Esimies & Henkilöstö 2015 Messukeskuksessa syyskuussa

Esimies & Henkilöstö 2015 on ammattitapahtuma kaikille esimiestyön ja henkilöstöratkaisuiden parissa työskenteleville ammattilaisille 23.–24.9.2015 Messukeskuksessa Helsingissä.

Tapahtuma on suunnattu yritysjohdolle, esimiehille ja HR-päättäjille, ja se tarjoaa kävijöille verkostoitumista, puheenvuoroja johtamisesta, henkilöstötyöstä ja työhyvinvoinnista sekä kuvan alan uusimmista ja tärkeimmistä palveluista, tuotteista ja ratkaisuista.

Työterveyskeskuksen osastolla keskustellaan työturvallisuuteen, työhyvinvointiin ja tuottavuuteen liittyvistä ajankohtaisista kysymyksistä johtamisen ja esimiestyön sekä yhteistyön näkökulmasta.

Lisätietoa ja ennakkorekisteröityminen

VTT:ltä menetelmä muistipiirien painamiseen

VTT kehitti menetelmän muistipiirien painamiseen suoraan esimerkiksi kuluttajapakkauksiin. Tuotantotekniikka on yksinkertaista, eikä edellytä suuria investointeja.

Muistipiirit voidaan valmistaa pakkausteollisuudessa yleisesti käytetyillä flexo- ja inkjet- painokoneilla suoraan esimerkiksi tuotteeseen tai pakkaukseen ilman erillisen komponentin liittämistä.

Muisti perustuu ilmiöön, jossa metallinanopartikkelit sulautuvat toisiinsa sähkövirran avulla. Muutaman voltin jännite riittää muutoksen aikaansaamiseen. Nanopartikkelien sulautuminen on palautumaton tapahtuma, minkä vuoksi muistin tietosisältö voidaan kirjoittaa vain yhden kerran.

VTT:n tutkijat arvioivat, että, edullisille kerran kirjoitettaville muistipiireille löytyy käyttöä esimerkiksi anturisovelluksissa (kosteus- ja lämpömittarit), tuotteiden alkuperämerkinnöissä, pelikorteissa, interaktiivisissa pakkauksissa ja tuotteiden informaatiokorteissa (esim. käyttäjäkyselyt).

”Painettuun elektroniikkaan on ladattu paljon kasvuodotuksia. Yksi osa tätä sektoria on painettu muisti, jota voidaan soveltaa esineiden internetissä ja peliteollisuudessa yhdistämään virtuaalista ja fyysistä maailmaa. Kehitämme VTT:llä tuotantoon testattuja menetelmiä teollisuuden käyttöön”, kertoo tutkimusalueen päällikkö Raimo Korhonen VTT:stä.

VTT etsii kaupallistajaa patentoimalleen menetelmälle.

IMG_0386

Työturvallisuuskortteja jo miljoona

Työturvallisuuskortti-koulutusjärjestelmä on toiminut laajamittaisesti vuodesta 2003. Se kehitettiin yhteistyössä suuryritysten, työmarkkinajärjestöjen ja vakuutusyhtiöiden kesken. Kortin hallinnoinnista ja kehittämisestä vastaa nykyisin Työturvallisuuskeskus (TTK).

Työturvallisuuskortti-koulutuksen tavoitteena on parantaa työturvallisuutta ja yhteistoimintaa yhteisillä työpaikoilla. Korttikoulutus suunniteltiin ennen kaikkea teollisuuden alihankkija- ja kunnossapitoyrityksille, mutta se on soveltunut hyvin myös rakennus- ja kuljetusaloille.

Työturvallisuuskortti-koulutusjärjestelmä on vapaaehtoinen, mutta teollisuuden ja rakennusalan työnantajat ovat tehneet siitä käytännössä pakollisen työmaalle pääsyn ehtona. Graafisen alan työpaikoilla Työturvallisuuskortti ei vielä ole vakiinnuttanut asemaansa.

