Päijät-Hämeen Faktorit Tartossa

Me päijäthämäläiset olemme useasti käyneet risteilemässä kotoisalla Vesijärvellämme. Keväällä johtokunta päätti, että voisihan sitä risteillä isommillakin vesillä.

Matkaa suunniteltaessa lähdettiin siitä, että oma bussi on mukana koko reissun ajan. Kun liikkuminen on helppoa, niin parin tunnin ajomatka Tarttoon ei ole ongelma. Päinvastoin. Siinä on oiva mahdollisuus rupatella muiden mukana olevien kanssa.

Lauantaiaamu valkeni kauniina, kun väkeä kerääntyi linja-autoaseman turistipysäkille kuuden jälkeen. Menomatka Helsinkiin oli hiljainen, mutta Länsisatamaan saavuttaessa alkoi puhe porista. Bussinkuljettaja Markku oli jakanut matka- ja aamiaisliput. Aamiaista odotellessa tutustuimme Finlandia laivaan.

Rantautuminen Tallinnaan sujui joutuisasti, ja bussimme oli meitä odottamassa. Etukäteen varoitellut huonot tiet Tallinnasta Tarttoon olivat muistikuvia neuvostoajoilta. Ensimmäiset sata kilometriä ajoimme hyvää nelikaistaista tietä ja loppukin oli parempaa valtatietä, kuin Suomessa monin paikoin. Huimia ohituksia silti nähtiin, kuten ”Tartu in your pocket” -oppaassakin varoitellaan. Pieni tauko suotiin tupakkahenkilöillekin.

Olimme sopineet vierailun Paperi- ja painomuseossa. Museo on ehkä väärä sana kuvaamaan ”Trükimuuseum ja Paberimuuseum” -museoita. Kyseessä on elävä tila, joka on laitteineen ja koneineen koko ajan käytössä. Painomuseossa on toimivia, vanhoja painokoneita, kuten käsin alistettavia tiikeleitä ja sylinterikoneita. Niillä oikeasti tehdään painotöitä, kuten muutamien kappaleiden julisteita. Käyttäjinä pääosin taideopiskelijat.

Oppaamme oli otettu kun kuuli, että olemme alan ammattilaisia. Hän käänsikin esittelyn toisin päin: me saimme kertoa hänelle mitä ja miten näillä koneilla tehtiin. Kohopainovedostimella sai tehdä itselleen postikortteja, jotkut niitä innolla tekivätkin.

Paperimuseon puolella oli esillä mitä hienoimpia paperista leikattuja taideteoksia. Kaikkeen sai koskea, ja meidätkin laitettiin töihin. Opettelimme taittelemaan viidestä samankokoisesta arkista viisi samanlaista osaa, joista kokosimme linnun. Kaikki saivat paljon irti esittelyistä vaikka kielinä olikin suomi, viro, ranska ja englanti. Pari tuntia vierähti nopeasti.

Seuraavaksi kokoonnuimme illalla Ruutikellarissa. Ravintola Püssirohukelder on ehkä Tarton kuuluisin. Se mainitaan Guinnessin Ennätystenkirjastakin maailman korkeimpana pubina. Paikka on puitteiltaan hieno. Jos tilaa ”ison”, niin se on litra. Illemmalla paikalle tuli bändi, joka alkoi soittaa rockia ja havaittuaan meidät suomalaiset myös muutaman Hurriganes-klassikon.

Kun ruuat oli nautittu, halusimme hieman yleisön huomiota. Puheenjohtajamme luovutti liiton Kunniafaktorin kunniakirjan Risto Parkkoselle. Samalla todettiin puheenjohtajamme Reima Aaltosen saaneen liiton kultaisen ansiomerkin. Ravintolan vieraat yhtyivät aplodeihin.

Palaute matkasta on ollut positiivista. Jäsenistössämme on paljon eläkeläisiä, ja mikä parasta, he ovat aktiivisia. Toisaalta, myös paljon nuorempaa väkeä on mukana. Matka toteutettiin avec-periaatteella, jossa jäsen sai matkan muodolliseen ilmoittautumishintaan ja seuralainen omakustannushintaan. Uskon, että tämä on jatkossakin se toimintamuoto, jota kannattaa jatkaa.

