Next Media edustaa kansainvälistä kärkeä

TiViTin Next Media -tutkimusohjelma on läpäissyt kansainvälisen arvioinnin huippukommentein. Ohjelman todettiin olevan ainutlaatuinen maailman mittakaavassa ja tuottavan aitoa lisäarvoa niin yhteiskunnallisella kuin toimialankin tasolla. Erityistä kiitosta sai ohjelman kunnianhimoinen ote ja saumaton yhteistyö akateemisen ja yritysmaailman välillä sekä avoimen innovaation perinteen levittäminen toimialalla.

Parantamisen varaakin löytyi. Arvioijien mielestä yhteistyötä voidaan edelleen tiivistää, panostaa kansainväliseen verkottoitumiseen ja uusien ideoiden tunnistamiseen.

Evaluoinnin tekivät media-alalla pitkään toiminut Hannu Olkinuora ja sanomalehtien maailmanjärjestö WAN-IFRAn Stig Nordqvist. Arviointiprosessi on osa TiViTin ohjaamismekanismeja, ja sen tavoitteena on varmistaa, että tekemisen laatu on maailmanluokkaa. Next Media on ensimmäinen evaluoitu ohjelma. Kesäkuussa tehdyssä arvioinnissa esiin tulleiden kehitysehdotusten mukaisiin uudistustoimiin on jo ryhdytty.

Next Media tutkii median tärkeimpiä kehityskohteita siirryttäessä kohti digitaalisia palveluja, muun muassa mediakokemusta digitaalisissa päätelaitteissa, median merkitystä ihmisen arjessa sekä suurten mediatietomäärien hallintaa. Tivit Oy:n käynnistämän Next Media -tutkimusohjelman laajuus vuonna 2012 on 10 miljoonaa euroa, josta Tekesin rahoitusosuus on 5,5 miljoonaa euroa. Next Mediaan osallistuu 8 tutkimusorganisaatiota ja 56 yritystä. Lisätietoja www.nextmedia.fi.

Lisätietoja projektin johtaja Helene Juhola
Viestinnän Keskusliitto, puh. 09 2287 7220, 0500-512 371
helene.juhola@vkl.fi

Kunnon työn päivänä 5.10. kampanjoidaan nuorten työehtojen puolesta

Kolme palkansaajakeskusjärjestöä STTK, SAK ja Akava sekä Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK kampanjoivat perjantaina 5. lokakuuta kunnon työn puolesta. Kampanjointi on osa Kansainvälistä kunnon työn päivää. Suomessa kansainvälisen kunnon työn päivän teemaksi nostetaan nuorten työolot ja työehdot. Päivää viettämällä halutaan korostaa, että nuorille työntekijöille kuuluvat samat työehdot kuin muillekin.

Nuorten työelämässä kohtaamia tyypillisiä ongelmia ovat alipalkkaus, pirstaleiset työsuhteet ja harjoittelujen ketjuttaminen. Järjestöt korostavat, että voidakseen itsenäistyä nuoret tarvitsevat rahaa siinä missä aikuisetkin – maito maksaa saman verran ikään katsomatta. Pätkätyöt sekä työssäoppimis- ja harjoittelujaksot ovat yleensä ainoa ja siinä mielessä suositeltava tapa tutustua oman alan töihin, mutta nuorten työsuhteissa ja harjoitteluissa esiintyy myös huolestuttavan paljon väärinkäytöksiä.

Maailmanlaajuinen teemapäivä

Kunnon työ –  decent work – on  kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen keskeisiä kampanjateemoja. Ensimmäistä kansainvälistä kunnon työn teemapäivää vietettiinlokakuussa 2008. Yleensä kansainvälistä kunnon työn päivää vietetään 7. lokakuuta. Suomessa teemapäivään otettiin kuitenkin tänä vuonna varaslähtö, ja päivää vietetään jo perjantaina 5. lokakuuta. Silloin ohjelmassa on oheisen seminaarin lisäksi muun muassa Decent work -klubi.

Kansainvälisen ay-liikkeen kunnon työ -kampanjoinnissa lähtökohtana ovat kansainvälisissä sopimuksissa määritellyt vähimmäisehdot työntekijöiden perusoikeuksista ja oikeus ammatilliseen järjestäytymiseen.

