Lehdenteko on muuttunut

Opettelin 1970-luvun alussa toimittajan töitä paikallislehti Suupohjan Sanomissa Kristiinankaupungissa. Ensimmäinen työpaikkani vaikutti ammatinvalintaani ja suuntautumiseeni työelämässä.

Työ oli innostavaa, toimituksen porukka mukavaa, myös monia hauskoja yhteistyökumppaneita. Pienessä toimituksessa nuorikin sai tehdä kaikkea: valokuvata, kokeilla myös lehden taittoa, haastatella ja kirjoittaa juttuja – eikä vain leikkaa-liimaa-systeemillä käsitellä uutistoimiston printtejä.

Kirjoittaja Eija Åback on viestinnän asiantuntija, Työturvallisuuskeskus TTK
Kirjoittaja Eija Åback on viestinnän asiantuntija, Työturvallisuuskeskus TTK

Maailmoja syleileviä asioita ei paikallislehdessä käsitelty, ei globaaleja, ei paljon valtakunnallisia eikä maakunnallisiakaan uutisia vaan kaupunkilaisille ja lähiseudun asukkaille tärkeitä paikkakunnan isoja ja pieniä asioita.

Erityisesti olin kiinnostunut kertomaan asukkaille ennakkoon kunnallishallinnon päätöksentekoprosessiin tulevista asioista. Kaikkiaan viihdyin lehdessä runsaat pari vuotta. Sinä aikana isoja uutisaiheita olivat muun muassa peruskouluun siirtyminen, kuntaliitokset ja Pohjolan Voiman rakentaminen, myös rakennustyömaiden ulkomainen työvoima.

Juttujen kirjoittamiseen ei vielä 1970-luvun alussa ollut sähkökirjoituskoneita, vaan jutut kirjoitettiin vanhanaikaisella Remingtonilla. Kymmensormijärjestelmä oli opeteltava heti aluksi kirjoitustyön jouduttamiseksi.

Jutun korjaaminen oli työläämpää kuin nykypäivänä. Jutut kirjoitettiin kakkosen rivivälillä, jolloin korjauksia oli helpompi tehdä riveihin. Jutun rakenne piti hahmottaa päässä jo ennen kirjoittamista, muistiinpanopaperille käsin kirjoitettuna avainsanat. Toki kappaleita saattoi poistaa, lisätä ja vaihdella niiden paikkaa.

Latojat tavallaan kirjoittivat uudelleen toimittajan tekemät jutut kirjoituskonetta muistuttavalla latomakoneella. Automaattisella valinkoneella kirjaimet valettiin sulasta lyijy-tina-antimoniseoksesta. Ladotuista valutekstiriveistä, ladelmasta otettiin paperinen oikovedos, jonka toimittaja oikoluki, ja latoja vielä tarvittaessa korjasi virheet. Latojan ja oikolukijan työ on viestintäteknologian myötä hävinnyt.

Lehden valokuvat olivat vielä 1970-luvun alussa mustavalkoisia ja filmit kehitettiin paikallisessa valokuvaliikkeessä. Kuvat rasteroitiin toimituksessa kuvan kaiverruskoneella muovilaatalle. Otsikot nepittiin erikseen irtokirjaimista, ja kuumasta metalliseoksesta saatiin valuotsikkorivit.

Myös lehden taittotyö on huomattavasti muuttunut 1970-luvun alusta. Vuonna 1971 Suupohjan Sanomissa siirryttiin paperitaittoon, johon sain idean Tampereen yliopiston toimitusharjoittelijoiden tukikurssilta. Latomosta tulleista juttujen paperisista oikovedoksista rakennettiin lehden sivujen taittomallit, joiden perusteella faktori sijoitti ladelmat lehteen. Taittosivuista otettiin vielä sivuvedokset toimituksen tarkistettavaksi, konevedoksista paino tarkisti painojäljen ennen painatusta.

Ennen paperitaittoa taittotyö oli mystistä, ja faktori oli tärkeä yhteistyökumppani. Toimittaja kertoi faktorille eri sivuille tulevat jutut ja kuvat sekä monelleko palstalle jutut sijoitetaan.

Viestintäteknologia ja digitaalisuus ovat 2010-luvulle tultaessa myllertäneet medioita, lehden tekoa ja lukua. Työurallani olen päätynyt viestinnän asiantuntijaksi Työturvallisuuskeskus TTK:een, joka julkaisee työelämän kehittämisen erikoislehti Telmaa niin printtinä kuin verkossa yhteistyössä Työsuojelurahaston ja Alma 360:n kanssa. Telman verkkolehtisivustolla yksittäiset jutut ovat jaettavissa eri sosiaalisen median kanaviin ja linkitettävissä koko työyhteisön luettavaksi.

http://www.telma-lehti.fi
http://www.ttk.fi/koulutus
http://www.ttk.fi
http://www.facebook.com/tyohyvinvointi
http://www.linkedin.com/company/the-centre-for-occupational-safety

 

Kuva: Sami Kulju

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s