Miltä näyttää suomalaisen työn tulevaisuus?

Metropolian syysseminaarissa Suomalaisen työn tulevaisuus uskottiin, että kestävä talouskasvu, investointien edistäminen, työpaikkojen luominen yksityissektorille sekä jatkuva osaamisen kehittäminen ovat tärkeimpiä elinehtoja suomalaisen työn pelastamiseksi. 

Toimeen on ryhdyttävä heti, sillä tulevaisuus tehdään tänään. Asiaan pureutuivat vuorineuvos Jorma Eloranta, toimitusjohtaja Matti Vanhanen, kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, rehtori Riitta Konkola sekä henkilöstöjohtaja Kerttu Tuomas. Seminaarin järjestäjinä olivat Espoon kaupunki, Helsingin seudun kauppakamari, Leppävaaran Rotaryklubi sekä Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Nykyiseen elintasoon ei ole oikeutusta

– Nykyisillä toimilla Suomen kestävyysvaje ei oikene eikä taloudellinen perustamme oikeuta nykyiseen korkeaan elintasoon, sanoi vuorineuvos Jorma Eloranta puheenvuorossaan. Eloranta esitti helmikuussa ohjelmansa, miten Suomeen saataisiin investointeja. Tämän jälkeen talouden näkymät ovat hänen mukaansa edelleen heikentyneet ja voimakkaat toimenpiteet yhä tärkeämpiä.

– Suomessa väestön ikärakenteesta johtuva eläkevastuun kasvuvauhti on hälyttävän korkea, yli 20 miljardia euroa vuodessa. Julkisen talouden arvioidaan olevan sekä tänä että ensi vuonna 7-8 miljardia alijäämäinen. Kasvava kuorma ei katoa downshiftaamalla, ei edes suhdanteiden parantuessa. Tarvitaan rakenteellisia toimia, talouskasvua, julkisen talouden menojen supistamista ja tulojen lisäämistä sekä eläkevastuun pienentämistä. Nykymenolla olemme jättämässä velkaantumistahdillamme kohtuuttoman rasitteen monille tuleville sukupolville.

– Työpaikkoja pitää saada yksityisrahoitteiselle sektorille, koska sen luoma varallisuus ja siellä tehtävä työ mahdollistaa viime kädessä hyvinvointia tuottavan julkisrahoitteisen sektorin ylläpidon ja muun väestön toimeentulon. Nykyisen hallituksen aikana moni asia on edennyt, mutta paljon on vielä tehtävä, jotta kielteinen kehitys saadaan käännetyksi ja Suomeen syntyisi 200 000 työpaikkaa yksityisrahoitteiselle sektorille vuoden 2020 loppuun mennessä, kuten tavoitteeksi monella foorumilla on asetettu, Eloranta sanoi.

Irtisanomiset mahdollisuudeksi

Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen muistutti, että vuosi 2013 on jo viides superalijäämän vuosi valtiolle. Julkisessa taloudessa hän toivoi kilpailutusten voimistamista, sillä se toisi jatkuvan tarpeen huolehtia tuottavuudesta.

– ICT-alalta nyt irtisanottavien ammattitaito ja kansainvälinen kokemus tulee nähdä myös mahdollisuutena.  Tämä osaaminen toimii perustana kansainvälisten investointien Suomeen houkuttelulle ja uusien työpaikkojen syntymiselle. Tilanne haastaa myös kunnat entistä tiiviimpään yhteistyöhön Suomen kilpailukyvyn turvaamiseksi, Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä sanoi.

Kone Oyj:n henkilöstöjohtaja Kerttu Tuomas toivoi osaamisen kehittämiseen jatkuvaa ja pitkäjänteistä ajattelumallia, jossa valtaosa, 70 prosenttia, henkilöstön oppimisesta tapahtuu käytännön työssä, 20 prosenttia muilta oppien ja 10 prosenttia koulutusohjelmista.

– Koulutusyhteisöt luovat nuorille innostavalla ja motivoivalla opetuksella luottamusta tulevaisuuteen, kouluttavat osaavia ammattilaisia yhteiskunnan eri tahoille sekä rakentavat aitoa ja kehittävää vuorovaikutusta työelämään, sanoi Suomen suurimman ammattikorkeakoulun Metropolian rehtori Riitta Konkola.  

– Oppimisen innostavuus kumpuaa Metropoliassa monialaisesta tarjonnasta, mahdollisuudesta tehdä yhteistyötä eri alojen opiskelijoiden kanssa ennakkoluulottomasti, uuden löytämisestä ja kokeiluihin kannustamisesta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s