Faktori 100 vuotta: Sata vuotta painavaa luettavaa

Olemme lukeneet tänä vuonna Faktori-lehden 100. vuosikertaa. Elämä ympärillämme on muuttunut lehden alkuajoista rajusti: työ, koulutus, arvot, perhe-elämä, tekniikka ja koko yhteiskunta näyttävät nyt kovin erilaisilta kuin sata vuotta sitten.

Ensimmäisten Faktori-lehtien aikoihin mm. avattiin Kansallismuseo, saksalaiset zeppeliinit pommittivat Pariisia ensimmäisen kerran, naiset saivat Suomessa oikeuden päästä opettajanvirkoihin kaikissa oppilaitoksissa ja sokeria säännösteltiin elintarvikepulan pahentuessa.

Helmikuussa 1916 Tiedonantoja – Meddelanden aloitti lehden säännöllisen ilmestymisen kaksikielisenä, 4-sivuisena ”A5-vipusena”.
Helmikuussa 1916 Tiedonantoja – Meddelanden aloitti lehden säännöllisen ilmestymisen kaksikielisenä, 4-sivuisena ”A5-vipusena”.

Suomen Faktoriliiton Tiedonantoja – Meddelanden från Faktorsförbundet i Finland ilmestyi ensimmäisen kerran lokakuussa 1909. Lehti sisälsi mm. 5.-6.6.1909 pidetyn liiton perustavan kokouksen eli Ensimäisen (nimenomaan näin kirjoitettuna) Yleisen Faktorikokouksen avauspuheen, pöytäkirjan, sääntöehdotuksen ja kokouksen osanottajaluettelon.

Tiedonantoja – Meddelanden, kuten kaksikielistä lehteä lyhyesti nimitettiin, alkoi kuitenkin ilmestyä säännöllisesti vasta vuonna 1916. Siitä katsotaan Faktori-lehden historian alkaneen. Alkuaikoina A5-kokoinen lehti ilmestyi epäsäännöllisesti muutaman kerran vuodessa. Se sisälsi pääasiassa liiton sisäisiä hallintoon ja hautausapurenkaaseen liittyviä uutisia, kokouskutsuja ja pöytäkirjoja. Jonakin vuonna ilmestyi vain yksi, jonakin neljä lehteä, mutta vuosittain vähintään yksi lehti tähän päivään asti.

Kehitysehdotuksia

Turun Faktoriklubi esitti vuoden 1920 liittokokouksessa, että Tiedonantoja julkaistaisiin useammin ja sisällöltään monipuolisempana ottamalla siihen paitsi liiton virallisia asioita myös kaikenlaisia muita ”johtajia koskevia tietoja, niin kuin esim. johtajain vaihdoksista, kuolemista ym.”, uutisia osastojen toiminnasta sekä kirjoituksia faktorien toimintaa ja asemaa koskevista asioista. Kustannusten kattamiseksi turkulaiset ehdottivat lehteen ”ilmoituksia graafillisia tarpeita myyviltä liikkeiltä.”

Turkulaisten kehitysehdotus hyväksyttiin, ja lehteä päätettiin julkaista neljä numeroa vuodessa. Kahdeksan vuotta myöhemmin nostettiin julkaisukerrat yhdeksään numeroon.

Monia muutoksia

Lehti on historiansa aikana kokenut monia muutoksia: sivukoko, paperilaatu, typografia, vuosittaiset ilmestymiskerrat ja painopaikka ovat muuttuneet monta kertaa. Sivukoko muutettiin vuonna 1936 paremmin myös ilmoittajia tyydyttävään ”kodikkaaseen” B5-kokoon. Samana vuonna liittohallitus ehdotti nimen muuttamista Faktoriksi. Se ei kuitenkaan vielä silloin saanut tarpeeksi kannatusta äänestyksessä. Vuonna 1945 siirryttiin nykyiseen ”ajan vaatimuksia vastaavaan standardikokoon A4”.

