Se on sittenkin tabletti

Pari vuotta sitten kirjoitin kolumnissani tabloidista, tabletista ja historiallisista lakitauluista. Nyt tekstiä on syytä päivittää, koska rintamalla on tapahtunut valtava muutos. Näyttää siltä, ettei tabloidi olekaan ratkaisu sanomalehtien pelastamiseksi, vaan se on tabletti. Miksi näin?

Tabletti tulee hankittua yleensä kodinkonekaupasta, puhelinoperaattorilta ekirjan lukemiseen tai sanomalehdenkustantajalta osana lehtitilausta. Kaikilla heillä on edullisia tarjouksia. Tietoliikenneyhteytenä pitää olla niin paikallinen lähiverkko (wlan) kuin 4g- verkko. Oli hankintapaikka tai tapa mikä tahansa, kannattaa tabletin käyttö opetella huolella. Sovelluksia yleisimpään merkkiin löytyy niin paljon, että vain mielikuvitus on rajana. Tabletin koko on 7-12 tuuman välillä, 10-tuumainen lienee yleisin. Koon ja painon puolesta se on helposti mukaan otettava.

Moni käyttäjä ajautuu tabletin syövereihin mielenkiintoisimman sovelluksen kautta, on se sitten pelaaminen, ekirjojen lukeminen tai naamakirja. Pikkuhiljaa käyttäjä huomaa, että laitteella voi hoitaa niin somen, pankkiasiat kuin sanomalehtien selailun. Tie on loputon. Seuraavaksi laitteelta löytyvät televisio-ohjelmat, leffat ja mielimusiikki sekä tietysti hakukoneet.

Uusissa malleissa kameran ja kuvan laatu on riittävä sunnuntaikuvaajalle, se siis korvaa tavallisen digikameran. Sovelluksen kautta voi kuvia lähettää persoonallisina postikortteina ystäville. Jos on innostunut nettikaupasta, käy shoppailu tabletilla vaivattomasti. Hyödyllisiä paikkatietosovelluksia on navigoinnista aina raide- ja bussiliikenteen reaaliaikaiseen seurantaan. Pelien maailma on käytännössä rajaton. Ihmisen niin fyysisen kuin henkisen kunnon mittaamiseen ja seurantaan löytyy appseja. Perinteistä puhelinta ei useista kuitenkaan löydy, mutta nettipuhelinsovellus kylläkin. Sovelluksia on siis joka lähtöön.

Ihmiset ikään ja sukupuoleen katsomatta ovat löytäneet tabletit, koska laite palvelee henkilökohtaisia tarpeita laadukkaasti paikasta riippumatta. Kun käyttäjä on kiintynyt laitteeseen ja saavuttanut kriittisen sovellusten määrän, ei hän enää halua luopua tabletistaan. Tällaisia ihmisiä on yhä enemmän, ja ilmiö vaikuttaa jo nyt paperilehtien levikkiin laskien myös perinteisen kirjan ja printtimainosten määriä.

Moni seikka vaikuttaa graafisen alan volyymeihin ja bisnekseen heikentävästi. Tämä on tosiasia, joka on tunnustettava. Perinteisen median on uskottava, että kaikki suurten ikäluokkien ihmiset eivät ole vannoutuneita ”lehden lukijoita”. Osa heistä haluaa oppia hyödyntämään digimaailmaa siinä missä nuoretkin.

Eihän digimaailma tietenkään ole pelkkää auvoa. Sillä on omat ongelmansa, kuten virukset, huijarit ja akkuteknologia sekä jatkuvat ohjelmistojen ja sovellusten päivitykset. Teknologia laukkaa vauhdilla eteenpäin ja vanhentaa laitteet varsin pian. Käyttäjät ovat jatkuvan oppimisen tarpeessa, mikä ei kai sinänsä ole paha asia aivotoiminnan vireyden kannalta. Tulevaisuus on jo täällä, ja media-alan sopeutuminen siihen on alkanut. Se tekee kipeää.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Perusfaktori

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s