Matti Puttonen on onnistunut painamaan itse kohopainolla postikortin.
Matti Puttonen on onnistunut painamaan itse kohopainolla postikortin.
Jukka Hänninen, Veikko Heinänen, Hannu ja Tarja Auvinen, Soile Lappalainen ja Arja Virtanen illallisella Ruutikellarissa.
Jukka Hänninen, Veikko Heinänen, Hannu ja Tarja Auvinen, Soile Lappalainen ja Arja Virtanen illallisella Ruutikellarissa.

Mediaunionin jäsenvakuutus vaihtuu Pron jäsenvakuutukseksi

Mediaunionin jäsenet ovat – pysyvällä eläkkeellä olevia lukuun ottamatta – vuodenvaihteen jälkeen vakuutettuja Turvassa Ammattiliitto Pron jäsenilleen ottamalla kollektiivisella jäsenvakuutuksella. Vakuutukseen sisältyy matkustajavakuutus koti- ja ulkomaanmatkoille sekä vapaa-ajan tapaturmavakuutus.

Pron jäsenkortit postitetaan tammikuun aikana. Uusi jäsenkortti toimii matkavakuutuskorttina, joten se kannattaa pitää aina matkalla mukana. Uusi jäsenvakuutus astuu voimaan 1.1.2014 ja sen jälkeen alkaneet matkasairaudet ja sattuneet tapaturmat kuuluvat Pron matkustajavakuutuksen piiriin. Jos olet lähdössä vuodenvaihteen yli ulottuvalle matkalle, ennen 1.1.2014 klo 00.00 alkaneista matkasairauksista ja sattuneista tapaturmista voi hakea korvausta Mediaunionin matkustajavakuutuksesta.

Jos matkalla sattuu tai tapahtuu

Tammikuusta 2014 alkaen Pron jäsenkortti on myös Turvan matkavakuutuskortti. Mikäli lähdet matkalle ennen kuin ehdit saada Pron jäsenkortin, voit käyttää tarvittaessa MDU:n jäsenkorttia. Hoitolaitos päättää, laskuttaako se jäsenkortin perusteella suoraan Turvaa, vai joutuuko potilas ensin itse maksamaan kulut ja hakemaan korvaukset matkan jälkeen Turvasta.

Mikäli hoitolaitoksen kanssa syntyy ongelmia, kannattaa ottaa yhteyttä jäsenkortin takana mainittuun SOS hätäpalveluun. Toimistossa on ympärivuorokautinen päivystys, ja siellä voidaan auttaa esimerkiksi laskutusluvan saannissa. SOS palvelee suomen kielellä, joten asiantuntijan kanssa voi keskustella omalla äidinkielellä ja SOS välittää potilaan hoidon kannalta tärkeät tiedot hoitolaitokselle.

Lisätietoja jäsenvakuutuksesta

Pron matkustajavakuutuksen ja tapaturmavakuutuksen vakuutusehdot ja korvauksenhakuohjeet löytyvät Turvan tekemiltä palvelusivuilta http://www.turva.fi/pro. Tutustu vakuutusehtoihin ja vakuutuksessa oleviin rajoituksiin ennen matkalle lähtöä.

Lisätietoja vakuutuksesta saat Turvan toimipaikoista, asiamiehiltä tai palvelunumerosta 01019 5110. Toimipaikkojen yhteystiedot ja lisätietoja Turvasta löydät osoitteesta http://www.turva.fi. Asiakaspalvelun sähköpostiosoite on asiakaspalvelu@turva.fi.

Turva/Janica Lamberg

Yhdysmieskurssilla perehdyttiin Pron koulutustarjontaan

Liiton viimeinen yhdysmieskurssi pidettiin 29.10.2013 Ammattiliitto Pron tiloissa. Koulutukseen osallistui 29 henkilöä, ja sukupuolijakauma oli 4/25 miesten eduksi.

Pron ICT-viestinnän sopimusalavastaava Liljan-Kukka Runolinna ja MDU:n puheenjohtaja avasivat kokouksen.

Pron koulutus- ja materiaalipäällikkö Tiina Kiuru esitteli koulutusjärjestelmän, josta löytyy koulutusta jokaiselle kiinnostuneelle jäsenelle ja aktiivitoimijalle. Myös alueellinen koulutusjärjestelmä on kaikkien aktiivien käytössä. Koulutussopimuksen Pro tekee suoraan EK:n kanssa. Sitten eri sopimusalat neuvottelevat neuvottelukumppaneidensa kanssa omat koulutustarpeensa. Koulutuksista vastaavat pääsääntöisesti liiton omat kouluttajat.

