Parkkonen: Hämmentäviä tilanteita

Yllätysten ja hassujen tapahtumien kirjo sävytti nuoren käsinlatojaoppilaan arkea. Ensimmäinen oppivuosi vierähti Vaasa-lehden lehtipuolella ja seuraavat ns. siviilipuolella.

Siihen aikaan työviikon pituus oli 45 tuntia. Lauantaina tehtiin viisituntinen työpäivä. Juoksupoika oli lauantaina vapaalla, joten 1. vuoden oppilas joutui kauppareissulle hankkimaan latojille välipalaa lounastauoksi. Yleensä tilattiin puoli litraa maitoa ja munkkipossu, mutta kahdelle konelatojalle piti tuoda apteekista kortsuja viikonlopun tarpeeseen. Se oli kamala paikka nuorelle pojalle, mutta tehtävä oli pakko hoitaa. Kortsuja ei saanut torilta, sillä sen ajan verovähennyspolitiikasta johtuen apteekin kuitit olivat vähennyskelpoisia.

Odottelin apteekin tuulikaapissa niin kauan, että sisällä ei ollut asiakkaita. Posket punaisena tilasin kaksi eri pakettia kondomeja ja molemmista omat kuitit. Samassa sisään pyrähti kaksi nuorta naista, jotka pyrskähtivät nauruun farmaseutin varmistaessa, että tulihan paketeista eri kuitit.

Maaliskuussa 1967 oli kireä tunnelma. ”Vanhat” latojat kuiskailivat vakavan näköisinä toisilleen tärkeitä asioita. Lopulta tunnelman syy selvisi, kirjatyöntekijät olivat menossa lakkoon. Olin hämmentynyt ja tietämätön, mutta porukan mukana halusin olla.

Nuorisotalolla järjestettiin tiedotustilaisuus eli lakkokokous. Puheet olivat voimakkaita. Luottamusmies vetosi joukkoon vahvalla johtajuudellaan. Jälkeenpäin olen hävennyt omaa ajatusmaailmaani, sillä laskeskelin lakon kestoaikaa ja mittailin, että ehtisinkö sinä aikana hankkia ajokortin. Ehdin.

Työtaistelussa saavutettiin mullistava voitto. Viikkotyöaika lyheni 40-tuntiseksi ja lomaa tuli rutkasti lisää. Olimme ensimmäinen ammattiliitto, joka astui uuteen aikakauteen. Seuraavana vuonna 21.8.1968 oli hätkähdyttävä hetki, sillä Varsovan liiton joukot marssivat Tsekkoslovakiaan kukistamaan silloisen poliittisen johdon tuomat uudistukset. Valta vaihtui ja kansa kauhisteli. Rohkeat tsekit kiipesivät panssarivaunujen päälle osoittaakseen, ettei pelätty.

Uutinen oli niin iso juttu, että Vaasa-lehti teki erikoispainoksen 2-puolisena A 4 julisteena. Oppilaat lähetettiin kaduille ja torille jakamaan uutista. Se oli jännittävä hetki, olimme tärkeitä tiedotuksen levittäjiä. Onneksi Tsekkoslovakiassa vältyttiin isommilta kahakoilta, mutta syvät arvet jäivät uudistusmielisten tsekkien sieluihin.

Tilanne muistuttaa siitä, ettei kaikki ole muuttunut. Yrityskonsultit opettavat muutoksen olevan pysyvä olotila. Silti on myönnettävä, ettei se ole ihan totta. Vuonna 1968 varusmiesten palvelusaikaa lyhennettiin väliaikaisesti kuukaudella, ruokaa vähennettiin ja lentorukki (varusmieslentäjät) ei saanut polttoainesäästöjen vuoksi käytännön lentotunteja. Tämä kaikki tapahtui, vaikka Euroopassa oli vakava kriisi.

Juliste vuodelta 1968 kertoo, että silloinkin elettiin pelkojen kanssa. Me oppipojat saimme tehdä osuutemme tiedotuksesta jakamalla lappusia kaupungilla.
Juliste vuodelta 1968 kertoo, että silloinkin elettiin pelkojen kanssa. Me oppipojat saimme tehdä osuutemme tiedotuksesta jakamalla lappusia kaupungilla.