Lisätietoja:
SASK:
Vt. viestintäpäällikkö Aleksi Vienonen, puh. 0207 6998 28
Akava: Opiskelija-asiamies Elina Havu, puh. 050 341 4894
SAK: Nuorisosihteeri Tatu Tuomela, puh. 040 534 0577
STTK: Opiskelija- ja nuorisopoliittinen asiantuntija Ulla Hyvönen, puh.  044 7777 089

***********************

Kunnon työ, kunnon huvit eli: Decent Work -klubi 5.10.2012

Suomalainen ay-liike juhlii kansainvälistä Kunnon työn päivää perjantaina 5.10.2012. Ammattiliittojen keskusjärjestöt STTK, SAK ja Akava sekä Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry. kutsuvat sinut kunnon työn klubille Kokomo-ravintolaan (Uudenmaankatu 16-20, Helsinki) perjantaina 5.10. klo 18.00 alkaen. Illan pääesiintyjänä on Pariisin kevät.

Illan ohjelma:
18:00                 Decent Work -klubi avautuu
Huom! Kokomossa on mainio keittiö, klubi-ilta kannattaa aloittaa täyttämällä vatsa.
19:40                Ay-oikeudet ovat ihmisoikeuksia: miksi?
20:00                Komea Seppo ja Rytmiorkesteri

Kunnon työn päivä 5.10

21:00-22.30     Pariisin Kevät
22.30-03:30     DJ

Tapahtumaan mahtuu mukaan 250 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Tilaisuus on maksuton. Tervetuloa!
Ilmoittautuminen:  http://tinyurl.com/8ftnnap

Kuntoremonttitoiminnasta rohkaisevia tuloksia

Kuntoremonttitoiminnan kehittämishankkeella tavoiteltiin palkansaajalomajärjestöjen toteuttamaan kuntoremonttitoimintaan uudenlaista tapaa edistää työikäisten terveitä elämäntapoja sekä työ- ja toimintakykyä pysyvästi yksilötasolla. Hanke toteutettiin järjestämällä pilottijaksoja uudistetuin sisällöin kuudessa kohteessa eri puolilla Suomea. Tulokset osallistujien terveydentilassa ja terveyskäyttäytymisessä tapahtuneissa muutoksissa olivat rohkaisevia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tutkimusprofessori ja kuntoremonttitoiminnan kehittämishankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Antti Uutelan mukaan pilottiprojektin tulokset olivat erittäin positiivisia, vaikkei elämäntapamuutosten ja sitä kautta työkyvyn parantumisen pysyvyyttä pitkällä aikavälillä voidakaan vielä taata.

– Kaikissa tarkasteltavina olleissa tekijöissä oli nähtävissä muutosta parempaan verrattuna osallistujien lähtötilanteeseen. Esimerkiksi paino ja painoindeksi laskivat, ja osallistujat kokivat terveydentilansa, fyysisen kuntonsa sekä työkykynsä paremmiksi. Hyvin ja riittävästi nukkuminen lisääntyi, ja osallistujilla oli vähemmän työpäivän jälkeistä uupumusta. Lisäksi osallistujien viikoittainen liikuntamäärä oli lisääntynyt, ja he kokivat pystyvänsä saavuttamaan terveydelliset tavoitteensa aiempaa paremmin, toteaa Uutela.

Kehittämishankkeen lopputuloksena kuntoremonttitoimintaa on uudistettu. Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry järjestää 1.askel-hyvinvointijaksoja työikäisille, pääasiassa alle 50-vuotiaille naisille ja miehille 30 kohteessa eri puolilla Suomea. Erityisinä kohderyhminä ovat nuoret miehet, terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat ja ylipainoiset.

– 1.askel-toiminnan lähtökohtana on, että osallistujien itse itselleen asettamat tavoitteet kantavat pitkälle jakson jälkeenkin. Jaksojen toivotaan synnyttävän oivalluksia liikkumisen sisällyttämisestä osaksi arkielämää, kertoo hankkeen projektipäällikkö Kaisa Koivuniemi LIKESistä.

Kehittämishanke toteutettiin yhteistyössä palkansaajalomajärjestöjen, Raha-automaattiyhdistyksen, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Työterveyslaitoksen ja Elinkeinoelämän keskusliiton kesken.

Kuntoremonttitoiminnan kehittämishankkeen loppuraportti julkaistaan 25.9.2012 Helsingissä.

Lisätietoja:
Projektipäällikkö Kaisa Koivuniemi, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES,
kaisa.koivuniemi@likes.fi, puhelin 020 762 9560

Kehittämishankkeen raportti on luettavissa: https://pht-fi.directo.fi/julkaisut/raportit/kuntoremontin-pilottiprojekti/

Kaikki voittavat!