Tiinan esityksen jälkeen mentiin syvemmälle luottamusmiesten koulutukseen ja heidän tukijärjestelmiinsä sopimusala-asiamies Seppo Lundgrenin opastuksella. Kaikki halukkaat luottamusmiehet saavat henkilökohtaisen perehdyttämiskoulutuksen joko omalla työpaikallaan tai aluetoimistoissa. Koulutuksen antaa oman alueen sopimusala-asiamies.

Lounaan jälkeen ICT-viestintäalan johtaja Anssi Vuorio kertasi juuri päättyneet työllisyys- ja kasvusopimus neuvottelut oman sektorinsa osalta. Kaikilla sopimuksilla neuvottelutulos vastasi melko tarkasti keskusliittojen neuvottelemaa sopimusta.

Koulutustarjonta on runsasta, eikä mikään osa-alue jää ulkopuolelle. Monelle kurssilaiselle ehkä koulutustarjonnan monipuolisuus loi paineitakin, mutta se on turhaa. Kaikkien ei tarvitse ottaa kaikkea koulutusta, vaan valitaan oman tarpeen mukaan.  Teksti Pekka Teinilä, kuva Mikko Honkanen.

Pron koulutustila on ihanteellinen.
Pron koulutustila on ihanteellinen.

Vastaajana Olli Sahala, 34, Suomen Lähikauppa Oy, Siwan Brand Manager, Kerava

Miten olet päätynyt nykyiseen työpaikkaasi?
Ennen Suomen Lähikauppaa olin töissä Danonella. Jo silloin olin läheisessä kontaktissa myös Suomen Lähikaupan kanssa. Sain Lähikaupalta tarjouksen lähteä perustamaan ja vetämään uutta Kauppamediaa. Siihen kuuluivat kaikki n. 670 kauppa, jotka Suomen Lähikauppaan kuuluvat. Sitä kautta avautui uusi työ Siwan brändinvartijana. Otin paikan avosylin vastaan.

Mitä kaikkea työpäivääsi kuuluu?
Työnkuvani on todella monipuolinen, jokainen päivä on seikkailu. Peruspäivään sisältyy suunnittelua mainos- ja mediatoimistojen kanssa, sisäisiä palavereita, keskusteluja tavarantoimittajien kanssa sekä tulevaisuuden ennustamista kurkistamalla kuluttajan pääkoppaan kuluttajatutkimusten avulla.

Mitä mahdollisuuksia näet nykypäivän työelämässä?
Vaikka tekniikka kehittyy, tuntuu kiire silti kasvavan. Tekniikka on helpottanut nopeiden ad hoc -töiden jakamista, mutta työ on paljolti reagointia, ei proaktiivista suunnittelua. Toimistotyöläisen haasteena on, että se harvoin jättää konkreettisia jälkiä. Saattaa jäädä miettimään, onko oikeastaan saatu mitään aikaan.

Ehdottoman hyvänä puolena näen sen, että kun omistaa asiansa ja tekee sen intohimolla, on mikä tahansa mahdollista. Joustavuus työaikojen ja työn tekemisen paikan suhteen on sekin positiivista, vaikka se joskus tarkoittaa työskentelyä vapaa-ajalla.

Mitä haluaisit urallasi muuttaa, mitä kehittää?
Olisi hienoa nähdä mainostoimistojen tekevän työtään vielä enemmän kaupallisin ottein. Usein huomio kiinnittyy palkintoihin ja kunniamainintoihin, joita kampanjoille jaetaan taiteellisen arvojen perusteella. Nämä palkinnot eivät useinkaan huomioi sitä, saavuttiko mainos sille asetetut taloudelliset tavoitteet.

Kenelle haluaisit heittää seuraavat kuusi kysymystä?
Pallo lentää Satu Mäelle mediatoimisto Dagmariin.

Onnea meille!

Syksy on ollut mediaunionilaisille todellinen päätöksenteon Vuoksi. Keskusjärjestöjen solmima kasvu- ja työllisyyssopimus toteutui riittävän kattavana. Omat yhdistyksemme päättivät ylimääräisissä kokouksissaan ennakoidun mukaisesti hakea Ammattiliitto Pron jäsenyyttä ensi vuoden alusta. Onneksi olkoon – kaikille meille!