Muistan nämä tilanteet siksi, että pari ystävääni oli silloin Kauhavan Ilmasotakoulussa varusmiespalveluksessa mekaanikkona ja lentokurssilla. Joissakin asioissa muuttumattomuus on pysyvä olotila. Teksti Seppo Parkkonen

Joutsenmerkki tehostaa energian käyttöä

Joutsenmerkin uusitut kriteerit kannustavat painolaitoksia entistä tehokkaampaan ympäristötyöhön. Kriteereissä on tiukennettu energiankulutusta, rajoitettu haitallisten kemikaalien käyttöä ja otettu käyttöön uudet vaatimukset paperiraaka-aineelle. Koliprint ja PunaMusta Tampere ovat ensimmäiset painot, jotka saivat Joutsenmerkki-luvan tiukentuneiden kriteerien mukaan.joutsenmerkki

– Uusituissa kriteereissä on erityisesti arvioitu energiankulutusta. Energian tehokkaalla käytöllä paino voi saada suuria ympäristö- ja taloudellisia hyötyjä, kertoo Joutsenmerkin johtava asiantuntija Harri Hotulainen.

Joutsenmerkittyjen painolaitosten tulee uusia Joutsenmerkki-lupansa 31.10.2014 mennessä, koska painolaitosten Joutsenmerkki-kriteerit ovat uusiutuneet. Uudet tiukennetut vaatimukset koskevat painolaitoksia, painotuotteita ja kirjekuoria.

Suuri Integraatiokirja

Integraatio on vastaus liiketoiminnan kehittämis- ja uudistamishaasteisiin. Tämä kirja siirtää integroinnin käytännön tasolle napakasti, syvällisesti ja kattavasti. Teoreettinen viitekehys ja modernit esimerkit osoittavat, kuinka markkinoinnin, viestinnän ja myynnin investoinneista saadaan enemmän irti. Uudistetussa painoksessa katse suunnataan digitaalisuuteen ja verkkoympäristöihin. Nyt painottuvat b2b-liiketoiminta ja itc, tuotteistaminen ja palvelullistaminen. Tuoreet yrityskeissit osoittavat, että integraation avulla on syntynyt uutta niin filosofisesti, kulttuurisesti kuin toiminnallisestikin. Keissit Fazer, Luja-yhtiöt, Olvi, Vaisala, Markkinointi-instituutti, Viking Line ja Fonecta osoittavat, kuinka nämä yritykset ovat löytäneet omiin lähtökohtiinsa perustuvat integraatiomallit.Integraatiokirja

Markku Vierula: Suuri Integraatiokirja. Markkinointi, myynti ja viestintä.
Talentum 2014. ISBN 978-952-14-2139-6. 2, uudistettu painos, 352 s.

Graafisen alan työhyvinvointi puntarissa

Graafinen teollisuus edustaa Suomessa perinteisen tuotannollisen teollisuuden ohella myös nykyaikaista viestintäteollisuutta. Ala muodostuu pääosin kustantamista ja painamista harjoittavista yrityksistä, joihin kuuluvat muun muassa pre-press-yritykset ja sitomot. Kaikkiaan ala työllistää Suomessa noin 30 000 henkilöä.

Perinteiset työympäristön haitat ja vaaratekijät ovat vähentyneet graafisessa teollisuudessa teknisen kehityksen ja automatisoitumisen myötä. Toisaalta tuotantomenetelmien muuttuessa ja kehittyessä voi tulla mukaan uusia vaara- ja kuormitustekijöitä.

Myönteistä on, että tapaturmataajuus on graafisessa teollisuudessa selvästi alhaisempi kuin muussa teollisuudessa keskimäärin. Eniten tapaturmia sattuu painajille ja lehdenjakajille. Tyypillisimpiä tapaturmia ovat kompastumiset ja liukastumiset sekä työvälineiden käytössä sattuneet vahingot.

Yleisimpiä ammattitauteja ovat rasitusvammat. Ammattitauteja aiheuttavia tekijöitä ovat ainakin toistotyö, melu, kemikaalit sekä orgaaniset pölyt ja altisteet. Henkisesti kuormittavina koetaan kiire, kannustuksen puute, vähäiset vaikutusmahdollisuudet työhön ja puutteet ammattitaidossa.

