Verla elää tätä päivää

Mediaunioni MDU järjestää jäsenilleen ensi toukokuussa retken Verlan ruukkikylään ja tehdasmuseoon.

Verla on ruukkikylä entisen Jaalan kunnan alueella Kouvolassa, Pohjois-Kymenlaaksossa, noin 30 kilometriä kaupungin keskustasta. Nykyisin Verlan teVerla 2hdas toimii puunjalostusteollisuuden tehdasmuseona. Kohde on yksi Suomen seitsemästä YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon maailmanperintökohteesta.

Unesco hyväksyi museon maailmanperintöluetteloonsa vuonna 1996. Maailmanperintökohteeseen ja sen suojavyöhykkeeseen kuuluu tehdasalueen lisäksi muun muassa työntekijöiden asuntoja.

Ensimmäinen puuhiomo

Hugo Neuman perusti Verlankosken partaalle puuhiomon vuonna 1872. Hiomo oli pieni ja työllisti vain 10–12 henkeä. Ongelmana oli pahvin kuljettaminen, sillä tieyhteydet olivat kehnot etenkin rospuuttoaikaan. Kerrotaan, että pahvipaaleja yritettiin kuljettaa rautatien varteen jopa veneitse. Pääosin rahtauksesta huolehtivat lähikylien talonpojat. Neumanin hiomo paloi jo 1874, eikä omistajilla ollut varaa rakennuttaa sitä uudelleen.

Verlan puuhiomo ja pahvitehdas

Toinen hiomo rakennettiin Verlaan 1882, ja sen yhteyteen nousi myös pahvitehdas. Yrittäjinä olivat itävaltalainen paperimestari Gottlieb Kreidl, saksalainen paperimestari Luis Hänel ja viipurilainen liikemies Wilhelm Dippell. Tehdasrakennukset olivat alun perin puuta, mutta kun hiomo tuhoutui tulipalossa 1892, päätettiin rakennus muurata arvokkaasti ja paloturvallisemmin tiilestä.

Tiilinen kuivaamo valmistui vuonna 1893, minkä jälkeen myös hiomo ja muu tehdas muurattiin tiilestä. Rakennukset suunnitteli viipurilainen arkkitehti Eduard Dippell, joka oli Wilhelmin veli.

Fuusio

Kissakoski Oy osti Werlan Puuhiomo ja Pahvitehdas -yhtiön vuonna 1920 Kissakosken paperitehtaan tulipalosta saaduilla vakuutusrahoilla. Pari vuotta myöhemmin, vuonna 1922, Kymin Osakeyhtiö (nyk. UPM-Kymmene) osti Kissakoski Oy:n ja Verlan sen mukana. Yrityskaupan motiiveina olivat Verlan suuret metsäomistukset, puuhiokkeen hankinta sekä kilpailun vähentäminen Pohjois-Kymenlaaksossa.

Uudet omistajat uusivat tehtaan koneistoa jonkin verran, mutta perustyömenetelmät säilyivät melko muuttumattomina. 1960-luvulle tultaessa Verla lienee ollut Suomen vanhanaikaisin puunjalostustehdas, jota tituleerattiin jo tuolloin ”museotehtaaksi”.

Lakkauttaminen ja museoiminen

Tehdas lakkautettiin 1964, ja sen laitteet ja rakennukset jätettiin koskemattomiksi. Tehdas oli teknisesti vanhentunut ja jäänyt pieneksi kooltaan jo 1930-luvulla. Vähitellen menekkivaikeudet, ajoittainen energiapula ja nousevat henkilöstökulut johtivat tehtaan lakkauttamiseen. Päätös lakkauttamisesta tehtiin vuonna 1952, minkä jälkeen nuorimmat ja vähiten aikaa tehtaalla työskennelleet työntekijät irtisanottiin.

Suurin osa työntekijöistä pyrittiin sijoittamaan töihin yhtiön muille tehtaille, ja monet myös jäivät miltei 12 vuotta kestäneen lakkauttamisprosessin edetessä eläkkeelle. Tehtaan toimintaa supistettiin vähitellen niin, että kolmesta vuorosta siirryttiin ensin kahteen ja lopulta yhteen vuoroon. Lakkauttamisen jälkeen Verlasta kulki vielä pitkään nk. työläisbussi Kuusankosken tehtaille aamuin ja illoin. Joitakin vanhimmista työntekijöistä palkattiin pitämään huolta tehdasalueesta.

Verlan tehdas avattiin museona vuonna 1972. Museon ”isänä” pidetään Veikko Talvea, joka tallensi Verlan tehtaan toimintaa valokuvaamalla ja haastattelemalla tehtaan työntekijöitä. Vuoden 1966 lopulla hän ehdotti Kymiyhtiön johdolle tehtaan kunnostamista tehdasmuseoksi. Hanketta auttoi Kymiyhtiön henkilökunnan lomakylän perustaminen Verlaan vuonna 1967. Lopullinen päätös museoimisesta syntyi Kymiyhtiön hallituksen ja Kymin englantilaisen tytäryhtiön Star Paper Limitedin johtokuntien vieraillessa Verlassa 1969. Museon avaaminen vuonna 1972 osui yhteen Kymiyhtiön 100-vuotisjuhlien kanssa. Samaan aikaan myös Verlan ensimmäisen puuhiomon perustamisesta oli kulunut 100 vuotta.

Museoalueen suojelu

Vuonna 1991 Kymmene Oy eli nykyinen UPM-Kymmene Oyj teki aloitteen museoalueen virallisesta suojelusta, mikä oli merkittävä askel eteenpäin kohti Verlan hyväksymistä Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1996. Tehdasmuseon toisena isänä voitaneenkin pitää museon tuolloista intendenttiä Eero Niinikoskea.

Verlan tehdasmuseo on avoinna matkailijoille toukokuun alusta syyskuun loppuun. Maailmanperintökohteeseen kuuluu myös laajempi alue, jolla voi vierailla ympäri vuoden. Verlankoskessa toimii edelleen 1950-luvulla rakennettu sähkölaitos sekä uudempi vesivoimala 1990-luvulta, jotka kuuluvat KSS Energialle. Verlan viimeisinä toimintapäivinä kuvattiin dokumenttielokuva ”Näin tehtiin Verlassa käsipahvia”. Se näyttää nyt osana museokierrosta elävästi katsojille, millaista työ Verlassa oli.

Verlan ruukkikylä elää yrittäjiensä kautta myös tätä päivää. Kesäisin vanhassa tallissa ja myllymakasiinissa toimivat ruukkikylän pajat ja puodit. Opastetun tehdaskierroksen jälkeen käsityön taitajat tarjoavat tuotteitaan ja palvelujaan kävijöille. Tarjolla on mm. perinnepelejä, keramiikkaa, käsitöitä, viinitilan tuotteita sekä maalaisleipää. Perinteikäs Verlan seuratalo on käytössä ja vuokrattavissa mm. erilaisiin kokous- tai kurssitilaisuuksiin. Majoittuminen idyllisissä 1800-luvun työläismökeissä, jotka sijaitsevat kylänraitin molemmin puolin, kruunaa kiireettömän irtioton arjesta. PT

Werla
Retki Verlaan järjestetään lauantaina 23.5.2015. Matka toteutuu, jos osallistujia on vähintään 10. Enintään mukaan mahtuu 50 jäsentä.    Järjestämme bussikuljetuksen Helsingistä, mutta paikalle voi tulla myös omin päin. Tarkan aikataulun, matkaohjelman ja ilmoittautumisohjeet julkaisemme Faktori-lehdessä 1/2015.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s