Markkinointiviestinnän päivä lähestyy

Kerrot asiakkaalle tuotteestasi tai palvelustasi ja esittelet viimeisimmät tilastot ja tekniset argumentit. Mietitkö koskaan, viestitkö oikein ja mitä asiakkaasi lopulta haluavat kuulla?  Etsitkö käytännön vinkkejä ja ratkaisuja menestymiseen? Tuntuuko, että viestisi jää asiakkaalle epäselväksi ja tavoitteet saavuttamatta? Markkinointiviestinnän päivä 2013 FinnGraf-messujen yhteydessä tarjoaa vastauksia näihin kysymyksiin.

Jyväskylä Paviljonki, FinnGraf, 18.4.2013, klo 10-16

Rekisteröidy kävijäksi ennakkoon

Sitä saa mitä hankkii!

Visuaalisen viestinnän hankintaopas liittyy Grafian World Design Capital Helsinki 2012 –hankkeeseen. Tavoitteena on edesauttaa visuaalisen viestinnän reilun kauppatavan syntymistä ja saada ostajat paremmin tietoiseksi hyvän suunnittelun mekanismeista.  Toivon mukaan opas herättää julkisen sektorin ostajat luopumaan ilmaisen suunnittelutyön teettämisen kulttuurista.

Oppaan on kirjoittanut Heikki Jokinen, kuvittanut Anja Reponen ja ulkoasusta vastaa Arja Karhumaa. Oppaan voi tilata veloituksetta Grafiasta: grafia@grafia.fi tai ladata osoitteesta http://www.grafia.fi/files/sitasaamitahankkii.pdf

Median murros

Mediassa on meneillään historiallinen murros. Hesarikin on muuttunut brodarista tabloidiksi. Isokokoisena se ehtikin ilmestyä 40927 kertaa, ja aikaa siihen kului reilut 120 vuotta. Muutama muukin sanomalehti on toki pienentänyt kokoaan. Tällä hetkellä 7-päiväisiä sanomalehtiä on maassamme 31. Niistä yhdeksän on nyt tabloid-mallissa. Monessa lehtitalossa mietitään koon muuttamista. Mikä ajoi tällaiseen ratkaisuun? Tietysti median murros. Sähköisten viestimien tabloid eli tabletti oli myös yksi keskeinen tekijä.

Uudistunut Helsingin Sanomat on kieltämättä entistä paremmin luettavissa esimerkiksi pc:n näytöltä. Se on suorastaan hyvä. Paperilehtikin on monessa lukutilanteessa parempi, jopa aamukahvipöydällä, jossa sitä edelleen usein luetaan. Eri kulkuvälineissä tabloid-lehden luku on miellyttävää. Lehti on kuitenkin erilainen kuin edeltäjänsä, ja se vaatii totuttelua.  Keskeinen kysymys on sisällön uskottavuus: se ei saa vaikuttaa iltapäivälehdeltä, vaan edelleen laatulehdeltä.

Aika näyttää kantaako uudistus, koska paluuta entiseen ei ole. Täytyy toivoa, että lukijat tottuvat muutokseen ajan myötä ja kokevat lehden välttämättömäksi. On kai selvää, että painettu lehti on tulevaisuudessa taloudellisesti tappiollinen, niin kuin sähköiset lehdet ovat nyt. Mainostajat valitsevat median sen lukijamäärien mukaan ja se määrää, mikä konsepti tuo rahat mediataloon. Netti on pitkään mielletty ilmaiseksi, ja sillä ansaitseminen on ollut vaikeaa. Nyt rohkeimmat ovat muuttaneet osan sisältöään maksulliseksi.

Kirjojen luku sähköisesti lisääntyy koko ajan. USA:ssa jo yli 20 prosenttia uusista kirjoista on sähköisiä. Mikään ei estä tätä kehitystä Suomessa, vaikka meillä alv-prosentti on ekirjoissa korkeampi, eivätkä kirjastot ole pystyneet sopimaan kustantajien kanssa ekirjojen laajasta valikoimasta.  Next Median kokeilu (ebib) ekirjojen lainaamisesta kirjastoista antoi rohkaisevia kokemuksia – näin pitää asiaa kehittää! Uskon, että sähkökirjoille on kysyntää, kun niitä voidaan lukea lukulaitteiden lisäksi myös tableteilla.

