Työsuojeluhallinto täyttää 40 vuotta

Nykymuotoisen työsuojeluhallinnon toiminnan käynnistymisestä tulee kuluneeksi 40 vuotta. Lokakuun alussa 1973 perustettiin työsuojeluhallitus keskusvirastoksi. Se oli viimeinen palanen nykymuotoisen työsuojeluvalvonnan kannalta. Suomalainen työelämä sekä työsuojelutoiminta ovat myös merkittävästi muuttuneet kuluneiden neljän vuosikymmenen aikana. Tänään työsuojeluvalvonnan keskeisiä tavoitteita ovat pidemmät työurat ja harmaan talouden torjunta.

Työurien pidentämiseen pyritään työn haitallista kuormitusta vähentämällä. Valvonnan kohteeksi valitaan muiden muassa niiden toimialojen työpaikkoja, joilla esiintyy haitallista psykososiaalista kuormitusta, esimerkiksi asiakasväkivallan uhkaa. Harmaan talouden torjunnassa keskeistä on työelämän pelisääntöjen valvonta. Työpaikoilla varmistetaan lainsäädännön noudattaminen mm. niin, että työantajat käyttävät vain sellaista työvoimaa, jolla on työnteko-oikeus Suomessa. Tällä hetkellä työsuojeluvalvonta on osa aluehallintovirastoja (avit).

Avin työsuojelun vastuualueet järjestävät 40-vuotisjuhlan tiimoilta alueellisia tilaisuuksia seuraavasti:

Työsuojeluiltapäivä Turussa 28.10.2013
<http://www.tyosuojelu.fi/upload/LSAVI_koulutustilaisuus_kutsu_28102013.pdf&gt;

Työsuojeluiltapäivä Porissa 29.10.2013

<http://www.tyosuojelu.fi/upload/LSAVI_koulutustilaisuus_kutsu_29102013.pdf&gt;

Työsuojeluseminaari Tampereella 1.10.2013
<http://www.tyosuojelu.fi/upload/Tyosuojeluiltapaiva_Tampere_01102013.pdf&gt;

Työsuojeluiltapäivä Oulussa 8.10.2013
<http://www.tyosuojelu.fi/upload/Tyosuojeluiltapaiva_Oulu_08102013.pdf&gt;

Syksyn yhdysmieskurssi 27.–29.10.2013 ProFiilis-risteilyllä

Yhdysmiehet ja työpaikkojen aktiivit! Syksyn yhdysmieskurssi 27.–29.10.2013 aloitetaan ProFiilis-risteilyllä yhdessä Ammattiliitto Pron työpaikka-aktiivien kanssa. Tämä on yksityisristeily, laivalla ei ole muita matkustajia. Nyt on erinomainen tilaisuus tutustua lähemmin Pron toimintaan ja prolaisiin. Risteilylle on vielä muutama paikka vapaana, varaa pikaisesti omasi MDU:n toimistonhoitajalta Kirsi Nymanilta (toimisto@mediaunioni.fi).  Kaikille yhdysmiehille on lähetetty kurssikutsu, josta selviää tarkempi aikataulu ja ohjelma. Nähdään laivalla!

Teknologian lainalaisuudet

Kesällä, kun aurinko lataa aivokoneistoa, ehtii miettiä kaikenlaista. Mieleen tulikin jotain – ei ehkä uutta, mutta tärkeää. Teknologiaa ja tekniikkaa säätelevät mm. kahden herran lait, nimittäin Mooren ja O. A Wiion lait.

Ensimmäinen laki koskee elektroniikan kehitystä ja toinen arviointia kehityksestä. Elektroniikka nimittäin kehittyy siten, että transistoreiden määrä ”piipalalla” kaksinkertaistuu kahden vuoden välein. Näin laskentateho tuplaantuu 18 kuukauden välein. Laki on peräisin vuodelta 1965, ja se toteutuu edelleen käytännössä. Kehitystä on luvassa vielä seuraavat kymmenen vuotta.

