Kuukausittainen arkisto:lokakuu 2012

Puhutaan palkitsemisesta -seminaari

Puhutaan palkitsemisesta – Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi

Tule kuulemaan kokenutta palkitsemisen asiantuntijaa ja matkusta kahden aidon kehityshankkeen läpi. Matkanjohtajana toimii Suomen Palkitsemiskeskus Oy:n toimitusjohtaja Tomi Rantamäki. Liittojen asiantuntijat höystävät ja haastavat.  Tilaisuus on 15.1.2013 klo 12:00-16:00 Ammattiliitto Pro:n tiloissa.

Tomi Rantamäki on toiminut palkitsemisen asiantuntijana, tutkijana ja kehittäjänä vuodesta 1995. Hänen avullaan lukuisat organisaatiot eri toimialoilla ovat pystyneet rakentamaan ja viemään käytäntöön sekä aineellisen että aineettoman palkitsemisen muotoja. Hänen ohjaamissaan kehityshankkeissa yhdistyvät organisaation strategiaa tukevat ja henkilöstöä palkitsevat asiat.

Tämä on viestintäalan liittojen VKL, SJL, TEAM, Pro ja MDU yhteistä koulutusta. Henkilöstöä edustavan luottamusmiehen osallistuminen edellyttää, että myös työnantajan edustaja samasta yrityksestä on mukana. Hinta 120, 00 € + alv.

Ota yhteyttä: Annikki Hiltunen p. 09 2287 7301,
koulutukset@vkl.fi

Jätä kommentti

Kategoria(t): uutiset

Bookwell ja Kariston Kirjapaino yhdistyvät

Kirjojen painopalveluita tuottava Bookwell ja Kariston Kirjapaino yhdistyvät. Järjestelyn myötä Karisto Oy:stä tulee Bookwell Oy:n vähemmistöosakas.

Kaupan tavoitteena on vahvistaa Bookwellin asemaa Pohjoismaiden johtavana kirjapainona ja mahdollistaa synergiaetujen hyödyntäminen. Ratkaisu varmistaa laajamittaisen valmistuskapasiteetin säilymisen Suomessa.

Painotoimialan voimakas globalisoituminen on synnyttänyt tarpeen vahvalle alueelliselle toimijalle, joka keskittyy palvelemaan pohjoismaisia kustantajia. Tähän tarpeeseen Bookwell nyt vastaa.

”Haluamme olla asiakkaittemme ensisijainen paikallinen toimittaja, jonka vahvuuksia ovat tuotantoprosessin kilpailukykyisyys, luotettavuus ja asiakaspalvelu”, sanoo Bookwell Oy:n toimitusjohtaja Magnus Breitenstein. ”Kariston Kirjapainon asiakastuntemuksen avulla pääsemme entistä lähemmäs asiakkaitamme.”

”Yhdistämällä painotoimintamme Bookwellin kanssa olemme mukana varmistamassa kilpailukykyisen ja teknisesti vahvan kirjapainoliiketoiminnan jatkumisen Suomessa. Samalla me Karistossa voimme keskittyä entistä voimakkaammin kustannustoimintamme kehittämiseen”, sanoo Karisto Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ilkka Ruohola.

”Kirjapainoalan kilpailukyvyn kehittäminen edellyttää alan rakennejärjestelyjä. Tällä järjestelyllä Bookwell vahvistaa edelleen asemaansa alan johtavana toimijana ja kykenee palvelemaan asiakkaitaan entistä paremmin”, sanoo Bookwellin hallituksen puheenjohtaja, Sanomapainon toimitusjohtaja Ismo Vuoksio.

Lisätietoja
Bookwell Oy, toimitusjohtaja Magnus Breitenstein, p. 040 558 1036, magnus.breitenstein@bookwell.fi
Karisto Oy, hallituksen puheenjohtaja Ilkka Ruohola, p. 0500 494257, ilkka.ruohola@kultakeskus.fi

Bookwell Oy tuottaa ja markkinoi laadukkaita kirjojen painopalveluita Skandinaviaan, Englantiin, Saksaan, Hollantiin, Venäjälle ja Baltian maihin. Vuonna 2011 yhtiön Porvoossa, Juvalla ja Vaajakoskella sijaitsevissa tuotantoyksiköissä painettiin yli 15 miljoonaa kirjaa. Yhtiön liikevaihto oli 26 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa työskenteli keskimäärin 251 henkilöä. Bookwell on osa Sanomaa, joka on noin 20 maassa toimiva, monipuolisesti kuluttajamediaan ja oppimiseen keskittyvä vahva eurooppalainen konserni.