Sivumäärä on pienimmillään ollut 4-sivuinen ”A5-vipunen” ja suurimmillaan Antero Akkilan toimittama 140-sivuinen, liimasidottu ”A4-järkäle”. Antero kertookin toisaalla lehdessä omalta osaltaan Faktorin historiasta, lehden tekijöistä ja tekemisestä.

 

Viimeisessä Tiedonantoja-nimisenä ilmestyneessä  numerossa 2/1950 uutisoitiin mm. käsityötaidon perinteiden vaalimisesta Turussa. Käsityötaidon päiviä vietetään edelleen joka syksy.
Viimeisessä
Tiedonantoja-nimisenä
ilmestyneessä numerossa 2/1950 uutisoitiin mm. käsityötaidon
perinteiden vaalimisesta Turussa. Käsityötaidon päiviä vietetään edelleen joka syksy.

Alkuvuosina taiton ulkoasuun ei kiinnitetty suurta huomiota. Todellinen uudistus toteutettiin vasta 1980-luvulla samalla, kun lehden sisältöönkin kiinnitettiin aiempaa suurempi huomio. Haluttiin tehdä myös ilmoittajia kiinnostava ammattilehti.

Painopaikkoina ovat toimineet mm. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjapaino, Lahden Kirjapaino- ja Sanomalehti, Sanoma Osakeyhtiö, Forssan Kirjapaino, Edita Prima ja PunaMusta.

Faktoriliiton Vaasassa vuonna 1947 pidetyssä X liittokokouksessa keskusteltiin ruotsin kielen käytön muuttamisesta lehdessä. Päätettiin, että kirjoituksista julkaistaan jatkossa vain lyhyt yhteenveto ruotsiksi ja tärkeämmät kirjoitukset julkaistaan kokonaan sekä suomen- että ruotsinkielisenä.

Aikoinaan julkaistiin lyhyitä yhteenvetoja myös saksaksi, koska liitto oli aloittanut yhteistyön Saksan Faktoriliiton kanssa vuonna 1914. Lehti on jo pitkään ollut täysin suomenkielinen.

Nimenmuutos ja yhdistymishankkeita

Edustajiston kokouksessa 19.2.1950 päätettiin lehden nimi muuttaa Faktoriksi. Muutosehdotuksen perusteluissa liittohallitus totesi, että ”lehden alkuperäinen tehtävä jäsenistön tiedonantovälineenä ei enää vastannut tarkoitustaan”. Esityksen mukaan ”lehteä oli pyrittävä kehittämään faktorikunnan ammattilehdeksi, jossa erilaisten sisäisten tiedotusten lisäksi olisi faktorikunnalle sopivia ammatillisia kirjoituksia ja tietoja”.

Lehti on aina ollut liiton tärkein tiedotuskanava. Siksi sen kehitys- ja talousasiat ovat innostaneet liittokokous- ja myöhemmin liittovaltuuston kokousväen välillä kiihkeäänkin mielipiteidenvaihtoon.

Ilmoitustulojen tyrehdyttyä ilmestymiskertoja vähennettiin ja selviteltiin mahdollista yhdistymistä tai yhteistyötä alan muiden lehtien kanssa. Jo vuonna 1969 Kirjapainotaito-lehti esitti, että Faktori-lehti yhdistettäisiin heidän lehteensä tai Suomen Faktoriliitto osallistuisi lehden kustannuksiin, jolloin Kirjapainotaito olisi jaettu liiton jäsenille ilmaiseksi tai vähäistä korvausta vastaan. Lehtien yhdistymistä ei silloin eikä myöhemminkään tapahtunut.