Ensimmäisessä mikroprosessorissa vuonna 1971 oli 2300 transistoria, kun taas vuonna 2011 tehdyssä mikroprosessorissa 2 600 000 000 transistoria. Lähitulevaisuudessa on vielä kovasti luvassa tietoteknistä tehoa, sillä kehitys ei ainakaan lähiaikoina pysähdy.

Mitä Wiion laki sitten toteaa? Lähitulevaisuuden kehitys yliarvioidaan, ja pitkän ajan kehitys aliarvioidaan. Uusien teknologioiden käytännön ratkaisuja odotetaan liiankin innokkaasti, mutta jokin kehittynyt tekninen ratkaisu yllättääkin arvioijat nopeudellaan. Lakeja pitäisi osata soveltaa, kun viestintäalan strategioita laaditaan. Lisäksi teknologian ja siihen liittyvien tuotteiden s-käyrät pitää hallita. Teknologian elinkaarikäyrän puolessa välissä syntyy tuote, joka menestyy ja luo tietysti oman elinkaarensa.

Onko alallamme onnistuttu tässä? Siitä voi lukea vaikkapa Timo Siivosen artikkelista Faktori-lehdessä 2/2013.

Uusin alaa järkyttävä uutinen on sähköiseen musteeseen perustuva, 4-värinen, noin 10-tuumainen, valolla ladattava, ohut ja taipuisa lukulaite. Tällaisen lukulaitteen kokeilut ovat alkaneet Next Media -tutkimusohjelman puitteissa. Mukana on merkittäviä toimijoita.

Voidaan kysyä, yllättikö tuote lehtimaailman? Yleinen mielipide arveli, ettei tällaisia tule vielä vuosikausiin. Ja tulikin yllättäen? No koskas tulevat painettavat, puusta tehdyt transistoroidut polymeerinäytöt? Onneksi on niitä lukijoita, jotka jääräpäisesti pitävät kiinni vanhasta tekniikasta eivätkä luovu paperisesta sanoma- ja aikakauslehdestään. Hyvä niin.

Uutta teknologiaa ovat myös 3D-tulostusprintterit. Voisiko tätä teknologiaa hyödyntää graafisella alalla? Minkälaisia tuotteita voisimme tehdä asiakkaillemme, jotta he saisivat arvoketjussa lisäarvoa?  Uskon, että tuotteita jo kuumeisesti mietitään, ja pian myös lanseerataan. Graafinen ala tarvitsee kipeästi uusia tuotteita vanhentuvien tilalle.

Onneksi media-ala on vihdoinkin voimalla tarttunut muutokseen. Nyt ollaan laittamassa liiketoimintasuunnitelmia ajanmukaisiksi ja aletaan oppia virheistä. Media-ala ja sen osa-alueet eivät sentään vielä ole testamentin tarpeessa.

Jazzia johtamiseen

Jos saat tiimisi, osastosi tai yrityksesi toimimaan kuin jazzyhtye parhaimmillaan, voit päästä ennennäkemättömän hienoihin tuloksiin. Kirja kertoo mm. miten oman tiimin tai yrityksen voi saada toimimaan yhdessä, toisia kuunnellen ja auttaen, ja miksi sumea visio on hyvä visio. Kirja on tarkoitettu kaikille niille johtajille ja esimiehille, joille johtamisoppaat eivät tarjoa enää mitään uutta. Jazzia johtamiseen

Patrick Furu työskentelee akateemisena johtajana Svenska Handelshögskolanissa. Hän on kehittänyt jazzyhtyeiden avulla johtamista ympäri maailmaa Singaporesta New Yorkiin ja Moskovasta Rukalle.
Patrick Furu: Jazzia johtamiseen. Sanoma Pro 2013. ISBN10: 952630294X

Talvea kohti

Kun akut on ladattu, on edessä varmasti melkoinen myllerrysten syksy. Se vaikuttaa jokaisen suomalaisen elämään jollakin tavoin. Alamme alamäki on ainakin yhtä jyrkkä, kuin Suomen teollisuuden. Surkeinta on, ettei valonpilkahduksia ole näkyvissä.

