Kari Korhonen In memoriam

Helsingin Faktoriklubin ja Suomen Faktoriliitto/Mediaunioni MDU:n pitkäaikainen luottamushenkilö Kari Korhonen kuoli 22.2.2013 kotonaan Tikkurilassa. Hän oli syntynyt 8.5.1948 Keuruulla ja oli kuollessaan 64-vuotias. Kari aloitti kirjapainouransa käymällä kohopainajalinjan Jyväskylän keskusammattikoulussa. Koko työuransa Kari toimi erilaisissa työnjohtotehtävissä ensin Paragonin ja sittemmin tarraliiketoiminnan ostaneen Auraprintin palveluksessa, josta hän jäi eläkkeelle 2011. Työuran ohessa Karilla riitti innostusta ja kykyä ammattiyhdistystoimintaan. Helsingin Faktoriklubiin Kari liittyi 1973, ja HFK:n johtokunnan jäsenenä hän aloitti 1.1.1982. Yhdistyksen sihteerinä hän toimi muutamaan otteeseen 1980-luvulla ja 1990 alkaen yhtäjaksoisesti aina loppuvuoteen 2011.

Myös liittotasolla Kari teki järjestömiehenä pitkän uran liittohallituksen jäsenenä ja liittovaltuuston jäsenenä. Lisäksi hän toimi yhdysmiehenä vuosina 2004- 2009 ja varayhdysmiehenä vuoden 2010. Ansioistaan ammattiyhdistystoiminnassa Karille myönnettiin liiton kultainen ansiomerkki 1995. Mediaunioni MDU:n kunniajäseneksi hänet kutsuttiin 2010. Kari oli myös mukana Helsingin Faktorilaulajissa. Karille oli ominaista asioihin paneutuminen ja niiden luotettava loppuunsaattaminen. Näin hän keräsi sekä työssään että ammattiyhdistys- ja harrastuspiireissä vankkumattoman arvostuksen. Reijo Leppänen

Liittofuusiolle hyväksyntä

Tampereen Faktoriklubi ry:n vuosikokous pidettiin 19.03 2013 Hotelli Cumulus Pinjassa Tampereella. Paikalla oli 15 osaston jäsentä, liiton edustajana oli Pekka Teinilä. Kokouksen avauksen jälkeen Pekka antoi kattavan tilannekatsauksen liiton tulevista tapahtumista. Kokousedustajat kuuntelivat tarkalla korvalla erityisesti Pron ja MDU:n osastojen aiesopimuksen etenemistä, ja aihe aktivoi muutamaan kysymykseen erityisesti senioreiden asemasta. Kokous oli varsin yksimielinen siitä, että edunvalvonta tulisi siirtää

TFK:n puheenjohtaja Petri Nissinen avasi kokouksen.
TFK:n puheenjohtaja Petri Nissinen avasi kokouksen.

Prolle. Liittymisen puolesta tehtiin kirjallinen kannanotto, joka toimitettiin liittoon. Kokousedustajat antoivat myös tukensa suunnitelmille ”MDU:n ammatillisaatteellisen” yhdistyksen perustamiselle niiden tietojen pohjalta, jotka Pekka kokouksessa kertoi. Oman osuutensa lopuksi Pekka toivoi runsaampaa osallistumista mm. liiton yhdysmieskursseille. Kokous jatkui sääntömääräisten asioiden käsittelyllä, ja lopuksi valittiin edustajat uuteen valtuustoon. Varsinaisina edustajina jatkavat Jouni Ahola, Kirsti Brusi ja Santtu Kerkkänen ja varajäsenenä Petri Nissinen. 

Itä-Uudenmaan Faktoreiden vuosikokous

Kokousedustajat mahtuivat kaikki neuvottelupöydän ääreen. Oikealla edessä osaston puheenjohtaja Miika Niinikoski.
Kokousedustajat mahtuivat kaikki neuvottelupöydän ääreen. Oikealla edessä osaston puheenjohtaja Miika Niinikoski.


Miika Niinikoski jatkaa puheenjohtajana

Vuosikokous pidettiin huhtikuun alussa Bookwell Oy:n tiloissa Porvoossa. Kokoukseen osallistui 13 osaston jäsentä. Liiton kuulumiset esitteli Pekka Teinilä. Sääntömääräisten asioiden aluksi käsiteltiin vuosikertomus, joka hyväksyttiin parilla korjauksella. Tilinpäätöksen esitteli rahastonhoitaja Hannu Westman, ja se myös hyväksyttiin murinoitta. Vastuullisille myönnettiin vastuuvapaus. Myös toimintasuunnitelma ja talousarvio hyväksyttiin yksimielisesti.

