Kuukausittainen arkisto:syyskuu 2014

Latomon faktori on ihmemies

Kirjapainoala tuntui 1960-luvun loppupuolella jännittävältä ja mielenkiintoiselta. Faktorit olivat arvovaltaisia johtajia, vanhemmat latojat kunnioitettavia esimerkkejä ja nuoremmat kiehtovia noviiseja. Ystävystyin monen kanssa ja jälkeenpäin huomasin, että lähes kaikilla ammatillinen ura oli samanlainen, esimiesasema faktorina.

Vaasa Oy:ssä seurasin latomon faktorin Paavo Tynkkysen toimintaa. Hän oli tiukka ja tarkka typografian suhteen. Samoin arvovallan ylläpitämisessä. Tämän hän hoiti näppärästi ”kuullun ymmärtämisen” tempauksilla omassa johtotilassaan oppilaan seistessä asennossa. ”Aina ja joka paikassa ladottaessa versaalilla, on muistettava tasausharvennus”. Tätä lausetta oppilaat saivat toistaa Tynkkyselle useasti, kunnes tasausharvennus oli tarttunut selkäytimeen.

Tynkkysessä oli sitä jotain, salaperäisyyttä, pelottavuutta ja ammattitaitoa. Me oppilaat pidimme häntä suorastaan ihmemiehenä, kunnes pieni särö teki hänestä melkein tavallisen. Omasta kehittymisestäni kiitän kuitenkin häntä ja hyvää ystävääni Poonaa.

Tynkkysellä oli tapana kävellä latomon käytävää ja vilkuilla oppilaiden ladelmia toisella silmällä. Hän saattoi äkisti pysähtyä oppilaan kohdalla ja sanoa: ”Tuossa pitäis olla iso kirjain”.
Oppilas oli ihmeissään faktorin kotkan katseesta. Suuri kunnioitus hiipi selkäpiitä väristäen.

Kuvassa Poona eli Pentti Saarinen. Tässä elämässä on etsittävä itselleen sopivia jalkineita.

Kuvassa Poona eli Pentti Saarinen.
Tässä elämässä on etsittävä itselleen sopivia jalkineita.

Jouduin usein oikolukijaksi, sairauslomien tuuraajaksi. En tiedä miksi, mutta en pitänyt komennusta pahana. Kerran ruokatauolla jäin oikulukuosastolle päiväunille huoneen nurkkaan. Tynkkynen ilmestyi samaan tilaan, mutta ei huomannut minua. Hän katseli oikoluettuja vedoksia ja poistui latomon puolelle.

Myöhemmin iltapäivällä hän käveli ryhdikkäänä käytävällä ja puolihuolimattomasti sanoi eräälle oppilaalle: ”tuossa on virhe, s-kirjain puuttuu”. Tapahtuman jälkeen vein korjausvedokset latojille. Nuori oppilas ihmetteli miten Tynkkynen pystyi huomaamaan kirjaimen puuttumisen. Hymyilin, mutta en uskaltanut vielä silloin sanoa totuutta.

Tynkkynen hallitsi kirjasinlajit ja usein omaa viisauttaan korostaen teki hankalia kysymyksiä. Esimerkkinä sanomalehdessä leipätekstinä käytetty exelsior verrattuna siviilitöissä käytettyyn ioniciin. Näiden tyyppien ero on äärimmäisen pieni. Ionic latoutuu hieman tiukemmin, mutta sitä tuskin silmällä erottaa. Ystäväni Poona kertoi kuitenkin kirjainten salaisuuden ja samalla tien Tynkkysen suosioon. Exelsiorissa pikku a:n sakaran pääte on loivempi kuin ionicissa. Kerran Tynkkynen sattui kysymään mistä tuntee kirjasinten eron, johon sanoin heti, etten muuta havaitse kuin a-kirjaimen sakaran kaaren.

Tynkkynen poistui köhien paikalta, ja minä siunasin kaverini Poonan avun. Tämän jälkeen en joutunut kirjasimia koskeviin kuulusteluihin. Jälkeenpäin olen huvittuneena miettinyt tiesivätkö ammattimiehet Tynkkysen oikolukuosastolla tekemistä tutkimuksista, mutta salasivat ne oppilailta. Ehkä näin oli, sillä en itsekään levittänyt tätä oppiaikanani Poonalta saamaani viisautta. Teksti Seppo Parkkonen

Latojakaveri Timo ”Timppa” Nevanperä oli aikoinaan huippujalkapalloilija VPS:ssa ja maajoukkueessa. Timon seurassa tyrä naurusta rytkyi.