Turvallisuuden hallinta yhteisellä työpaikalla edellyttää tilaaja- ja toimittajayrityksiltä toimivaa yhteistyötä. Työturvallisuuskortti-koulutus antaa perustiedot yhteistyöstä sekä työympäristön vaaroista ja työsuojelusta.

Työturvallisuuskortti on henkilökohtainen, ja se on voimassa viisi vuotta. Sen saa, kun on suorittanut päivän Työturvallisuuskortti-koulutuksen ja siihen kuuluvan tentin hyväksyttävästi.

Työturvallisuuskortti-koulutusta uudistetaan

Työturvallisuuskortti-koulutuksen sisällön kehittäminen ja perusmateriaalin uudistus ovat parhaillaan käynnissä. Perusmateriaalia täydennetään alakohtaisella lisäaineistoilla. Työturvallisuuskortin perusasiat muodostavat koulutuksen rungon, mutta yritykset voivat tarpeidensa mukaan kohdentaa koulutusta kehittämiskohteisiinsa.

Graafisen alalle suunnatun koulutusaineiston tuottaminen on mahdollista, jos toimialan yritykset arvioivat sen tarpeelliseksi työpaikkojen turvallisuuden parantamiseen.

Positiivista kehitystä suunnitelmallisesti

Työturvallisuuskortti-järjestelmällä katsotaan olevan positiivista vaikutusta työtapaturma- ja sairauspoissaolojen kehitykseen, mutta pelkästään Työturvallisuuskortilla ei hyviin tuloksiin päästä. Työturvallisuuskortti-koulutus on osattava yhdistää muuhun turvallisuustoimintaan, kuten turvallisuusjohtamiseen ja työnopastukseen.

Tiedon puute on harvoin keskeinen tekijä tapaturmissa. Koulutuksia suunniteltaessa kannattaa keskittyä enemmän turvallisuuskäyttäytymiseen. Kirjalliset ohjeet ja sopimukset eivät aina käytännössä toimi yhteisillä työpaikoilla. Työturvallisuuskortti-koulutus lisää turvallisuustietoisuutta ja yhteistyötä eri osapuolten kesken yhteisillä työpaikoilla. Se on opettaa erityisesti puhumaan yhdessä työturvallisuudesta.

Kuva Sami Kulju
Kuva Sami Kulju

 

Jukka Mäkeläinen. asiantuntija, vastuualueina rakennusaineteollisuus, rakennus-, putkijohto- ja sähköalat, Työturvallisuuskortti
Työturvallisuuskeskus TTK

http://www.tyoturvallisuuskortti.fi
http://www.ttk.fi
http://www.facebook.com/tyohyvinvointi
http://www.linkedin.com/company/the-centre-for-occupational-safety

Virta vie . . .

Elämä on kuin virtaava joki. Välillä tarrautuu johonkin, irottautuu tai irtoaa tahtomattaan.

Kauan sitten -1960-luvulla – elämän virta nielaisi mukaansa. En silloin tiennyt mihin se veisi. Koulussa ei mennyt niin hyvin, että olisin ollut matkalla akateemiselle uralle. Jäin lastuksi laineille, sattuman kuljetukseen.

Parkkonen
Jälkeenpäin olen tajunnut valinneeni ”kantapääyliopiston”, jossa kaikki oppi tulee jälkiviisautena, yleensä liian myöhään ja kalliisti. Silti olen melkein onnellinen. Lastuni on monesti tarrautunut johonkin, mutta ajan myötä päässyt irti seilaten uuteen. Mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä mielenkiintoisimpiin paikkoihin olen seilannut.

Kirjapainoalalla elämän työ on täyttynyt. Keuhkoihin jäi astmaksi asti kehittynyt pöly, mutta muuten selvisin lähes terveenä pikkuvaivoihin katsomatta. Elämä edessä, kirjapainot takana.

