Häiriöt ajoissa hallintaan

TarjaRäty_ttk-2013-1687_KuvaSamiKulju

Kuva: Sami Kulju

Työntekijät ottavat yhteen ja haistattelevat toisilleen töissä. Tapahtuneesta keskusteleminen esimiehen kanssa menee huutamiseksi. Kukaan ei ole tyytyväinen tilanteeseen. Miten tilanteeseen tulisi puuttua?

Kun työyhteisössä ilmenee ihmisten välillä vuorovaikutuksen häiriöitä, häiriintyy työn tekeminen. Työn tuottavuus vähenee, työn laatu heikkenee ja yhteistyö vaikeutuu. Jokaisen työnantajan tulisi huolehtia, että työssä on henkisesti turvallista. Ennalta ehkäiseminen ja työn jatkuva kehittäminen ovat helpoin tapa hallita ongelmallisia tilanteita.

Kehittämisen kohteiksi tulisi ottaa
1.    johtaminen ja esimiestyö, muutosten johtaminen, vastuiden selkeyttäminen, oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus, viestintä
2.    työn sujuminen, työjärjestelyt, työvälineet, tavoitteiden selkeys ja palaute
3.    ohjeistukset ja pelisäännöt
4.    työyhteisötaidot ja työkäyttäytyminen.

Hyvät käytöstavat sekä hyvän ilmapiirin ylläpitäminen ovat investointeina minimaalisia verrattuna häiriökäyttäytymisen sallimiseen. Ari Heiskasen (2012) Tehylle tekemän selvityksen mukaan häiriökäyttäytyminen keskikokoa suuremmassa sairaanhoitopiirissä vie viikoittaista työaikaa miltei kahdeksan tuntia ja maksaa vuosittain tuottavuuden menetyksinä 30,5 miljoonaa euroa.

Huonot käytöstavat, kiroilu, kiukuttelu ja loukkaavat kommentit, aggressiivisuus, tarpeeton ja toistuva kritiikki, omien velvollisuuksien laistaminen sekä toisten syyttely omista virheistä harmittavat sekä työntekijöitä että esimiehiä.

Koska ihmiset ovat erilaisia, he myös reagoivat häiriökäyttäytymiseen eri tavalla. Tilannetta murehditaan, häiriökäyttäytyjää vältetään, osa harkitsee työpaikan vaihtamista ja moni vaihtaakin. Työpaikka menettää osaajia ja sen maine vaarantuu. Uudet rekrytoinnit maksavat työpaikasta riippuen 20 000–65 000 euroa.

Kustannuksia aiheuttavat myös sairauspoissaolot, juridiset lisäkustannukset, palveluiden laadun heikkeneminen, tilanteiden jälkikäsittelyyn tarvittava eri tahojen työaika tai työkyvyttömyyseläkekustannukset. Työsuojeluvaltuutettu voi olla työntekijöiden tukena tilanteen selvittämisessä. Jos häiriö jatkuu pitkään ja siihen liittyy huonoa työkäyttäytymistä, tulisi esimiehen puuttua tilanteeseen.

Esimiehen varhainen puuttuminen sekä toiminta yhteisesti sovittujen toimintamallien mukaisesti häiriötilanteissa antavat työntekijälle kuvan välittävästä ja oikeudenmukaisesta esimiehestä. Ne antavat myös esimiehelle keinoja ja varmuutta ratkaista tilannetta. Tilannetta selvitettäessä huomio tulisi kiinnittää ennen kaikkea siihen, millaiset asiat ovat saaneet häiriön aikaan ja millaisia ratkaisuja tulisi tehdä yhdessä osapuolten kanssa, jotta työrauha palaisi. Ratkaisujen etsimiseen on hyvä kannustaa niitä, jotka ovat olleet häiriötilanteissa mukana. Esimieheltä vaaditaan pitkäjänteisyyttä ja jämäkkää seurantaa, jotta tilanne muuttuu haluttuun suuntaan.

Toimiva työyhteisö ja työn sujuminen ovat koko työyhteisön asia. Kullakin on siinä oma roolinsa. Parasta on, kun arjen haasteita pohditaan jatkuvasti yhteistyössä ja estetään häiriöille altis maaperä.

Kirjoittaja
Tarja Räty. työelämän kehittämisen asiantuntija, Työturvallisuuskeskus TTK
http://www.ttk.fi/koulutus
http://www.facebook.com/tyohyvinvointi

Jätä kommentti

Kategoria(t): työturvallisuus

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s