Latojakaveri Timo ”Timppa” Nevanperä oli aikoinaan huippujalkapalloilija VPS:ssa ja maajoukkueessa. Timon seurassa tyrä naurusta rytkyi.

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): etusivu, Parkkonen

Nimityksiä

Salomaa Yhtiöt
Salomaa Groupin emoyhtiön Salomaa Yhtiöt Oy:n toimitusjohtajana aloittaa vuodenvaihteessa VTM Kalle Laine (49). Hän siirtyy tehtävään yhtiön hallituksesta. Nykyinen toimitusjohtaja KTM Mirjami Mäkinen (59) jatkaa yhtiön hallituksessa. Laine on toiminut yhtiön hallituksessa vuodesta 2005 lähtien.

Viestinnän Keskusliitto
Viestinnän Keskusliitto on muuttanut yhdessä jäsenliittojensa Aikakausmedian, Graafinen Teollisuus ry:n, Sanomalehtien Liiton ja Suomen Kustannusyhdistyksen kanssa Helsingin Etelärannassa sijaitsevaan Teollisuuskeskukseen.  VKL:n uudeksi työmarkkinajohtajaksi on nimitetty VT Elina Nissi. Hän on työskennellyt VKL:ssa vuodesta 1985. Edellinen työmarkkinajohtaja Johanna Varis jatkaa liiton palveluksessa työmarkkinatehtävissä ja Nissin varamiehenä.

Yle
Helsingin Sanomien päätoimittaja Riikka Venäläinen siirtyy Yleisradion Uutis- ja ajankohtaistoimintaan käynnistämään ja vetämään uutta, 1.1.2015 toimintansa aloittavaa Yhteiskunta-toimitusryhmää. Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan toimintamalli ja organisaatio uudistuvat 2015 alussa. Jako uutis- ja ajankohtaistoimituksiin poistuu. Toimitukset erikoistuvat tulevaisuudessa aiheisiin, jotka jaotellaan neljään aihekokonaisuuteen: Maailma, Suomi, Yhteiskunta ja Urheilu.

Uuden Maailma-osaston päälliköksi on nimitetty Elina Ravantti, Suomi-osastoa alkaa johtaa nykyinen aluetoiminnan päällikkö Jyri Kataja-Rahko, joka on aiemmin toiminut muun muassa YleX:n ohjelmapäällikkönä. Urheilu-osaston päälliköksi on valittu nykyinen urheilupäällikkö Panu Pokkinen.

Jätä kommentti

Kategoria(t): etusivu, uutiset

Ammattiliitto Pron senioreilla vilkasta kerhotoimintaa

Ammattiliitto Pro Seniorit ry on Ammattiliitto Pron valtakunnallinen jäsenyhdistys, jolla on jäseniä n. 22 000. Ammattiliitto Pro hoitaa työssä olevien jäsenten edunvalvontaa ja Pro Seniorit liiton seniorijäsenten edunvalvontaa.

Senioriyhdistyksen hallituksen keskeisin tehtävä on vaikuttaa yhteiskunnan päättäjiin niin, että senioreiden toimeentulo ja elämisen tarpeet huomioidaan paremmin päätöksenteossa. Vaikutuskanavina ovat Ammattiliitto Pro ja keskusjärjestö STTK sekä yhteydet eduskuntaan.

Vuoden 2013 alusta lähtien yhdistys on ollut Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n yhteisöjäsen. Sitä kautta yhdistyksen ääni kuuluu myös kuudesta eläkejärjestöstä muodostuvan eläkeliittojen etujärjestö EETU ry:hyn. Päätös yhteisöjäsenyydestä teki Pro Seniorit yhdistyksen vuosikokous 2012.

Yhdistyksen edunvalvonta-asioiden painopiste on tänä vuonna saada eläkeläisten verotus oikeudenmukaisemmaksi, jäädytetyn indeksikorotuksen poistaminen ja taitetun työeläkeindeksin (20/80) korjaaminen niin, että se turvaa nykyistä paremmin eläkkeiden ostovoiman kehittymisen.