Alan yritykset ovat kehittäneet hyviä malleja riskienarviointiin, työkykyä ylläpitävään toimintaan ja henkilöstötilinpäätöksiin. Työhyvinvoinnin haasteena työtapaturmien vähentämisen ohella on kehittää työpaikkojen toimintaprosesseja, turvallisuusjohtamisen menettelytapoja sekä perehdyttämistä ja työnopastusta.

Nykytilan selvitys tänä vuonna

Graafisen teollisuuden työyhteisön ja työympäristön nykytilaa selvitetään tänä vuonna Työturvallisuuskeskuksen (TTK) graafisen teollisuuden työalatoimikunnan toimesta.
Aikaisempi alan työhyvinvointikartoitus osoitti, että työhyvinvoinnin kannalta keskeisimpiä haasteita ovat hyvä johtaminen, työyhteisön ilmapiiri, henkinen kuormittavuus, henkilöstöresurssien riittävyys ja organisaation toimivuus.

Selvityksen mukaan myös läheltä piti -tilanteista ilmoittaminen, toimenpide-ehdotusten tekeminen ja toimenpiteiden toteuttaminen oli vähäistä. Tärkeää on kirjata kaikki läheltä piti -tilanteet ja toteuttaa tarvittavat toimet niiden välttämiseksi tulevaisuudessa. Näin voidaan vähentää työtapaturmia ja niistä aiheutuvia kustannuksia.

Tänä vuonna toteuttavassa tutkimuksessa kartoitetaan graafisen teollisuuden yritysten työhyvinvoinnin, työturvallisuuden ja työterveyden tilannetta. Tutkimuksen toteuttajana ja raportoijana toimii Työterveyslaitos TTK:n graafisen teollisuuden työalatoimikunnan ohjauksessa.

Tutkimus toteutetaan kyselynä, ja kyselylomake lähetetään tiettyjen yritysten työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille. Tutkimustuloksia vertaillaan soveltuvin osin aikaisempaan tutkimukseen (2009). Lähtökohtana on Turun kauppakorkeakoulun Mediaryhmän vuonna 2000 tekemä Graafisen alan työyhteisö ja työympäristö puntarissa -kyselytutkimus. Tätä tutkimusta päivitetään noin viiden vuoden välein.

TTK:n graafisen teollisuuden työalatoimikunta seuraa ja edistää alan työsuojelun kehitystä. Yhteistyössä työpaikkojen kanssa se tähtää kohti nolla työtapaturmaa ja kestäviä työuria. Vuoropuhelu työpaikkojen kanssa auttaa löytämään oikeanlaisia ja oikea-aikaisia palveluja ja tuotteita.

Työalatoimikunnassa ovat edustettuina alan työnantaja- ja palkansaajajärjestöt: Viestinnän Keskusliitto, Mediaunioni MDU, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto, Ammattiliitto Pro ja Suomen Journalistiliitto. Työalatoimikunnan sihteerinä toimii TTK:n alan asiantuntija Veikko Lipiäinen. TTK toteuttaa työalatoimikunnan suunnittelemat kehittämistoimet alalle, kuten koulutus, aineisto ja tiedotus.

Veikko Lipiäinen graafinen teollisuus, tekstiili- ja kenkäteollisuus, lasikeraaminen teollisuus Työturvallisuuskeskus TTK
Veikko Lipiäinen
graafinen teollisuus, tekstiili- ja kenkäteollisuus, lasikeraaminen teollisuus
Työturvallisuuskeskus TTK

 

 

 

 

 

 
TTK Graafisen teollisuuden julkaisuja
http://www.ttk.fi/toimialat/graafinen_teollisuus/toimialan_julkaisut
TTK Kouluttaa
http://www.ttk.fi/koulutus

Kuva Sami Kulju

Auttaisiko esikuva-analyysi?

Miltä tuntuisi pyörittää firmaa, joka tahkoaa melkein neljän miljoonan euron nettotuloksen viiden ja puolen miljoonan euron liikevaihdolla? Henkilökuntaa on parikymmentä, osakepääoma 26 000 euroa ja omavaraisuusaste 95 prosenttia. Kauppalehden antamat pisteet ovat 92/100, eli firma on lähes täydellinen. Yksikään painoalan yritys ei voi edes unelmoita tällaisista tunnusluvuista.