“Tupon” tuomalla kaks’kymppisellä ei kenenkään elintaso nouse. Samaa vaatimatonta luokkaa on sopimuksen tuoma jälkimmäinen korotuskin, 0,4 %. Miksi sitten tällainen sopimus syntyi, vieläpä näin laajasti? Yksi syy on varmasti tulevaisuuden uskon luominen tilanteessa, missä talouden ennustaminen on edelleen vaikeaa. Sopimus auttanee osaltaan Suomea sälyttämään luottoluokituksensa. Välittömämpiä vaikutuksia palkansaajille on valtiovallan toimenpiteillä. Työttömyyspäivärahan omavastuuaika lyhenee, eläkkeiden tasoa turvataan työeläkemaksua korottamalla. Siinä pari esimerkkiä. Tavoite on siis luoda uskoa tulevaisuuteen ja antaa aikaa sen rakentamiseen.

Alan liittojen keskinäisissä neuvotteluissa torjuttiin työnantajan TES-heikennysesityksiä. Lisäksi mm. TEAM-VKL-välisissä kirjatyöntekijöitä koskevissa neuvotteluissa edistyttiin työaikamääräyksiä koskevissa kysymyksissä. Tällä voi jatkossa olla vaikutusta erityisesti työnjohtotehtävissä toimiviin teknisiin toimihenkilöihin. Kun asia edistyy, neuvottelemme työnantajaliiton kanssa sen vaikutuksista omaan työehtosopimukseemme.

Yhdysmiehet saivat annoksen Pro-tietoutta, kun pääsimme osallistumaan noin 1600 prolaisen aktiivin kanssa ProFiilis-risteilylle lokakuun lopulla. Kontakteja solmittiin, ja opimme varmasti monta asiaa Ammattiliitto Pron käytännön toiminnasta ja resursseista. Risteilyn perään järjestetyllä yhdysmieskurssilla saimme vielä kattavan esityksen luottamusmiesten koulutuksesta. Halukkaat ja innokkaat yhdysmiehet pääsevät koulutuksen kautta kehittymään entistä kyvykkäimmiksi työelämän asiantuntijoiksi. Toivottavasti muidenkin odotukset ovat korkealla.

Faktori-lehti on pitkän taipaleensa aikana uusiutunut monta kertaa. Ensi vuodelle ulkoasu säilyy tuttuna, samoin ilmestymiskertojen määrä. Sisältöön tulee muutoksia lähinnä sen osalta, että jatkossa edunvalvonnan asiat löytyvät Pron jäsenlehdestä Ammatissa Pro.

Hyvää loppuvuotta, ensi vuonna tapaamme monella lailla uudistuneessa edunvalvontamaailmassa!

Mikko Honkanen
mikko.honkanen@mediaunioni.fi
040 5529 410

Antti Palolasta STTK:n puheenjohtaja

STTK:n edustajisto on valinnut Antti Palolan Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n uudeksi puheenjohtajaksi. Valinta oli yksimielinen eikä Palolalla ollut vastaehdokkaita. Hän seuraa puheenjohtajana Mikko Mäenpäätä, joka johti STTK:ta vuodesta 2000.

Antti Palola (54) työskenteli marraskuuhun saakka valtion henkilöstöä edustavan Palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtajana. Koulutukseltaan hän on merikapteeni.

Valinnan jälkeisessä haastattelussa Palola korosti suomalaisen sopimusyhteiskunnan merkitystä.
– Suomen on kehityttävä omien vahvuuksiensa varassa. Keskeinen vahvuus on kyky neuvotella, sovittaa yhteen näkemyksiä ja sopia. Suomen pitää tulevaisuudessakin olla maa, jossa on jokaisella on hyvä elää, käydä koulua, tehdä työtä, yrittää, pärjätä ja myös menestyä. Tämä onnistuu, kun teemme yhteistyötä palkansaajien, työnantajien ja poliittisten päättäjien välillä.

Palola uskoo, että Suomella on valtit pärjätä kovassa kansainvälisessä kilpailussa.
– Suomalaiset ovat osaajia ja meillä on hyvät koulutusmahdollisuudet, joista on huolehdittava. Mahdollisuuksia luovat myös esimerkiksi laadukkaat julkiset palvelut, puhdas luonto ja luonnonvarat. Meitä vaivaa tällä hetkellä uskon puute omiin kykyihimme, mutta meillä olisi mahdollisuus nousta vastuullisuuden maailmanvallaksi ja löytää Suomen uusi menestys.

Hän kehottaa suomalaisia yrityksiä ja elinkeinoelämää itsekkyyteen, jolla pyritään pitämään suomalainen työ Suomessa.
– Ei pidä tuijottaa vain seuraavaa kvartaalia vaan kärsivällisesti puolustaa suomalaista työtä. Tähän työnantajat saavat kumppanin myös ammattiyhdistysliikkeestä.

