Työryhmä ratkaisee

”Gutenbergin aikakausi on ohi” – lainatakseni Tapani Ruokasen toteamusta Helsingin Graafisen Klubin 90-vuotisjuhlien juhlapuheessa. Mitä sitten tilalle?

Liikenne- ja viestintäministeriön asettama työryhmä pohti viestintäalalle ratkaisuja tähän tilanteeseen. Mitä työryhmä sitten ehdotti? Ehdotukset koskivat pääsääntöisesti digitaalisen median kehittämistä ja sen aseman varmistamista toimintatapana. Gutenbergiläisyydestä ei ollut mainintaa, vaan arvonlisäveroa ehdotettiin pudotettavan digitaalisilta palveluilta samaan tapaan kuin painetuilla tuotteilla eli 24 prosentista 10 prosenttiin. Tämä ehkä nopeuttaa painettujen tuotteiden alasajoa entisestään.

Yleisradion asemaa haluttiin muuttaa enemmän osto- ja jakeluorganisaatioksi, jolloin omaa tuotantoa olisi vähennettävä. Postin asema jakelussa pitäisi turvata monipuolistamalla jaettavaa. Lisäksi kaivattiin valtion tukea alan voimakkaan muutoksen ylimenokauden helpottamiseksi. Ehdotettiin myös mainonnan ja markkinoinnin sääntelyn muuttamista itsesäätelyn suuntaan. Haluttiin tekijänoikeuksien laajempaa ja vapaampaa käyttöä sekä koulutuksen supistamista ja sisällöltään tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi.

Työryhmän ehdotukset eivät sisältäneet mitään merkittävää ideaa alamme tulevaisuuden pelastamiseksi. Pitäydyttiin turvallisesti digitaalisessa maailmassa tai uuden bisneksen luomisessa.

Painamisen on haettava itse tulevaisuutensa ja toimintaympäristönsä. Väite, että painaminen ei koskaan lopu, pitää paikkansa. Painopistealue lehtien ja kirjojen painamisesta muuttuu yhä enemmän pakkausten painamiseen, ehkä mainospainaminen myös hieman kasvaa. Funktionaalinen painaminen on edelleen se osa-alue, jossa kasvua tapahtuu, ja se myös tarvitsee lisää uusia ideoita. Painettava elektroniikka on aivan liiketoiminnallisen kannattavuuden kynnyksellä. Myös innostus vanhaan kulttuuriin saattaa tilapäisesti helpottaa painoalan ongelmia, aletaan taas suosia esimerkiksi painettuja kirjoja. Äänilevypuolella paluu vinyylilevyihin oli pieni piristysruiske muuten niin ankeaan levybisnekseen.

Uutena osa-alueena voisi toimia 3D-tulostaminen, jolla oikeastaan ei ole omaa paikkaa teollisuudessa. Toisaalta se voi toimia myös hajautettuna omatarvetulostuksena eri alan yrityksissä, ainakin aluksi. Näinhän painoalankin kehitys kulki, vaikka digitaalinen painaminen palautti osan printtaamisesta takaisin yrityksiin. Tälle alueelle on luotava hyvät ja toimivat asiakaspalvelukonseptit. Tarkoitan tulostamista sekä perinteisesti että 3D-maailmassa.

Gutenbergiläisyys on mitä suurimmassa määrin museoitavaa tekniikkaa. Alan museoiden onkin pikaisesti kerättävä käytöstä poistuvaa nykytekniikkaa. Suomessa on muutama korkeatasoinen alamme tekniikkaa säilyttävä museo, joissa panostetaan koneiden ja laitteiden säilyttämiseen. Onhan kirjapainotaito ollut keskeinen tekijä Suomen kehittymisessä merkittäväksi teollisuusvaltioksi. Digitalisaation avulla kehitymme palveluyhteiskunnaksi, jonka tärkeänä osana on media-ala.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s