Osastovirkailijoiden valinnassa ei liioin ollut ongelmia, sillä johtokunta jatkaa entisellä kokoonpanolla. Osaston puheenjohtajana jatkaa Miika Niinikoski, hän myös jatkaa liittovaltuustoedustajana kauden 2013–2017. Varaedustajaksi valittiin Timo Nurmi. Kokous päätti hyväksyä liiton edunvalvontatoiminnan siirtämisen Ammattiliitto Prohon ja liiton jatkamisen ammatillisaatteellisena yhdistyksenä.

Teksti ja kuva Pekka Teinilä.

Työelämän vallankumouksen perusteet

Se, miten töissä voimme, on jaksamisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Silti vakava työuupumus lisääntyy jatkuvasti ja väsymme työstä, jonka pitäisi tuottaa päivittäistä iloa ja tyydytystä. Kun reagoimme turhankin tunnollisesti työympäristömme tyypillisimpiin ärsykkeisiin – sähköpostiin, tekstiviesteihin ja puheluihin – olemme tekemisissä todellisten aikarosvojen kanssa. Hauskan havainnollinen Työkirja sisältää kymmeniä ohjeita, kuinka saada enemmän aikaan, mutta väsyä vähemmän. Työkirja on käytännönläheinen käsikirja järkevämpään ja iloisempaan tekemiseen.

Saku Tuominen ja Pekka Pohjakallio: Työkirja. ISBN10:9510393533. WSOY 2012. 361s.

 

Yhdentyminen puhutti

Pietari Waldin Killan vuosikokous pidettiin 20.3. perinteisesti Turun Upseerikerhon hienoissa tiloissa. Paikalle oli saapunut 26 kokousedustajaa. Sääntömääräisten asioiden läpivienti meni joutuisasti kokouksen puheenjohtajana toimineen Ari Rantasen johdolla.

Liittovaltuuston seuraavalle toimikaudelle on Killalla neljä valtuutettua. Valinnat ehdokkaiksi olivat yksimieliset ja valituiksi tulivat Jukka-Pekka Aaltonen, Jari Louhi, Jorma Suomi ja Jukka Naavalinna, heistä kolme ensin mainittua ovat ensikertaa varsinaisina jäseninä. Varaehdokkaiksi valittiin Leena Ala-Nissilä, Teppo Kosonen, Tiia Nummi ja Marko Silanterä. Killan ehdokas liittohallitukseen Ari Rantanen valittiin jo aiemmin syksyllä läntisen piirin piirikokouksessa ja yleisvaraksi Anssi Kankare, myös Killasta. Aiesopimuksesta ja yleensä liittymisestä vuoden 2014 alusta ammattiliitto Prohon oltiin yksimielisiä. Ehdottoman tärkeänä koettiin, että tulevassa liitossa alamme sopimusvastaavan pitää tuntea hyvin koko ala. Myös uudesta ammatillisaatteellisesta yhdistyksestä, varsinkin eläkkeellä olevien asemasta, keskusteltiin vilkkaasti.PWK vuosikokous 1

Haastavia vuorovaikutustilanteita yhdysmieskurssilla

Yhdysmieskurssi 11.–12.4.2013

Yhdysmiehet kokoontuivat kaksipäiväiselle kurssille Helsingin Messukeskukseen. Kurssin ensimmäisen päivän annista vastasi STTK:n yhteisseminaari, jonka aiheena oli yhteistoiminta tulevaisuuden työpaikoilla.

Tekniikan tohtori Merja Fischer kertoi, millaisilla eväillä pärjäämme tulevaisuuden työelämässä. Kaikki perustuu vahvaan yhteisöllisyyteen ja luottamukseen. Kovien Kovien haasteiden edessä ovat etenkin työpaikkojen HED:t, joiden pitäisi ehdottomasti saada monenlaista lisäoppia, niin neuvottelutaidoissa kuin henkilöstöhallinnassakin.

Kurssilaiset palvelusvuosijärjestyksessä.
Kurssilaiset palvelusvuosijärjestyksessä. haasteiden edessä ovat etenkin työpaikkojen HED:t, joiden pitäisi ehdottomasti saada monenlaista lisäoppia, niin neuvottelutaidoissa kuin henkilöstöhallinnassakin.