 

Vuoden 1969 kannen typografia on melko pelkistettyä.
Vuoden 1969 kannen typografia on melko pelkistettyä.
Vuonna 2006 toteutettiin melkoinen ulkoasun muutos, josta esimerkkinä on lehden 4/2006 kansi. Mediaunionin 90-vuotisjuhlaleh- dessä käytettiin painamisen viimeisintä tekniikkaa, kun etukanteen painettiin digitaalisesti kunkin jäsenen etunimi. Personointi oli esimerkiksi painettu seuraavasti: Hyvä Pekka Tämä on liiton perustamisen 90 vuotisjuhlanumero. Pari suomen kielen kielioppisääntöä voinee pistää painovirhepaholaisen piikkiin.
Vuonna 2006 toteutettiin melkoinen ulkoasun muutos, josta esimerkkinä on lehden 4/2006 kansi.

Viimeisimmät vakavat yhdistymisneuvottelut käytiin Painomaailma-lehden kanssa 2000-luvun alussa, mutta ne kariutuivat aivan viime vaiheessa. Jotakin yhteistyöhaluja jäi varmaan molemmin puolin kytemään, koska nykyisin lehden mukana jäsenetuna jaettava Print&Media-lehti on Painomaailman ja AGI-lehden yhdistämisen tulos.

Lehti 2000-luvulla

Vasta vuonna 2006, kun liiton nimikin oli jo muuttunut Mediaunioni MDU ry:ksi, toteutui mullistavampi muutos kustantamisen siirtyessä Suomen AMT Oy:lle. Samalla lehden ulkoasu uudistui melkoisesti, toimitukselliseen työskentelyyn tuli muutoksia ja ilmoitusmyyntiä tehostettiin.

Ilmoitushankinta oli ulkoistettu jo aiemmin, mutta päätoimittajuus säilyi kuitenkin liitolla. Nykyisin lehdellä ei ole varsinaista ilmoitusmyyntiä, vaan ilmoitukset ovat lähinnä yhteistyökumppaneiden kannatusilmoituksia.

Lehden kustantamisesta ja julkaisemisesta vastaa nyt Print&Media Publishing Oy, jonka kanssa kustannussopimusta on jatkettu vuoden 2016 loppuun asti. Päätoimittajana on toiminut 1.11.2015 alkaen yhdistyksemme puheenjohtaja Veli-Matti Niemi. Päätoimittajan tehtävät kuulunevat tulevienkin puheenjohtajien tehtäviin. Toimituspäällikkönä on toiminut jo vuosia Sanasta Oy:n Tuula Sipilä.

Lehdelle on perustettu vuosien jälkeen taas toimitusneuvosto, johon kuuluvat Mikko Honkanen, Veli-Matti Niemi, Miika Niinikoski, Tuula Sipilä, Jorma Suomi ja Heli Varvio. Toimitusneuvoston tehtävä on toimittaa jatkossakin entistä laadukkaampaa lehteä ja huolehtia siitä, että painettu Faktori säilyy nykyisen ammatillis-aatteellisen yhdistyksen tärkeimpänä tiedotuskanavana unohtamatta kuitenkaan verkko-Faktorin ja sähköisen tiedottamisen kehittämistä.
Teksti Jorma Suomi, kuvat Kansalliskirjasto

Jäsentapahtumista tiedottaminen on aina ollut lehden tärkeimpiä tehtävä. Näin kutsuttiin pilkkijöitä vuoden 1985 pilkkimestaruuskilpai-luihin.
Jäsentapahtumista
tiedottaminen on aina
ollut lehden tärkeimpiä tehtävä.
Näin kutsuttiin pilkkijöitä vuoden
1985 pilkkimestaruuskilpai-luihin.

Lähteet:
Suomen Faktoriliitto: Suomen Faktoriliiton 25-vuotisjuhlajulkaisu 1909–1934
Kyösti Suonoja: Avainasemassa – Suomen Faktoriliiton 75-vuotishistosia
Jorma Honkala: MDU 100 vuotta – edunvalvontaa muutosten virrassa

 

 

 

 

 

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s