Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku

Presidentti Paasikivi lanseerasi tuon kuuluisan lauseen aikoinaan, kun Suomessa rakennettiin sodan jälkeen uutta ulkopoliittista linjaa. Tosiasiat on tunnustettava myös viestintäalalla. Printtimedia on menettänyt vuosikymmenten kuluessa osuuttaan, hitaan varmasti

Vasta nyt 2000-luvulla ennusteet painoviestinnän jyrkästä alamäestä ovat realisoituneet. Kymmenessä vuodessa printtimedian osuus joukkoviestintämarkkinoista on pudonnut yli kymmenen prosenttiyksikköä (taulukko 1). Se on tosin vielä yli puolet markkinoista, mutta tuskin menee montakaan vuotta, ennen kuin osuus on alle puolet.

Voittaja on sähköinen media. Television osuus on kasvanut alle 17 prosentista neljäsosaan. Internetmainonnan osuus kasvoi prosentista kuuteen prosenttiin. Internetmainonta on joukkoviestintämarkkinoiden nopeimmin kasvava sektori, eikä kasvun rajoja ole vielä vuosiin nähtävissä. Tallenneviestintä on säilyttänyt asemansa.

Taulukko 1. Eri sektoreiden osuudet joukkoviestintämarkkinoiden volyymista 2002 ja 2012

2002 2012
Sanoma- ja ilmaislehdet 32 28
Aikakauslehdet 18 15
Kirjat 14 13
Hakemistot & suoramainonta 9 6
Kustannustoiminta yhteensä 73 62
Televisio 17 24
Radio 1 1
Internetmainonta 1 6
Sähköinen viestintä yhteensä 19 31
Äänitteet 3 2
Videot 3 3
Elokuvateatterit 2 2
Tallenneviestintä yhteensä 8 7
Koko joukkoviestintä 100 100

 

Printtimedian romahdus mainosmarkkinoilla

Mediamainonnan markkinoilla printti on suorastaan romahtanut. Kymmenen vuotta sitten painetun median osuus oli 70 prosenttia. Viime vuonna osuus oli enää alle puolet (taulukko 2). Sanomalehdet ovat menettäneet euroissa eniten, mutta suhteellisesti suurin häviäjä on aikakauslehdistö. Pudotusta on 16 prosentista alle kymmeneen prosenttiin.

Tässäkin voittajia ovat televisio ja verkkomedia. Verkkomedian osuus on kasvanut neljästä prosentista kahteenkymmeneen prosenttiin. Näin rajua muutosta ei mediateollisuuden historian aikana ole ennen nähty. Eikä tälläkään sektorilla katto ole vielä vastassa.

Taulukko 2. Medioiden mainososuudet 2003 ja 2013. Mukana ei ole elokuvamainontaa, koska sen osuus on marginaalinen. Verkkomediamainonta koostuu display- ja luokitellusta mainonnasta sekä sähköisistä hakemistoista ja hakusanamainonnasta.

2003 2013
Sanomalehdet 54 40
Aikakauslehdet 16 9
Painetut mediat yhteensä 70 49
Televisio 19 23
Radio 4 4
Verkkomediamainonta 4 20
Sähköiset viestimet yhteensä 27 47
Ulko- ja liikennemainonta 3 4
Mediamainonta yhteensä 100 100

 

Painettuja kirjoja luetaan vielä

Perinteisten painettujen kirjojen lukeminen on laskussa, mutta ei ole toistaiseksi romahtanut. Edelleen lähes 80 prosenttia yli kymmenvuotiaista on lukenut kirjoja viimeisen neljän viikon aikana. Lukemiseen ei ole laskettu esim. koululäksyjen lukemista.

Uusien lukualustojen merkitys kirjamarkkinoilla on Suomessa toistaiseksi vähäinen, mutta niiden tunkeutuminen kirjamarkkinoille onkin vasta käynnistynyt. Sähköisten julkaisujen määrä ja myynti kasvoivat kumpikin 40 prosenttia vuosina 2010–2013 (taulukko 3).