Median murros näkyy erityisesti painoalalla. Painamisen tulevaisuus on uhattuna, ja se vaikuttaa alalle tulijoiden määrään ja laatuun. Jos tarkastellaan koulutukseen hakeutuvien ensisijaisia valintoja, ei alalle hakeuduta vaan joudutaan. Onko graafinen ala jatkossa vain sivuaine, joka valitaan jonkun muun pääaineen rinnalle? Tämä koskee niin toisen asteen kuin insinöörikoulutusta.

Mikäli nyt ei toimita, on meillä tulevaisuudessa pinnallisesti koulutettuja ja huonosti motivoituneita ammattilaisia. Yritysten ja alan liitojen on tartuttava toimeen, jotta opiskelijoita saadaan koulutukseen ja heille löytyy harjoittelupaikkoja ja pysyviä työpaikkoja. On myös katsottava, että uudet painamistekniikat, kuten funktionaalinen painaminen ja painettu elektroniikka, tulevat graafisen alan liiketoiminnaksi.

Median murros ja graafisen alan rakennemuutos lienevät sukua toisilleen. Ne muuttavat viestintäalaa jatkossakin. Yrityksillämme ei ole varaa olla seuraamatta kehitystä. On pysyttävä mukana, jos haluaa pysyä hengissä.

 

Risto Kyhälä Sanoma Newsin kaupalliseksi johtajaksi

DI Risto Kyhälä on nimitetty Sanoma Newsin kaupalliseksi johtajaksi. Hän vastaa mediamyynnistä ja brändien kehittämisestä ja on Sanoma Newsin johtoryhmän jäsen. Kyhälä on tehnyt jo pitkään työtä tunnettujen brändien parissa eri palveluyrityksissä. Viimeksi hän toimi Realia Groupin toimitusjohtajana.

Helsingin Sanomien kuluttajaliiketoiminnasta ja sähköisestä liiketoiminnasta vastaava johtaja Petteri Putkiranta on nimitetty Helsingin Sanomien liiketoimintajohtajaksi ja Sanoma Newsin johtoryhmän jäseneksi. Liiketoimintajohtajana hän vastaa Helsingin Sanomien tulosjohtamisesta sekä kaupallisen organisaation toiminnasta.

Yhdentymisneuvotteluille hyväksyntä

VKL:n toimitusjohtaja Valtteri Niiranen.
VKL:n toimitusjohtaja Valtteri Niiranen.

Liittovaltuuston syyskokous pidettiin joulukuussa Vantaalla. Sääntömääräisten asioiden lisäksi liittohallitus toi käsittelyyn oman esityksensä yhdentymisneuvottelujen jatkamiseksi Ammattiliitto Pron kanssa. Valtuusto näytti esitykselle vihreää valoa.

Kokouksen aluksi Viestintäalan Keskusliitto VKL:n toimitusjohtaja Valtteri Niiranen esittäytyi ja toi oman liittonsa terveiset valtuustolle. Niiranen keskittyi puheenvuorossaan median murroksiin ja liittonsa ajankohtaisiin asioihin. VKL toimii kolmessa erilaisessa sektorissa, jotka keskittyvät työmarkkinatoimintaan, tutkimus- ja kehitystoimintaan ja edunvalvontatoimintaan viestintäpolitiikassa ja lainsäädännössä. Valtterin oma työ painottuu pääasiassa edunvalvontaan.

Tutkimustoiminnassa on meneillään neljän vuoden kehittämishanke Next media. Sen kaksi isoa kokonaisuutta ovat ”Minun Mediapäiväni” ja sähköisiä kirjoja koskeva hanke. Ensi vuonna julkaistaan hankkeiden lopputulokset ja kuullaan, mitä ne antavat alan yrityksille.