Karisto Oy on suomalainen mediakonserni, jonka toimialat jakautuvat kirjankustantamiseen sekä kirjapaino- ja toimistotarvikeliiketoimintaan. Konsernin liikevaihto vuonna 2011 oli 10 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa työskenteli keskimäärin 67 henkilöä.

Jätä kommentti

Kategoria(t): etusivu, toimiala, uutiset

Kirjasto tarjoaa kotimaista uutuuskirjallisuutta sähkökirjoina

HelMet-kirjaston asiakkaat voivat osallistua sähkökirjakokeiluun, jossa tarjotaan kotimaista uutuuskirjallisuutta uuden kotimaisen ebib e-kirjaston kautta. Ebib avataan asiakkaiden käyttöön 15.10.2012 ja se on avoinna vuoden 2012 loppuun.

Ebib e-kirjaston kautta asiakkaat voivat lukea sähkökirjoja uudella tavalla: teoksen voi lukea helposti suoraan selaimessa ilman erillisten lukuohjelmien lataamista. Myös perinteinen kirjan lataaminen koneelle ja lukeminen offline-tilassa on mahdollista.

Ebib-kokeilussa kerätään palautetta sähkökirjojen kirjastokäytöstä

Ebib tarjoaa kotimaista uutuuskirjallisuutta sähkökirjoina kirjaston asiakkaille. Kirjoja voi lainata ja lukea joko online-tilassa, ns pilvilukeminen, tai perinteisesti tietokoneelle ja mobiililaitteille ladattuna.  Kokeilun aikana kirjaston asiakkailla on mahdollisuus antaa ebib e-kirjastosta palautetta, jonka perusteella sähkökirjojen kirjastokäyttöä kehitetään edelleen. HelMet-kirjaston asiakkailla on ainutlaatuinen mahdollisuus olla mukana kehittämässä kirjaston sähköisiä palveluja.

Ebib-palvelussa on lainattavissa Otavan ja Editan kustantamia teoksia. Tarjolla on noin 40 teosta, ja kokoelma sisältää syksyn uutuuskirjoja. Kirjojen määrä on rajallinen, sillä kyseessä on palvelukokeilu. Laina-ajan voi valita yhdeksi tai seitsemäksi päiväksi.

Kokeilun tausta

Ebib-sähkökirjapalvelun kokeilussa ovat mukana Otava, Edita, Ellibs, Kirjavälitys, VTT, Aalto ARTS, Viestinnän Keskusliitto, Suomen Kustannusyhdistys, Helsingin kaupunginkirjasto sekä Kansalliskirjasto. Ebib e-kirjastokokeilu on osa Next Median eReading-hanketta.

Tivit Oy:n käynnistämä Next Media tutkii median tärkeimpiä kehityskohteita siirryttäessä kohti digitaalisia palveluja, muun muassa mediakokemusta digitaalisissa päätelaitteissa, median merkitystä ihmisen arjessa sekä suurten mediatietomäärien hallintaa. Tutkimusohjelman laajuus vuonna 2012 on 10 miljoonaa euroa, josta Tekesin rahoitusosuus on 5,5 miljoonaa euroa. Next Mediaan osallistuu 8 tutkimusorganisaatiota ja 56 yritystä.

Lisätietoja:
Arja Tuuliniemi, palvelupäällikkö, Kansalliskirjasto/FinELib,
p. 09 191 44294, arja.tuuliniemi@helsinki.fi

Kristiina Markkula, projektijohtaja, Viestinnän Keskusliitto,
p. 09 228 77 221 kristiina.markkula@vkl.fi

Marja Hjelt, informaatikko, Helsingin kaupunginkirjasto,
p. 09 310 85461 marja.hjelt@hel.fi

www.helmet.fi
Hankkeen Facebook-sivut
eReading-hanke
www.nextmedia.fi

Jätä kommentti

Kategoria(t): toimiala, uutiset

Työelämän tutkimuspäivät 8.-9.11.2012 Tampereella

Millaista on tutkia työmarkkinajärjestelmää 2010-luvun Suomessa? Millaiset kysymykset kiinnostavat tämän päivän väitöskirjantekijöitä ja millaiset teemat ovat tutkimuksen kohteena? Miten työmarkkina- ja korporatistista järjestelmää voi tutkia ja millaisia tutkimusmenetelmiä tutkijat käyttävät? Millaisia tutkimuseettisiä haasteita tutkimukseen sisältyy?

Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan väitöskirjavaiheessa olevien tutkijoiden ja työmarkkinajärjestelmän senioritutkijoiden kanssa! Työryhmässä alustavat:
Alho, Rolle: Ay-liike ja maahanmuutto: kansallisten työmarkkinamallien vaikutus
Auvinen Tanja: Perhevapaajärjestelmä työmarkkinajärjestöjen kiistakapulana
Haggrén, Heidi: Sairaanhoitajien edunvalvonnan kehittyminen Suomessa toisen maailmansodan jälkeen
Kainulainen, Ville: Luottamusmiesaseman rakentuminen yksityisellä palvelusektorilla
Mattila, Yrjö: Tie muutosturvaan
Pekkarinen, Sanna: Yleinen vakuutus vai kassalinja – tutkimus työttömyysvakuutuksen kehityksestä Suomessa. Miten tutkia kolmikantaista lainvalmistelua?
Saari, Milja: Luottamusmiehet naisten ja miesten palkkatasa-arvon edistäjinä – haastatteluaineiston analyysin haasteita
Vauhkonen, Jussi: Toinen osapuoli

Ilmoittautuminen ja osallistumismaksun maksaminen Työelämän tutkimuksen päiville: http://www.uta.fi/tyoelamantutkimuspaivat/ilmoittautuminen.php

Katso ohjelma http://www.uta.fi/tyoelamantutkimuspaivat/aikataulu.php

Jätä kommentti

Kategoria(t): uutiset

Piirikokousten syksy käyntiin

Mediaunioni MDU:n piirikokousten sarjan käynnistää torstaina 4.10. Itäinen piiri, minkä kokous pidetään Kouvolassa. Koolla ovat osastojen edustajat Itä-Uudenmaan Faktoreista, Päijät-Hämeen Faktoreista, Etelä-Savon Faktoreista ja Etelä-Karjalan Faktoreista.

Aiheina tietysti valmistautuminen uuteen hallintokauteen ja piirin esitykset liiton hallitukseen ja puheenjohtajaksi. MDU:n hallitus on päättänyt käynnistää selvityksen liiton yhdistymisestä Ammattiliitto Prohon. Paikalla on Pron edustajana järjestöpäällikkö Pasi Nieminen. Monta asiaa on selvitettävä ja tarkoitus onkin avata alustavia suunnitelmia osastoille ja saada palautetta valmistelutyötä varten.

Lisätietoja: Itäisen piirin osastojen puheenjohtajat ja MDU:n puheenjohtaja Mikko Honkanen

Jätä kommentti

Kategoria(t): puheenjohtajalta

Miten huolehditaan työhyvinvoinnista?

Työhön liittyvät monimuotoiset joustot ovat lisääntymässä ja niitä arvostetaan. Parhaimmillaan työ joustaa yksityiselämän tarpeiden mukaan. Vastavuoroisesti ollaan valmiita puurtamaan joskus pitkääkin päivää. Miten huolehditaan työhyvinvoinnista, kun työaika ja -paikka vaihtelevat hyvinkin paljon? Siitä kertoo Työturvallisuuskeskuksen (TTK) asiantuntija Päivi Rauramo Work goes happy -työhyvinvointikiertueella 3.10.2012 Tampereella.

Työsuhteet ja työajat monimuotoistuvat, epätyypilliset työsuhteet ovat tulleet työmarkkinoille jäädäkseen. Kokonaiskuormitus muodostuu sekä työn että vapaa-ajan yhteisvaikutuksesta. Jos työntekijä ehtii toipua työpäivän aikana tai pian sen päätyttyä rasituksesta ja pystyy viettämään täysipainoista, virikkeellistä vapaa-aikaa, ponnistelujen ja palautumisen välillä vallitsee tasapaino.

– Jos palautuminen ei ole mahdollista tai riittävää, ihmisen on koko ajan ponnisteltava yhä enemmän selviytyäkseen työstään. Tällainen tilanne altistaa terveyttä haittaavalle kuormittumiselle ja työuupumukselle, Rauramo sanoo.

Ihmisen kokema kuormitus on yksilöllistä.