Mediassa on käyty mielipiteiden vaihtoa tulevasta neuvottelukierroksesta. Nyt tuntuu siltä, että kaikki ovat kallistumassa keskitettyyn ratkaisuun. Mutta siitä, mikä on palkankorotuksen suuruus,  eroavat mielipiteet melkoisesti. Nollaratkaisun saa pyytämättäkin!

Yrittäjien Jussi Järventaus on esittänyt, että lomapalkankorotuksista ja työajanlyhennyspäivistä luovuttaisiin, mutta esitys sai täystyrmäyksen. Liittokierros tietää aivan varmasti erilaisia työtaistelutilanteita, ja sovittelija on varmasti täystyöllistetty. Toivotaan, että päästään hyviin ratkaisuihin, ja yleinen pessimistinen ilmapiiri muuttuisi positiivisempaan suuntaan.

Oma työehtosopimuksemme on voimassa 31.10.2014 asti, ja sopimukseen sisältyy vielä yksi palkankorotus. 1.11.2013 voimaan tuleva palkankorotus sisältää 1,0 %:n yleiskorotuksen ja 1,0 %:n yrityserän, josta sovitaan paikallisesti. Yrityserä lasketaan lokakuun teknisten toimihenkilöiden palkkapotista eli teknisten henkilökohtaisten kuukausipalkkojen summa.

Paikalliset neuvottelut kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ennen palkankorotuksen ajankohtaa, vaikka välittömästi. Jos neuvotteluissa ei päästä sopimukseen erän jakoperusteista, niin maksetaan 0,7 prosentin yleiskorotus kaikille sopimuksen piirissä oleville. Neuvottelut kannattaa aloittaa ajoissa siksikin, että selvitetään keitä kyseinen sopimus koskee. Ohjelukuja korotetaan 1 prosentilla ja vuorolisiä 1,9 prosentilla ko. ajankohtana.

Uuden ammatillisaatteellisen yhdistyksen perustaminen etenee hitaasti, mutta vakaasti. Ensimmäinen kaski kannessa on väännetty sääntöjen osalta, sillä PRH hyväksyi uudet säännöt ennakkotarkastuksessa.  Toinen hoidettava asia ennen uuden yhdistyksen toiminnan alkamista, on vastuullisen vetäjän löytäminen. Hallinnon ratkaiseminen on myös edessä ennen ensimmäistä yhdistyksen valinnoista päättävää kokousta.

Myös nykyisen toimiston kohtalo on ratkaistava. Ainoana vaihtoehtona hallitus on esittänyt, että toimiston käyttötarkoitus muutetaan eli tilat vapautetaan asumiskäyttöön. Faktorilehden jatkosta hallitus teki periaatepäätöksen: sitä julkaistaan jatkossakin, ja lehti jaetaan kaikille yhdistyksen jäsenille.

Uuden yhdistyksen nimestäkään ei olla vielä päästy yhteisymmärrykseen, joten sopivia yhdistyksen toimintaa kuvaavia nimiehdotuksia voi esittää. Paljon on siis vielä tehtävää ennen vuodenvaihdetta.

Yhdysmieskurssit pidetään lokakuun loppupuolella ProFiilis-risteilyn jatkeena. Risteilylle lähdetään sunnuntaina 27.10. ja sieltä palataan maanantaina. Tiistaina yhdysmiehet ovat koulutuksessa Pron tiloissa. Koulutus painottuu uusiin koulutustapoihin perehdyttämiseen. Ainakin niitten yhdysmiesten kannattaa ehdottomasti osallistua koulutukseen, jotka jatkavat vuoden vaihteessa päättyvää toimikauttaan.