Eläkkeellä on aikaa, jos kiireiltään ehtii

Kolmen eläkevuoden aikana olen pysähdellyt miettimään mitä isona tekisin. On ollut hetkiä, jolloin tuntui mahdottomalta, ettei käsille ole tekemistä. Olimme ostamassa kuivanmaan mökkiä, jossa saisin nikkaroida. Vaimo ei vastustanut, mutta ilmoitti, ettei hän mökiltä kulkisi työmatkoja, vaan tulisi vain viikonlopuiksi, jos ratsastusharrastuksiltaan ehtisi.

Istuin koirani kanssa myynnissä olleen mökin portailla ja katselin pihapiiriä. Ajatukseeni sujahti kysymys; kuinka sitten, kun paikka olisi työn puolesta valmis? Mitä sitten tekisin?  Menimme autoon, jossa sanoin koiralle: ”Vaihdetaan matkailuautoa ja mennään Välimeren rannoille kaamosta pakoon.” Koira nuoli lempeästi kättäni.

Eläkkeelle päästyäni olin vannonut, etten osallistu mihinkään sellaiseen toimintaan, jossa nuokutaan kokouksissa. Olen pettänyt lupaukseni. Nyt kuulun SF-C ry:n sisällä olevaan kerhoon, Rutusakkiin. Kerhon jäsenet ovat heitä, jotka majailevat talvikaudet matkailuajoneuvoissa leirintäalueilla jossain Välimeren maassa. Sitä johtaa hauskasti Koplaksi nimetty kuuden pariskunnan joukko.

Toimikausi on neljä vuotta. Viime vuonna olin varapuheenjohtaja. Ihmettelin mitä sellaisella toimella on tekemistä, kun kokouksia on vain muutama vuodessa ja puheenjohtaja on aina paikalla. Viime elokuussa vuosikokouksen jälkeen ymmärsin varapuheenjohtajan toimen olleen ns työhön tutustumisen. Seuraavana vuonna olimmekin jo sihteeriparina, ja siinä onkin eläkeläiselle sopivasti puuhastelua.                                                                                       Parkkonen2

Vaimo on vielä viisi vuotta työelämässä. Emme jääneet odottamaan sitten kun -tilannetta, vaan aloitimme heti. Minä asun talvet koiran kanssa etelässä, ja Pia-Liisa lentää halpalennoilla tarkastamaan leirimme. Ensimmäinen talvi eli puoli vuotta onnistui hyvin. Leirin tarkastuksia oli kolme, sillä vaimo oli pilkkonut vuosilomansa kolmeen jaksoon, ja työnantajan joustavuudella sai pitää lomansa haluttuina aikoina; syksyllä, joulun aikaan ja kevättalvella.

Espanjasta minulla oli jonkin verran ennakkoluuloja, mutta ne ovat haihtuneet. Olen aidosti myönt-einen espanjalaisten suhteen. Ahkeraa ja ystävällistä porukkaa. Tieverkosto on loistavassa kunnossa, eläminen melko edullista ja ilmasto on armollinen. Suojatiet ovat jalankulkijoille turvallisia, mutta liikenneympyrät autoilijoille vaarallisia, sillä vilkkuja ei käytetä, paitsi nelivilkutusta (hätävilkkua) silloin, kun pysähdytään keskelle katua keskustelemaan tai poiketaan kaupassa.

Satakunnan Graafinen Kilta Pro ry: Veikko Boman jatkaa

Satakunnan Graafinen Kilta Pro ry:n vuosikokous
Veikko Boman jatkaa puheenjohtajana

SGK:n vuosikokous pidettiin Porissa, lounasravintola Viikin Helmessä 11.4.2015. Paikalla oli 12 kiltalaisia ja MDU:n toiminnanjohtaja. Ennen varsinaista kokousta nautittiin maittava kokouslounas, jonka jälkeen Killan pitkäaikainen puheenjohtaja Veikko Boman avasi kokouksen ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi.