Uusi hallitus ja varapuheenjohtajat

Tänään (4.12.) valitaan STTK:n uusi hallitus. 5.12. hallituksen järjestäytymiskokouksessa valitaan varapuheenjohtajat ja päätetään puheenjohtajan työsuhteen ehdot.

Antti Palola linjaa uuden edustajakokouskauden keskeisiä STTK-laisia tavoitteita laajemmin huomenna (5.12.).

STTK:n uuden hallituksen kokoonpano, Antti Palolan puhe edustajistolle, STTK:n varapuheenjohtajat ja STTK:n puheenjohtajan työsuhteen keskeiset ehdot julkaistaan STTK:n verkkosivuilla heti päätösten jälkeen. Sivut löytyvät osoitteesta www.sttk.fi.

10 vuotta, 9 kuukautta

Otsikon vuodet ja kuukaudet tarkoittavat omaa työhistoriaani Mediaunioni MDU:ssa. Tulin liiton palvelukseen 1.4.2003. Nyt toiminta liittona päättyy 31.12.2013 ja jatkuu 1.1.2014 alkaen ammatillisaatteellisena yhdistyksenä.

Ammatillisaatteellisen yhdistyksen toimintaperiaate on samansisältöinen kuin nykyisen MDU:n, pois lukien edunvalvonnalliset elementit.

Muutamia poimintoja kuluneelta ajanjaksolta
–    2002 lopussa jäseniä 2735, joista maksavia 1456 ja työttömyysprosentti 8,7
–    Puheenjohtajina ovat toimineet Matti Launonen, Kari Honkanen, Juhani Salmi ja Mikko Honkanen
–    Vuoden 2004 lopussa enemmistö liiton jäsenistä eläkeläisiä
–    Kauden aikana tes-neuvotteluja käyty neljä kertaa
–    Niska-aho myytiin vuonna 2006
–    Lomakohteet: Satuniemi Sastamalassa ja Tintintaival Nilsiässä hankittiin 2006
–    FinnGraf-messuilla oltu mukana vuosina 2003, 2005, 2007 2009, 2011 ja 2013
–    Graftec messuilla 2010 ja 2013
–    Drupa-messuille tehty jäsenmatkat vuosina 2008 ja 2012
–    Faktori lehden kustantaminen ulkoistettiin 2007 – 5 numeroa vuodessa
–    2005 liiton vanhin jäsenyhdistys täytti 100 vuotta
–    2009 liitto täytti 100 vuotta, juhlat Hanasaaren Kulttuurikeskuksessa
–    Pietari Waldin Kilta ja Tampereen Faktoriklubi 100-vuotiaiksi vuonna 2010
–    2009 neuvoteltiin yhdessä kolmen muun liiton kanssa uudesta liitosta – valtuusto hylkäsi, mutta uusi liitto syntyi Toimihenkilöunionin ja Suoran yhdistyessä Ammattiliitto Proksi.
–    2012 lehtemme kustantaja vaihtui – neljä numeroa vuodessa, ammattilehdestä tulee jäsenlehti
–    2012 aloitettiin neuvottelut Ammattiliitto Pron kanssa edunvalvontojen yhdistämiseksi
–    vuoden 2012 lopussa jäseniä 2253, joista maksavia 806 ja työttömyysprosentti 9,7

Monessa olen siis ollut mukana, ja välillä on vauhti hieman hirvittänytkin. Kaikki asiat on kuitenkin kunnialla hoidettu. Uuden ammatillisaatteellisen yhdistyksen toiminta alkaa heti vuoden vaihtuessa. Tärkeintä on se, että toiminta saadaan oikeasti pyörimään. Olen saanut hienoja ideoita, ja otan niitä mielelläni vastaan lisääkin.

Lehden ilmestyminen jatkuu samalla konseptilla, kuin on menty pari viimeistä vuotta. Faktori ilmestyy neljä kertaa vuodessa P&M-lehden liitteenä. Lehden sisältöön voivat kaikki lukijat ja aktiivit osallistua lähettämällä juttuja ja juttuideoita.

Lomaosakkeittemme käyttöasteet ovat edelleen pysyneet korkeina verrattuna yleiseen käyttöastetasoon. Kaikkien osakkeiden käyttöaste on yli 50 prosenttia. Yllätyksenä kaikkein korkein käyttöaste on Satuniemellä, yli 70 prosenttia.