Lomapaikkojamme tarkastellessani olen huomioinut, että palautteen antaminen on erittäin tärkeää. Niiden perusteella on paljon helpompaa huolehtia lomapaikkojen kunnosta. Kaikki palaute on erittäin tärkeää – kiitoksiakin voi lähettää. Muistakaa taas hakea talven lomaviikkoja – lehdessä on hakuilmoitus!

Tulevaisuus on tehtävä

Päivän pituus maamme syrjäisellä rannikkoseudulla on lyhentynyt jo alle 15 tuntiin, kun se parhaimmillaan keskikesällä oli noin 19 tuntia. Pohjoisessa muutos on tietysti vielä suurempi. Viime vuoden 20 hellepäivän sijaan olemme saaneet tänä vuonna Ilmatieteen laitoksen koko maan kattavien tilastojen mukaan nauttia 43 hellepäivästä. Toivottavasti olette nauttineet kesästä ja hyvin valmistautuneita pikku hiljaa pimenevään syksyyn!

Kun tätä pääkirjoitusta luette, lienee selvinnyt mm. syntyykö Suomeen keskitetty tuloratkaisu. Sopimus toisi mukanaan valoa taloussyksyn odotuksiin ja antaisi osaltaan ennustettavuutta tulevaan kehitykseen. Myös Graftec-messut ovat jo ohi, toivottavasti mahdollisimman moni pääsi käymään Mediaunionin osastolla.

Syksyn merkittävin järjestöllinen asia meillä on Ammattiliitto Pron jäsenyyden valmistelu. Valmistelut ovat edenneet suunnitelmien mukaan. Edunvalvontammehan yhdistyy Prohon siten, että MDU:n 13 jäsenyhdistystä hakevat Pron jäsenyyttä.

Muistutan vielä muutamasta muutokseen liittyvästä keskeisestä asiasta:
1) työssäkäyvät jäsenemme ovat jatkossakin oman työehtosopimuksemme piirissä. Valitsemme edelleen omasta joukostamme sopimuksemme neuvottelukunnan, määritämme tavoitteet ja käymme neuvottelut. Valitsemme tuttuun tapaan myös yhdysmiehet ja työsuojeluvaltuutetut työpaikoille.
2) Jäsenmaksu pienenee, koska Pron jäsenmaksu on 1,2 % verrattuna MDU:n 1,4:ään %:iin. Lisäksi Prolla on jäsenmaksukatto, jonka piirissä mediaunionilaisista on merkittävä osa.
3) Seniorijäsenet, pysyvästi työelämästä pois siirtyneet, jatkavat halutessaan Pron Senioriyhdistyksen jäseninä. He nauttivat tällöin sekä Pron että Senioriyhdistyksen tarjoamista jäseneduista.
4) Mediaunioni jatkaa toimintaansa ammatillis-aatteellisena yhdistyksenä ja ottaa meidät kaikki suoriksi henkilöjäsenikseen. Se toimii “liimana”, jonka avulla jatkossakin säilymme yhtenäisenä joukkona. Työnimi ”Uusi MDU” tarjoaa edelleen lomanviettopaikkoja ja muita etuja jäsenistölleen sekä tukee yhdistysten toimintaa.

Tulevaisuutta ei ole valmiina, niinpä se on tehtävä itse. Huolimatta alamme haasteista näyttää mediaunionilaisten tulevaisuus hyvältä, kunhan opimme hyödyntämään niin Pron kuin Uuden MDU:nkin tarjoamat mahdollisuudet!

Mikko Honkanen
mikko.honkanen@mediaunioni.fi
040 5529 410

Työelämä 2020 hanke – suomalainen työ nousuun

”Suomeen Euroopan paras työelämä vuoteen 2020 mennessä”. Maan hallituksen lanseeraamalla hankkeella on selkeä tavoite. Hanke on suomalaisen työn suuri mahdollisuus taloudellisen alakulon keskellä. Suomalainen työ on saatava nousuun ja työpaikat pidettävä Suomessa. Se vaatii työelämän kaikilta toimijoilta työtä. Puheilla ja julistuksilla tavoitteita ei saavuteta. Faktorit ja muut esimiehet ovat keskeisessä asemassa, kun Suomeen kehitetään Euroopan parasta työelämää.