STM:n kansallisen yhteistyöhankkeen hankejohtaja Margitia Klemetti kertoi Työelämän kehittämisstrategiasta. Haasteena on saada Suomen työelämä vuoteen 2020 mennessä Euroopan kärkeen. STTK:n työympäristöasiantuntija Erkki Auvinen avasi henkilöstöbarometrikyselyn tulokset. Vaikuttaa siltä, että heikentynyt talouskehitys on vähentänyt työnantajien halukkuutta henkilöstön kehittämiseen. Tulevina vuosina pula osaavasta työvoimasta voi tästä syystä osoittautua talouskasvua hidastavaksi tekijäksi.

STTK:n puheenjohtaja palkitsi seuraavaksi vuoden 2012 sttk:laiset, pääluottamusmies Hannele Nupposen (Kouvola) ja työsuojeluvaltuutettu Tuula Vokkolaisen (Pieksämäki). Lounaan jälkeen ohjelmassa oli mielenkiintoisia rinnakkaissessioita aiheista luottamuksen rakentaminen työpaikoilla, luottamusmies ja henkilöstön osaaminen

TJS Opintokeskuksen Merja Hanhela.
TJS Opintokeskuksen Merja Hanhela.

, luottamusmies tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittäjänä, luottamusmies ja työyhteisö ja luottamusmiehen tukiverkot.

Ennen kuin siirryimme Tallinnan laivalle piti Varman työhyvinvointipalvelujen johtaja Jyrki Juusti puheenvuoron aiheesta ”Viisas työ, sujuva arki ja hyvä työkyky”. Toinen koulutuspäivä keskittyi pelkästään haastaviin vuorovaikutustilanteisiin. Aihetta käsitteli TJS Opintokeskuksen johtaja Merja Hanhela. Mukana olleiden mielestä vaikeaa aihetta käsiteltiin hienosti, ja se antoi monelle hyviä vinkkejä vuorovaikutustilanteisiin. Teksti Pekka Teinilä, kuvat Mikko Honkanen ja STTK.


 

Yhteinen muutos

Muuttuvan työelämän kehittäminen edellyttää osuvia tulkintoja ajankohtaisista pulmista. Miten organisaatioissa käynnissä olevia muutosprosesseja voi ymmärtää paremmin?  Miten työhyvinvointi ja työn kehittäminen liittyvät toisiinsa? Miten esimies voi kehittää työtä yhdessä työyhteisönsä kanssa? Yhteinen muutos -kirja auttaa löytämään ongelman ytimen esittämällä vastauksia juuri näihin kysymyksiin.

Schaupp Marika, Koli Annarita, Kurki Anna-Leena, Ala-Laurinaho Arja: Yhteinen muutos – työhyvinvointia työtä kehittämällä.  ISBN:978–952-261-265-6. 103 s.
Työterveyslaitos 2013 http://www.ttl.fi/verkkokauppa

Ennustuksia ja ennustuksia

Painettu lehti kuolee ennen vuotta 2000, ennusti Bill Gates 1990-luvun puolivälissä. Hieman myöhemmin (1998) MIT:n medialaboratorion karismaattinen visionääri Nicholas Negroponte ennusti, että paperi sanojen kantoalustana väistyy joustavampien medioiden tieltä.

Muutokset tulevat nopeasti, viimeistään kahden vuoden kuluessa, täsmensi Negroponte. Vuonna 1999 englantilainen tutkimuslaitos Pira ennusti, että digitaalipainaminen tuo vallankumouksen painotuotantoon saavuttamalla rainaoffsetin painosmäärät vuoteen 2005 mennessä.

Itse kukin voi arvioida kuinka hyvin viestintäalan kansainväliset gurut onnistuivat näissä ennustuksissaan. Ihan nappiin ei mennyt. Muutoksen suunta oli oikea, mutta ajoitus meni poskelleen.

Hiljattain taivaallisiin viestintämaisemiin siirtynyt professori Osmo A Wiio muistutti, että yleensä edessä olevien muutosten lähiajan vaikutukset yliarvoidaan, ja pitkän aikavälin vaikutukset aliarvioidaan. Näyttää siltä, että professori oli oikeassa.

Digitaalista painamista odotettiin kuin kuuta taivaalta

Digitaalista painamista on painoalalla odotettu kuin kuuta taivaalta. Piran ennuste vuoden 2005 digitaalisen painamisen ylivallasta ei vieläkään ole painoalalla todellisuutta.

Vaikka digitaalisen painamisen teknologia kehittyi nopeasti, oli sen käyttöönotto hidasta. Tämä havainto tehtiin jo 1990-luvun puolessa välissä VTT:n GT-palvelussa. GT-palvelu oli julistanut digitaalisen painamisen ilosanomaa jo vuosia, mutta joutui sittemmin tarkistamaan näkemystään.