Tämä rahasampo on Moomin Characters Oy Ltd. Luvut ovat vuodelta 2013. Firma on Tove Janssonin suvun perheyhtiö, joka elää myymällä muumimaailmaan liittyviä aineettomia oikeuksia. Muuten, Tove Janssonin näyttely Ateneumissa on avoinna syyskuun alkuun saakka. Suosittelen.

Kaikki toimialat eivät tarvitse pääomia sitovaa infrastruktuuria

Tämä on hätkähdyttävä esimerkki siitä, kuinka ylivoimainen aineeton tuotanto voi huipputapauksessa olla, verrattuna aineelliseen tuotantoon. Ei tarvita tuotantolaitoksia, ei koneinvestointeja, ei raaka-aine- ja tuotevarastoja eikä muutakaan pääomia sitovaa infrastruktuuria. Samanlaisia toimialoja ovat esimerkiksi asianajaja- ja isännöitsijätoimistot. Tarvitaan vain tietokone oheislaitteineen, nettiyhteys, matkapuhelin ja työpiste jossain, vaikkapa omakotitalon siipirakennuksessa.

Toisaalta alalletulon kynnys on matala verrattuna esimerkiksi kirjapainoihin ja paperitehtaisiin. Uusien kilpailijoiden ilmestyminen markkinoille voi tapahtua milloin tahansa. Alalletulon kynnys on suojellut paino- ja erityisesti paperiteollisuutta uusilta kilpailijoilta. Samalla tämä suoja on tuonut petollista turvallisuuden tunnetta. Ei ole tarvinnut kehittää uutta, kun vanhoillakin eväillä on pärjätty. Paino-ja paperiteollisuuden tuotekehityspanokset ovat olleet tunnetusti vähäiset.

Muistan esittäneeni eräässä seminaarissa, noin 30 vuotta sitten, paperiteollisuuden edustajille, että kannattaisi satsata hieman kestopaperin (sen aikainen ilmaisu uusille lukualustoille) kehittämiseen. Paperiherrojen pilkallinen toteamus ehdotukseeni oli, että ”kehitettäisiin siis kestopaperi korvaamaan nykyinen vessapaperirulla”. Päätin, että en enää yritä neuvoa minua fiksumpia yritysjohtajia.

Lisää älyä!

Maailma tarvitsee edelleen aineellista tuotantoa, kuten paperitehtaita, tekstiilitehtaita, telakoita ja hissinvalmistajia. Mutta menestyvät yritykset ovat laajentaneet liiketoimintaansa aineettomaan suuntaan. Huippuyritys Kone Oyj valmistaa hissejä, mutta tarjoaa myös palveluita rakennuksen elinkaaren kaikkiin vaiheisiin. Tärkeitä elementtejä ovat älykkyyden ohella ekologia sekä design. Visuaalinen ilottelu, kuten Kone toteaa. Tekstiiliteollisuus kehittää älyvaatteita. Jo silloin kun kännykät maksoivat kuukausipalkan verran, olivat raaka-ainekustannukset vain muutaman euron. Kaikki muu puhelimen hinnassa oli puhelimeen upotettua aineetonta älykkyyttä.

Vaikka painoteollisuus rämpii tänään taloudellisessa suossa, tarvitaan painotuotteita edelleen. Vähemmän lehtiä ja kirjoja, mutta enemmän muita painettavia tuotteita. Voisiko painoteollisuus oppia jotain muiden toimialojen menestyjiltä kehittämällä tuotteisiin uusia palveluja ja muita aineettomia ominaisuuksia tai osoittamalla jollain muulla tavalla olevansa asiakkaalle tärkeä yhteistyökumppani? Tämä benchmarking, esikuva-analyysi, voi antaa uutta potkua uudistusmielisille painoalan yrityksille. Joku voisi miettiä löytyisikö esimerkiksi peliteollisuuden, kumparelaskijoiden tai verkkoruokakaupan kanssa järkevää yhteistyötä. Tähän voisivat liittyä myös pakkaukset.

Kaipaako kukaan homeisia kirjoja?