Paikalliset seniorikerhomme järjestävät alueellista toimintaa. Yhdistys avustaa uusien kerhojen perustamisessa ja tukee kerhojen toimintaa. Jäsenetuudet ovat samat kuin työssä olevilla jäsenillä, lukuun ottamatta vapaa-ajan tapaturmavakuutusta. Jäsenetuudet näkyvät Ammattiliitto Pro Seniorit kotisivuilta. Kotisivuilta löytyy myös liittymiskaavake ja sen täyttöohjeet. Palvelumaksu on tänä ja ensi vuonna 50 € vuodessa. Tervetuloa aktiivisen yhdistyksen toimintaan! http://www.proseniorit.profiili.fi

Teksti Markku Pynnönen, puheenjohtaja, Ammattiliitto Pro Seniorit ry

***

seniorit

Seniorit vierailivat eduskunnassa. Kuvassa vasemmalta oikealle Eero Saloranta, Veli Koskinen, Leena Laitila, kansanedustaja Skinnari, ministeri Kiuru, Hannu Lemström, Markku Pynnönen ja Pertti Kinnunen.

Ammattiliitto Pro Seniorit ry:n toiminnan pitkät perinteet ulottuvat viime vuosisadalle silloisen Teknisten Liiton ja Toimihenkilöunionin ajalle. Silloin toimittiin osana perusyhdistystä veteraanijaoston nimissä. Pro Seniorit -yhdistyksen perustamisen jälkeen 2006 aloittivat ensimmäisinä Pirkanmaan, Porin ja Varkauden kerhot. Tänä päivänä kerhotoiminta kattaa lähes koko maan, pohjoisin kerho on Oulussa.

Toimivia kerhoja on yhteensä 12, niistä viimeisen on Sydänsavon kerho Leppävirralla. Uusia kerhoja perustetaan Pro Senioreiden tuella, kunhan ensin saadaan innokkaita vetäjiä toimintaa käynnistämään. Kerhot toimivat alueillaan itsenäisinä, ei-rekisteröityinä ”yhdistyksinä”, jotka noudattavat Pro Senioreiden hallituksen laatimia ja hyväksymiä sääntöjä sekä toimintamallia.

Kerhoa perustettaessa Pro Seniorit antaa alkupääoman, jatkossa kerhot vastaavat itse taloudestaan. Varoja kerätään mm. vapaaehtoisilla kannatusmaksuilla ja omavastuuosuuksina tapahtumiin. Lisäksi hankitaan sponsoreita, järjestetään arpajaisia ja kerätään kausimaksuja liikuntatunteihin osallistuvilta.

Myös TJS-opintokeskus on opintokerhotoiminnassa osarahoittajana. Lisäksi on mahdollista hakea Pro Senioreiden avustusta erilaisten tilaisuuksien, esimerkiksi luentopäivien ja liikuntatapahtumien järjestämiseen tai vuosikokouksiin osallistumista varten.

Mitä kerhoissa tapahtuu?

Seniorikerhojen toiminta tarjoaa monenlaista henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin evästä. On meistä itsestämme kiinni, otammeko monipuolisen tarjonnan vastaan. Pro Senioreiden kerhotoiminta keskittyy seuraaviin aiheisiin:

Kulttuuritilaisuudet, teatterit, konsertit, näyttelyt ja muut taidetapahtumat
Koulutus ja luennot eri aiheista
Liikunta, palloilulajit, jumppa, uinti, kuntosali, sauvakävely, pyöräilyretket, kuntopiirit
Tutustumisretket kotiseudun nähtävyyksiin ja yrityksiin
Omatoimiset tilaisuudet, pikkujoulut, puurojuhlat, kesäkauden avajaiset, talvitapahtumat, hiihtoretket ja pilkkikisat
Ulkomaanmatkat, joista suosituimpia ovat Viron kylpylälomat
 
Teksti Leena Laitila, jäsensihteeri, Ammattiliitto Pro Seniorit ry

 

Jätä kommentti

Kategoria(t): etusivu, toimiala, uutiset

TES-neuvottelukunta nimetty

Ammattiliitto Pron kaikilla sopimusaloilla on oma työehtosopimuksen neuvottelukunta joka nimensä mukaisesti vastaa tes-asioista. Neuvottelukunta on keskeisin toimija oman sopimuksemme tavoitteiden asettamisessa.

Pron hallitus nimesi neuvottelukunnan elokuun kokouksessaan. Käy Proplus-sivuilla katsomassa kuka on sinua lähin neuvottelukunnan jäsen ja kirjoita samalla omat evästyksesi tes-toiminnalle!