GT-palvelu päättyi 26 vuoden jälkeen

Vuonna 1987 käynnistynyt GT-palvelu päättyi huhtikuussa 2013 pidettyyn seminaariin, jossa käytiin läpi myös GT-lehden sisältöjä vuosien takaa. Ennusteiden osuvuus on aina kiinnostava asia, niin nytkin. Erityisen kiinnostavia ovat vinoon menneet ennusteet ”mitäs minä sanoin” -kommentteineen.

Ongelmaksi jää, että nostamalla esiin epäonnistuneet ennusteet luodaan mielikuva, että asiantuntijat eivät kykene näkemään tulevaisuutta tavallista tallaajaa paremmin. Näinhän asia ei ole, mutta poikkeuksiakin on. Jaakko Iloniemi totesi aikanaan, että vain ne jotka tunsivat huonosti Neuvostoliittoa, osasivat ennustaa sen hajoamisen.

Hyödyllinen ja suunnittelua palveleva kuva tulevaisuudesta rakennetaan luomalla vaihtoehtoisia skenaarioita. Tämä auttaa näkemään uhat ja mahdollisuudet yksiulotteisia ja vaihtoehdottomia ennusteita paremmin. Vuonna 1997 Svenska Dagbladet esitteli kaksi vuotta 2006 käsittelevää vaihtoehtoista skenaariota. Toisen ns. cyberskenaarion mukaan painettu lehti on kadonnut vuoteen 2006 mennessä. Toisen, hightech-skenaarion mukaan, painettu lehti on elinvoimainen hyödyntämällä huipputeknologiaa. Jälkimmäinen skenaario oli lähempänä toteutunutta, joskin SvD on tänään hieman huonossa hapessa. Kuten muutkin painetut lehdet.

CD-ROM-julkaisemisesta ei tullut hittituotetta

Vuonna 1992 oli GT-lehdessä otsikko ”Elektroninen aikakauslehti markkinoille: Persianlahden sota CD-ROM levyllä”. Time Warnerin julkaisemassa ”Desert Storm” -levyllä olivat teksti, kuvat, karttapiirrokset, grafiikka ja ääni. Suomessa WSOY julkaisi CD-ROM-tietosanakirjan. Läpimurtoa CD-ROM-lehti tai -kirja ei kuitenkaan tehnyt.

Vuonna 1995 kirjoitin GT-lehdessä Frankfurtin kirjamessuista otsikolla ”Painettu kirja dominoi markkinoilla, CD-ROM ryntäämässä pelikentälle”. Elektronisen julkaisemisen osastot houkuttelivat messuvieraita kuin hunaja mesikämmeniä. Erehdyin jutussani ennustamaan, että vuosituhannen vaiheessa painettujen kirjojen ja elektronisen julkaisemisen ständit ovat messuilla yhtä suuret.

Sähkökirjalle ja sähköpaperille ennustettiin hyvää tulevaisuutta

Sonyn Bookman esiteltiin vuonna 1992. Viisi vuotta myöhemmin (1997) USA:n NITS-seminaarissa esiteltiin Sonyn jälkeen ensimmäinen toimiva sähkökirja. Tällöin sähkökirjojen läpimurron uskottiin olevan lähivuosien ilmiö. Ennuste oli oikea, mutta vuosia liian aikainen.

Vuonna 1999 Xerox aloitti yhteistyön 3M:n kanssa sähköpaperin valmistamiseksi. IBM ilmoitti tuovansa markkinoille selattavan elektronisen sanomalehden, MIT:n E Ink-sähköpaperi oli tulossa markkinoille ja Dainippon Printing esitteli uudelleenkirjoitettavan digitaalipaperin. Ei ihme, että sähköpaperi oli tuohon aikaan kovassa nosteessa. Viime vuosina sähköpaperirintamalla on ollut hiljaisempaa, mutta kyllä se sieltä tulee. Ehkä taipuisat tablettien tyyppiset päätelaitteet tekevät silloin läpimurron kuluttajamarkkinoilla.

CTP-tekniikka vuosikausia ”nurkan takana”

Painotekniikassa CTP-tekniikka oli ”nurkan takana” vuosia. Vuonna 1992 GT-lehdessä kirjoitettiin, kuinka Computer-to-plate tulee hitaasti, mutta vakuuttavasti. Vuonna 1996 IFRA:n messuraportissa odoteltiin edelleen CTP:n läpimurtoa. Kyllähän se sieltä lopulta tuli.