Sähköisistä julkaisuista tietokirjojen myynti vuonna 2013 oli suurin, 12 miljoonaa euroa. Oppimateriaalia myytiin vajaalla 4 miljoonalla eurolla, kaunokirjallisuutta 1,3 miljoonalla eurolla ja lasten- ja nuortenkirjoja alle miljoonalla eurolla.

Taulukko 3. Sähköiset julkaisut 2010 ja 2013 julkaisumuodoittain.

 

Uutuuksia Myynti (1000 €)
2010 2013 2010 2013
Online-julkaisut 359 234 8937 14297
Äänikirjat tallenteina 76 71 1191 1331
Sähkökirjat (e-kirjat) 539 1138 409 1164
Muut tallenteet kuin äänikirjat 215 227 1724 788
Ladattavat äänikirjat 41 48 234 147
Yhteensä 1230 1718 12495 17727

 

Suomi edelleen painoviestinnän kärkimaita

Suomi on tunnetusti painoviestinnän kärkimaita. Esimerkiksi sanomalehtien osuus mediamainonnasta (40 %) on Suomessa kaksinkertainen Euroopan maiden keskiarvoon (20 %) verrattuna. Vain Itävallassa osuus on Suomea suurempi. Aikakauslehdistön osuus Suomessa on hieman eurooppalaista keskitasoa suurempi. Vastaavasti televisiomainonnan osuus Suomessa on Euroopan pienimpiä. Vain Itävallassa, Tanskassa ja Sveitsissä osuudet ovat pienemmät.

Ukrainalaiset seuraavat sanomalehtiä nelinkertaisesti venäläisiin verrattuna

Sanomalehtien tavoitettavuuden kärkimaat ovat Japani, Ruotsi, Luxemburg, Sveitsi ja Suomi. Näissä maissa 75–80 prosenttia aikuisväestöstä seurasi päivittäin sanomalehtiä. Vertailussa oli mukana 35 maata.

Mielenkiintoinen detalji on, että Venäjällä sanomalehdet tavoittivat päivittäin vain 6 prosenttia väestöstä, mutta Ukrainassa 23 prosenttia, siis nelinkertaisesti. Venäläisille televisio on tärkeämpi. Televisio on tunnetusti sanomalehdistöä suggestiivisempi tiedonvälittäjä. Onko tällä asialla mitään yhteyttä kiihkoisänmaallisuuden asteeseen Venäjän ja Ukrainan välisessä konfliktissa?

Printtimedian alamäki rassaa koko painoteollisuutta

Kun printtimedialla menee huonosti, menee koko painoteollisuudella huonosti. Neljässä vuodessa (2007–2011) painamisen ja siihen liittyvien palvelujen henkilömäärä on vähentynyt 2400 henkilöllä (taulukko 4).

Taulukko 4. Painamisen ja siihen liittyvien palvelujen henkilöstö ja bruttoinvestoinnit 2007 ja 2011.

2007 2011
Henkilöstö (1000 henkeä) 11,4 9
Bruttoinvestoinnit (%-liikevaihdosta) 6,9 4

 

Kun painoteollisuudella menee huonosti, vähennetään henkilöitä ja tingitään investoinneista. Investointien osuus liikevaihdosta on pudonnut seitsemästä prosentista neljään (taulukko 4). Tuottavuusinvestoinneista ja sellaisista investoinneista, joilla kehitetään uusia tuotteita ja palveluja, ei kannattaisi tällaisessa tilanteessa tinkiä.

Uusia tuotteita ja palveluja nykyisille ja uusille asiakkaille

Vaikka painoteollisuuden merkitys toimialana vähenee, ei se tule marginalisoitumaan saati katoamaan maailman markkinoilta. Uudistushaluiset ja -kykyiset painot laajenevat pakkausteollisuuden alueelle, liittävät palvelurepertuaariinsa 2D-koodeja, 3D-tulostusta, painettavaa elektroniikkaa, print-on demand -palvelua, erikoisefektejä kuten hologrammeja ja monia muita uusia tuotteita ja palveluja nykyisille ja uusille asiakkaille.

Viitteet:
Joukkoviestimet 2013. Tilastokeskus 2014. 158 s.
Kirja muuttuvassa tietoympäristössä. Suomen tietokirjailijat ry. 2014. 200 s.

 Teksti Timo Siivonen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s