Uutta ansaintalogiikkaa

Median voimakkaan muutoksen vuoksi VKL on päivittämässä omaa strategiaansa. Sen pääpaino on kuluttajassa, sillä kuluttajan käytös ratkaisee sen, mihin median on tulevaisuudessa suunnattava toimintansa. Muutokset arvoketjussa on toinen strategian painopiste. Digitalisoitumisen kautta media pirstaloituu ja ansaintalogiikka menee uusiksi, sillä kentällä on entistä enemmän pelureita.

Uudessa kilpailutilanteessa emme enää ole pelkästään kotimarkkinoilla. Esimerkiksi sosiaalisen median toimintoja ohjataan pitkälti maamme rajojen ulkopuolelta. Siellä toimitaan aivan toisilla säännöillä, kuin mihin olemme tottuneet. Kehno eurotalous ja yleiset talousvaikeudet on myös otettava päivityksessä huomioon. Ne heijastuvat mediayritysten menestykseen ja nollakasvu on valitettava tosiasia.

Media-alan yritysten monialaisuus on tosiasia: liiketoiminta ei enää ole vain mediaperusteista, vaan muodostuu kaikenlaisesta yritystoiminnasta. Myös tämä on huomioitava strategiapäivityksessä.

Murros politiikassa on ollut voimakasta, eikä viestinnän keinoin enää voida vaikuttaa poliitikkoihin kuten aiempina vuosina.

Lopuksi Niiranen esitteli joitain tilannetta kuvaavia tunnuslukuja. Alan useilla tahoilla luvut ovat miinusvoittoisia. Suurimmat negatiiviset luvut ovat aikakausilehdillä ja pienimmät kirjoilla. Mikä heikentyneessä tilanteessa sitten on vuodenvaihteessa voimaantulleen arvonlisäveromuutoksen osuutta ja vaikutusta, ei Niiranen osannut vielä sanoa. Vaikutusta varmasti on silti ollut.

Lopuksi Niiranen totesi valtiovallalle viestitettävän, että kaikilla viestinnän välineillä, siis myös sähköisillä, tulee olla alennettu arvonlisäverokanta.

Uskoa uuteen

Valtuuston puheenjohtaja Jukka Väkeväinen totesi avaussanoissaan, että meillä kaikilla pitää olla usko omaan toimialaamme. Hän ainakin uskoo eläköityvänsä tältä toimialalta.

Liiton puheenjohtaja Mikko Honkanen ei pitänyt omaa linjapuhettaan, vaan keskittyi yhdessä Pron järjestö- ja kehittämispäällikkö Pasi Niemisen kanssa esittelemään valtuustolle yhdentymistavoitteita. Ne olivat jo olleet esillä kaikissa piirikokouksissa eli monelle asia oli vanhan kertausta. Keskustelu valtuutettujen keskuudessa jäikin melko vaisuksi. Jo piirikokouksissa kannatusta saanut esitys ja myös hallituksen esitys siunattiin yksimielisesti.

Hallitus valtuutettiin tekemään aiesopimus, ammatillis-aatteellisen yhdistyksen säännöt ja toimintamalli, joita valtuusto ja hallitus käsittelevät yhteisseminaarissa maaliskuussa. Osastojen kannat aiesopimukseen käsitellään huhtikuun aikana, ja valtuusto käsittelee asiaa vuosikokouksessa toukokuussa. Lopullisen ratkaisun asiaan tekee ensi vuoden valtuuston syyskokous.

Vakavailmeiset valtuustoedustajat hyväksyivät soraäänittä hallituksen yhdentymisesityksen.
Vakavailmeiset valtuustoedustajat hyväksyivät soraäänittä hallituksen yhdentymisesityksen.