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Pentti Riitahaara, jonka johdolla kokouksen rutiiniasiat käsiteltiin ripeästi. Toimintasuunnitelman tapahtumat-kohdassa keskusteltiin syksyllä järjestettävästä Tallinnan matkasta. Sovittiin päivämäärä ja millä osanottajamäärällä matka järjestetään. Koeäänestyksessä kokousedustajien kesken lähtijöitä tuntui olevan riittävästi. Keskusteltiin myös yhteiskuljetuksesta FinnGraf 2015 messuille Jyväskylään. Vuoden 2014 tilinpäätös jäi hieman ylijäämäiseksi.

Killan puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti nykyinen puheenjohtaja Veikko Boman, joka kiitti luottamuksesta ja ilmoitti, että puheenjohtajuuskausi tulee olemaan hänen viimeisensä.

Etualalla rahastonhoitaja Vesa Holopainen kertoo kokousväelle vuoden tilinpäätöstietoja.
Etualalla rahastonhoitaja Vesa Holopainen kertoo kokousväelle vuoden tilinpäätöstietoja.

Johtokuntaan valittiin Ville Kaipiainen, Mika Korelin, Lasse Suominen, Petri Piipponen ja Pekka Heurlin. Rahastonhoitajana jatkaa johtokunnan ulkopuolisena Vesa Holopainen.

Huvitoimikunta jatkaa entisin voimin eli koollekutsujana Pentti Riitahaara ja jäseninä Olavi Eklund ja Jouko Rantala. Toiminnantarkastajiksi valittiin Raimo Vallinen ja Olavi Eklund.

Kokouksen lopuksi MDU:n toiminnanjohtaja kertoi yhdistyksen toiminnasta. Pääpaino oli tulevassa yhdistyskokouksessa ja yhdistyksen vuodelle 2015 suunnitelluissa tapahtumissa. Hän kertoi myös MDU:n taloudellisesta tilanteesta ja mistä yhdistyksen varallisuus muodostuu. Kokousedustajille jaettiin Pron sopimusvastaavamme Mikko Honkasen tekemä kooste viestintäsektorin nykytilanteesta.Teksti ja kuvat: Pekka Teinilä

Satakunnan Graafinen Kilta Pron puheenjohtajaksi yksimielisesti valittu Veikko Boman.
Satakunnan Graafinen Kilta Pron puheenjohtajaksi yksimielisesti valittu Veikko Boman.

 

Pietari Waldin Kilta Pro ry: Ari Rantasen pesti jatkuu

Pietari Waldin Kilta Pro ry:n vuosikokous
Ari Rantasen pesti puheenjohtajana jatkuu

PWK:n vuosikokous pidettiin perinteisesti Turun Upseerikerhon tiloissa ja perinne jatkui myös tarjoilussa – lämmin metsästäjänleipä! Kokoukseen osallistui 20 kiltalaista, joista kauniimman sukupuolen edustajia oli kaksi.

Yhdistyksen puheenjohtaja Ari Rantanen avasi kokouksen, ja hän kertoi huolensa vuokratyövoiman käytöstä ja siihen liittyvistä ongelmista. Myös yritysten huonosta maksukyvystä ja alan huonosta työllisyystilanteesta Rantanen oli huolissaan.

PWK:ssa on tästä vuodesta lähtien siirrytty yhden virallisen kokouksen taktiikkaan. Näin kaikista yhdistyksen henkilövalinnoista, tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta, talousarviosta ja toimintasuunnitelmasta tehdään päätökset vuosikokouksessa.

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Jorma Suomi, joka rutiinillaan johti kokousta asiallisesti. MDU:n toiminnanjohtaja puheenvuorossaan keskittyi pääasiassa tulevaan MDU:n yhdistyskokouksen asioihin. Hän myös avasi jakoperusteet toiminta-avustuksista ja muista MDU:n toimintaan liittyvistä asioista.

Pron sopimusvastaava Mikko Honkanen kertoi seuraavaksi Pron aluetoiminnasta, jäsenhankinnasta, jäsenmääristä alueittain, TES-asioista ja liiton tarjoamasta koulutuksesta.

