Ay-liike pärjää asiantuntemuksella ja yhteistyöllä

STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää jättää tehtävänsä joulukuussa neljäntoista vuoden jälkeen. Mäenpään mielestä keskusjärjestöjä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa.
– Keskusjärjestöt tekevät yhteiskunnallisessa, työmarkkinapoliittisessa ja elinkeinopoliittisessa vaikuttamisessa asioita, joita liitot eivät tee. Keskusjärjestön pitää kuitenkin toiminnallaan aina tuottaa lisäarvoa liitoille ja sitä kautta jäsenille. Roolien on oltava selkeät ja yhteistyön saumatonta.

STTK:laista liittoperhettä yhdistää Mäenpään mukaan moniarvoisuus ja monialaisuus.
– Kaikkia yhdistää loppujen lopuksi palkansaaja-asema. Ratkaisevaa on varmaankin se, että olemme joustavia, nopeita ja kykenemme reagoimaan. Kaiken pitää perustua korkeaan asiantuntemukseen.

Ay-liike houkuttelevaksi

Mäenpää esitti kahdeksan vuotta sitten, että ammattiliiton jäsenyydestä pitäisi rakentaa tuote, jolla myös nuoret saadaan tuntemaan ay-liike houkuttelevaksi. Tuotekehittely on vielä kesken.

– Meillä on melko selkeä tuote heille, joilla on jo työhistoriaa takana. Heillä on perusteltu syy kuulua ay-liikkeeseen, Mäenpää toteaa.
– Nuoria pätkä- ja silpputöissä olevia ajatellen työ on kesken. Meidän täytyy ratkaista, miten markkinoiden tuomia aukkoja täytetään ja miten näiden ryhmien edunvalvontaa hoidetaan.

Mäenpää huomauttaa, etteivät pätkätyöt sittenkään lisääntyneet Suomessa kuten 2000-luvun alussa oletettiin. Kuitenkin Etelä- ja Keski-Euroopassa työmarkkinoiden kahtiajako on alkanut näkyä myös ay-liikkeessä.
– Ay-liike ei saa olla vain hyvää, säännöllistä palkkatuloa saavien etujärjestö, Mäenpää painottaa.
– Nuoret on houkuteltava kiinnostumaan ay-liikkeestä. Yksi tapa on työelämätiedon opetuksen vahvistaminen eri oppilaitoksissa. Tällöin nuoret saisivat tietää, mikä odottaa, jos työelämän lait ja pelisäännöt eivät ole kunnossa. Tässä olisi iso haaste ay-liikkeelle ja myös nuorille vaikuttamien paikka, Mäenpää sanoo.
– Samalla puettaisiin tuotteeksi myös nuorten kaipaama yhteisöllisyys ja turva.Maenpaa

Yhdessä enemmän aikaan

Työnantajapuoli on yhdistänyt voimansa. Mäenpään mukaan palkansaajapuolen kannattaa tehdä samoin esimerkiksi kansainvälisessä edunvalvonnassa, aluetoiminnassa ja nuorisotyössä.
– Työllisyys- ja kasvusopimus on esimerkki siitä, että keskusjärjestöt osaavat yhdistää voimansa. Jos jokainen huolehtii vain omista asioistaan, se ei hyödytä mitään, Mäenpää toteaa.

Teksti: Birgitta Suorsa, UP-uutispalvelu

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s