on yksi kehittämiskohde.

Osallistuin myös Pro Senioreiden vuosikokoukseen 10-vuotisjuhlan merkeissä. Melkoisen paljon samoja ongelmia on myös siellä. Kokous venyi melkoiseksi maratoniksi lähinnä äänestysten vuoksi, mutta päätökset saatiin sielläkin tehdyksi ja muutoksia hallintoon.

Seuraava yhteinen tapahtumamme on Drupa-messumatka. Matkalle on lähdössä 12 jäsentämme. Toivotan heille hyvää ja antoisaa messumatkaa. Kaikille jäsenillemme perheineen toivotan hyvää kesäaikaa. Muistakaahan ladata akkuja syksyn koitoksia varten. Käykää tutustumassa tuleviin tapahtumiin nettisivuillamme.

Pekka Teinilä
pp.teinila@gmail.com p. 050 553 2508

 

Tuottaako innovaatiokilpailu innovaatioita?

Viestintäalan tutkimussäätiön kolmas Think Ink -innovaatiokilpailu on käynnissä ja kahdeksan ideaa valittu jatkokehitysvaiheeseen.

Syksyllä pitäisi tekijöillä olla valmiit demonstraatiot ja liiketoimintamallit valmiina, joista sitten valitaan palkittavat innovaatiot tai sitä kohti uskottavasti edenneet kilpailutyöt. Matkan varrella tulee miettineeksi, onko innovaatiokilpailu oikea tapa tuottaa todellisia innovaatiota vai pitäisikö niiden syntyä jollakin muulla tavalla.

Mikä on innovaatio?

Monesti koko termistä puhutaan varsin epämääräisesti. Innovaatio on kaupallistettu idea. Matka ideasta innovaatioksi on pitkä, jos lähdetään liikkeelle alkutekijöistä. Siksi innovaatiokilpailussakin päädytään jatkoon pääsevien kanssa monesti siihen, että jotain täytyy jo olla olemassa, josta ponnistaa eteenpäin. Muutoin ei uskottavasti pysty keväällä perustelemaan, että syksyllä on valmista.

Missä innovaatioita syntyy?

Suurin osa innovaatioista syntyy yrityksissä omien palveluiden, tuotteiden tai toiminnan kehittämiseksi. Ne voivat perustua systemaattiseen kehitystyöhön tai niin kutsuttuihin arjen innovaatioihin, joilla parannetaan markkina-asemaa, tuottavuutta tai työelämää. Tällaisestakin voi kehkeytyä merkittävä asia, jos esimerkiksi kumppani, jota tarvitaan uuden asian toteuttamiseen, huomaa samaa asiaa tarvittavan laajemminkin ja parhaassa tapauksessa kehittää kansainvälisesti menestyvän vientituotteen.

Toinen tie on lähteä liikkeelle täysin uudesta ideasta, kehitellä sitä alustavasti esimerkiksi korkeakoulujen ja start-up yhteisöjen suojissa ja perustaa oma yritys. Tällä tavalla ovat monet erityisesti internet- ja mobiiliteknologiaa hyödyntäneet yritykset toimineet, koska palveluita ei yksinkertaisesti ole voinut aikaisemmin toteuttaa. On hienoa, että luodaan aivan uutta liiketoimintaa, mutta tie menestykseen ja kasvuun vaatii kovaa työtä ja tuntuvasti rahoitusta.

Miten Think Ink -kilpailu on pärjännyt?

Ensimmäinen kilpailukierros keskittyi painamista hyödyntäviin innovaatioihin. Voittajaksi selviytyi Painettu pelto, jonka ideana on kylvää ja lannoittaa pelto painotekniikkaa hyödyntäen. Siemenet ja lannoite painetaan biohajoavalle kalvolle, joka levitetään kasvualustalle. Idea oli kunnianhimoinen, mutta toteutus osoittautui odotettua vaikeammaksi. Muun muassa kasvuolosuhteiden vaihtelu tuo haastetta. Kaupallista menestystä ei siis vielä ole tullut.

Palkinnoille pääsivät myös Kinected Stories -lastenkirja, johon on kytketty eleohjattava animaatio ja Stafix, jonka tavoitteena oli kehittää digipainettava, staattisella sähköllä varattu kalvo esimerkiksi mainontatarkoituksiin. Lastenkirja odottaa teknologian kehittymistä, mutta Stafix on saanut oman tuotteensa markkinoille eli innovaatio syntyi.