”Kirjahyllyyni ei mahdu enää lisää opuksia, mutta Kindleen voin tallentaa niitä tuhansittain, painon tai pölypitoisuuden silti lisääntymättä. Miksi kukaan enää kaipaisi homeisia kirjoja, vanhojen sanomalehtien jätekasoja tai rahisevia LP-levyjä?” Näin kirjoitti muuan taloustieteiden dosentti Kauppalehdessä helmikuussa.

Homeisia kirjoja ei varmaan kukaan ole koskaan kaivannut. Mutta painettuja homeettomia kirjoja kaipaa monikin. Kirja kun on paitsi sisällön lukualusta, myös esine, joka kiehtoo omalla esteettisellä olemuksellaan. Kirjojen kannet, samoin kuin LP-levyjen kannet, ovat usein jo itsessään ovi elämysten maailmaan.

Lahjaksi painettu kirja vai jono bittejä

Jos haluan antaa jollekin lahjaksi hyvän kauno- tai harrastekirjan, annan sen nimenomaan lahjapaperiin käärittynä painotuotteena, en sähköisenä tiedostona. Sama idea on äänitteiden kohdalla. Sitä paitsi on melkoinen joukko musiikin ystäviä, joille tuo rahiseva LP-levy antaa sen ainoan aidon musiikkikokemuksen.

Sanomalehden suloinen rapina aamukahvilla

Painetun sanomalehden selaamista aamukahvin kanssa kaipaavat muutkin kuin minä, kukkahattutädit ja ne, joiden mielestä kaikki uusi on pahasta. Minulle sanomalehden suloinen rapina aamukahvilla on aina yhtä sykähdyttävää. En tosin kaipaa vanhojen sanomalehtien jätekasoja ja tiedän, että yhä useampi hylkää painetun lehden. Mutta meitä, jotka ovat valmiit maksamaan varsin korkean hinnan saadakseen selata painotuoretta lehteä, on vielä riittävästi.

Taloustiede perustuu ns. rationaalisen valinnan teoriaan, jonka mukaan ihminen toimii rationaalisesti pyrkiessään päämääriinsä. Niinpä taloustieteiden dosentin mielestä on järjetöntä kerätä painettuja kirjoja ”homehtumaan” kirjahyllyihin, kun kirjat on saatavissa yhteen Kindleen. Miksi kuunnella rahisevia LP-levyjä kun äänitteet voidaan pakata tehokkaasti rahinattomiksi bittijonoiksi. Mihin sitä LP-levyjen kansitaidetta tarvitaan, kun netti on täynnä visuaalisesti hehkuttavaa kuva-aineistoa.

Toimiiko ihminen rationaalisesti

Mutta ihminen ei toimi aina rationaalisesti. Mitä järkeä on esimerkiksi maksaa kova litrahinta ulkomaisesta ikijääätiköstä sulatetusta pullovedestä, kun sokkotestit osoittavat, että Helsingin vesijohtovesi on parempaa. Onko rationaalista käyttäytymistä maksaa jostain merkkilaukusta monikymmenkertainen hinta verrattuna tavalliseen kestävään laukkuun. Mitä järkeä on koota hyllymetreittäin keittokirjoja, kun netistä löytyy googlaamalla kymmeniä havainnollisia valmistusohjeita eri raaka-aineille ja ateriakokonaisuuksia juhlapyhille?
Sanomalehti_aamukahvilla
Mutta ehkä ihminen on sittenkin rationaalinen. Ehkä se, joka maksaa satoja euroja enemmän brändätystä merkkilaukusta kuin yhtä hyvästä, mutta brändäämättömästä laukusta, on aina ihaillut niitä, joilla on varaa tällaiseen ylellisyyteen. Ehkä hän haluaisi itse olla tällaisen ihailun kohde. Ehkä se, joka ostaa kallista pullotettua vettä, haluaa viestiä olevansa nykyaikainen eurooppalainen perisuomalaiseen junttikansaan verrattuna. Ehkä se, joka kerää hyllyt täyteen keittokirjoja, haluaa kertoa arvostavansa perinteitä, kirjallisuutta ja kiireetöntä elämänasennetta. Eivätkö nämä ihmiset toimi rationaalisesti pyrkiessän päämääriinsä. Kyllä näin on.