– Jonkun mielestä jatkuvat uudet haasteet ja muutokset tuntuvat rasittavilta, kun taas jollekulle toiselle ne ovat keskeinen motivaatiotekijä, Rauramo toteaa.

Keskeisiä, haitalliselle stressille altistavia, yksilöpsykologisia tekijöitä ovat tunnollisuus, vaativuus ja taipumus perfektionismiin. Muut tekijät liittyvät organisaatioon, työyhteisöön ja -ympäristöön sekä yksityiselämän tilanteeseen mukaan lukien terveys, elämäntavat, ihmissuhteet ja talous.

Työn ja voimavarojen yhteensopivuus

  • Kuormitus on ihmiselle välttämätöntä.
  • Liiallinen kuormitus aiheuttaa kuormittuneisuutta.
  • Sopiva kuormitus mahdollistaa riittävän palautumisen.
  • Työn jälkeen pystyy rentoutumaan melko pian ja nukkumaan mennessä on levollinen olo.
  • Herätessä tuntee itsensä levänneeksi ja työssä vireäksi.
  • Terve ihminen kestää yleensä lyhytaikaisesti voimakkaitakin kuormitushuippuja.
  • Pitkäaikainen tai liian voimakas kuormitus altistaa sairastumiselle.
  • Oleellista on palautuminen ja kohtuus.

Mobiili työ ja On line -elämä

Monilla työpaikoilla työskentelee yhä enemmän liikkuvaa ja monipaikkaista tietotyötä tekeviä eli mobiileja työntekijöitä. Mobiililla työllä tarkoitetaan sähköisten viestintä- ja yhteistyövälineiden (ICT) tukemaa liikkuvaa työtä. Matkustamisen kuormittavuuteen vaikuttavat matkapäivien määrä, matkojen pituus ja se, sisältyykö matkustaminen työaikaan vai tehdäänkö työmatkat vapaa-ajalla.

– Sosiaalinen media saattaa imaista mukaan illalla, kun olisi unen aika, tai kesken työpäivän, ja siten työtehtävät voivat siirtyä varsinaisen työajan jälkeen tehtäviksi, Rauramo muistuttaa. Jos lyhyetkin tauot täytetään musiikilla, kuvilla ja tekstiviesteillä, aivot väsyvät, suorituskyky laskee ja unen laatu heikkenee.

Hyvä työ ja elämä

– Kunkin yksilön on aika ajoin hyvä pysähtyä pohtimaan tekijöitä, jotka aiheuttavat haitallista kuormittumista itselle, ja sitten puntaroida vaikkapa esimiehen, asiantuntijan, puolison tai ystävän kanssa, miten tilannetta voisi parantaa, Rauramo korostaa.

Työnantajan vastuulla on seurata työntekijöiden työaikaa ja kuormittumista sekä ryhtyä toimiin, kun normeista poiketaan tai haitallista kuormittumista ilmenee. Organisaatiokulttuuri arvoineen luo edellytykset työn ja vapaa-ajan onnistuneelle yhteensovittamiselle. Vapaus vaatii vastuuta. Perustehtävän ymmärtäminen, säännöt, sopimukset ja vastuullinen toiminta kaikilla tasoilla kaipaavat tuekseen aitoa välittämistä. Työntekijän tukeminen eri elämän vaiheissa on tärkeää

Tärkeitä kysymyksiä pohdittavaksi

  • Vallitsevatko työpaikalla realistiset odotukset ja normit ”sopivasta” työpäivän pituudesta?
  • Uskallanko lähteä töistä ajoissa ja kieltäytyä (jatkuvista) ylitöistä?
  • Mihin työaika todellisuudessa kuluu? Mihin sen pitäisi kulua? Tunnistatko ”aikavarkaita”?
  • Mitkä tekijät työssä ja vapaa-ajalla häiritsevät tai estävät työn sujumista ja hyvinvointia? Mitkä tukevat?

Muista myös

  • Vähemmän on enemmän: mieti, mikä on tärkeää ja keskitä voimavarsi siihen.
  • Hyvin suunniteltu, puoliksi tehty: Tee päivä-, viikko-, kuukausi- ja vuosisuunnitelmat ja pitäydy niissä.
  • Uskalla sanoa EI: Pidä huolta oman vapaa-ajan viettoon liittyvästä vaikutus- ja valintamahdollisuudesta sekä päätöksenteosta.

Lisätietoja

Jätä kommentti

Kategoria(t): työturvallisuus