Tekemisen asenne, muutoskykyisyys sekä johdon ja henkilöstön yhteistyö tuottavuuden kehittämiseksi saa tulosta aikaan. Työmaailmamme on muuttunut siten, etteivät vanhat tekemisen tavat enää toimi. Työpaikoilla on löydettävä johdon ja henkilöstön kesken uudet yhteistyön tuulet ja foorumit toiminnan systemaattiselle kehittämiselle.

Työllisyyssopimuksessa työnantajat ja palkansaajat löivät kättä päälle. Suomalaisen työmarkkinakentän erityisominaisuus toimii edelleen. Kriisin uhatessa työnantaja- ja palkansaajaliittojen edustajat kantavat vastuunsa ja ryhtyvät yhdessä kehittämään työpaikkojen tuottavuutta. Sopimukset antavat perustan, jolta työpaikoilla on hyvä ponnistaa tuottavuuden kehittämistoimiin. Johto ei yksin pysty kilpailukykyä kehittämään, vaan siihen tarvitaan yhteistyötä luottamushenkilöiden ja henkilöstön kanssa.

Tuottavuuden kehittäminen ei enää tarkoita suurta tuotemäärää vähäisillä kustannuksilla, saati työntekijöiden juoksunopeuden lisäämistä. Menestyminen edellyttää uusia, innovatiivisia tuotteita ja palveluja, joita muut eivät tuota. Se edellyttää myös innovatiivisia muutoksia perinteisten tuotteiden ja palvelujen tuottamisen tapoihin. Ideoiden määrän lisääminen parantaa mahdollisuuksia löytää uusia ja kilpailukykyä lisääviä keksintöjä. Saman pöydän ääreen tarvitaan työpaikoilla sekä kehittämisen asiantuntijat että kokemuksen kautta harjaantunut muu henkilöstö.

Uutta asennetta, luottamusta ja yhteistyötä tarvitaan työpaikoille lisää. Henkilöstön resurssit on saatava nykyistä paremmin käyttöön. Kun ihmiset kokevat aidosti saavansa vaikuttaa omaan työhönsä ja ryhmänsä toimintaan, lisääntyvät vastuunotto ja myönteinen asenne toiminnan uudistuksia kohtaan. Johdon tehtävänä on luoda foorumit, joissa ihmiset kaikilta organisaatiotasoilta pääsevät vaikuttamaan työpaikkansa toimintojen kehittämiseksi. Lähiesimiesten rooli on tässä avainasemassa.

KirjoittajaRisto_Tanskanen_TTK_5694_KuvaajaSamiKulju
Risto Tanskanen
Asiantuntija
Työturvallisuuskeskus TTK ry, tuottavuus ja työyhteisön kehittäminen
Työelämä 2020 sihteeristö
Mistä lisätietoa?
Työelämä 2020 -hanke: www.tyoelama2020.fi
Hankkeen toimijat: Työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, valtiovarainministeriö, Elinkeinoelämän keskusliitto, Kuntatyönantajat, Valtion työmarkkinalaitos, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK, Akava, Suomen Yrittäjät, Kirkon työmarkkinalaitos, VATES-säätiö, Työsuojelurahasto, Työterveyslaitos, Työturvallisuuskeskus ja Tekes.

http://www.ttk.fi
TTK Työhyvinvointi Facebook: http://www.facebook.com/tyohyvinvointi
Kuva: Sami Kulju

TTK Kouluttaa

Työturvallisuuskeskuksen (TTK) tavoitteena on parantaa työhyvinvointia ja tuottavuutta edistämällä turvallisuutta, terveellisyyttä, yhteistyötä ja hyvää esimiestyötä.