Valtuuston syyskokouksen sääntömääräisinä asioina olivat hallituksen laatiman toimintasuunnitelman hyväksyminen vuodelle 2013. Se hyväksyttiin sellaisenaan, samoin kuin talousarvio, joka on varsinaisen toiminnan osalta noin 90 000 euroa miinuksella. Lopullinen arvio on kuitenkin noin 2000 euroa miinuksella. Jäsenmaksu- ja osastopalauteprosentti, kuten palkkiotkin, pysyvät entisellä tasolla. Lopuksi valtuuston puheenjohtaja toivotti kaikille kokousedustajille hyvää joulun aikaa ja onnekasta uutta vuotta.
Teksti ja kuvat Pekka Teinilä

Päätöstenteon vuosi

Talvi yllätti taas autoilijat ja auraajatkin – taas sama valtava kaaos. Mitä sitten liiton päättävien elinten edustajat ovat oppineet edellisestä yhdentymishankkeesta? Kaaosta ei ainakaan näy, sillä valmisteluissa on lähdetty liikkeelle rauhallisesti ja harkiten. Ensin on pienemmässä ryhmässä tehty hyvä alkutyö, sitten viety suunnitelmaa järjestelmällisesti eteenpäin. Koko ajan on kuunneltu myös kentän mielipiteitä.

Ensin työvaliokunta yhdessä Pron edustajien kanssa käsitteli yhdentymistavoitteet. Sen jälkeen liittohallitus teki omat korjausesityksensä ja etenemissuunnitelman. Sitten käytiin kenttäkierros Pron kanssa: viisi piirikokousta, joissa jokaisessa esiteltiin asia yhteisesti. Sitten asiasta keskusteltiin piiriedustajien kanssa ja huomioitiin mahdolliset korjausesitykset.

Syksyn yhdysmieskursseilla käytiin lävitse sama esitys kuin piirikokouksissa, ja jälleen kuunneltiin tunnelmia suurella korvalla. Näiden toimenpiteiden jälkeen hallitus valmisteli oman esityksensä valtuustolle. Valtuuston syyskokouksessa joulukuun alkupuolella käytiin esitys – yli 60 kalvoa – vielä kerran lävitse ja keskusteltiin jälleen.

Hallituksen valtuustolle tekemään esitykseen tehtiin vain yksi aikataulullinen korjaus. Sen jälkeen valtuusto hyväksyi esityksen. Se tarkoittaa, että neuvottelut yhdentymisestä jatkuvat aiesopimuksen laatimisella ja sen hyväksyttämisellä osastoilla. Valmistellaan esityksen mukaista ammatillis-aatelisen yhdistyksen sääntöjä ja toimintamallia. Kaikki nämä pitäisi saada valmiiksi ennen valtuuston kevään vuosikokousta. Melkoista haastetta hallitukselle normaalien rutiinitehtävien lisäksi.

Toinen suuri tehtävä on uuden valtuuston ja hallituksen valinta. Nämä ovat edessä valtuuston järjestäytymiskokouksessa toukokuun 23. päivänä. Hallintokuntien koot ovat samat kuin kuluvallakin hallintokaudella: hallitus 9 edustajaa ja valtuusto 33 edustajaa.

Osa piireistä on jo valinnut hallitusedustajaehdokkaansa. Kovin suuria muutoksia ei ainakaan vielä ole hallituksen kokoonpanoon tulossa. Veikkaan, että lopullisessa kokoonpanossa noin kolmannes on uusia. Valtuuston ehdokkaat jokainen osasto valitsee alkutalvesta vuosikokouksissaan. Niiden paikkojen täyttämisessä voi olla hieman hankalampaa, mutta joka kerta valinnat on saatu suoritetuksi.

Jos kaikki yhdentymissuunnitelmat menevät odotusten mukaisesti, jää uusien hallintokuntien toimikausi noin puolen vuoden mittaiseksi. Nyt tehdään ikimuistoisia päätöksiä.

Kevään aikana hallitus siis suunnittelee seminaarissaan ammatillis-aateliselle yhdistykselle säännöt ja toimintamallin, aiesopimuksen sisällön, Pron ja MDUn yhdentymissopimuksen ja lopuksi vielä viimevuoden toimintakertomuksen. Myöhemmin keväällä valtuusto, hallitus ja osastovirkailijat käyvät hallituksen tekemät mallit läpi seminaarissaan ennen valtuuston vuosi- ja järjestäytymiskokousta.

Yhdysmiesten kevään koulutustilaisuus on 11.–12.4. Helsingissä. Ensimmäinen päivä on STTK:n järjestämä yhteiskoulutustilaisuus kaikille STTK:n liitojen luottamushenkilöille, toinen päivä on liiton omaa koulutusta.

