Kirjapainoala – onko sitä?

Lähitulevaisuus yliarvioidaan ja kaukainen aliarvioidaan, totesi Osmo A. Wiio tulevaisuuden laeissaan. Digitalisaation vaikutuksia odotettiin tapahtuvaksi jo 90-luvulla, mutta mitään ei tapahtunut. Tänä päivänä ollaan auttamattomasti myöhässä, kun digitalisaatio on jo täällä.

Alamme yritykset ovat radikaalien muutosten kourissa. Suuret yritykset ovat muutosvauhdissaan suorastaan myöhässä ja taistelevat taloudellisissa vaikeuksissa. Se näkyy toistuvina YT-neuvotteluina ja suurina henkilöstön muutostarpeina sekä panostuksina uusilla liiketoiminta-alueilla. Kirjapainoala on perinteisessä merkityksessään häviämässä ja muuttumassa osaksi viestintää. Viestintäala sinänsä ei häviä, vain työkalut ja tavat muuttuvat digitalisaation myötä.

Liikenneministeriö on asettanut työryhmän miettimään, miten media-alaa voidaan edistää ja mitä tukitoimia tarvitaan. Työ valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä. Kaikki keinot on käytettävä EU:ta myöten. Onhan pankki- ja telealakin käynyt digitalisaation tuoman myllerryksen – ne toimivat jälleen voitollisesti ja ovat osa yhteiskuntaa.

Työryhmä varmaan miettii arvonlisäverokantaa, valtion tukea alalle, YLEn tehtävää koko alan kannalta ja koulutusta sekä muita kannattavuutta parantavia ratkaisuja. Toisaalta hallituksen ratkaisut kilpailukyvyn palauttamiseksi vaikuttavat tervehdyttävästi media-alaankin. YLEn asema on nykyaikana vaikea, koska sillä on teknologiaetu puolellaan. YLEhän on ollut sähköisessä viestinnässä koko ajan. Tietysti digitalisaatio koskee myös heitä, mutta ei vaikuta niin radikaalisti. Tästä syntyykin ongelmallinen kilpailuasetelma kaupallisten mediayhtiöiden ja YLEn välille. Kilpaillaan samoista kaupallisista ohjelmista, vaikka YLE on kuitenkin verovaroin toimiva yleishyödyllinen yhteisö, jolla on myös muu tiedonvälitystehtävä. Vain viihteestä maksetaan, totesi jo Wiio aikoinaan. Alv kohtelee eriarvoisesti viestintäalan tuotteita, ja sen nosto muutama vuosi sitten rapautti alaamme.

Tänään kirjapainoteollisuuden rujo tulevaisuus näkyy, kun jättiläiset kaatuvat. Tarkoitan tällä painolaitosten sulkemisia. Sanoma- ja aikakauslehtipainoja on lopetettu ja tullaan lopettamaan useita. Pienethän ovat jo kaatuneet tai vaihtuneet tulostajiksi. Mikä on sitten jäljelle jäävä painokonekanta? Riippuu tietysti siitä, kuinka lukijat siirtyvät lukemaan lehtiä ja kirjoja tableteilla ja kuinka ympäristöarvoja arvotetaan. Itse asiassa – näistä tuotteista ei viiden tai kymmenen vuoden kuluttua kirjapainoissa paineta enää yhtäkään. Tyly tosiasia.

Kirjapainotaidon keksiminen oli aikanaan ihmiskunnan kannalta merkittävä teko. Nyt näyttää, että digitalisaatio ja tiedon vapaa välitys on samanlainen suuri edistysaskel. Kyllä uudessakin viestinnän maailmassa tarvitaan viestinnän ammattilaisia, mutta tarvitaan myös uutta osaamista. Onko koulutusorganisaatioissa varauduttu riittävästi näiden uusien taitojen kouluttamiseen? Se onkin taas eri juttu.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s