Toisella kilpailukierroksella, joka päättyi 2014, voittajaksi pääsi Linda Liukas Hello Ruby -konseptillaan. Kirjan tarkoitus on saada pikkulapset ymmärtämään tietokoneohjelman tekemisen vaatimaa loogista ajattelua. Tästä on syntynyt todellinen innovaatio. Kirja on julkaistu yli 10 maassa. Suomessa Kustannusosakeyhtiö Otava on ottanut kirjasta jo yhdeksän painosta. Nyt on käynnissä kirjaan liittyvien sovellusten kehittäminen, joissa voidaan laajentaa ja rikastaa oppimiskokemusta. Liukas itse toteaa, että vuosi palkinnon voittamisen jälkeen on ollut satumainen.

Muut palkinnonsaajat olivat mediasisältöjä analysoiva Flipside, joka on suunnanmuutoksen jälkeen vielä työn alla ja valokuvien syväysohjelma ja tapahtumasovellus Tailorframe, josta myös on kehkeytynyt kaupallinen palvelu ja oikea innovaatio. Palvelua edelleen kehitettäessä syntyi myös keksintö, jolle on haettu kansainvälistä patenttia.

Mitä olemme oppineet?

Think Ink -kilpailulla on ainakin pystytty edistämään kaupallisten menestystarinoiden syntyä. Ideat, jotka ovat menestyneet tässä suhteellisen lyhyessä ajassa, ovat perustuneet olemassa olevan osaamisen uudenlaiseen soveltamiseen tai niitä on jo ennen kilpailua työstetty. Tässä mielessä pitäisi ehkä enemmänkin puhua innovaatioaihioista kuin ideoista. Myös tiimeillä ja yksilöillä niiden takana on erittäin suuri merkitys.

Mitä odotamme ensi syksyllä saavamme?

Kahdeksan ideaa on valittu jatkojalostukseen ja lokakuussa valitaan taas voittajat. Joukossa on potentiaalia synnyttää menestystarinoita, mutta lähes kaikissa tarvitaan asiakaspilottien tekemistä, jotta tämä potentiaali pystytään osoittamaan. Edessä on työteliäs viisi kuukautta. Mediapäivällä 16.11.2016 sitten taas nähdään, onko uusia innovaatioita syntynyt tai syntymässä. Pysykää kuulolla.

Helene Juhola, Viestintäalan tutkimussäätiön asiamies
Helene Juhola, Viestintäalan tutkimussäätiön asiamies

Helene Juhola on viestintäalan innovaatiotoiminnan promoottori sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Hän on toiminut VTT:llä media-alueen tutkimuspäällikkönä, Viestinnän Keskusliiton kehitysjohtajana ja vuoden 2015 alusta Viestintäalan tutkimussäätiön asiamiehenä.

 

Puhtikaura on Vuoden Suomalainen Elintarvike 2016

Viipurilaisen Kotileipomon Puhtikaura-kaurapuuteri on valittu Vuoden parhaaksi suomalaiseksi elintarvikkeeksi.  Tuote on Vääksyssä toimivan, 16 henkeä työllistävän ,  leipomon keksintö, eräänlainen ”juotava kaurapuuro”. Sitä voi nauttia aamu- ja välipalana tai käyttää erilaisissa juomissa ja smoothieissa. Puhtikaura toimii myös palauttavana juomana treenien jälkeen.

_DSC3470puhti

Puhtikaura on kauran ytimestä valmistettua erittäin hienojakoista jauhetta. Se sekoitetaan nesteeseen, jolloin siitä tulee tasaista ja juotavaksi sopivaa. Idea tuotteelle lähti leipurien varhaisista ja kiireisistä aamuista.

– Ryhdyimme miettimään, että mistä löytyisi todella nopea, ravitseva ja herkullinen aamupala, jolla jaksaisi pitkälle päivään, kertoo idean isä, Viipurilaisen kotileipomon toimitusjohtaja ja yrittäjä Teppo Ylä-Hemmilä.

Periaatteessa hienojakoista ja ravitsevaa kaurapuuteria on valmistettu jo pitkään. Viipurilainen Kotileipomo ja Jalasjärvellä toimiva Taivalkosken mylly ryhtyivät yhdessä kehittämään siitä kuluttajille sopivaa vaihtoehtoa noin vuosi sitten. Mukana kehittämisessä olivat myös suomalaiset viljelijät.  Puhtikaura jatkaa suomalaisten kaurainnovaatioiden menestystarinaa. Finalistit valinnut kilpailuraati kehui erityisesti suomalaisen kauran innovatiivista käyttöä ja Puhtikauran monikäyttöisyyttä.