Mediaunionin 13 osastolla on 824 maksavaa jäsentä (tilanne 30.6.2012). Keskimäärin tuo tekisi 63 jäsentä per osasto. Osastot eivät kuitenkaan ole keskiarvoja. Sellaisia osastoja, joilla on enintään 30 maksavaa jäsentä, löytyy kuusi. Jos johtokuntaan pitää löytää vaikkapa viisi jäsentä puheenjohtajan lisäksi, voi olla, että aktiivisten jäsenten löytäminen on haastavaa.  Kokemukseni mukaan järjestötyössä ehkä kymmenesosa jäsenistöstä on toimeen tarttuvia aktiiveja.

Mitä siis tehdä, kun johtokunnat tarvitsisivat uutta verta ja uusia ideoita toimintaansa? Pirkanmaalla ja Satakunnassa on tartuttu toimeen ja lähdetty yhdistämään osastoja. Ensisijaisena syynä ei ehkä ole ollut “veren ohentuminen”, vaan työpaikkojen ja sen myötä jäsenistön väheneminen Satakunnassa. Toivottavasti toteutuva yhdistyminen kuitenkin tukee myös toimintaa leventämällä rintamaa. Myös Uudenmaan alueella on esitetty ajatuksia osastojen yhdistymisestä, viimeksi elokuussa kun gt-i-läiset, helsinkiläiset ja porvoolaiset kokoontuivat yhteen vaihtamaan ajatuksia.

Osastojen yhdistämisestä puhuminen synnyttää myös ymmärrettävää huolta mm. oman kotiseutupohjaisen identiteetin ja jäsenetujen suhteen. Valtaako “toisen osaston” väki lomapaikkamme, tullaanko uuden laajemman toiminta-alueen reunoilta enää kokouksiin (onko niihin tultu nytkään)? Pelot ovat turhia, väitän. Kun asioihin perehdytään, huomataan, että kaikki voittavat.

Osastot (ja tietysti liitto!) voisivat myös kokeilla sähköisten kokousten hyödyntämistä. Onko tarpeen kokoontua rutiinikokouksiin käsittelemään rutiiniasioita? Olemme viestintäalan teknisiä ammattilaisia, voisimmeko hyödyntää näihin palavereihin tekniikan suomia mahdollisuuksia? Henkilökohtaiset kokoukset ja tapaamiset voisivat sitten olla vapaamuotoisempia ja idearikkaampia, kenties koko jäsenkunnalle suunnattuja.

Graafinen toimiala jatkaa supistumistaan ja mediaunionilaiset vanhenevat vanhenemistaan. Vähälukuisten uusien jäsenten joukosta kannattaa kalastella aktiiveja, mutta myös vanhan porukan sekoittaminen vaikkapa osastojärjestelyin on kannatettavaa. Liiton asia ei ole sanella minkä kokoisia osastojemme pitää olla. Keskustelua ja uusien avauksien esittämistä tervehdin aina ilolla! Mikko Honkanen

Tampereen Faktoriklubin ja Satakunnan Graafisen killan Kehittämispäivä

Kuuskajaskarin majakka


Kahden osaston yhteistapahtuma kesäkuun alun sateisena lauantaipäivänä suuntautui saaristoon Rauman edustalle. Säästä huolimatta tunnelma oli lämmin.

Kehittämispäivään oli uskaltautunut 33 henkilöä, Liitosta paikalla olivat puheenjohtaja Mikko Honkanen ja toiminnanjohtaja Pekka Teinilä, HFK:sta Kari Honkanen ja Irma Piironen sekä TJS-opintokeskuksesta Sikke Leinikki.

Aluksi kokoonnuimme Kirjapaino Westpointin tiloihin keskustelemaan osastojen välisen yhteistoiminnan kehittämisestä ja mahdollisesta yhdentymisestä. Westpointista siirryimme Poroholman satamaan, missä meitä odotti merimatka Rauman kaupungin omistamaan Reksaareen m/s Linnealla. Opas kertoi kohteesta, joka on vanha kalastajatila ja nykyään leirintäalue.

Kahvinjuonnin ja saareen tutustumisen jälkeen matkamme jatkui Kylmäpihlajan majakkasaarelle, jossa saimme jälleen mielenkiintoisen infopaketin. Majakassa on hotelli, ravintola, kokoustilat ja pieni kappeli hiljentymistä varten. Majakkatornista on hienot näkymät, ja siellä voi hyvin havaita miksi majakka on tarpeellinen, sillä niin kivikkoinen ja karikkoinen koko Rauman edusta on. Saaressa on myös pieni vierasvenesatama.