Kokouksen puheenjohtaja Jorma Suomi oik. ja häntä avustivat taloudenhoitaja Leena Ala-Nissilä ja yhdistyksen puheenjohtaja Ari Rantanen.
Kokouksen puheenjohtaja Jorma Suomi oik. ja häntä avustivat taloudenhoitaja Leena Ala-Nissilä ja yhdistyksen puheenjohtaja Ari Rantanen.

 

 

 

 

 

 

 

 

Sääntömääräiset asiat käsiteltiin seuraavaksi. PWK:n hallitus oli tehnyt hyvää työtä, sillä vain muutama stilistinen korjaus tehtiin toimintasuunnitelmaan ja tilinpäätökseen. Killan puheenjohtajuudesta ei jouduttu äänestämään, sillä ehdokkaita oli vain yksi eli Ari Rantanen jatkaa puheenjohtajana seuraavaan vuosikokoukseen asti.

Halitukseen valittiin Leena Ala-Nissilä, Tiia Nummi, Pasi Latvala, Anssi Kankare ja Teppo Kosonen, joten Killan sääntöjen noudatettiin kirjaimellisesti valintoja tehtäessä ”Hallitusta valittaessa tulee ottaa huomioon alueellinen edustavuus ja yhdistyksen jäsenistön sukupuolijakauma ja rakenne”. Tilintarkastajiksi valittiin Reijo Kirjonen ja Seppo Salminen. Kokouksen puheenjohtaja päätti kokouksen ja toivoi mahdollisimman monen killan jäsenistä osallistuvan MDU:n yhdistyskokoukseen.
Teksti Pekka Teinilä, kuvat Teppo Kosonen

Mediaunionin hallituksen kokoukset

5.2. sähköpostikokous, kokouksessa oli viisi päätösasiaa.
Faktori-lehden lukijamatka; Esityksenä100 vuotis- lukijamatka Heidelbergiin 25.-27.9.2015 .
Esitystä kannatti 7 ja 1 ei-vastaus ja 5 ei ottanut osaa äänestykseen.
Lukijamatkan omavastuuosuus; Esityksenä 300 € tai 400 €.
Esityksen 300 € kannatti 5 ja 400 € 3. Viisi edustajaa ei ottanut osaa äänestykseen.
Lukijamatkan hotellivaihtoehdot; Esityksenä Bayrischer Hof tai Hotello Heidelberg.
Esityksen Bayrischer Hof kannatti 7 ja Bayrischer Hof kanatti 1. Viisi edustajaa ei ottanut osaa äänestykseen.
Lukijamatkan illallinen; Esityksenä Palmbräu Gasse.
Esitystä kannatti 8. Viisi edustajaa ei ottanut osaa äänestykseen.
Hallituksen kokousaikataulu; Esityksenä 9.6., 11.9., 24.11.2015 ja 8.3. 2016.
Esitystä kannatti 5 ja 3 esitti, että päätetään kokous kerrallaan. Viisi edustajaa ei ottanut osaa äänestykseen.

6.3. 2015 Hallituksen kokous

Jäsenasiat; ei ollut. Ilmoitusasiat; If:n kanssa sovittu vuoden 2015 markkinointiavustuksesta, Viestintäalan rahaston tuloslaskelma ja ohjesäännöt tiedoksi, FinnGraf neuvottelukunnan kokous 21.1.2015,
Saapuneet kirjeet; Vuoden kauneimmat kirjat julkistamistilaisuus 12.3.2015 ¬- Timo Nurmi osallistuu, HFK:n senioreiden avustushakemus 1500 € vuodelle 2015 – avustusta ei myönnetty.

Talous; Heli Varvio esitteli uuden taloushallinto järjestelmän tilannetta, Jokainen hallitusedustaja saa käyttäjätunnuksen järjestelmään, Helille lisä koulutusta Procountoriin, Heli Varviolle päätettiin maksaa 500 € lisäkorvauksena järjestelmän aiheuttamasta lisätyöstä. Museokadun toimiston myynti vatii lisäselvityksiä SMKJ:n kanssa, päätettiin tiedustella toimitilojen vuokrausmahdollisuuksia pk-seudulta, nykyinen huoneisto saata tarvittaessa nopeasti tyhjäksi mahdollisen ostotarjouksen hyväksynnän jälkeen.

