Faktori 100 vuotta: kasvun ja loiston vuodet

Suomen Faktoriliiton perustava kokous pidettiin 5.6.1909. Faktoriliiton oma lehti Tiedonantoja alkoi ilmestyä säännöllisesti vuonna 1916. Vuonna 1950 lehden nimeksi tuli Faktori.

Kirjoittaja Antero Akkila toimitti Faktori-lehteä 16 vuoden ajan vuosina 1978–1994, jolloin graafinen ala oli nousussa ja lehti eli vaurainta aikaansa.

Kirjoittaja Antero Akkila toimitti Faktori-lehteä 16 vuoden ajan vuosina 1978–1994, jolloin graafinen ala oli nousussa ja lehti eli vaurainta aikaansa.

Aluksi liiton lehti ilmestyi kaksi kertaa vuodessa, mutta vuonna 1920 neljä ja vuonna 1928 peräti yhdeksän kertaa vuodessa.

Vuosien varrella lehden toimittajina, myös päätoimittajina, ovat toimineet mm. K.A. Salmela 1920-1921, H. Johansson 1922-1923, G.E. Lindgren 1924, Eetu Waltamo 1925-1933, S. Rosenberg 1928-1933, K. Johansson 1934-1935, Väinö Jokivaara 1935-1940, Armas Pajatti 1941-1945, P. Pohjola 1946, F.E. Weckström 1947-1952, Pauli Volanen 1952-1961, Paavo Punakivi 1962-1971, Jorma Laakso 1971-1973, Veikko O. Hytönen 1973-1974 ja Seppo Manner 1975-1986.

Seppo Mannerin päätoimittajakaudella palkattiin lehdelle ensimmäisen kerran toimittaja, Niilo Turkkila. Antero Akkila tuli järjestösihteeriksi vuonna 1978, ja myös hänen tehtäviinsä kuului Faktori-lehden toimittaminen.

Seppo Mannerin luovuttua päätoimittajuudesta hoiti Akkila sekä päätoimittajan että toimittajan tehtäviä. Kun Akkila jäi eläkkeelle 1994 hänen seuraajakseen tuli Per-Olav Hacklin. Vuonna 2001 päätoimittajuus siirtyi Matti Launoselle ja vuonna 2004 vetovastuun lehdestä otti Pekka Teinilä.

Graafinen teollisuus murroksessa

1970-luvulla graafinen teollisuus siirtyi voimalla tietokonekauteen. Turun Sanomat tosin oli jo 1960-luvulla siirtynyt tietokoneaikaan tekstinvalmistuksen osalta, sillä yritys teki mm. kaikki Suomen puhelinluettelot. Teollisuutta modernisoitiin ja konekantaa uusittiin voimakkaasti niin painojen kuin tekstinvalmistuksen osalta.

Tulin Faktoriliiton palvelukseen järjestösihteeriksi vuonna 1978 ja vastuullani olivat järjestöasiat sekä Faktori-lehden toimitussihteerin tehtävät. Järjestöasiat olivat entuudestaan tuttuja, mutta lehden toimittaminen uutta. Halusin kuitenkin tehdä Faktorista sisällöltään kiinnostavan ja ulkoasultaan edustavan.

Tavoitteena oli saada konetoimittajat kiinnostumaan lehdestä. Silloinen lehden ilmoitushankkija Heikki Helenius oli loistava yhteistyökumppani. Laitevalmistajat kutsuivat lehden toimittajia erilaisiin uusien koneiden esittelytilaisuuksiin varsinkin ennen Drupa-messuja. Lehti julkaisi palstoillaan uutuuksia, ns. Graafisia uutisia. Vierailin ja tutustuin myös yrityksiin, joihin uusia koneita oli hankittu. Kyselin koneen käyttöominaisuuksista niiden käyttäjiltä ja niistä kirjoitettiin lehdessä.

Suuria sivumääriä

Ilmoitusmäärät lehdessä lisääntyivät nopeasti ja lehden sivumäärät sen myötä. Alkuaikoina ilmoituksia oli yli 50 prosenttia lehden sivumäärästä. Postista tulikin niihin aikoihin ilmoitus, että mainosten osuus sivumäärästä ei saisi olla yli puolta tai lehdestä joutuu maksamaan enemmän postimaksua. Tämä aiheutti siis lisäämään juttujen määrää ja niitä oli ostettava. Näin lehdelle muodostui oma avustajakuntansa, ja se kannatti! Sivumäärät kasvoivat huomattavasti, keskimäärin se oli 80, mutta teemanumerot saattoivat olla yli 100-sivuisia. Laajin tekemäni numero oli 140-sivuinen.

Sivumäärältään suurimmat lehdet ilmestyivät yleensä ennen Drupa-messuja. Silloin lehdessä julkaistiin kaikkien messuilla mukana olevien suomalaisyritysten juttuja sekä heidän edustajiensa nimet ja messuosastojen numerot. Tämän palvelun huomasi myös messujärjestäjä, joka halusi messutoimistoon 50 kappaleen nipun Faktori-lehtiä. Ne sitten jaettiin suomalaisyritysten standeille messukävijöiden luettavaksi. Kun menimme Matti Launosen kanssa messualueelle ja esitin lehdistökortin, meidät kutsuttiin messutoimistoon. Siellä kiiteltiin ja kehuttiin oivasta palvelusta, jolla olemme suomalaisia messuvieraita palvelleet.

Työelämän parasta aikaa

Faktori-lehden tuotantokustannukset olivat alhaiset, koska lehden toimitti liittosihteeri. Tein myös lehden paperitaiton toimistossa. Kilpailutin vuosittain lehden painatuksen. Monet vuodet lehden painopaikkana oli Lahden Kirjapaino ja Sanomalehti Oy.

Myös paperitehtaat olivat aktiivisia lehden suuntaan, ja meidät kutsuttiin useasti vierailuille paperitehtaisiin. Niissä meidät otettiin upeasti vastaan. Esiteltiin erilaisia paperilaatuja, joista kerroin myös lehdessä. Minun aikanani lehti painettiin ”ilmaiselle” paperille. Silloin riitti, että paperilaatu mainittiin lehdessä. Lupasin paperintoimittajalle, etten kerro lahjoituksesta. En siis tee sitä nytkään.

Faktoriliitossa työskentely oli työelämäni kohokohta, mutta Faktori-lehden tekeminen kuin lottovoitto!

Toivotan Mediaunionille ja sen jäsenille kaikkea hyvää!

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): etusivu, toimiala

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s