Tutustumisen jälkeen matkamme jatkui Kuuskajaskarin entiseen varuskuntaan, ja ruokailimme entisen sotilaskodin tiloissa. Aterian jälkeen jatkoimme kokousta entisen varuskunnan elokuvateatterissa.

Vuonna 1998 lakkautetun varuskunnan kiinteistön omistaa Rauman kaupunki. Tutustuimme saaren säähavaintotorniin, ampumarataan, edelleen käyttökuntoiseen rannikkotykkiin ja tulenjohtotorniin. Kierroksen päätyttyä osa ryhmästä nautti makoisat löylyt varuskunnan saunatiloissa. Saarella on myös erikoinen yhden miehen keräämä kivikokoelma ja luontotalo, jossa kokoelma on esillä. Veikko järjesti vielä Rauman murteen tunnistamiskilpailun. Kukaan meistä ei osannut täydellisesti yhdistää sanoja ”suomenkieliseen versioon”.

Retki oli loistava! Toivottavasti myös yhteistoiminta saadaan hyvään ja sopuisaan päätökseen molemmissa osastoissa. Pekka Teinilä

Entisessä Kuuskajaskarin varuskunnassa tutustuimme rannikkotykkiin, joka on näytöskäytössä.

Suomalaiset ovat lukijakansaa

Vaikka lehtien ja kirjojen lukeminen on hiipumassa, olemme edelleen lukijakansaa. Viidentoista maan kirjastolainojen vertailussa Suomi on ylivoimainen ykkönen.

Suomessa lainattiin 18,5 kirjaa asukasta kohti vuonna 2009. Tanska oli toisena luvulla 13,6. Viro sijoittui kolmanneksi luvulla 9,0. Kirjallisen kulttuurimaan maineessa oleva Ranska oli kaukana kärjestä (3,1 lainaa/asukas).Olemme neljäntenä kirjojen nimiketuotannossa. Ensimmäisenä on Islanti (5,1 julkaistua nimikettä/1000 asukasta). Toisena on Viro (3,4), kolmantena Ruotsi (2,8) ja neljäntenä Suomi (2,4). Ranska on tässäkin häntäpäässä tunnusluvulla 1,2. Myös tämä tilasto on vuodelta 2009.

Suomessa nimikkeistä neljä viidesosaa on tietokirjallisuutta ja vain viidesosa kaunokirjallisuutta. Kaikissa muissakin vertailumaissa tietokirjat dominoivat tilastoa.

Elokuva-alalla tilanne muuttuu melkein päälaelleen. EU-maissa elokuvakäyntejä per asukas oli vuonna 2009 keskimäärin 2 käyntiä. Ykkösenä oli Irlanti (4 käyntiä/asukas). Hyvänä kakkosena oli Ranska (3,1) ja kolmantena Britannia (2,8). Suomi oli tässä tilastossa loppupäässä luvulla 1,3. Näyttää siltä, että pohjoisessa Euroopassa (poikkeuksena Brittein saaret) luetaan, kun taas eteläisessä Euroopassa (mm. Ranska, Espanja, Italia) katsotaan elokuvia ja televisiota. Yhdysvallat on elokuvatilastossa muiden yläpuolella (4,7 käyntiä/asukas).

Lukeminen on suurin kulttuuriharrastus

Lukeminen on suomalaisten suurin kulttuuriharrastus. Vuoden 2009 aikana 75 prosenttia yli kymmenenvuotiaista suomalaisista oli lukenut kirjoja. Toiseksi yleisin kulttuuriharrastus oli kirjastossa käyminen (69 %). Kolmantena oli elokuvissakäynti (51 %) ja naftisti neljäntenä konserteissa käynti (50 %). Teatterissa oli käynyt 43 % kuten myös taidenäyttelyissä ja taidemuseoissa (43 %).

Kirjoittamisharrastus on kasvanut

Runoja, novelleja ja romaaneja oli kirjoittanut 13 % suomalaisista, naiset enemmän kuin miehet. Kirjoittaminen oli yleisintä 10–14 -vuotiailla, liekö puberteetti-iän tunteiden läpikäyntiä. Toisaalta peräti seitsemän prosenttia yli 65-vuotiaista oli kirjoittanut. Näistä ilmeisesti valtaosa on omaelämänkerrallista muistelua ja tarkoitettu lapsille ja lastenlapsille.

