Sata vuotta – eikä suotta

Tänä vuonna ilmestyy Faktori lehden 100. vuosikerta, se ei siis ole mikään eilisen teeren poikanen. Sata vuotta kirjapainoalaakin on merkittävä ajanjakso alan yli 500-vuotisessa historiassa. Ensimmäisten 500 vuoden aikana kehitys oli hidasta, mutta viimeisen sadan vuoden aikana nopeaa koko ajan nopeutuen tähän päivään. Onko vauhti nyt hiljenemässä?

Faktori-lehti sai nykyisen nimensä 1950, edeltäjän nimi oli vuodesta 1916 alkaen eli lehden perustamisesta lähtien Tiedonantoja. Tiedottaminen jäsenistölle on koettu tarpeelliseksi lähes liiton perustamisesta alkaen. Faktori-lehti on seurannut aikaansa hyvin ja on nykyisin myös digitaalisena verkossa luettavana painetun version rinnalla. Tänä päivänä on itsestään selvää, että jokainen järjestö julkaisee omaa lehteä jäsenistölleen. Ilmiö on merkittävä työllistäjä allallamme.

Kirjapainoalan liitot ovat maamme vanhimmat ja reilusti yli satavuotiaita. Vanhin on kirjatyöntekijäin liitto, sitten työnantajien liitto ja nuorin näistä Faktoriliitto. Kirjapainoala oli alun perin pientä liiketoimintaa ja yritykset perheyrityksiä, jotka työllistivät vain yhden tai muutaman henkilön. Näin edettiin aina 1800-luvun lopulle. Teknologian kehittyminen niin latomoissa kuin painoissa toivat painotuotteiden teollisen valmistamisen mahdolliseksi. Näin syntyi kirjapainoteollisuus. Syntyi suuria kirjapainoja, joissa työskenteli satoja työntekijöitä.

Tarve järjestäytyä näissä olosuhteissa oli tarpeen monestakin syystä. Kirjapainoalan ammattilaiset olivat aitiopaikalla tässä kehityksessä, koska he olivat luku- ja kirjoitustaitoisia ja tuottivat painotuotteita. Niinpä kirjaltajat valistuneina järjestyivät ennen muita aloja.

Sanontaa ”Sata vuotta – eikä suotta” voidaan ajatella kahdellakin tavalla. Ensinnäkin sanan päämerkitys tietysti on turhaan, aiheettomasti tai tarpeettomasti. Viisastellen voidaan myös ajatella sanaa suo taivuttaen muotoon suotta eli ilman suota. Niinpä asiaan, varmasti sataan vuoteen mahtuu soisempiakin hetkiä, jolloin asiat eivät ole menneet ”putkeen”. Tällöin lehden merkitys on ollut ratkaiseva asioiden tolalleen saattamiseksi.

Onko lehti tarpeellinen myös jatkossa, esimerkiksi seuraavat sata vuotta? Asioiden tiedottaminen jäsenistölle on aina tarpeellista, mutta millä tavoin se tehdään? Nykyisin jäsenistöä informoidaan kahtaalta, oman alan yleiset asiat Faktori-lehdessä ja ammattiyhdistykseen liittyvät asiat Pro-lehdessä. Kumpikin lehti ilmestyy myös digitaalisena ja verkossa, joten lähitulevaisuus on turvattu. Miten some sopisi viestintään? Pitäisikö viestintäalan näyttää esimerkkiä, ja miettiä mikä on tulevaisuudessa paras tapa viestiä jäsenistölleen tarpeellisista asioista? Olisiko ammatillis–aatteellisella yhdistyksellä velvoite tehdä painettua lehteä seuraavat sata vuotta? Näin tulevat sukupolvet voisivat peilata menneisyyteen, mistä kirjapainoalalla on ollut kyse.

Lämpimät onnittelut Faktori lehdelle 100. vuosikerrasta!

Jätä kommentti

Kategoria(t): Perusfaktori

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s