Ihminen tarvitsee kaunista turhuutta

Mika Waltari sanoi, että ihminen tarvitsee myös kaunista turhuutta. Olen samaa mieltä. Jollekin kaunista turhuutta on Vuittonin tuhansien eurojen hintainen laukku, jollekin toiselle kynttilän liekin voimalla pyörivä jouluinen enkelikello. Minulle kaunista turhuutta on perinteinen kirja sekä painettu sanoma- ja aikakauslehti.

Nimitys Viestinnän Keskusliitossa

Viestinnän Keskusliiton ja Sanomalehtien Liiton yhteiseksi viestintäpäälliköksi on valittu valtiotieteiden kandidaatti, taloustoimittaja Päivi Mykkänen (53). Kauppalehdessä toimittajana ja tuottajana toimiva Mykkänen on aloittanut uudessa tehtävässään 5. toukokuuta.

Mykkänen on toiminut 1980-luvun alusta asti useissa viestintäalan tehtävissä eri organisaatioissa sekä itsenäisenä yrittäjänä. Ennen Kauppalehteä Mykkänen hoiti muun muassa Evli Pankin viestintäpäällikön tehtävää. Hän on toiminut myös muun muassa Telecom Finlandin (nykyinen TeliaSonera) tiedotustehtävissä sekä toimittajana Taloudellisessa Tiedotustoimistossa.

Uusi koostumus

Vuosi on jo pitkällä, ja Mediaunionin toiminta on ollut uusien toimintatapojen hahmottelua. Kovan ponnistuksen jälkeen ovat akut tyhjentyneet. Olen varma, että kunhan saamme kuviot kuntoon, niin myös uudenlaista toimintaa viriää.

Hyviä ideoita erilaista tapahtumista on tullutkin. Otan edelleen vastaan kaikenlaisia ehdotuksia. Ensimmäisestä yhteisestä tapahtumasta on jo päätetty: yhdistyksemme Golfmestaruuskilpailut järjestetään Kuusankosken golfkentällä 6. päivänä kesäkuuta alkaen klo 10.00. Tästä on hyvä aloittaa, kutsu löytyy lehdestä. Nyt kun järjestämme kokonaan omat kilpailut toivon, että saisimme täytetyksi kaikki 24 lähtöpaikkaa.

Lomakohteemme Ellivuoren Satuniemen yhtiökokous maaliskuussa teki melkoisen päätöksen, joskin äänestyksen jälkeen. Epäselvät asiat riitautetaan Suomen Ladun kanssa. Hieman taustaa; Suomen Latu oli tehnyt tarjouksen kaikista kiinteistössä jäljellä olevista rakennusvioista kertakaikkisena korvauksena 20 000 €. Yhtiökokoukselle tehtiin esitys, että korvaus on liian pieni ja suurempaa pottia lähdetään hakemaan oikeusteitse. Tein vastaesityksenä esityksen, jossa hyväksyisimme tarjouksen sillä edellytyksellä, että B-talojen terassien alla olevat pilarit tarkastetaan ja mahdolliset viat korjataan Ladun toimesta. Sain esitykselleni myös kannatusta, joten jouduimme äänestykseen. Kokouksessa oli edustettuna 97 osaketta 174 mahdollisesta.

Äänestyksessä esitykseni hävisi äänin 38 – 53. Toivottavasti kaikilla osakkeenomistajilla on käsitys siitä, mitä mahdollinen oikeudenkäynti tulee maksamaan. Kaikki kustannusvaikutukset heijastuvat varmasti yhtiövastikkeisiin.

Toinen yhtiökokous pidettiin toimistollamme Asunto Aura Oy. Se sujui mallikkaammin, ja päätökset olivat yksimielisiä. Suurempia korjaustarpeita ei yhtiössämme ole eikä vuokriakaan jouduttu korottamaan. Itse toimistomme on tällä hetkellä arkkitehdin suunnittelussa. Käyttötarkoituksen muutos vaatii rakennusvalvontaan tarkat suunnitelmat, jotta toimisto voidaan muuttaa asuinkäyttöön sopivaksi.