Kirjoittaminen on lisääntynyt vuoden 1981 kahdeksasta prosentista vuoden 2009 kolmeentoista prosenttiin. Kotitietokoneiden yleistyminen on tehnyt omaelämänkerralliset kirjoitukset helpoksi ja hauskaksi harrastukseksi.

Kotimaisuus on valttia

Suomessa julkaistaan vuosittain lähemmäs 13 000 kirjanimikettä. Lukumäärä on lievässä laskussa. Nimikkeistä kotimaista kirjallisuutta oli 80 prosenttia ja käännöskirjoja loput 20 prosenttia. Suomalaisuus on siis voimissaan.

Suomalaisuus puree myös musiikkialalla. Äänitemyynnistä (pääasiassa CD-levyjä) selvästi yli 60 prosenttia on kotimaista. Kautta aikojen eniten myydyistä äänitteistä 18 ensimmäistä oli kotimaisia. Kansainvälistymisestä huolimatta suomalaiset haluavat kuunnella suomalaista musiikkia. Äänitteiden myynti on kymmenessä vuodessa silti pudonnut lähes puoleen. Piratismi on omalta osaltaan syönyt musiikkimarkkinoita.

Kotkan Meripäivät ja Helsingin Juhlaviikot Finlands Festivalsin suurimmat tapahtumat

Vuoden 2011 Finland Festivals -tapahtumien voittajia olivat Kotkan Meripäivät ja Helsingin Juhlaviikot. Kummassakin oli noin 200 000 kävijää. Porin Jazzissa oli 150 000 käyntiä, Järvenpään Puistobluesissa ja Seinäjoen Tangomarkkinoilla kummassakin yli 100 000 kävijää. Savonlinnan Oopperajuhlat olivat kymmenentenä 60 000 kävijän määrällään. Oopperassa käyminen on pysynyt melko harvinaisena sen saamaan julkisuuteen ja julkiseen tukeen suhteutettuna.

Menneen kesän eräs kuuma keskustelunaihe oli kulttuuriministeri Arhinmäen poisjäänti Savonlinnan Oopperajuhlilta. Sen sijaan Ruisrock maistui ministerille. Tästä on perinteinen kulttuuriväki pahoittanut mielensä, mutta urbaanin ja vaihtoehtoisen kulttuurin kuluttajat riemastuneet.

Paul Ankaa ja Katri Helenaa

Kulttuuritarjonnan kenttä näyttää olevan muutenkin muutoksessa. Esimerkiksi Pori Jazz oli takavuosina oikea jazzfestivaali. Viime kesänä siellä esiintyi mm. ikinuori Paul Anka, jota kuuntelemaan oli tuotu joukkioittain firmojen asiakkaita. Anka on toki loistava muusikko, mutta mitä ihmettä hän teki jazzfestivaaleilla? Toisaalta, esiintyihän Työväen musiikkitapahtumassa Valkeakoskella mm. Katri Helena, jonka musiikki on – ainakin tähän asti – ollut aivan jotain muuta kuin työväenmusiikkia. Enää puuttuu, että Seppo Räty kävisi avaamassa Savonlinnan Oopperajuhlat.

Palvelupakettina omaelämänkerta kovien kansien välissä

Voisiko paino- ja kustannusala jotenkin hyödyntää edellä kuvattuja ilmiöitä? Hyvä lähtökohta on, että kotimaisuus on yhä kova sana. Lukeminen on edelleen tärkeää ja kirjoittaminen on nousussa. Omaelämänkertakirjoittajille voisi ehkä tarjota pakettia, jossa valmistuu X kappaletta valmiita kirjoja teksteineen kuvineen. Palvelu sisältäisi tarvittaessa myös tekstin stilisointia, kuvien käsittelyä ja taittoa. Tuollainen painotuotteeksi jalostettu tarina koetaan varmasti arvokkaammaksi kuin netissä julkaistu verkkotarina.

Yhtä lailla erilaiset kyläyhdistykset, urheiluseurat ja muut harrasteringit voisivat tuottaa oman historiansa kansien väliin. Henkilö, jolla on jo kaikkea, voisi ilahtua, kun saisi syntymäpäivälahjaksi kirjan, jossa on kuvattu päivänsankarin elämänkaari. Tätä palvelupakettia voisi täydentää vaikka henkilön pienoispatsaalla. Edellisessä Faktori-lehdessä oli kuvaus tästä kolmiulotteisesta tulostuksesta.