Työhyvinvointi ja työturvallisuus graafisella alalla 15.10.2013, Holiday Inn Tampere

Kohderyhmä: graafisen teollisuuden työsuojeluhenkilöstö, esimiehet, muu henkilöstö
Sisältö: ajankohtaista alalta kuten graafisen alan työhyvinvointikyselyn tulokset, läheltä piti -tilanteet, graafisen teollisuuden tapaturmat, tapaturmatutkinta, koneturvallisuus.
Hinta: 185 e + alv 24 % = 229,40 e, samasta yrityksestä joka 5. osallistuja maksutta, alle 50 hengen yrityksille 25 %:n alennus toisesta osallistujasta alkaen.
Ilmoittautumiset 16.9.2013 mennessä:http://ttk.etapahtuma.fi > palvelutunnus ID2453
Lisätietoja: http://www.ttk.fi/koulutuskalenteri, asiantuntija Veikko Lipiäinen ja kurssisihteeri Anitta Eskola-Tapiovaara, etunimi.sukunimi@ttk.fi, puh. 09 616 261.

Radikaali innovaatio

Radikaali innovaatio on sellainen teknologian epäjatkuvuuskohta, jonka seurauksena toimialan perinteiset tekniikat ja toimintamallit tulevat kilpailukyvyttömiksi.

Eräs MIT:n (Massachusetts Institute of Technology) innovaatiotutkijoiden esimerkki radikaalista innovaatiosta on Pohjois-Amerikassa kukoistaneen jääteollisuuden romahdus satakunta vuotta sitten, kun ruuan kylmävarastointiin kehitettiin koneellinen kylmätekniikka.

Siihen asti kylmyys oli aikaansaatu järvistä sahatuilla jääpaloilla. Jääteollisuus kehitti koko tuotantoketjun huippuunsa. Tuotanto alkoi järvien jääpeitteestä, sen lanaamisesta ja muusta hoidosta. Tähän oli omat koneensa. Jään sahaukseen, siirtoon lämpöeristettyihin varastoihin, kuljetukseen ja kuluttajajakeluun ravintoloihin ja kotitalouksiin oli omat tekniikkansa. Ruoka säilytettiin kylmäkaapeissa, joiden jäälokeroihin jääpalat laitettiin.

Jäätä vietiin laivoissa myös Eurooppaan, huippuvuosina jopa 60 miljoonaa tonnia. Matkalla tosin noin kolmasosa jäästä suli. Silti se oli tuottoisaa liiketoimintaa. Rahaa tuli, kun kylmäsäilytyksen tarve kasvoi. Toimialan tulevaisuus näytti hyvältä.

Radikaalit innovaatiot tulevat alan ulkopuolelta

Jääteollisuuden historia kertoo, kuinka toimiala takertuu olemassa olevaan teknologiaan, ja kuinka kyvytön se on uudistumaan. MIT:n tutkijat väittävät, että toimialaa uudistavat radikaalit innovaatiot tulevat useimmiten toimialan ulkopuolelta. Esimerkiksi jääteollisuus ei oivaltanut, että bisneksen ydin ei ole jäässä ja sen kustannustehokkaassa tuotannossa, vaan kylmyydessä.

Radikaalit innovaatiot ovat murskanneet monia muitakin toimialoja kuin jääteollisuuden. 1900-luvun puolessa välissä moottorisaha syrjäytti pokasaha/kirves-metsurin. Samoihin aikoihin iloittiin, kun hevosvarkaudet vähenivät. Pian kuitenkin havaittiin, että autovarkaudet lisääntyivät vastaavasti. 1900-luvun lopulla taskulaskimet syrjäyttivät laskutikut, digitaalikellot vieteri-  ja hammasrataskellot ja digikamerat filmipohjaisen valokuvauksen. Näissä kaikissa muutos käynnistyi alan ulkopuolelta.

Kuka keksi viestintäalan murroksen?