Melkoinen kevät on edessä! Muistakaa huolehtia hyvinvoinnistanne esimerkiksi käyttämällä liiton tai osastojen virkistäytymiseen tarkoitettuja lomaosakkeita.

Liikunnallista kevättä! Tavataan viimeistään Jyväskylässä FinnGraf-messuilla!

 

Yhdessä eteenpäin!

Muistatteko vielä sellaisen firman kuin Ericsson – tuolta naapurista? Sen josta sitten tuli Sony Ericsson ja niin edelleen. Heillä oli joskus kultaisella 90-luvulla (?) slogan “Nothing changes – everything is new”. Se taisi liittyä kehittyvän mobiiliverkkoteknologian hyödyntämiseen bisneksessä. Tuo lause muistui mieleeni, kun pohdin miltä Mediaunionin tulevaisuus näyttää.

Olemme nyt ottaneet ratkaisevan askeleen koko alan edunvalvonnan kehittämisessä. Syyskokouksessaan liiton valtuusto päätti hallituksen esityksen mukaisesti lähteä viemään eteenpäin yhdistymistämme Ammattiliitto Pron kanssa. Tarkoitus on, että osastomme hakevat Pron jäsenyyttä tämän vuoden syksyllä.

Väitän, ettei meilläkään yhdistymisen takia “mikään muutu, mutta kaikki on kuitenkin uutta”. Uutta tulee olemaan mm. suurempi painoarvo neuvottelupöydässä, kun voimme paremmin resurssein miettiä tavoitteitamme ja koko alan selviytymistä viestinnän teknologiamyllerryksessä. Uutta on edullisempi jäsenmaksu ja silti laajemmat jäsenedut. Uutta on löydettävissä myös paikallisesta ja alueellisesta toiminnasta, joissa prolaiset ovat aktiivisia sekä aluetoimistojensa että mm. STTK-laisen aluetoiminnan kautta.

Se, mikä säilyy ennallaan, on vastuu omasta työehtosopimuksestamme, sen kehittämisestä ja neuvottelemisesta. Muodostamme edelleen keskuudestamme oman sopimusalamme neuvottelukunnan. Sitä kautta viestintäalan teknisten toimihenkilöiden työehtosopimus on edelleenkin omalla vastuullamme – vaikka olemmekin Pron jäseniä. Neuvottelukunnalla on täysin keskeinen asema ja vastuu TES-asioissa.

Ennallaan säilyy myös hyvä kontakti mediaunionilaisiin senioreihin. Pron sääntöjen mukaan he ovat jatkossakin Pron Senioriyhdistyksen jäseniä ja nauttivat liiton jäsenetujen lisäksi myös Senioriyhdistyksen itse omille jäsenilleen neuvottelemista eduista.

Ericssonin klassikkopuhelimesta Ericofonista, siitä jossa numerot pyöritettiin laitteen pohjassa olevasta levystä, on menty eteenpäin. Puhelinmaailmasta voisi löytää enemmänkin rinnastuksia paikalleen jäämisen ja omaan erinomaisuuteen uskomisen vaaroista.

Mennään yhdessä eteenpäin!

Mikko Honkanen
mikko.honkanen@mediaunioni.fi
040 5529 410

Kirjauutuus: Kelluva kiinnostavuus

Median kiristyvässä kilpailussa kiinnostavuudesta on tullut yhä tärkeämpi uutiskriteeri. Sen tavoittelua kuitenkin vaikeuttaa se, että kiinnostavuus voi tarkoittaa mitä tahansa. Kiinnostavuus kelluu. Teos Kelluva kiinnostavuus pohjautuu Suomen oloissa laajaan laadulliseen yleisötutkimukseen. Sen tulokset osoittavat, että ihmiset käyttävät viestimiä uutispainotteisesti, ja uutisia luetaan odotettua poliittisemmin ja kriittisemmin. Viihteellisyyden sijaan medialta odotetaan syvällisyyttä. ja juttuja suurista yhteiskunnallisista kysymyksistä. Journalismin tulevaisuudesta huolestuneiden mediatalojen tulisikin muuttua enemmän yleisöjensä kaltaisiksi ja luopua yksinkertaistavista yleisökäsityksistä.

