Eihän tässä näin pitänyt käydä

Kymmenen vuotta sitten Mediaveturi-nimisessä projektissa rakennettiin mm. neljä mediateollisuutta ja sen lähialoja koskevaa skenaariota. Yksi näistä oli nimeltään “Eihän tässä näin pitänyt käydä”.

Skenaariossa toteutuivat ne asiat, joita kaikkein vähiten odotettiin, pelättiin tai toivottiin. Tällaisia asioita noin vuonna 2015 ovat raportin mukaan esimerkiksi

–    Nokia on myyty Microsoftille
–    Länsimaailman ja islamilaisen maailman välille on syntynyt avoin konflikti
–    Terroriuhka kaikkialla; turvatoimet rajoittavat kansalaisoikeuksia
–    Baltian työmarkkina- ja veropolitiikka rassaa Suomen taloutta
–    Entinen tai entisen tyyppinen komento palaa Venäjälle

Vaikka näin ei pitänyt käydä, niin näin kuitenkin kävi. Nokia oli vuonna 2005 Suomen kruununjalokivi. Nyt se on myyty Microsoftille. Länsimaiden ja islamilaisen maailman välinen konflikti on kärjistynyt ja terroriuhka on lähes kaikkialla. Viron veromalli ihastuttaa (lähinnä oikeisto) ja vihastuttaa (lähinnä vasemmisto) Suomessa. Yhä useampia kansalaisia huolestuttaa Putinin voimistuvan sensuurin hallitsema sisäpolitiikka ja laajentumishaluinen ulkopolitiikka, joka tuo mieleen kylmän sodan ajan. Eihän tässä näin pitänyt käydä.

Näin ei onneksi käynyt

Onneksi kaikki tuossa skenaariossa kuvatut ei-toivotut asiat eivät toteutuneet. Energiakriisi ei ole vienyt energian hintoja pilviin. Elintaso ei ole laskenut Suomessa ja muissa länsimaissa dramaattisesti. Taloudellinen eriarvoisuus ei ole jyrkentynyt siten, että se olisi vaikuttanut yhteiskuntarauhaan. Tosin itsenäisyyspäivänä huppupäiset “kuokkavieraat” osoittavat mieltään yhä kovemmin ottein. Yhteiskuntaan ei ole tullut orwellmaisia piirteitä, joissa valvontaa olisi lisätty ja kansalaisoikeuksia rajoitettu. Mutta näinhän ei pitänytkään tapahtua.

Olin mukana rakentamassa skenaarioita. Trendit jatkuvat -skenaario oli näistä tärkein. Se kuvasi ns. yllätyksetöntä tulevaisuutta eli oli projektiryhmän arvio todennäköisimmästä tulevaisuudesta.

“Taloudelle etsitään uutta tai uusia vetureita. Sampoa ei kuitenkaan löydy”, kirjoitimme, kun epäilimme ettei sen hetkinen talouden veturi Nokia voi vuosikausia pitää asemaansa. Nyt todellakin etsitään uusia sampoja. Uskoimme, että mobiililaitteet on jokaisessa taskussa, ja että laajakaista on joka savussa, kuten käytännössä onkin. Ei vaatinut kovinkaan kummoisia ennustajan lahjoja todeta, että tuotantoa karkaa Kiinaan ja muualle Kauko-Itään. Tai että Baltian maat, ja osittain Venäjäkin, toimivat Suomen (halpa)työvoimareservinä.

Oikein ennustimme senkin, että kilpailua lisätään eri tavoin kartelleja, tukia, säätelyä ja monopoleja purkamalla. Tässä purkutyössä ei olla vielä kovin pitkällä, mutta suunta on selvä.

Mihin katosi sähköpaperi?

Trendit jatkuvat -skenaario ei kuitenkaan kuvannut läheskään kaikkia asioita oikein tai oikeissa mittasuhteissa. Esimerkiksi hybridimediasta – painetun ja sähköisen median yhdistelmästä – odotettiin paljon enemmän, kuin on toteutunut. Hybridimedia on edelleen marginaalissa.

Vielä enemmän poskelleen meni ennuste sähköpaperista. Sähköpaperi on paperinomainen ohut ja taipuisa näyttö, joka voidaan ladata kerta toisensa jälkeen uudella sisällöllä. Arvelimme sähköpaperin osuuden olevan 20 prosenttia infopaperista hieman vuoden 2015 jälkeen. Tänään sähköpaperista ei juurikaan puhuta. Sähkökirja puolestaan on nyt kaikkien media-alan ammattilaisten huulilla, vaikka raportissa sähkökirja jäi täysin sähköpaperin varjoon.

Raportista ei löydy sanaakaan eräästä tämän hetken potentiaalisesta hittituotannosta, 3D-tulostuksesta. Haarukoimme laajasti sellaisia teknologioita, joita mediateollisuus voisi hyödyntää. Emme kuitenkaan tunnistaneet 3D-tulostuksen mahdollisuuksia painoteollisuudessa.

Somen häikäisevä voittokulku

Vaikka kirjoitimme, että “nuorisolla on kaikki kanavat koko ajan auki”, emme tajunneet sosiaalisen median häikäisevää voittokulkua. Jo lyhyt raitiovaunumatka osoittaa somen voiman. Suuri(n) osa alle 80-vuotiaista matkustajista räplää mobiililaitettaan. Tähän ei meidän mielikuvituksemme yltänyt.

Uskoimme globalisaation jatkuvan myös media-alalla, mutta rohkenimme ennustaa, että kotimainen sisältöteollisuus ei muserru ulkomaisen alle, vaikka monikansalliset yritykset jyräävätkin massamarkkinoilla. “Suomalainen melankolia on edelleen arvossaan” kirjoitimme. Asia lienee juuri näin (vrt. Kaurismäen elokuvat).

Asiantuntemattomat osasivat ennustaa oikein

Projektin taustalla olivat TEKES, VTT, Graafisen teollisuuden tutkimussäätiö sekä kahdeksan media-alan yritystä. Rahoittajien edustajat kommentoivat VTT:n tutkijoiden laatimia skenaario-aihioita ja vaikuttivat näin tuloksiin. Vaikka taustalla oli tosi kovaa asiantuntemusta, on jo nyt nähtävissä, että useampi kuin yksi asia ennakoitiin väärin. Minua lohduttaa tässä tilanteessa ministeri Jaakko Iloniemen lausuma 1990-luvun alussa. “Vain ne, jotka tunsivat huonosti Neuvostoliittoa, osasivat ennustaa, mitä tulee tapahtumaan”.

Mainituilla neljällä skenaarioilla oli projektissa vain vähäinen sivuosa. Projektin keskeisenä tavoitteena oli analysoida mediateollisuuden teknologiatrendejä ja bisneslogiikkaa, rakenteita ja strategioita sekä identifioida toimialalle uusia kehittämiskohteita. Nämä tavoitteet saavutettiin kohtuullisen hyvin.

Ennusteet eivät ole annettuja totuuksia

Se mikä kymmenen vuoden kuluttua on varmaa, on että Suomen itsenäistymisestä on kulunut yli sata vuotta. Kaikki muu mitä kuvittelemme vuodesta 2025, on huomattavasti epävarmempaa, kuten Mediaveturin kokemukset osoittavat.

Vaikka tämän päivän ennusteisiin kannattaa tutustua, ei niitä kannata ottaa annettuna totuutena. Ahti Karjalaisen väitetään todenneen, että “ennustaminen on vaikeata, varsinkin tulevaisuuden”. Vaikka Karjalainen ei näin olisi sanonutkaan, on toteamus oikea.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s