Vesa-Pekka Kangaskorpi Viestinnän Keskusliiton hallituksen puheenjohtajaksi

Keskisuomalaisen konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi on valittu Viestinnän Keskusliiton hallituksen puheenjohtajaksi 1.1.2016 alkaen.

Kangaskorpi ottaa vastaan VKL:n puheenjohtajuuden toimittuaan liiton hallituksessa vuoden 2014 alusta. Sanomalehtien Liiton hallitukseen Kangaskorpi valittiin 2010, ja liiton hallituksen puheenjohtajana hän on toiminut vuoden 2014 alusta.

Kangaskorpi nostaa media-alan edunvalvonnan ydinkysymyksiksi mediasisältöjen arvonlisäverotasot, tasapainon julkisen ja yksityisen mediapalvelun välillä sekä jakelupalvelujen turvaamisen.

– Lehtien, kirjojen ja muiden mediasisältöjen arvonlisäveron alentaminen on tehokkain tapa turvata kotimaisen median tulevaisuutta. On tärkeää, että Suomen hallitus toimii määrätietoisesti sen puolesta, että digitaalisen median kuluttajavero lasketaan printtituotteiden tasolle, Kangaskorpi painottaa.

VKL:n puheenjohtajana tämän vuoden loppuun asti toimiva Pekka Soini on hoitanut tehtäväänsä talouden laman ja media-alan murroksen vuosina. VKL:n syyskokouksessa hallituksen uusiksi jäseniksi valittiin toimitusjohtaja Jari Avellan, PunaMusta Oy, toimitusjohtaja Pekka Harju, Otavamedia Oy, toimitusjohtaja Pia Kalsta, Sanoma Media Finland Oy, ja toimitusjohtaja Sari Niemi, Koliprint Oy.

>> Lue lisää

Mediapäivä 25.11. Marina Congress Centerissä

Mediapäivä on mediatoimialan kärkitapahtuma, joka kokoaa yhteen alan toimijat ja vaikuttajat kerran vuodessa. Tänä vuonna yhtenä teemana on digilehden tuominen menestyksekkäästi printin rinnalle. Norjassa tässä on onnistuttu, ja toimittaja Svein-Erik Hole kertoo menestysreseptinsä.

Digitaalinen TU.no-lehti on kasvattanut yksittäisten viikkokävijöidensä määrää peräti 500 prosentilla viimeisten kolmen vuoden aikana. Aikaa kestävä, laadukas sisältö, jonka netin hakukoneet löytävät helposti. Se on Svein-Erik Holen mielestä avain menestyvään digilehteen.

– Digilehdet eivät toimi, jos ne tehdään suoraan printtilehden pohjalta. Koko paketti pitää ajatella uudelleen, sillä ihmiset lukevat lehteä eri tavalla eri kanavissa. Heidät pitää tavoittaa oikeassa kanavassa juuri oikealla tavalla, Hole sanoo.

Svein-Erik Hole on Aikakausmedian aamupäivän pääesiintyjä, ja hän puhuu muun muassa uusien lukijoiden löytämisestä ja sitouttamisesta. Myös graafisella teollisuudella ja kirjankustantajilla on omat aamupäiväseminaarinsa. Iltapäivän seminaarin aiheena on miten saada median sisällöt elämään.

Lue lisää täältä

E-lukupiiri aktivoi lukijat someen

HelMet-kirjastot ja Elisa ovat käynnistäneet toista kertaa sosiaalisen lukemisen e-lukupiirin. Lukupiirin tavoitteena on edistää e-kirjojen ja sosiaalisen lukemisen tunnettavuutta.

– Sosiaalisen median lukupiiri on nykyajan kiireisille ihmisille sopiva lukupiiri. Siihen voi osallistua missä ja milloin vain – vaikkapa juuri silloin, kun kirjasta herää jokin uusi ajatus. Siihen voi myös sitoutua juuri sen verran kuin haluaa, sanoo e-informaatikko Laura Kärpijoki Helsingin kaupunginkirjastosta.

Syksyn ja kevään aikana lukupiiri kokoontuu keskustelemaan uutuuskirjoista kaikille avoimissa tilaisuuksissa HelMet-kirjastoissa.
Tutkimuksen mukaan sähköisten kirjojen suosio on vahvassa kasvussa.  Kirjastotapaamisissa tai Facebook-ryhmässä saatetaan nähdä myös yllätysvieraita, esimerkiksi kirjailijoita tai kääntäjiä.

E-kirjoihin voi tutustua maksutta HelMet-kirjaston e-kirjaston tai valtakunnallisen e-kirjaston vapaiden kirjojen valikoimien kautta. Myös Elisa Kirjassa on yli 400 ilmaista kirjaklassikkoa.

Lähde: http://www.julkaisija.fi/e-lukupiiri-aktivoi-lukijat-someen/

Think Ink -innovaatiokilpailu – uutta mediamainontaan

Mediamainonnan osuus tulonmuodostuksesta supistuu ja tilaajamäärät pienenevät. Kansainväliset kilpailijat vievät puolet verkkomediamainonnan tuotoista. Uusia, tuoreita ideoita tarvitaan enemmän kuin koskaan.

Viestintäalan tutkimussäätiön vastikään käynnistetty Think Ink 2016 -kilpailu haastaa innovaattorit kehittelemään uusia ratkaisuja. Millaisia uusia ratkaisuja voisimme tarjota mainostajille, jotta saadaan mainonta uuteen kasvuun tai kompensoitua menetykset uusilla malleilla? Uudet ideat voivat olla konsepteja, prototyyppejä, valmiita ratkaisuja tai liiketoimintamalleja.