Miten on graafisessa teollisuudessa? Tulevatko uudistukset – esimerkiksi 3D-tulostaminen – täälläkin alan ulkopuolelta ? Mistä viestintäteollisuuden murros on lähtöisin? Ovatko radikaalit innovaatiot kuristamassa paino- ja kustannusteollisuuden hengiltä? Onko digitaalitekniikka painoteollisuuden ”koneellinen kylmätekniikka”?

Katsotaan asetelmaa aineellisen hyödykkeen (leipä), painetun kirjan ja digitaalisen median näkökulmasta. Antaako tämä tarkastelu vastauksia näihin kysymyksiin?

 

Leipä

Painettu kirja leivästä

Verkkokirja leivästä

Ensimmäisen kappaleen tekeminen

– reseptin kehittäminen

– jauhot, hiiva

– uuni

– leipuri

– kirjan kirjoittaminen

– paperit, värit

– painokone

– painaja

– kirjan kirjoittaminen

– siirto serverille

– tulostus näytölle tai printille

”Kulutus”

vähenee syödessä

ei vähene lukiessa

ei vähene lukiessa

Luovutus toiselle

on poissa luovuttajalta

on pois luovuttajalta

on edelleen myös luovuttajalla

Uuden kappaleen tekeminen

– jauhot, hiiva

– uuni

– leipuri

– paperi, värit

– painokone

– painaja

”naps”

Aineosat

Molekyylit

Bitit

Eräitä eroja aineellisen (leipä, painettu kirja leivästä) ja aineettoman (verkkokirja leivästä) tuotannossa ja tuotteessa.

Taulukko kuvaa hyvin aineellisen (molekyylit) ja aineettoman (bitit) tuotannon eroja. Jo ensimmäisen kappaleen valmistuksessa on eroja. Mutta kun tehdään lisäkappaleita, kasvaa ero dramaattisesti. Digitaalisessa mediassa (verkkokirja) lisätuotteet tehdään ”napsauttamalla”. Aineellisessa tuotannossa (painettu kirja) tarvitaan koko tuotantokoneisto pääoma-, materiaali- ja työkustannuksineen.

Eikö tämä kerro digitaalisen median ylivoimasta? Eikö tämä osoita, että digitaalinen media on murskaamassa perinteisen painoteollisuuden? Varsinkin kun paperiin perustuvalla medialla on vakavia ympäristöongelmia.

Painoalan ympäristöongelmat on kupla joka pitäisi puhkaista

Tarkastellaan tuota ympäristöongelmaa lähemmin. Seuraavassa joukko faktoja, lähteenä  PrintPower -julkaisu parin vuoden takaa.

”Suomalaisen kotitalouden aiheuttamista ilmastovaikutuksista vain noin yksi prosentti aiheutuu lehtien, kirjojen ja muiden paperituotteiden valmistamisesta”.

”Yhden painokonetonnin valmistamisesta syntyy sama hiilidioksipäästö, kuin yhden henkilöautotonnin valmistamisesta.”

”Yksi sanoma- tai aikakauslehti jättää samankokoisen hiilijalanjäljen, kuin lasillinen maitoa. Yhtä suuri jalanjälki syntyy myös, jos ajat autoa uudella henkilöautolla noin yhden kilometrin.”

”Suurin osa eli 53 % maapallolla hakatusta puusta käytetään kotitalouksien energian tuotantoon. Sahateollisuus käyttää 28 % hakatusta puusta ja paperiteollisuus 11 %.”

Nämä tutkimustiedot osoittavat, ettei printti ainakaan ympäristöongelmiin kaadu. Printin on kuitenkin tuotava nuo faktat voimallisesti julkisuuteen. Vallitseva käsitys kun on, että printti aiheuttaa peruuttamattomia ympäristöongelmia. On unohtunut esimerkiksi se, mitä ympäristöongelmia kasvava elektroniikkaromu aiheuttaa ja kuinka suuria energiasyöppöjä päätelaitteet, serverit, dataverkot ym. ovat. Digitaalisen median ilosanomaa julistavat tahot kun mielellään unohtavat nämä asiat.