Koko perheen uudenlainen välipalan täydentäjä tai treenaajan kotimainen vaihtoehto ravintolisille. Upeimmillaan juomissa, smoothieissa ja juotavana puurona. Kokonaisuuden kruunaa kaunis pakkaus, palkintoperusteluissa sanotaan.

– Puhtikaura tarjoaa täysin uudenlaisen tavan käyttää kauraa helposti ja nopeasti. Uskomme, että tuotteella on potentiaalia niin Suomen markkinoilla kuin ulkomaillakin. Ryhdymme jo kesän aluksi tarkemmin selvittämään Puhtikauran maailmalle viemistä, Ylä-Hemmilä iloitsee.

Vuodesta 1988 lähtien järjestetty Vuoden Suomalainen Elintarvike -kilpailu palkitsee suomalaisen elintarviketeollisuuden parhaita uutuustuotteita. Kilpailuun voivat osallistua kaikki Suomessa kehitetyt ja valmistetut vähittäiskauppatuotteet, jotka ovat tulleet myyntiin edellisen vuoden aikana. Kilpailun voittaja valittiin viidestä finalistista yleisöäänestyksellä huhtikuussa 2016. Kilpailun järjestää Elintarviketeollisuusliitto.

http://www.puhtikaura.fi

Viestinnän Keskusliiton toimitusjohtaja vaihtuu

Tehtävään vuosi sitten valittu Jukka Viitasaari on irtisanoutunut 15.5.2016 lähtien. Sanomalehtien Liiton liittojohtaja Jukka Holmberg hoitaa tehtävää toistaiseksi vt. toimitusjohtajana.

Viitasaari aikoo tulevaisuudessa panostaa digitaaliteknologiaan perustuvien palvelujen kehittämiseen yrittäjäpohjalta. Hän on yksi suomalaisen digitaalisen median pioneereista. Holmberg toimi myös vuosi sitten Viestinnän Keskusliiton vt. toimitusjohtajana ennen Viitasaaren aloittamista tehtävässä. Viestinnän Keskusliiton hallituksen puheenjohtajan, Keskisuomalainen Oyj:n konsernijohtajan Vesa-Pekka Kangaskorven mukaan uuden toimitusjohtajan valintaa ei kiirehditä, vaan Holmberg hoitaa tehtävää toistaiseksi oman toimensa ohella.

Viestinnän Keskusliitto valvoo yksityisten media- ja painoyritysten etua työmarkkinoilla ja lainsäädännössä. Liiton jäsenyritykset edistävät sananvapautta, kotimaista kulttuuria ja demokratiaa tuottamalla suomalaisille laadukkaita mediatuotteita ja -palveluja. Liiton jäsenjärjestöjä ovat Aikakauslehtien liitto, Graafinen Teollisuus, Sanomalehtien Liitto ja Suomen Kustannusyhdistys.

Lisätietoja:
Vesa-Pekka Kangaskorpi, p. 050 68833
Hallituksen puheenjohtaja
Viestinnän Keskusliitto

Tunnelmamuotoilu

Hyvä tunnelma lisää luovuutta, tehokkuutta ja tuottavuutta. Se sitouttaa, auttaa oppimaan nopeammin ja tekemään parempia päätöksiä. Hyvästä tunnelmasta hyötyvät kaikki – niin asiakkaat, työntekijät kuin yrityksen johto. Tulevaisuuden menestyjät osaavat luoda ja johtaa kokemuksia ja tunnelmaa sekä tehdä itsestään kiinnostavia uudella tavalla.

Kirjassa käsitellään, miten luoda kokemuksia ja johtaa tunnelmaa erilaisin keinoin kaikissa kohtaamisissa. Kirjassa yhdistellään oppeja aivotutkimuksista, vuorovaikuttamisesta sekä komiikan ja elokuvien maailmasta.

 

Marjo Rantanen: Tunnelmamuotoilu. Talentum 2016. ISBN: 978–952-14-2788-6. 193s.
Marjo Rantanen: Tunnelmamuotoilu. Talentum 2016. ISBN: 978–952-14-2788-6. 193s.