Painotan, että kaikki lomakohteemme on omiamme, ja siksi käyttäjien kannattaa pitää niistä hyvää huolta. Mahdollisista vioista tai puutteista voi ottaa yhteyttä toimistoon. Toivotan kaikille jäsenille hyvää loppuvuotta – ehkä vielä parempaa ensi vuotta!

Häiriöt ajoissa hallintaan

TarjaRäty_ttk-2013-1687_KuvaSamiKulju
Kuva: Sami Kulju

Työntekijät ottavat yhteen ja haistattelevat toisilleen töissä. Tapahtuneesta keskusteleminen esimiehen kanssa menee huutamiseksi. Kukaan ei ole tyytyväinen tilanteeseen. Miten tilanteeseen tulisi puuttua?

Kun työyhteisössä ilmenee ihmisten välillä vuorovaikutuksen häiriöitä, häiriintyy työn tekeminen. Työn tuottavuus vähenee, työn laatu heikkenee ja yhteistyö vaikeutuu. Jokaisen työnantajan tulisi huolehtia, että työssä on henkisesti turvallista. Ennalta ehkäiseminen ja työn jatkuva kehittäminen ovat helpoin tapa hallita ongelmallisia tilanteita.

Kehittämisen kohteiksi tulisi ottaa
1.    johtaminen ja esimiestyö, muutosten johtaminen, vastuiden selkeyttäminen, oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus, viestintä
2.    työn sujuminen, työjärjestelyt, työvälineet, tavoitteiden selkeys ja palaute
3.    ohjeistukset ja pelisäännöt
4.    työyhteisötaidot ja työkäyttäytyminen.

Hyvät käytöstavat sekä hyvän ilmapiirin ylläpitäminen ovat investointeina minimaalisia verrattuna häiriökäyttäytymisen sallimiseen. Ari Heiskasen (2012) Tehylle tekemän selvityksen mukaan häiriökäyttäytyminen keskikokoa suuremmassa sairaanhoitopiirissä vie viikoittaista työaikaa miltei kahdeksan tuntia ja maksaa vuosittain tuottavuuden menetyksinä 30,5 miljoonaa euroa.

Huonot käytöstavat, kiroilu, kiukuttelu ja loukkaavat kommentit, aggressiivisuus, tarpeeton ja toistuva kritiikki, omien velvollisuuksien laistaminen sekä toisten syyttely omista virheistä harmittavat sekä työntekijöitä että esimiehiä.

Koska ihmiset ovat erilaisia, he myös reagoivat häiriökäyttäytymiseen eri tavalla. Tilannetta murehditaan, häiriökäyttäytyjää vältetään, osa harkitsee työpaikan vaihtamista ja moni vaihtaakin. Työpaikka menettää osaajia ja sen maine vaarantuu. Uudet rekrytoinnit maksavat työpaikasta riippuen 20 000–65 000 euroa.

Kustannuksia aiheuttavat myös sairauspoissaolot, juridiset lisäkustannukset, palveluiden laadun heikkeneminen, tilanteiden jälkikäsittelyyn tarvittava eri tahojen työaika tai työkyvyttömyyseläkekustannukset. Työsuojeluvaltuutettu voi olla työntekijöiden tukena tilanteen selvittämisessä. Jos häiriö jatkuu pitkään ja siihen liittyy huonoa työkäyttäytymistä, tulisi esimiehen puuttua tilanteeseen.

Esimiehen varhainen puuttuminen sekä toiminta yhteisesti sovittujen toimintamallien mukaisesti häiriötilanteissa antavat työntekijälle kuvan välittävästä ja oikeudenmukaisesta esimiehestä. Ne antavat myös esimiehelle keinoja ja varmuutta ratkaista tilannetta. Tilannetta selvitettäessä huomio tulisi kiinnittää ennen kaikkea siihen, millaiset asiat ovat saaneet häiriön aikaan ja millaisia ratkaisuja tulisi tehdä yhdessä osapuolten kanssa, jotta työrauha palaisi. Ratkaisujen etsimiseen on hyvä kannustaa niitä, jotka ovat olleet häiriötilanteissa mukana. Esimieheltä vaaditaan pitkäjänteisyyttä ja jämäkkää seurantaa, jotta tilanne muuttuu haluttuun suuntaan.