Heikki Heikkilä, Laura Ahva, Jaana Siljamäki ja Sanna Valtonen:
Kelluva kiinnostavuus: Journalismin merkitys ihmisten sosiaalisissa verkostoissa. Vastapaino 2012. ISBN 978-951-768-406-4. 291 s.
                                    kelluva_kansi

S-KF:n Kari Koivistolle seuraaja

Savo-Karjalan Faktorit ja Toimihenkilöt ry pitivät vuosikokouksensa 26. tammikuuta Varkaudessa. Ennen varsinaista kokousta kävimme tutustumassa Teijo-talojen toimintaan. Varkauden toimipiste sijaitsee entisessä paperitehtaan paperivarastossa. Siellä näimme yhden omakotitalon viittä vaille valmiina toimitettavaksi asiakkaalle Joensuuhun. Erikoistahan on, että talo tehdään hallissa valmiiksi – siis kivijalkaa ja kalusteita myöten. Sen jälkeen talo kuljetetaan kahdessa osassa maanteitse rakennuspaikalle, ja talonpuolikkaat lasketaan tasoitetulle pohjalle. Asumaan pääsee jo samana päivänä.

S-KF:n uusi puheenjohtaja Juha-Matti Aho
S-KF:n uusi puheenjohtaja Juha-Matti Aho

Toimintaa osastolla on ollut entiseen tyyliin – oma koulutustapahtuma syksyllä Tallinnassa oli suurin ponnistus. Osaston pilkkikilpailut ja puolukkaretki ovat myös järjestetty, samoin osallistuttu pohjoisen piirin yhteisiin keilamestaruuskilpailuihin. Omien lomaosakkeiden käyttöaste on laskenut hieman edellisvuodesta, mutta on vielä tyydyttävällä tasolla. Kaikki tämä käy selville toimintakertomuksesta.

Taloutta on myös hoidettu tarkasti, vaikka tilinpäätös olikin hieman miinuksella, mutta onhan sitä toimintaa ollut koko rahan edestä. Näiden sääntömääräisten asioiden käsittelyn jälkeen kokouksessa halittiin toimihenkilöt kuluvalle kaudelle.

Ensimmäisenä valittiin osastolle puheenjohtaja ja valituksi tuli Juha-Matti Aho Kuopiosta eli Kari Koiviston 19-vuotinen puheenjohtajuus päättyi. Kari oli jo edellisessä vuosikokouksessa ilmoittanut, ettei ole enää jatkossa käytettävissä puheenjohtajaa valittaessa.  Johtokuntaan tulivat valituksi Kari Koivisto, Tarja Koponen, Mika Saari ja Timo Valtonen ja varalla Marja-Liisa Osala ja Ari Ahonen.

Eri paikkakuntien yhteyshenkilöt ovat entiset, samoin osaston asiamies. Lomaosakkeiden vuokrat päätettiin myös pitää entisen suuruisena. Liiton ajankohtaisista asioista oli kertomassa toiminnanjohtaja Pekka Teinilä. Hänen puheenvuoronsa jälkeen valittiin vielä osaston edustajat liiton valtuustoon kaudeksi 2013–2016 ja valituiksi tulivat Juha-Matti Aho, Ari Hyytiäinen ja Jukka Väkeväinen, yleisvarajäseniksi valittiin Tarja Koponen ja Ari Ahonen.

Lopuksi uusi puheenjohtaja kiitti luottamuksesta ja totesi, että todella suuriin saappaisiin ollaan hypätty ja paljon jää saappaisiin tyhjääkin tilaa.

Teksti Pekka Teinilä, kuvat Aulis Harju ja Pekka Teinilä

Kokouksessa oli 18 osastolaista, etualalla Ari Ahonen ja Jukka Väkeväinen.
Kokouksessa oli 18 osastolaista, etualalla Ari Ahonen ja Jukka Väkeväinen.