Tuoreelle tapahtumajulkaisulle kysyntää?

Entä sitten kaiken maailman kesätapahtumat? Ravintoloitsijat ovat jo lähteneet mukaan festareihin. Tarjolla on snagareita ja gourmet-aterioita ja kaikkea siltä väliltä. Entä jos myytäisiin uunituoreita tapahtumajulkaisuja, ei vain etukäteen painettuja ohjelmia? Palvelun tuottaja kävisi kuvaamassa tapahtumaympäristöä, esiintyjiä ja yleisöä. Tästä koottaisiin tuore julkaisu, jota myytäisiin tapahtuman päätyttyä. Kun joku firma on sponssannut asiakkaitaan tapahtumaan, voisi firman tarjoiluosiosta koota tuoreen julkaisun. Tietysti tämä edellyttää huippunopeaa ja tehokasta tuotantoa.

Voi olla, että nämä ovat kuolleina syntyneitä ajatuksia. Mutta kirjapainollista elämää ei jatketa niinkään, jos odotellaan tumput suorina asiakkaiden yhteydenottoa. Poistan pistoolistani varmistimen, kun kuulen sanan innovatiivisuus, niin loppuun kaluttu tuo sana on. Mutta samalla olen vahvasti sitä mieltä, että innovatiivisuus toimintamallina on tänään tärkeämpi kuin koskaan. Timo Siivonen
Viite: Kulttuuritilasto 2011. Kulttuuri ja viestintä 2012. Tilastokeskus

 

Nimitys VTT:ssa

VTT
TkT Jukka Hast on nimitetty VTT:lle painetun älykkyyden tutkimusprofessoriksi 1.9.2012 alkaen viisivuotiskaudeksi Ouluun. Professuurin toimialaan kuuluvat painetun älykkyyden ja elektroniikan mahdollistavat teknologiat. Hast on työskennellyt VTT:llä tiimipäällikkönä, erikoistutkijana ja johtavana tutkijana. Hastin väitöskirja julkaistiin Oulun yliopistossa vuonna 2003. Hänellä on Oulun yliopistossa myös dosentuuri.

Kestävä kehitys ja kemikaalit graafisessa teollisuudessa

Kestävä kehitys edellyttää, että päätöksissä ja toiminnassa huomioidaan niin ympäristö, ihminen kuin talouskin. Graafisella alalla käytetään paljon palavia, ympäristölle tai terveydelle vaarallisia kemikaaleja. Ympäristöasioiden ja työsuojelun hyvällä hallinnalla voidaan edistää yrityksen kilpailukykyä ja parantaa yrityskuvaa.

Graafisella alalla terveys- ja ympäristöriskien hallinta on tärkeää. Ympäristösuojelu ja työsuojelu kulkevat käsi kädessä. Molemmissa tavoitteet ovat pitkälti samat, ja molempia tulisi johtaa samaan tapaan, kuin yritystä muutenkin johdetaan.

Ekologinen kestävyys: ekotehokas tuotanto

Ekologiselle kestävyydelle on tärkeää, että luonnon monimuotoisuus tai ekosysteemien toimivuus ei vaarannu. Keskeistä on ympäristöä vähemmän kuormittaviin tuotanto- ja kulutustottumuksiin siirtyminen.

Ekotehokas tuotanto perustuu uusiutuvien ja uusiutumattomien luonnonvarojen säästöön ja päästöjen vähentymiseen. Keskeisiin toimenpiteisiin kuuluvat ympäristöhaittojen riskikartoitus, ehkäisy ja torjuminen (Mitä on kestävä kehitys 2009).

Ekologinen kestävyys graafisessa teollisuudessa tarkoittaa muun muassa materiaalitehokasta toimintaa alan kaikissa työvaiheissa. Ratkaisukeinoja ovat:

  • mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavien materiaalien ja työtapojen käyttö
  • siirtyminen kasviöljypohjaisiin painoväreihin ja pesunesteisiin
  • painovärien, pesunesteiden ja muiden liuottimien säästeliäs käyttö
  • tietokonepohjainen sivunvalmistus
  • kemikaalien sekä valoherkkien filmien ja papereiden käytön vähentäminen
  • koneiden ja laitteiden säätäminen niin, että sähkön ja materiaalin kulutus on vähäinen.