Mikko Honkanen
sopimusalavastaava, Ammattiliitto Pro

Jätä kommentti

Kategoria(t): toimiala

Työkyky tutkinnon osa-alueeksi

Ammattiin valmistuva ja työelämään siirtyvä nuori tarvitsee tietoa siitä, miten voi itse vaikuttaa pärjäämiseensä ja jaksamiseensa tulevan työuransa aikana. Työterveyslaitos on tuottanut helppokäyttöisen ryhmäohjausmallin, joka sopii ammatillisiin oppilaitoksiin, työvoimakoulutukseen ja järjestöille. Työpajoissa nuorille annetaan tietoa ja mahdollisuus oivaltaa itse, miten ylläpitää omaa työkykyään.

Monikulttuurisen nuoren työkyvyn edistäminen -ryhmäohjausmalli ja siihen liittyvä ohjaajan opas on suunnattu erityisesti maahan muuttaneille nuorille. Tavoitteena on, että työpajojen aikana nuori tunnistaa ammattialansa ja työtehtäviensä vaatimukset, osaa huomioida ne työssään ja osaa toimia terveyttä ja työkykyä vahvistavalla tavalla myös vapaa-ajallaan.

Työkykyä voivat työuran alussa uhata esimerkiksi vaikeus kiinnittyä työelämään, vaikeus päästä sisään työyhteisöön tai ammattikulttuuriin ja puutteellinen omien rajojen tunteminen. Nuorten voimavaroja puolestaan ovat innostuneisuus ja avoimuus uudelle.

Työkykytaitoja nuorille. Monikulttuurisen nuoren työkyvyn edistäminen -ryhmäohjaajan opas on ladattavissa verkkosivuilta http://www.ttl.fi/fi/tutkimus/hankkeet/numat/Sivut/default.aspx

Jätä kommentti

Kategoria(t): työturvallisuus, uutiset

Mediaunionin golfmestaruus ratkaistiin Kuusankoskella

Mediaunioni MDUn golfmestaruus ratkaistiin tänä vuonna Kuusankoskella 6.6. Koskigolfin kentällä hienossa kesäisessä säässä. Osanottajia olisi kentälle mahtunut enemmänkin. Kilpailu käytiin ensi kertaa niin, että mestaruudesta taisteltiin tasoituksin. Edellisen vuoden mestari Erkki Andersson ei valitettavasti päässyt puolustamaan mestaruutta, joten mestarin nimi vaihtui mikkeliläiseksi Jorma Hietaseksi.

Kilpailu aloitettiin aamulla aamukahvilla ja sääntöjen läpikäynnillä. Itse kilpailu alkoi klo 10.40 kolmen kilpailijan ryhmissä ja viimeinen ryhmä saapui maaliin noin 15.40. Helteisessä säässä käyty kilpailu oli melkoinen koettelemus, ja lounas ja juotavat maistuivat rasituksen jälkeen. Voittajan lyöntimäärä ”scratch” oli hieman viimevuotista suurempi – johtuneeko kentän vaikeudesta vai olosuhteista?

Jussi Salmi, Tapani Tammi, Olli Lindfors ja 18. reiän kättelyt.

Jussi Salmi, Tapani Tammi, Olli Lindfors ja 18. reiän kättelyt.

 Mestari Jorma Hietanen ja naisten paras Marjo Similä.


Mestari Jorma Hietanen ja naisten paras Marjo Similä.

Lähemmäs lippua -kilpailun voitti turkulainen Tapani Tammi ja naisten sarjan suvereeni voittaja oli oululainen Marjo Similä. Kilpailujen järjestelyistä vastasi Jorma Hietanen, siitä suurkiitos isännälle, joka tyhjensi palkintopöydän. Palkintoja lahjoittivat Otava, If, Eläkevakuutusyhtiö Varma ja Mediaunioni.  Ensi vuoden kilpailut pidetään perinteisesti kesäkuun toisena perjantaina eli 12.6.2015. Kilpailupaikkana on ensisijaisesti Hämeenlinna, toisena vaihtoehtona Vääksy.

Kilpailujen kuusi parasta: 1. Jorma Hietanen, Golf-Porrassalmi, 2. Jussi Salmi, Vihti Golf Club Ry, 3. Marjo Similä, Oulun Golfkerho ry, 4. Tapani Tammi, Aurinko Golf, 5. Raimo Vallinen, Yyteri Golf, 6. Olli Lindfors, Golf-Porrassalmi. Teksti ja kuvat Pekka Teinilä 

 

 

Ryhmä Raimo Vallinen, Marjo Similä ja Jorma Hietanen puolimatkan tankkauksessa.