Lomakohteemme; Päätettiin, että nykyisten lomakohteiden loppusiivous ja liinavaatteet otetaan jatkossa ostopalveluna – viikosta 44 lähtien, hissiliput edelleen Rinnelinnassa, Holiday Clubin tarjous Gran Canarian Puerto Calman-kohteen 10 viikon ostamisesta lisäselvitys, myös muita vaihtoehtoja tutkitaan.

Tulevat tapahtumat; jäsenmatka Verlaan 23.5. ilmoittautuminen jäsensivuilla päättyy 30.4., golfkisa 12.6. Kanava Golfissa Vääksyssä ilmoittautuminen päättyy 15.5. jäsensivuilla, Faktorin 100-vuotislukijamatka Saksan Heidelbergiin 25.-27.9.2015 300 € omavastuulla – maksu suoritettava 31.5. mennessä.

Yhdistyskokous; Päätettiin, ettei erillistä kutsua lähetetä jäsenistölle, vaan lehdessä oleva kutsu on virallinen, kokoukseen ilmoittautuminen jäsensivuilla – ilmoittautumiset 4.4. mennessä, kokousmateriaali jäsensivuilla; esityslista, toimintakertomus, tilinpäätös, toimintasuunnitelama, talousarvio, PTS, sääntömuutos – osallistujilla mahdollisuus kokouksen jälkeen kylpylän käyttöön
Muut asiat; Päätettiin listata seminaareissa, pienryhmissä, hallituksen keskustelufoorumilla ja erillisissä sähköpostiviestittelyssä esitetyt ajatukset, ideat ja aloitteet. Lista päivitetään joka kokouksessa. Hallituksen kokouspöytäkirja on kaksi viikko kokouksen jälkeen kommentoitavissa hallitusedustajille ja sitten kokouksen sihteeri kokoaa lopullisen pöytäkirjan.
Jäsenkysely netissä ja Faktorilehdessä toukokuussa.

6.3. 2015 Hallituksen kokous
Jäsenasiat; maksettu kaksi hautausavustusta, Sebacon –jäsenrekisteri päättyi 31.3.2015
Ilmoitusasiat; FinnGraf –messuilla yhdistyksellä pieni osasto, Satuniemen yhtiökokous 21.3.2015, Satuniemen avainpalvelusopimus Vuorihotellin kanssa 1.5. alkaen, neuvottelu loppusiivouksesta Vuorihotellin siivouspalvelun kanssa, päätettiin lahjoittaa painoaiheista esineistöä Päivälehden museolle, Pron eri yhdistysten vuosikokouksia
Saapuneet kirjeet; PF:n avustushakemus koulutustapahtumaansa –päätettiin avustaa 390 €:lla, VVO:n yhtiökokous 19.3.2015.
Yhdistyksen kokous 18.4. Aulanko; taloudenhoitaja esitteli tilinpäätöksen ja taseen tunnusluvut – lopullinen tilintarkastus 31.3., talousarvio vuodelle 2015, äänestys- ja vaaliohje päivitettiin,
Kokousmateriaali kootaan jäsensivuille

Tulevat tapahtumat; Verlan tehdasmuseomatka 23.5. järjestetään jos lähtijöitä 10, golfmestaruuskisat Vääksyssä 12.6., lukijamatka Heidelbergiin 25.-27.9. ilm. 23.

Muut asiat; SMKJ:n ja MDU parveke/väliseinä sopimusluonnos valmis, koulutusmatka Tallinnaan 27.-29.11. jäsenosuus 100 € ja seuralainen täysihinta, toimitilatarjous Prolta 650 €/kk noin 20 neliötä, hallituksen lisävakuutus käsitellään seuraavassa kokouksessa, kulukorvaus Riku Katajamäelle pesukoneen vaihdosta Tahkon osakkeeseemme.