Toimiva työyhteisö ja työn sujuminen ovat koko työyhteisön asia. Kullakin on siinä oma roolinsa. Parasta on, kun arjen haasteita pohditaan jatkuvasti yhteistyössä ja estetään häiriöille altis maaperä.

Kirjoittaja
Tarja Räty. työelämän kehittämisen asiantuntija, Työturvallisuuskeskus TTK
http://www.ttk.fi/koulutus
http://www.facebook.com/tyohyvinvointi

Sadan vuoden saldo: Painoteollisuus säilyttänyt asemansa teollisuustilastossa

1950- luvulla kerrottiin seuraavanlaista juttua kirjapainoista. Jos Gutenberg tulisi käymään nykyaikaiseen kirjapainoon, hän ihmettelisi painotalon sähkövaloja. Muuta muutosta ei Gutenberg olisi kuulemma havainnut.

Jos kirjapainoteollisuuden ensimmäisen viidensadan vuoden aikana ei suuria muutoksia tapahtunut, ovat ne viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana olleet hätkähdyttäviä. Valoladonta ja offset syrjäyttivat metalliladonnan ja kohopainotekniikan. Sitten tietokonetekniikka tuli painoalalle. Tuli näyttöpäätesyöttö, ensin latomoihin ja sittemmin lehtien toimituksiin ja vapaille kirjoittajille.

Kuvankäsittely digitalisoitui, ja alueladonnan kautta siirryttiin kokosivun taittoon. Jälkikäsittelyäkin automatisoitiin robotiikalla, tosin tuskallisen hitaasti. Yhtäkkiä koko prosessi oli digitalisoitu

Vuosituhannen vaihteessa saatiin tuotantoon kauan odotettu digitaalinen painaminen, ja yhtäkkiä koko prosessi oli digitalisoitu niin, että tuotantoa kyettiin hajauttamaan. Entistä ”Print and distribute” -tuotantoprosessia voitiin laajentaa ”Distribute and print” -mallin suuntaan. Käytännössä kuitenkin suhteellisen vähän.

Samoihin aikoihin markkinoille tuli uusia lukualustoja, ja alettiin puhua monimediaalisesta prosessista. Prosessiin ja julkaisuihin integroitiin myös ääntä ja liikkuvaa kuvaa. Sähkökirjat, ennen kaikkea tabletit ovat yleistymässä lukualustoina, eikä sähköpaperin läpimurto ole välttämättä kaukana.

Mukaan elementtejä sosiaalisesta mediasta

Älypuhelimet vievät kasvavan osan kuluttajan mediakäytöstä ja mediapalveluihin integroidaan elementtejä sosiaalisesta mediasta. Verkkojulkaiseminen on jo rutiinia ja kuluttajalle arkipäivää. Ongelmana (eli haasteena, kuten nykyisin ongelmia kutsutaan) on tosin vielä saada tuo kaikki taloudellisesti kannattavaksi.

Paljon on siis tapahtunut tuotannossa, tuotteissa ja kuluttajan käyttäytymisessä. Miten tämä näkyy kansantaloudessa? Ei juuri mitenkään. Ainakin kun tarkastellaan painamista, jolloin mukana ei siis ole kustantamista. Seuraavat tiedot ja oheisen taulukon luvut ovat lähtöisin Väinö Voionmaan kirjasta ”Pieni Suomen talousmaantieto” vuodelta 1913 sekä Tilastokeskuksen julkaisusta ”Suomi lukuina 2013”.

Painoteollisuuden viimeiset sata vuotta

Painoteollisuus (”grafillinen teollisuus” v. 1910 sekä ”painaminen ja tallenteiden jäljentäminen” v. 2011) on säilyttänyt osuutensa Suomen teollisuudessa hämmästyttävän hyvin. Työpaikkojen määrä on moninkertaistunut, mutta niiden osuus koko teollisuuden työpaikoista on kasvanut vain prosenttiyksikön verran (3,5 % … 4,5 %). Työntekijöiden määrä on kolminkertaistunut, mutta osuus teollisuuden kaikista työpaikoista on vähentynyt prosenttiyksikön verran (3,5 %…2,6 %). Tuotannon arvon osuus koko teollisuudesta on säilynyt sadan vuoden aikana lähes ennallaan (1,8 %…1,7 %).