Viime kädessä kuluttaja kuitenkin ratkaisee, mikä markkinoilla menestyy. 1900-luku on täynnä esimerkkejä siitä, että läheskään aina merkittävä uudiste ei syrjäytä olemassa olevaa. Sitä useammin täydentää.

Esimerkiksi mopedi (moottoripolkupyörä) ei lopettanut pyöräilyä. Pyöräily on itse asiassa nyt vahvassa nousussa. Jopa Pariisiin on rakennettu kattava pyörätieverkosto, ja kaupungissa on vapaasti tarjolla kaupunkipyöriä. Poliitikot Suomessakin esiintyvät mielellään pyörän satulassa, imagosyistä.

Ateneumin tuntevat kaikki

Valokuva ei tappanut maalaustaidetta. Kun merkkihenkilöstä teetetään muotokuva, on se vain poikkeustapauksessa valokuva. Kaikki tuntevat Ateneumin, Kiasman ja Guggenheimin (maalaus)taidemuseot. Kuinka moni tuntee Valokuvataiteen Museon?

Äänitteet eivät tappaneet elävän musiikin konsertteja. Konsertteja on enemmän kuin koskaan ja laidasta laitaan Kuhmon kamarimusiikkifestivaalista, Porin jazziin ja Ruisrokkiin. Talviaikana konsertoidaan musiikkitaloissa ja kaiken maailman klubeissa.

Elokuva ei tappanut teatteria. Televisio ei puolestaan tappanut elokuvaa. Elokuvatuotanto on laajempaa kuin koskaan. Televisioyhtiöt kun tarvitsevat elävää kuvaa kanavilleen. Tuotantoa on Hollywoodista Bollywoodiin. Suomessakin tuotetaan ennätysmäärä elokuvia. Elokuvateatterien katsojamäärät kuitenkin supistuivat jyrkästi television yleistyttyä.

Onko viestinnän tulevaisuus älypuhelimien, tablettien ja sähköpaperien? Sen ratkaisee kuluttaja. Jos tietäisin, miten kuluttajan käyttäytyminen kehittyy, olisin viestintäteollisuuden guru.

Lopuksi on hyvä muistaa, että painoteollisuus valmistaa muutakin kuin lehtiä, kirjoja, mainoksia, luetteloita sekä lippuja ja lappuja. Digitaalinen media ei koskaan esimerkiksi korvaa pakkauspainatusta. Kuluttajat vaativat pakkauksiin yhä enemmän informaatiota, ja tuotteen valmistajat yhä enemmän houkuttelevuutta. Hybridimedia on oivallinen vastaus tähän kysyntään. Painettava elektroniikka on tulossa kuluttajamarkkinoille. Jotain täysin uuttakin voidaan kehittää, kuten Think INK -innovaatiokilpailun voittanut Agroprint Painettava pelto.

Ei lappua luukulle

Jos vaihtoehtona on kiinnittää firman ilmoitustaululle lappu ”Viimeinen sammuttaa valot” tai kehittää jotain sellaista uutta tuotetta ja tuotantoa, jossa painotekniikan osaamista voidaan hyödyntää, niin suosittelen viimemainittua. Näinä aikoina kun firman myyminen ei taida onnistua.

Timo Siivonen

Faktorikoulun XI-kurssi koolla

Faktorikoulun XI-kurssi valmistui keväällä 1973. Kurssin 40-vuotistilaisuuteen 23.5.2013 ravintola Kellarikrouvissa kokoontui kahdeksan kurssilaista vaimoineen muistelemaan menneitä ja ihmettelemään tämän päivän kirjapainotekniikkaa. Kuvassa vasemmalta Kari Vuorela, Tauno Peltola, Niilo Mäkelä, Pertti Toivonen, Raimo Metsälä, Åke Enberg, Lasse Helle ja Vesa Salminen. Valitettavasti kurssikavereista kahdeksan ei päässyt tilaisuuteemme.

Teknikoiden 11. vuosikurssin 40 vuotistilaisuus