Pitkälti samanlainen oli tilanne digikameroiden kohdalla. Vuosi toisensa jälkeen, ja nimenomaan olympiavuosina, ennustettiin digikameroiden läpimurtoa. Filmi oli kuva-alalla vuosikausia ennustettua sitkeämpi. Mutta kohtaloaan se ei voinut välttää.

Hitler erehtyi satoja vuosia, Honecker kymmeniä päiviä

Ei hätää. Ovat muutkin erehtyneet ennusteissaan. Titanicin suunnittelijat ennustivat, että laiva ei uppoa koskaan. He olivat melkein oikeassa, sillä Titanic upposi vain kerran. Hitler ennusti vuonna 1933 tuhatvuotista valtakuntaa ja erehtyi 988 vuotta. Erich Honecker ennusti DDR:n 40-vuotisjuhlissa lokakuussa 1989, että Berliinin muuri on pystyssä vielä ainakin sata vuotta. Muuri kaatui saman vuoden marraskuussa 33 päivän kuluttua. Näihin dramaattisiin ennustevirheisiin verrattuna viestintäalan ennustevirheet ovat harmittomia.

Ennusteraportin julkaiseminen jatkuu

Vaikka VTT:n GT-palvelu loppui, jatkuu vuotuisten ennusteraporttien julkaiseminen. Hannele Antikaisen kirjoittama Media-alan kehitystrendit 2013 -raportti on uusin, laaja-alainen koko viestintäalaa, sen tekniikkaa ja markkinoita käsittelevä ennusteraportti. Raportin yhteenvedossa todetaan seuraavaa. ”Ikävä totuus on se, että monet kuluttajat lopettavat painettujen lehtien tilaamisen. Rahaa kulutetaan kuitenkin mobiililaitteisiin ja tietoliikenteeseen, jotka yleistyvät vauhdilla. Kuluttajia houkutellaan tuomalla markkinoille nopealla rytmillä uusia malleja ja laitteita”.

Minä puolestani uskon, että painettu lehti elää niin kauan, kuin suuret ikäluokat elävät ja voivat hyvin. Tähän menee vielä ainakin 15 vuotta.

Raportti loppuu seuraavaan lauseeseen. ”Suurimmat, taloudellisesti erittäin vahvat haastajat tulevat kuitenkin maamme rajojen ulkopuolelta”. Olen samaa mieltä. Joku voi sitten vuosikymmenten kuluttua todeta, kuinka osuva tämä arvio oli.

Timo Siivonen

Netin pimeä puoli

Nettiriippuvuus, verkkohuijaukset ja tietomurrot. Kuinka internetin vaaroihin tulisi suhtautua? Osa verkon käyttäjistä luottaa nettipalveluihin sinisilmäisesti, osa pelkää nettirikoksia lähes neuroottisesti. Harvalla on tarkkaa tietoa verkon todellisista vaaroista ja siitä, kuinka ne voi välttää.

Netin pimeä puoli antaa havainnollisia esimerkkejä verkkorikollisten toimintatavoista, chattien lieveilmiöistä, sosiaalisen median sudenkuopista, nettiriippuvuuden eri muodoista, vihapuheesta ja kiusaamisesta. Teos tarjoaa myös käytännön vinkkejä riskien hallintaan. Mistä tunnistaa huijauksen? Milloin on syytä epäillä, että on joutunut verkkorikollisten uhriksi?

Tietopaketin kirjoittaja YTL, FM Ari Haasio työskentelee Seinäjoen ammattikorkeakoulussa kirjasto- ja tietopalveluiden yliopettajana. Internetissä Haasio on roikkunut jo yli 20 vuotta.

Netin pimeä puoli    Ari Haasio: Netin pimeä puoli. ISBN 978-952-222-391-3. 156 s. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2013.

Mikko Honkanen jatkaa puheenjohtajana

Valtuuston järjestäytymiskokouksessa m/s Viking Mariellalla 23.5. valtuuston koko säilyi entisen suuruisena. Kokoonpanossa on 33 valtuutettua siten, että jokaisella jäsenyhdistyksellä on ainakin yksi edustajapaikka. Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Timo Nurmi, toiseksi puheenjohtajaksi Jukka Väkeväinen. Myös liittohallituksen koko säilyi entisessä laajuudessaan, kokoonpanossa on yhdeksän piirien valitsemaa edustajaa.

Varapuheenjohtajaksi valittiin Tero Kanerva, toiseksi varapuheenjohtajaksi Veli-Matti Niemi ja taloudenhoitajaksi Heli Varvio. Liiton puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Mikko Honkanen, joka oli jokaisen piirin ehdokas.