Sata vuota sitten tilastoissa oli mm. tervateollisuus

Koko teollinen tuotanto on muuttunut rajusti. Vuoden 1910 teollisuustilasto ei tunne esimerkiksi sellaisia toimialoja kuten ”Sähkölaitteiden valmistus” ja ”Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus”. Sitä vastoin vuoden 1910 tilastosta löytyvät mm. ”Terva-, öljy-, kumi- ym. teollisuus”, sekä ”Nahka- ja karvateollisuus”.

Kun edellä totesin, että muutoksia ei juuri ole tapahtunut, teen sen sillä varauksella, että tilastoinnin perusteissa ja luotettavuudessa ei ole sadassa vuodessa tapahtunut dramaattisia muutoksia.

Muutoksen tuulet puhaltavat

”Mikään ei ole kuin ennen” on tänään yhtä tosi kuin ennen. Syksyn messukeskuksen PacTec, FoodTec, GrafTec, PlasTec 2013 -näyttelyssä oli painoalan yrityksiä vähemmän kuin aiemmin. Mukana oli toki muutama oman tiensä kulkija, kuten Auraprint, Joutsenpaino ja Lönnberg. Ja olihan mukana myös Mediaunioni, mutta ensi vuonna sekin organisoituu uudelleen. Perinteisesti Aleksis Kiven päivänä vietetyn Kirjanpainajan päivän korvasi tänä syksynä marraskuun lopun Mediapäivä.

VTT:n GT-palvelu lopetettiin hiljattain, eikä syksyn asiakasseminaarissa kerrottu painoalan tutkimuksesta oikeastaan juuri mitään. VTT on päättänyt luopua graafisen painamisen tutkimuksesta. Toisaalta VTT keskittyy mediateknologiassa uuden kehittämiseen, kuten tulevaisuuteen tähtäävän tutkimusyksikön kuuluukin tehdä.

Kun tuotteet, palvelut, tuotantomenetelmät, asiakkaiden tarpeet, kuluttajien tottumukset ja monet muut asiat ympäröivässä maailmassa muuttuvat, on myös alan toimijoiden toimintatapojen muututtava. Loistavaan menneisyyteen takertuminen olisi vain taistelua tuulimyllyjä vastaan. Tervateollisuudella, joka loi Ouluun vaurautta ja synnytti tervaporvariluokan, oli loistava menneisyys. Mutta kun laivoja alettiin rakentaa raudasta, muuttui tilanne. No, jäihän noista ajoista sentään muistuttamaan tervapastilli.
Lönnrotinkadulla oli Suomen suurin kirjapainosuma.

Vielä 1950-luvulla Lönnrotinkadulla oli Suomen tihein kirjapainojen keskittymä. Ruttopuiston (virallisesti Vanhankirkon puisto) kupeessa oli mm. Tilgmannin monikerroksinen kirjapaino. Tilgmann oli maamme suurimpia painoalan yrityksiä. Pienempiä painoja oli pitkin Lönkkaa vaikka kuinka paljon.

Lönkalta sai muutakin kuin painotuotteita

1960- ja 1970-luvuilla Lönkan ja Annankadun kulmaus oli tunnettu pimeän pullon ostopaikka. Ei tarvinnut kuin hieman hidastaa askeliaan, niin jo kohta joku tuli kuiskimaan korvaan ”tarvitsetko?”. Viinan myynti Lönkalla loppui vuosia sitten ja kirjapainoista Lönkalla muistuttaa enää Viestinnän Keskusliiton toimistotalo. Näin maailma muuttuu.

Aikakoneella sata vuotta eteenpäin?

Olisi kiintoisaa hypätä aikakoneella sata vuotta eteenpäin ja katsoa, mitä tilastot paino- ja julkaisuteollisuudesta silloin kertovat. Onko meillä omaa kansallista tilastokeskusta, vai onko tilastokirja Euroopan liittovaltion Suomen osavaltion julkaisema digitaalimuotoinen taulukkosarja, jossa painotuotanto muodostuu elektroniikan ja älypakkausten painamisesta? Onneksi tällaista aikakonetta ei ole. Ei tarvitse etukäteen surra menneiden aikojen katoamista.

Taulukko. Grafillinen teollisuus v. 1910, sekä Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen v. 2011.
1910            2011
Toimipaikkoja
– lukumäärä (kpl)                           142            1182
– osuus koko teollisuudesta (%)        3,5            4.5
Työntekijöitä
– henkilöä (kpl)                              3200            9000
– osuus koko teollisuudesta (%)        3.5            2,6
Tuotannon arvo
– milj. mk (1910) ja milj. € (2011)        8.4            548
– osuus koko teollisuudesta (%)         1.8                1,7