Ryhmä Raimo Vallinen, Marjo Similä ja Jorma Hietanen puolimatkan tankkauksessa.

Jätä kommentti

Kategoria(t): etusivu, uutiset

Työkaaren kaikkia vaiheita pitää johtaa

Mikä on rehellinen vastauksesi seuraaviin kysymyksiin? Vahvistatko säännöllisesti osaamistasi hakeutumalla sopivasti epämukavuusalueelle? Pidätkö fyysisestä kunnostasi hyvää huolta, jotta varmistat energisyytesi pitkin päivää? Teetkö hankalaksi kokemiasi muutoksia elämässä, jotta viikossasi on sopivasti kuormitusta niin työssä kuin vapaa-ajalla? Niin omilla kuin työnantajan valinnoilla on iso vaikutus siihen, mihin suuntaan työkykysi kehittyy.

Työturvallisuuskeskus TTK on julkaissut sähköisen työkaarityökalun, jonka avulla voi arvioida, tukevatko työpaikan käytännöt työuran eri vaiheita. Tavoitteena on, että työpaikat havahtuvat kehittämään niitä henkilöjohtamisen osa-alueita, jotka tukevat eri-ikäisten työkykyä ja lisäävät eri-ikäisten vahvuuksiin nojaamista ja yhteistyötä. Näin tuetaan paitsi yksilöiden työkykyä, myös lisätään tuottavuutta ja hallittua uudistumista työelämän muutosten keskellä.

Työkalun avulla voi teettää työpaikalla työkaarikyselyn, jolla arvioidaan, millä tavoin eri-ikäiset huomioidaan tällä hetkellä. Työkalun yhteydessä on myös tietopankki, jossa on käytännönläheistä materiaalia aihepiiristä.

Työkalun avulla voi todeta, kuinka suunnitelmallisesti ja avoimesti työuran ja työssä jatkamisen kysymyksistä puhutaan, miten kattavasti osaamista ja ammattitaitoa ylläpidetään, palvelevatko työaikajärjestelyt sekä työnantajan että työntekijöiden tarpeita, muokataanko ja kehitetäänkö työtä ja työjärjestelyjä voimavarojen mukaan ja kuinka kattavasti terveellisiin elämäntapoihin kiinnitetään huomiota.

Ennen kaikkea työkalu kannustaa työpaikkoja keskustelemaan eri-ikäisten johtamisesta. Työkaariajattelun konkreettisia avauksia voidaan liittää osaksi johtamisen periaatteita, henkilöstöä koskevia suunnitelmia tai kirjata työpaikan tarpeisiin sopiva työkaariohjelma. Tavoitteena on myös herättää jokainen meistä miettimään, miten huolehdimme omasta työkaarikunnostamme.

Ennakoivuus, avoimuus, ketteryys ja yhteistyön syvyys erottelee työpaikkoja. Henkilöstön ja johdon yhteinen käytäntöjen, toimintatapojen ja toimintaympäristön arviointi ja ymmärrys ovat kehittämisen A ja O. Tähän työkaarityökalun toiminnot myös tarjoavat apua.

Työkaarityökalu on suunnattu kaikille työpaikoille toimialasta ja koosta riippumatta. Ohjeistamme työpaikkoja miettimään omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan yhdessä ja ottamaan koko henkilöstö mukaan kehittämiseen. Työkalun yhteydessä annamme myös kehittämistyön eteenpäinviemiseksi neuvoja.

Työkaarityökalu täydentää Sykettätyöhön.fi-palvelun tarjontaa. Maksuton palvelu tukee työhyvinvoinnin johtamista, kehittämistä ja työpaikan sisäistä yhteistyötä. Työkaarityökalun

sisällöt perustuvat työmarkkinajärjestöjen julkaisemaan oppaaseen, jonka nimi on Työkaarimallilla kohti pitempiä työuria.JarnaSavolainen_ttk-2013-1747 2_KuvaSamiKulju

Kirjoittaja Jarna Savolainen, työhyvinvoinnin palvelut, Sykettätyöhön.fi-palvelu
Työturvallisuuskeskus TTK

Mistä lisätietoa?
http://www.sykettatyohon.fi > Työkaarityökalu
www. ttk.fi > Työkaarimallilla kohti pitempiä työuria -opas

Työturvallisuuskeskus TTK
http://www.ttk.fi
http://www.facebook.com/tyohyvinvointi
http://www.linkedin.com/company/the-centre-for-occupational-safety

Jätä kommentti

Kategoria(t): etusivu, työturvallisuus