Yksi haasteistamme on, miten saisimme kaikki alalle tulevat uudet jäsenet liittymään Mediaunionin jäseniksi. Yhdistysten toimihenkilöt ovat avainasemassa. He saavat Prosta jäsenlistat, joista heidän on helppo poimia uudet jäsenet ja kysellä heidän halukkuuttaan liittyä myös Mediaunioniin. Toisena linkkinä voisivat olla työpaikolla yhdysmiehet ja muut ”vanhat” Mediaunionin jäsenet.

Ammatillisaatteellisen yhdistyksen uudet jäsenet ja mahdollisten alan muiden vaikuttajien jäseneksi ottamisen hyväksyy yhdistyksen hallitus. Uusia potentiaalisia jäseniä kaivataan!

Mediaunioni MDU:n ensimmäinen yhdistyskokous pidettiin 12. päivänä huhtikuuta Tampereella. Siellä valittiin yhdistykselle hallitus, jonka tehtävänä on pyörittää yhdistyksen toimintaa. Itseäni jäi vaivaamaan hallituksen suurehko koko – 12 hallitusedustajaa. Se ei tietenkään välttämättä ole huono asia. Edellisessä hallituksessa oli yhdeksän jäsentä ja puheenjohtaja. Päätösten tekeminen oli melko tuskallista juuri siksi, että esillä oli liian monta erilaista mielipidettä. Usein päädyttiin ratkaisuun, jossa ei ollut hallituksen yhteistä esitystä tai seuraavassa kokouksessa saatu päätös peruttiin. Toivotaan, että nykyinen hallitus saa tehdyksi hyviä, yhteisiä päätöksiä. Yhdistyksen kokouksessa monella oli se käsitys, että hallitusedustajat ovat Prolaisten graafisenalan teknisten toimihenkilöiden edustajia. Niinhän ei ole, vaan he ovat Mediaunioni MDU –nimisen yhdistyksen hallitusedustajia. Mandaatteja ei siis ole.

Puheenjohtajaa valittaessa oli ehdokkaina kolme tasavahvaa ehdokasta. Uudella puheenjohtajalla on edessään haasteellinen vuosi. Toivotan onnea ja onnistumisia!

Yhdistyksen jäsenten vuokrattavissa ovat edelleen kolme lomaosaketta Rinnelinna Levillä, Tintintaival Nilsiässä ja Satuniemi Sastamalassa. Viikkojen 23–43 vuokrauskausi on menossa – odottelen hakemuksia. Kannattaa aina myös kysellä mahdollisia vapaita viikkoja.

Tavataan golfin merkeissä Kuusankoskella kesäkuussa!
Pekka Teinilä

Mediaunioni MDU:n yhdistyskokous: Puheenjohtajaksi Veli-Matti Niemi

Mediaunioni MDU:n sääntömääräinen yhdistyskokous pidettiin 12. päivä huhtikuuta Tampereella Hotelli Cumulus Pinjan Olympia salissa. Tilaisuuteen osallistui 42 yhdistyksen jäsentä ympäri Suomen.

Kokouksen avasi yhdistyksen puheenjohtaja Mikko Honkanen toivottamalla kokousedustajat tervetulleiksi ensimmäiseen yhdistyskokoukseen. Kokouksen puheenjohtajiksi valittiin Timo Nurmi Nurmijärveltä ja Jorma Suomi Turusta. Pöytäkirjantarkastajiksi ja ääntenlaskijoiksi valittiin Kari Koivisto Kuopiosta ja Miika Niinikoski Porvoosta. Kokouksen sihteerinä toimi yhdistyksen toiminnanjohtaja Pekka Teinilä.

Kokouksen järjestäytymisen jälkeen aloitettiin sääntömääräisinten asioiden käsittely. Yhdistyksen taloudenhoitaja Heli Varvio esitteli edellisen vuoden tilinpäätöksen, joka oli jonkin verran ylijäämäinen hyvän sijoitustoiminnan ansiosta. Kokous myönsi vastuuvapauden vastuullisille.

Vilkas keskustelu käytiin palkkioista ja avustuksista. Päätettiin seuraavansuuruisista palkkioista; puheenjohtajalle ja rahastonhoitajalle 400 €/kk ja hallitusedustajille 100 €/kk sisältäen mahdolliset video- tai sähköpostineuvottelut. Avustuksista hautausavustus 300 €, opinto- ja sairausavustuksista hallitus päättää tapauskohtaisesti.