Pekka Teinilä

Perinteet kunniaan

Päivälehden museossa Ludviginkadulla, Helsingissä vietettiin maaliskuussa taas Kynttiläkemuja. Kynttiläkemut on vanha perinne kirjapainoissa.

Kemut pidettiin aina keväisin, kun ensimmäistä kertaa työvuoron aikana pystyttiin työskentelemään ilman kynttilänvaloa. Perinnettä on vietetty Päivälehden museossa jo parikymmentä vuotta. Silloin graafisen alan ihmisiä kokoontuu yhteen vaihtamaan kuulumisia. Kemuissa kohtaavat menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. On harvoja tilaisuuksia, jossa ajan koko kirjo on läsnä yhtä aikaa.

Nuori kirjailija Keski-Suomesta on ottanut kunniahimoisen tavoitteen toteuttaa kirja mahdollisimman alkuperäisen kirjapainotekniikan avulla Gutenbergiläisen hengen mukaan ilman tietotekniikkaa. Runot syntyivät muistikirjaan käsin, ja tekstit hän latoi itse irtokirjakkeilla. Painatus tehtiin tiikelipainokoneella. Tavoitteena on jatkaa ja hankkia rivilatomakone helpottamaan työtä. Teoksen kustantaja, vuonna 2008 perustettu Osuuskunta Poesia, suosii vanhojen ja uusien painotekniikoiden yhdistelyä, mikä mahdollistaa pienenkin yleisön teosten julkaisemisen. Tämä on hieno kunnianosoitus alamme perinteiden ylläpitämiseksi. Aina ei raha ratkaise.

Päivälehden museossa on jatkuvasti työnäytöksiä, joissa alan konkarit mittelevät ammattitaidoissaan. Museo pyrkii pitämään esillä vanhan ajan tekniikkaa, kirjapainotekniikan osaamista sekä kone- ja laitenäyttelyä, unohtamatta prosessin toimituksellista osaa. Museo toimii yhteistyössä alan koulujen kanssa, ja näyttelyissä on vaihtuvia teemoja.

Helsingin kaupunki panosti Stadin ammattiopiston puitteissa graafisen alan koulutukseen voimakkaasti. Käpylän koulu peruskorjattiin pääosin graafisen alan opetusta varten. Koulu erikoistui alamme ammattikoulutukseen, jota aiemminkin koulussa opetettiin. Oppilaitos vastaa nyt niin opetuslaitteiston kuin tilojen suhteen alan nykyaikaisen koulutuksen vaatimuksiin.

Valtakunnallisena ongelmana on, että kaikkia alan koulutuspaikkoja ei ole saatu täytettyä. Alan maine tulevaisuuden työpaikkana on edelleen huono, vaikka projekteja profiilin kirkastamiseksi onkin ollut. Tässä asiassa on niin alan liitoissa kuin koulutusorganisaatioissakin tehtävä lujasti töitä ja saatava nuoret uskomaan siihen, että ala työllistää nyt ja tulevaisuudessa. On panostettava opetussisältöihin ja tekniikkaan ja päivitettävä niitä riittävän usein. Kehityksen vauhti alallamme on edelleen hurja.

Kirjapainoala on käsityöläisammatti, mutta työkalu on useimmissa tapauksissa muuttunut työasemaksi ohjelmineen. Usein tuotantoprosessi on pilkkoutunut osiin, joita yksi työntekijä toteuttaa. Tämä verkostomalli on nykyaikainen tapa valmistaa viestintätuotteita. Osaaminen perustuu alamme vuosisataiseen toimintamalliin, ja ajattelumallia tukee se, että tunnemme historiamme. Museotoiminta ja ammatillis-aatteelliset yhdistykset ylläpitävät perinteitä, joilla he tukevat tulevaa kehitystä koko viestintäalan eduksi.

On hyvä tuntea perinteensä, jotta voi menestyä tulevaisuudessa.