Kestävässä kehityksessä on otettava huomioon myös hiilijalanjälki, joka kuvaa tuotteen elinkaaren aikana syntyviä, fossiilisista polttoainelähteistä peräisin olevia kasvihuonekaasupäästöjä. Hiilijalanjälki ilmaistaan hiilidioksidiekvivalentteina (CO2 ekv.). Hiilidioksidin (CO2) lisäksi ilmastomuutosta aiheuttavat metaani ja typpioksiduuli.

Kaikkiaan kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) listoilla on reilut 60 ilmastokaasua. Hiilijalanjälki huomioi vain ilmastomuutosta vauhdittavat päästöt. Painotuotteesta voidaan laskea hiilijalanjälki ja verrata sen vaikutusta ilmastomuutoksiin ja päästöihin.

Sosiaalinen kestävyys: tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, myötätunto

Sosiaalinen kestävyys graafisessa teollisuudessa tarkoittaa muun muassa sitä, että työyhteisössä otetaan huomioon tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja myötätunto. Jokaisella on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun ja vaikuttamismahdollisuus häntä koskevissa päätöksenteoissa.

Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä sukupuolen, iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Taloudellinen kestävyys: tehokas käyttö

Taloudellinen kestävyys perustuu elinkeinoelämän sopusointuun luonnon kanssa. Luonnosta otettujen raaka-aineiden tehokas hyväksikäyttö, tuotantoprosessien energiatehokkuus, tuotantoprosessien jatkuva kehittäminen ja parantaminen sekä tuotteen kierrätettävyys liittyvät graafisen teollisuuden taloudelliseen kestävyyteen.

Jätepäästöjen minimoimisella ja ympäristöasioiden parantamisella voidaan vaikuttaa kehitykseen ja säästää kustannuksia. Kestävällä taloudella luodaan edellytykset keskeisille toiminnoille. Se auttaa myös kohtaamaan väestön ikääntymisestä aiheutuvat tulevaisuuden haasteet, kuten kasvavat sosiaaliturva- ja terveysmenot (Mitä on kestävä kehitys 2009).

Kemikaalit graafisessa teollisuudessa: hallinta tärkeää

Graafisessa teollisuudessa kiinnitetään nykyään enemmän huomiota ympäristönäkökohtiin ja ympäristön kuormittumiseen siirtymällä liuotinpohjaisten aineiden käytöstä kasviöljy- ja vesipohjaisten aineiden käyttöön. Uuden tekniikan myötä on myös luovuttu haitallisten aineiden, kuten kehitteiden, käytöstä painolevyjen valmistuksessa.

Tulevaisuudessa kemikaalien käyttö yhä vähenee uusien painotekniikoiden vallatessa alaa. Uutena jo käytössä olevana tekniikkana mainittakoon digipainotekniikka, joka on kuvan tuottamista ilman erillistä painolevyä, jolloin tieto siirtyy digitaalisessa muodossa digipainolaitteille. Toinen nykyajan painotekniikoista on lasertulostukseen perustuva elektrofotografiatekniikka, jonka menetelmä perustuu painopinnan ja -värin erimerkkisiin sähkövarauksiin.

Digipainotekniikka ja elektrofotografiatekniikka painotekniikoina kehittyvät edelleen, ja tulevaisuudessa myös nanoteknologiaa hyödynnetään uusia painotekniikoita kehitettäessä.

Kemikaalivaaroista tietoa

Kemikaalien vaaroista saa nopeasti tietoa käyttöturvallisuustiedotteista ja pakkausmerkinnöistä. Euroopan uudistunut kemikaalilainsäädäntö (REACH ja CLP-asetus) uudisti kemikaalien luokitukset ja merkinnät ja täydensi käyttöturvallisuustiedotteiden tietoja. Pakkausmerkintöjen osalta siirtymäaikaa jatketaan vuoteen 2017, jonka jälkeen vanhat merkinnät poistuvat käytöstä.

Työturvallisuuslaki (738/2002,10§) velvoittaa työnantajaa tunnistamaan kemikaalien vaaratekijät ja arvioimaan niiden aiheuttamat riskit työntekijälle. Kemikaalien riskinarviointi on dokumentoitava kirjallisesti. Veikko Lipiäinen

Lisätietoa:
Graafisen alan ympäristöopas. Kari Rissa. TTK 2011
Graafisen alan työsuojeluopas. Antti Leino. TTK 2012
Kemikaaliturvallisuus työpaikoilla. Marjo Hämäläinen ym. TTK. 2012
Uudet käyttöturvallisuustiedotteet ja pakkausmerkinnät. Niina Kallio. TTK 2012
Toimialakohtaista tietoa graafisesta teollisuudesta ttk.fi/toimialat/graafinen_teollisuus

Asiantuntija Veikko Lipiäinen, Työturvallisuuskeskus, vastuualueina autoala, metalliala, graafinen teollisuus. Kuva Sami Kulju

 

Tabloid, tabletti vai kumpikin?