Kilpailu lanseerattiin Slushissa, jossa vierailee tänä vuonna 15 000 ihmistä eri puolilta maailmaa ja kehitystöitään esittelee 1700 yritystä, joissa on myös paljon suomalaisia. Paikalla oli myös monta yliopistojen Enterpreneurship Societyä nuorine voimineen. Tämä antaa uskoa, siihen että Suomesta löytyy osaamista, jota ei vielä ole hyödynnetty ja jonka varaan voi rakentaa joitain ainutlaatuista.

Kilpailu haastaa mukaan sekä alan ammattilaiset että tuoreet voimat. Siihen voivat osallistua yksittäiset henkilöt, ryhmät, yritykset ja organisaatiot Suomessa. Ideahaku kestää 28.2.2016 saakka.

Kirjoittaja on VTS:n asiamies Helene Juhola.
Lue lisää

Helsingin kaupunginarkisto 70 vuotta – avoimet ovet torstaina 12.11.

Juhlapäivän johdosta kaupunginarkisto avaa ovensa kaupunkilaisille torstaina 12.11. kello 13–17. Avoimien ovien päivänä on mahdollisuus tutustua arkiston kokoelmiin. Muutamassa tietoiskussa voi kuulla talohistoriikin kirjoittamisesta tai tulevaisuuden tiedonhallinnasta. Vuonna 1945 toimintansa aloittanut kaupunginarkisto on vuodesta 1965 sijainnut Kallion virastotalossa, osoitteessa Eläintarhantie 3 F.

Helsinki on Itämeren piirissä nuorehko kaupunki, perustettu vuonna 1550. Merkittävistä kaupungeista vain Pietari on Helsinkiä nuorempi. Perustamisvuosisadaltaan on Helsingissä säilynyt yksi asiakirja, Juhana-kuninkaan kirje vuodelta 1569. Tätä aarretta säilytetään lasivitriinissä kaupunginarkistossa Kallion virastotalossa.

Vanhimpiin arkistoihin kuuluvat Helsingin maistraatin ja raastuvanoikeuden arkistot. Asiakirjasarjat alkavat Suuren Pohjan sodan jälkeen solmitun Uudenkaupungin rauhan jälkeen 1721. Kaupunki poltettiin ja kaikki tuhoutui sodan aikana vuonna 1713. Kaupunginvaltuuston, – hallituksen, lautakuntien ja omien virastojen vanhimmat arkistot on luonnollisesti tallennettu Kallion virastotalossa sijaitseviin arkistomakasiineihin.

Arkistossa on kaupungin pysyvästi säilytettävän aineiston lisäksi yksityisiä helsinkiläisarkistoja toista hyllykilometriä. Merkittävimmät yksityisarkistot ovat Helsingin Olympia-arkistot, jotka sisältävät pitämättä jääneiden vuoden 1940 ja kesällä 1952 pidettyjen olympialaisten arkistot. Kaupunginarkisto ottaa vastaan myös helsinkiläisten taloyhtiöiden, yhdistysten ja yksityishenkilöiden arkistoja. On tärkeää saada talteen pääkaupungista viranomaisarkistojen ohella myös yksityistä aineistoa.

Kaupunginarkiston arkistotietojärjestelmä löytyy osoitteesta: http://www.sinettiarkisto.fi

Voihan työelämä! -viikolla 9.-13.11. hyvät konstit käyttöön

Sairauspoissaolot, tapaturmat, työkyvyttömyyseläkkeet ja muut menetetyn työpanoksen kustannukset ovat yhteiskunnalle noin 24 miljardia euroa vuodessa. Suuri osa kustannuksista voitaisiin välttää, jos työpaikoilla otettaisiin vuosien mittaan kehitetyt parhaat keinot ja hyvät ideat oikeasti käyttöön.

Keinoja työelämän parantamiseksi löytyy tapahtumista ja tempauksista, joita on tarjolla tällä viikolla 9.–13.11. eri puolella Suomea. Omia ideoitaan voi jakaa myös sosiaalisessa mediassa hashtageilla #voihantyöelämä ja #stressihallinnassa.

85811479bc242152_org

 

Voihan työelämä! -viikko on saatu aikaan yhdistämällä monen työhyvinvointitoimijan voimat. Viikon järjestävät Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Stressi hallinnassa -kampanja, Työ ja perhe-elämä -ohjelma sekä Tapaturmapäivä-kampanja. Myös Työelämä2020-hanke on mukana. Viikko on oiva osoitus toimivasta verkostoyhteistyöstä.

– Euroopanlaajuinen Stressi hallinnassa! -kampanja päättyy tänä vuonna. Ydinvi estimme on se, että stressiä ja psykososiaalisia riskejä voidaan arvioida ja hallita aivan yhtä järjestelmällisesti kuin muitakin työpaikan riskejä, kertoo johtaja Liisa Hakala sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Työstressi on toiseksi yleisimmin ilmoitettu työperäinen terveysongelma Euroopassa. Se aiheuttaa lähes puolet kaikista menetetyistä työpäivistä, joiden hinta tuottavuuden laskuna Euroopassa on 136 miljardia euroa joka vuosi, mukaan lukien sairauslomista johtuvat poissaolot, todetaan Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston tuoreessa tiedotteessa.

Lisätietoja http://www.ttl.fi