Entisille Mediaunionin osastoille päätettiin myöntää tukea hallituksen esittämä 2/3 vuoden 2012 osastopalautteesta. Tuen edellytyksenä on, että yhdistykset toimittavat vuosittain Mediaunionille tilinpäätöksensä, josta selviävät tuen käyttökohteet.

Seuraavaksi käytiin viime vuoden toimintakertomus lävitse hallituksen puheenjohtajan Mikko Honkasen johdolla, toimintakertomus vahvistettiin muutoksitta. Vuoden 2014 talousarvioon, jonka esitteli taloudenhoitaja Heli Varvio, tuli yksi tarkennus ja toimintasuunnitelmaan muutama korjaus.

Hallituksen puheenjohtajavalinnassa esitettiin ehdokkaiksi kolmea henkilöä; Mikko Honkasta Helsingistä, Veli-Matti Niemeä Lappeenrannasta ja Timo Nurmea Nurmijärveltä. Äänestyksestä tuli äärimmäisen tiukka, sillä Veli-Matti sai 17 ääntä, Mikko 16 ääntä ja Timo 9 ääntä. Koska ennen äänestystä ei ollut sovittu jatkokäytännöstä, äänestys ratkesi suoraan ensimmäisellä kierroksella. Veli-Matti Niemi johtaa siis Mediaunionia kuluvan kauden.

Kuluvalle toimintakaudelle valittiin seuraavaksi hallitus, jonka koosta ei hallitus ollut saanut yksimielistä päätöstä. Esillä oli kaksi vaihtoehtoa: 5-7 edustajaa tai sääntöjen mukainen 2-12 edustajaa. Kokouksen puheenjohtajiston avattua ehdotuksensa tuli hallitusedustajiksi kaikkiaan 14 ehdokasta. Koska säännöt määräävät maksimissaan 12 ehdokasta, alkoi keskustelu äänestyksestä. Äänestykseltä kuitenkin vältyttiin parin ehdokkaan vetäydyttyä. Näin hallituksen kooksi tuli 12 henkilöä. He ovat Irma Piironen Vantaalta, Heli Varvio Vihdistä, Tuomo Hekkala Helsingistä, Mikko Honkanen Helsingistä, Timo Nurmi Nurmijärveltä, Ari Rantanen Turusta, Jorma Suomi Turusta, Paavo Kyröläinen Oulusta, Kari Koivisto Kuopiosta, Miika Niinikoski Porvoosta, Tero Kanerva Helsingistä ja Veikko Boman Raumalta. Valitun hallituksen keski-ikä on 55 vuotta.

Yhdistyksen väistyvä puheenjohtaja Mikko Honkanen.
Yhdistyksen väistyvä puheenjohtaja Mikko Honkanen.

Kokous päätti myös lopettaa neljä entistä liiton aikaista rahastoa merkityksettöminä ja tilinpäätöstä helpottavina. Kokouksessa käytiin hyvää ja asiallista keskustelua, siitä suuri kiitos kokoukseen osallistujille. Teksti ja kuvat Pekka Teinilä

Kokousedustajia oli paikalla kiitettävästi. Hallitusedustajat vasemmalta: Heli Varvio, Jorma Suomi, Irma Piironen, Tero Kanerva, Veikko Boman, puheenjohtaja Veli-Matti Niemi, Mikko Honkanen, Timo Nurmi, Ari Rantanen, Kari Koivisto ja Miika Niinikoski. Kuvasta puuttuvat Paavo Kyröläinen ja Tuomo Hekkala.
Kokousedustajia oli paikalla kiitettävästi.
Hallitusedustajat vasemmalta: Heli Varvio, Jorma Suomi, Irma Piironen, Tero Kanerva, Veikko Boman, puheenjohtaja Veli-Matti Niemi, Mikko Honkanen, Timo Nurmi, Ari Rantanen, Kari Koivisto ja Miika Niinikoski. Kuvasta puuttuvat Paavo Kyröläinen ja Tuomo Hekkala.

 

Taloudenhoitaja Heli Varvio.
Taloudenhoitaja Heli Varvio.