Sanat tabloid ja tabletti pohjautuvat ranskan sanaan tablete eli pöytä. Tarkemmin tutkien havaitaan, että Mooseksen lakitaulutkin olivat tabletteja, ja tabletti on myös lääkepuriste. Tabloid muodostuu latinan kielen sanoista tabl + oid = tabloid. Näin nykyiset informaatioalustat ovat kohdanneet toisensa sekä etymologisesti että käyttötarkoituksessaan.

Käyttöliittymät käyvät nyt taistelua siitä, kumpi tulee hallitsevaksi. Kummassakin esitystavassa on etunsa ja haittansa. Nyt kun maan suurin sanomalehti on ottanut ratkaisuksi tabloidin, on varmaa, että muut lehdet seuraavat perässä. Onhan meillä jo kokemuksia mm. ruotsinkielisen sanomalehden osalta. Ahvenanmaalla kokeillaan lehden jakamista sähköisesti lukulaitteilla luettavaksi. Mielenkiintoiseksi pelin tekevät kaksi vannoutunutta leiriä: paperilehden lukijat ja sähköisten välineiden käyttäjät.

Käyttöliittymän fyysisen koon määrittelevät ihmisen anatomiset mitat ja näkökyky. Kun siihen lisätään vielä käytettävyys ja liikuteltavuus, niin huomataan alustojen lähestyvän toisiaan koossa. Lehdet pienevät ja näytöt suurenevat. Kun muutama vuosi vielä odotellaan, valmistetaan kumpikin painamalla ja perustuen polymeroituun raaka-aineeseen. Molemmissa on nelivärit, mutta toinen vaatii valoa luettavakseen. Toinen päivittyy reaaliajassa, toinen pysyy samansisältöisenä seuraavaan painokseen asti. Toinen vaatii sähköä ja latauksen, toinen on aina käytettävissä. Eroja löytyy, ja niistä kuluttajat valitsevat itselleen sopivimman – elleivät sitten käytä molempia eri käyttöympäristöissä.

Sähköiset lehdet ovat erilaisia niin ulkoasultaan kuin tekniseltä toteutukseltaan. On verkkolehtiä, digilehtiä, tableteille tehtyjä julkaisuja. Meille painettujen lehtien lukijoille on näköislehti se oikea ratkaisu. Siinähän lehti näyttää samalta kuin painettu eli taitettu lehti, ja myös mainokset ovat paikallaan. Lehden koko – broadsheet tai tabloid – menettää käytännössä merkityksensä, kun lukulaite määrää minkä kokoisena lehti ilmestyy. Lukea voi sekä viisikymmentätuumaiselta taulutelevisiolta että miniläppäriltä. Taittotavassa näkyy toki lehden koko, sillä esimerkiksi tabloid kannustaa selvästi suurempiin kuviin ja otsikoihin sekä lyhyempiin juttuihin. Miten käy laatutabloidien tulevaisuudessa?

Entä ketkä tekevät lehdillä rahaa? Kustantajat sisällöillään, laitevalmistajat laitteillaan, verkko-operaattorit jakelullaan, paperitehtaat, painajat. Uusia yrittäjiäkin on liikkeellä. Ansaintalogiikka verkossa on ollut hakusessa jo vuosia, mutta se löytynee. Toisaalta lehtien tilaajat ovat vähentyneet, vaikka rahastus on ollut kunnossa. Voisiko painetusta sanomalehdestä tulla luksustuote, josta ollaan ovat valmiita maksamaan, ja jonka lukijat erottuvat joukosta? Ennen painaminen loppui, kun lehti lopetettiin. Nykyään nettiin perustetaan lehtiä, joita ei ole tarkoituskaan painaa, ja samalla painettuja lehtiä lopetetaan, mutta ns. nettiversio jää elämään.

Avainasemassa ovat jälleen suuret ikäluokat, joiden mukana painettu sanomalehti on aina menestynyt ja ehkä nyt myös häipyy muistojen joukkoon vuonna 2023.